Kaikki aineistot
Lisää
Opintojakso on osa Kiertotalouden liiketoimintamallit– moduulia, mutta sitä voi käyttää myös itsenäisenä opintojaksona ESG- ja CSR- johtamisen opetuksessa. Opintojakso sisältää kaksi tehtävää: Tehtävä 1: ESG ja CSR johtamisen katselmointi ja tehtävä 2: Työkortit pitkän tähtäimen vastuullisen johtamisen kehittämiseksi, josta muodostetaan ESG johtamisen päämäärät organisaatiolle.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää ja suunnitella Lujabetoni Oy:n kasettiritiläpalkkituotantoon ja kehitystavoitteisiin soveltuva hitsauspöytä ja hitsausjigi. Hitsausjigin kehittäminen liittyy laajempaan projektiin, jonka tavoitteena on parantaa robottihitsaussolun tehokkuutta ja käytettävyyttä. Hitsausjigillä tarkoitetaan laitetta tai laitekokonaisuutta, johon hitsattavat osat paikoitetaan ja jossa ne hitsataan kokoon. Hitsauspöytä on rakenne, johon hitsausjigit kiinnitetään. Uuden hitsauspöydän rakenne mahdollistaa osien panostamisen ja hitsaamisen samanaikaisesti. Työ aloitettiin määrittelemällä projektin tavoitteet ja rajaamalla työ koskemaan hitsauspöydän ja hitsausjigien kehittämistä. Robottihitsaussolun vanhalla hitsausjigillä ongelmana on suuri hitsausvirheiden määrä ja puutteellinen jigien määrä suhteessa kasettiritiläpalkkien tyyppeihin. Uudella hitsausjigillä oletetaan tuotteen valmistusajan ja hitsausvirheiden vähenevän ja sitä myötä tehokkuuden paranevan. Tuloksena saatiin suunnitelma uudesta hitsauspöydästä ja hitsausjigistä. Laitteesta tehtiin 3Dmallit ja rakenne-, osa- ja hitsauspiirustukset. Mallien ja piirustusten avulla voidaan laite valmistuttaa alihankintana ja suunnitella robottihitsaussoluun mahdollisesti tehtävät muutokset.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia vähähiilipäästöisen säänkestävän betonin ominaisuuksia, jotta tuotetta voidaan markkinoida asiakkaille. Työlle oli tarvetta, koska Rudus Oy ei ollut perusteel-lisesti tutkinut vihreää säänkestävää betonia Väli-Suomen alueella. Työn tarkoituksena oli selvittää täyttääkö tutkittava betoni Suomen betoninormeissa ja standardeissa asetetut pakkasenkestävyyden vaatimukset ja verrata vähähiilipäästöisen betonin ominaisuuksia perinteiseen säänkestävään betoniin. Työssä tutustuttiin Suomessa betonin valmistamista ohjaaviin betoninormeihin sekä SFS-standardeihin, joiden pohjalta luotiin neljä erilaista suhteitusta, joissa hiilijalanjälkeä pienennettiin korvaamalla sementtiä masuunikuonalla. Suhteitusten pohjana käytettiin vertailtavan säänkestävän betonin reseptiä, johon pyrittiin tekemään mahdollisimman vähän muutoksia. Jokaisesta suhteitus-reseptistä valmistettiin betonimassaa tutkimuksia varten Ruduksen Kuopion valmisbetoniasemalla. Betonia analysoitiin tuoreena massana ja betonista myös valettiin koekappaleita puristuslujuus- ja ohuthiekokeisiin. Betonikokeet suoritettiin aikataulun mukaisesti ja tämän jälkeen tutkimustuloksia vertailtiin normaalisti suhteitetun betonin tuloksiin. Opinnäytetyön tuloksena tutkitun vähähiilipäästöisen säänkestävän betonin todettiin täyttävän pakkaskestävyysvaatimukset ja betonille saatiin laadittua neljä erilaista toimivaa suhteitusta. Betonin lujuudenkehitys oli paljon ennustettua parempaa ja nimellislujuus täyttyi jo 28 vuorokauden iässä. Työssä saatiin myös selvitettyä miten erilaisten tutkimustapojen käyttö vaikuttaa saatuihin tuloksiin. Tuloksien voidaan katsoa olleen hyödyllisiä, sillä vastaavaa tutkimusta ei ollut aikaisemmin tehty ja työlle asetetut tavoitteet saatiin täytettyä.
Pk-yritysrahoitus on yhä tärkeä tutkimuskohde, sillä pk-yrityksillä on vieläkin vaikeuksia löytää rahoitusta. Tärkein rahoituksen lähde pk-yrityksille on pankit, joten pk-yritysten pankkirahoitusta tulisi tutkia tarkemmin. Empiiristä tutkimusta pankkien luottopäätöksistä ja prosesseista on hyvin vähän, vaikka kirjallisuutta rahoitusmarkkinoiden epätehokkuuksista ja rajoitteista on paljon. Tämä tutkielma tarkastelee pk-yritysten pankkirahoitusta ja rahoitusrajoitteita suomalaisen pankin näkökulmasta. Tutkimusongelma on: Mitkä ovat syyt luottopäätösprosessien rajoituksiin suomalaisissa pankeissa. Tutkielman tavoite on kuvata yleinen luottopäätösprosessi Suomessa ja antaa yrittäjille näkemys pankkirahoitukseen vaikuttavista tekijöistä. Tutkielma vastaa tähän haastattelemalla pankin asiakasvastuuhenkilöitä kyselyllä. Yrityksen investointimallin avulla esitellään rahoitusmarkkinoiden epätehokkuuksia ja rahoitusrajoitusten syntymistä. Lisäksi, asymmetrinen informaatio, joka aiheuttaa haitallista valintaa sekä moraalista riskiä, selitetään kirjallisuuskatsauksessa. Tutkielman tulos on yksityiskohtainen kuvaus luotonmyöntöprosessin vaiheista sekä esittely eri informaatiosta, jota pankki tarvitsee yritykseltä luotonmyöntöprosessin tueksi. Lisäksi, hyödyt ja haitat erilaisten lainaustekniikoiden osalta on esitetty.
Opinnäytetyön aiheena oli siltatyömaan sääsuojan rakentaminen ja työturvallisuus. Työssä oli tarkoituksena tehdä Skanska Infra Oy:lle selkeä tietokokonaisuus sääsuojan rakentamisesta ja sen eri rakentamistavoista ja työturvallisuudesta. Ohjeeseen otettiin huomioon työturvallisuus, sääsuojan mitoitus, putoamissuojaus, käyttöönottotarkastus, rakentamistavan valinta, rakentamistapojen vertailu, turvallisuussuunnitelma, riskit, kustannukset ja lisäksi kartoitettiin ajatuksia rakentamistapojen parantamisesta. Työ tehtiin haastattelemalla Skanska Infra Oy:n asiantuntijoita. Haastateltaviin kuului työmaapäälliköitä ja vastaavia mestareita. Haastatteluita oli yhteensä viisi (5) kappaletta. Kolme haastatteluista oli henkilökohtaisia haastatteluja ja kaksi puhelinhaastattelua. Haastatteluiden pohjalta pystyttiin kokoamaan kaikkiin rakennustapoihin hyvät ja huonot puolet. Haastattelujen pohjalta pystyttiin muodostamaan selkeä käsitys eri rakentamistapojen kustannuksista. Lisää tietoa aiheeseen saatiin internetissä julkaistuista ohjeista ja asetuksista. Liikennevirasto ja valtioneuvosto ovat julkaisseet kattavat ohjeet sääsuojan rakentamisesta ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä. Opinnäytetyönä valmistui monipuolinen ja tiivis ohje turvallisen ja kohteeseen sopivan sääsuojan rakentamisesta. Työstä saa kattavasti tietoa sääsuojan rakentamistavoista, rakentamiseen liittyvistä riskeistä ja sääsuojan tarkoi-tuksesta.
Maatilojen kannattavuus on kiristynyt viime vuosina. Tuottajahinnat ovat pysyneet lähes samalla tasolla, vaikka tukimäärät ovat laskeneet ja tuotantopanosten kustannukset ovat kohonneet. Tiloilla etsitäänkin keinoja, joilla kannattavuuteen voidaan vaikuttaa. Kannattavan yrityksen neljä tärkeää tekijää ovat osaaminen, kannattavuus, yhteydet ja hyvinvointi. Osaaminen tulee pitää ajan tasalla, jotta yritys pystyy vastaamaan muuttuvaan toimintaympäristöön. Tässä raportissa esitellään toimintamalli, jossa opastetaan seuraamaan ja mittaamaan tilan toiminnan kannalta oleellisia asioita. Toimintamallissa kuvataan yrityksen strategisen suunnittelun ja johtamisen. Toimintamallin tarkoituksena on mahdollistaa maito-, liha- ja viljatilan tilakohtainen johtamisprosessin kehittäminen ja käyttöönotto.
Community of practice eli vapaasti suomennettuna oppiva yhteiso tai kaytannonyhteiso on saannollisesti tapaava tietysta asiasta tai teemasta kiinnostunut ryhma ihmisia, jotka haluavat kehittaa ja oppia asiasta lisaa. Mistaan uudesta innovaatiosta ei ole kyse, vaan konsepti esiteltiin ensimmaisen kerran Jean Laven ja Etienne Wengerin kirjassa Situated Learning vuonna 1991 . Taman jalkeen konseptia on tutkittu, sovellettu ja kehitetty erilaisiin ymparistoihin muun muassa Etienne ja Beverly Wenger-Traynerin toimesta.
Nykypäivänä puhutaan paljon oppimaan oppimisen ja ajattelun taitojen kehittämisestä sekä niiden merkityksestä yksilöiden oppimiselle ja vaikuttavan oppimistuloksen saavuttamisesta. Suomalaisessa valmennusosaamisen mallisakin yhtenä osa-alueena on niin urheilijan kuin valmentajan itsensä kehittämisen taidot.
Tämä on opettajan ohje kuinka ottaa käyttöön Puuhuolto.fi -sivustolle tuotettu WoodForce ja LogForce oppimateriaalipaketti. Materiaalipaketti sopii ohjatusti opiskeltavaksi verkossa tai toteutettavaksi tunneilla. Tehtävät ovat ammattikorkeakoulun opintoihin tarkoitettuja, metsätalouden koulutusohjelmalle suunniteltuja puunhankinnan opetukseen. Tämä materiaali on osa Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa hanketta Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin (2018–2020). Hankkeeseen osallistui 19 suomalaista ammattikorkeakoulua.
Diplomityöni Aura - Ekotehokas kylätalo Sammattiin, on syntynyt alun perin opiskelijakutsukilpailuun tekemäni ehdotuksen pohjalta. Rakennus on ekotehokkaan asuinalueen keskelle suunniteltu julkinen rakennus. Rakennus on alueen keskus ja julkisena rakennuksena se on olemukseltaan maamerkkimäinen. Rakennuksen arkkitehtuuri on syntynyt yhdistelmänä ekotehokkuuden periaatteista, rakennuksen tilaohjelman määrittelemistä toiminnoista sekä rakennuspaikan antamista lähtökohdista. Rakennuksen pääasiallinen rakennusmateriaali on ristiinliimattu massiivipuulevy. Massiivipuulevyä on käytetty rakennuksen kaikissa rakenteissa sekä julkisivujen materiaalina. Puulevystä on kehitetty seinärakenteeksi valmis puinen sandwich-elementti jossa massiivipuisen sisä- ja ulkokuoren väliin asennetaan lämmöneriste. Levyn pintaan jyrsitään uritus joka muodostaa rakennuksen julkisivuissa pystysuuntaisen rytmin. Sisätiloissa seinä- ja kattopintoihin tehtyjä uria hyödynnetään akustisesti. Massiivipuurakennus sitoo itseensä paljon hiiltä ja vähentää kasvihuonepäästöjä. Lisäksi puisten rakennusmateriaalien tuotanto synnyttää vähemmän päästöjä, kuluttaa vähemmän energiaa ja puu on materiaalina helposti kierrätettävää. Ristiinliimattua massiivipuulevyä käyttämällä saavutetaan monia etuja. Se on painumatonta massiivipuuta jota voidaan valmistaa sellaisesta puusta joka normaalisti ei laatunsa puolesta olisi soveltuvaa rakennepuuksi. Massiivipuulevyt ovat mittatarkkoja ja niiden pystytys rakennuksen rungoksi on nopeaa joka lyhentää työmaa-aikaa. Tarvittava työmaa-aikainen työstö on siistiä ja syntyvä rakennusjäte kierrätyskelpoista. Massiivisena materiaalina ja tarkoilla liitoksilla on mahdollista saada aikaiseksi ilmatiivis rakennusvaippa joka massiivisena materiaalina pystyy sitomaan itseensä kosteutta ja tasaa ulko- ja sisälämpötilaeroja ja luo viihtyvyyttä. Materiaalia valmistetaan Itävallassa ja Norjassa useassa tehtaassa. Pääpiirteittäin tuotteet ovat keskenään samanlaisia. Levy voi olla kolmesta yhdeksään kerroksista. Kuivattu puu liimataan käyttämällä myrkytöntä liimaa. Liitokset voidaan tehdä myös vaarnaliitoksin ilman liimaa. Materiaalista on toteutettu useita julkisia ja asuinrakennuskohteita, esimerkiksi maailman korkein asuinrakennus Lontooseen.
Kitkaväsyminen ja värähtelykulumista syntyy kun väsyttävän kuorman lisäksi samanaikaisesti vaikuttaa pintaa vastaan kohtisuora puristava voima. Tämä väsyttävän kuorman lisänä oleva kuorma aiheuttaa jännityskeskittymän kosketuskohtaan, mikä heikentää kappaleen väsytyskestävyyttä. Ilmiön nimi englanniksi on fretting fatigue. Fretting-väsyminen eroaa fretting-kulumisesta siinä, että fretting-väsymisessä aineen eroosiolla ei ole niin suurta merkitystä kappaleen hajoamiseen kuin mitä sillä on fretting-kulumisessa. Yleensä fretting-väsymistä syntyy kun kosketuskohdat liukuvat toisiinsa nähden hyvin pienen matkan, alle 100 µm. Koneenrakennuksessa käytetään paljon liitoskohtia, joita ei ole tarkoitettu liikkuviksi, kuten ruuvi- ja puristusliitokset. Käytännössä kuitenkin näissä kohdissa saattaa syntyä liikettä johtuen kuormitusvaihtelusta. Dieselmoottorissa tällaisia kohtia ovat esimerkiksi kiertokangen laakerisovitteet. Nykyisillä suunnittelun apuvälineillä, kuten FEM-ohjelmat, on pyritty saavuttamaan kevyempiä ja edullisempia rakenteita. Yleensä tämä on saavutettu käyttämällä pienempiä varmuuslukuja. Myös käytettävät voimat ja taajuudet ovat kasvaneet monissa uusissa konstruktioissa. Fretting-väsymisilmiön on arveltu pienentävän väsymiskestävyyttä jopa kolmasosaan. Näistä syistä johtuen fretting-väsymisen merkitys on viimeisten vuosien aikana korostunut. Fretting-väsymiseen vaikuttaa monta eri parametria, joista eniten vaikutusta on kitkakertoimella, pintapaineella ja liukuman määrällä kosketuskohdassa. Myös eri materiaaliparit käyttäytyvät eri tavalla. Tämä runsas parametrien määrä vaikeuttaa suunnitteluohjeiden laatimista. Käytännössä tarvittava tieto on hankittu useasti fretting-väsytyskokeitten avulla. Tämä tapa on kuitenkin aikaa vievä ja kallis. Tässä diplomityössä on pyritty kehittämään laitetta, jolla eri parametrien vaikutus fretting-väsymiseen olisi mahdollista tarkastella kokeellisesti. Mittaustuloksia voidaan myöhemmässä vaiheessa käyttää yleispätevien suunnitteluohjeiden laatimisessa.