Kaikki aineistot
Lisää
Vantaan varhaiskasvatuksen asiakaspalvelua on kuntastrategian mukaisesti viime vuosina kehitetty ja uudistettu. Varhaiskasvatuksen asiakaspalvelua siirrettiin Vantaa-infoihin ja samalla asiakaspalvelun kokonaisuutta pohdittiin uudelleen. Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin Vantaa-infon ja varhaiskasvatuksen välistä yhteistyötä osana varhaiskasvatuksen asiakaspalvelua, neuvonnan ja palveluohjauksen näkökulmasta. Tämä työelämälähtöinen tutkimushanke tehtiin yhteistyössä Vantaan varhaiskasvatuspalveluiden kanssa. Tämän työelämälähtöisen tutkimushankkeen teoria koostui palvelumuotoilusta, asiakaspalvelusta sekä palveluohjauksen kokonaisuudesta sekä varhaiskasvatusta ja yhteispalvelua määrittelevistä laista. Tutkimus on kvalitatiivinen ja aineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja learning cafe-menetelmällä. Tutkimukseen osallistui Vantaa-infon ja varhaiskasvatuksen palvelusihteereitä sekä varhaiskasvatuspäälliköitä ja palveluohjaajia. Aineiston analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Varhaiskasvatuspalveluiden näkökulmasta, varhaiskasvatuksen asiakaspalvelun siirtäminen Vantaa-infoihin oli tutkimukseni mukaan onnistunutta. Vantaa-infot on koettu hyväksi yhteistyökumppaniksi. Asiointipisteitä on eri puolilla Vantaata ja heillä on varhaiskasvatuspalveluita laajemmat aukioloajat. Vantaa-infon tehtävä on tarjota varhaiskasvatuksen asiakaspalvelua ja auttaa asiakasperheitä ja kuntalaisia, jotka eivät muuten pärjäisi järjestelmässä. Erityisesti Vantaa-infon kykyä opastaa maahanmuuttajia ja erikielisiä arvostetaan. Vantaa-infot koetaan matalan kynnyksen paikoiksi, joihin on helppoa ohjata perheitä asioimaan. Tehdyn tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että varhaiskasvatuksen asiakaspalvelun laadun kehittäminen edellyttäisi yhteistyön lisäämistä ja kehittämistä Vantaa-infon ja Varhaiskasvatuspalveluiden välillä. Tutkimuksen mukaan, Vantaa-infon palvelusihteerit kokevat varhaiskasvatuksen palvelualueen laajaksi ja he kertovatkin tarvitsevansa säännöllisiä koulutustilaisuuksia varhaiskasvatuksen palveluprosesseista ja asiakaspalvelun käytänteistä.
Tutkielman aiheeksi valittiin eufemismit eli kiertoilmaisut venäjän kielessä. Työ koostuu johdannosta, käsittelyosasta sekä päätöskappaleesta. Käsittelyosan alussa tarkastellaan tutkimusaiheeseen liittyvää teoriaa ja loppupuolella analysoidaan venäläisistä naistenlehdistä koottuja esimerkkejä kiertoilmaisuista. Työ on luonteeltaan laadullinen. Työn tarkoituksena on tutkia kiertoilmaisujen ilmiötä. Sitä lähestytään monesta eri näkökulmasta. Tutkielmassa perehdytään kiertoilmaisujen olemukseen, teemoihin, tarkoitusperiin sekä kielellisiin keinoihin. Lisäksi tutkitaan millaisia sosiaalisia eroja kiertoilmaisujen käytössä esiintyy sekä miten kiertoilmaisut erotetaan muusta tekstistä. Käsitellään myös syitä sanojen muuttumiseksi tabuiksi, sillä usein kiertoilmaisujen taustalla on sanatabu. Lisäksi tarkastellaan lyhyesti eufemismeille vastakkaista ilmiötä eli dysfemismejä, karkeuksia. Keskeisimpinä lähteinä toimivat Л. П. Крысин (1994): «Эвфемизмы в современной русской речи» sekä Энциклопедии Кру! госвет (www.krugosvet.ru). Empiirisessä osassa analysoidaan venäläisistä naistenlehdistä (Cosmopolitan 7, 9, 11/2001 sekä 8/2005, Gala 7-8/2005, Оранжевый Апельсин ”Oranssi Appelsiini” 8-9/2005) kerättyjä esimerkkejä eufemismeista. Esimerkit analysoitiin teoriaosan tietojen perusteella. Esimerkit jaettiin seitsemään eri ryhmään sen perusteella, mihin elämänalaan ne kuuluvat. Ryhmät olivat: 1. seksi ja sukupuolten väliset suhteet, 2. ruumiinosat, 3. fyysiset prosessit ja tilat, 4. terveys, 5. ruumiinrakenne ja ulkonäkö, 6. ammatit sekä 7. muut. Lisäksi esimerkit jaoteltiin jokaisen ryhmän sisällä alaryhmiin sen mukaan, minkä kielellisen mekanismin avulla kiertoilmaisu on muodostettu. Alaryhmiä oli kahdeksan: 1. metonymia, 2. metafora, 3. pronomininalisaatio, 4. kirjakielisten sanojen käyttö, 5. vierasperäisten sanojen käyttö, 6. perifraasi, 7. meioosi sekä 8. ellipsi. Tutkielmasta käy ilmi, että sekä kiertoilmaisut että karkeudet ovat tyypillisiä nykyvenäjälle. Kiertoilmaisujen teemat voidaan jaotella kahteen ryhmään: henkilökohtaiseen elämään liittyviin ja yhteiskunnalliseen elämään liittyviin. Kiertoilmaisun käytön päämäärä voi olla tilanteesta riippuen joko kommunikatiivisen konfliktin välttäminen, asian ytimen peittely, pyrkimys kohdistaa sanottavansa vain tietylle henkilölle tai ironia. Joskus kiertoilmaisuja käytetään myös tyylillisten päämäärien saavuttamiseen, esimerkiksi runoudessa. Kiertoilmaisuja voidaan muodostaa semantiikaltaan jäsentymättömien tai ilmiön vajautta ilmaisevien sanojen avulla, tai viittaamalla johonkin tiettyyn ilmiöön sanalla, jolla on hyvin yleinen merkitys. Myös lyhenteet ja vierasperäiset sanat ovat keinoja kiertoilmaisun luomiseen. Erilaisilla sosiaalisilla ryhmillä on erilaiset käsitykset siitä, mikä on epämiellyttävää tai loukkaavaa ja se aiheuttaa eroja kiertoilmaisujen käyttöön. Empiirisen osan analyysin perusteella voidaan todeta, että naistenlehdissä esiintyy eniten seksiin ja intiimisuhteisiin liittyviä kiertoilmaisuja. Kuitenkin myös muihin elämänalueisiin liittyviä eufemismeja esiintyy melko paljon. Muodostamismekanismeista selkeästi eniten käytetty oli metonymia. Myös vierasperäisten sanojen käyttö, metafora ja pronomininalisaatio toimivat hyvin muodostettaessa kiertoilmaisuja venäläisissä naistenlehdissä. ASIASANAT: eufemismi, metafora, metonymia, pronomininalisaatio, perifraasi, ellipsi
Opinnäytetyön tarkoituksean oli kuvata asukkaiden kokemuksia yhteisöllisestä kuntoutumisesta. Tavoitteena oli tulosten peruteella kehittää asukkaiden kuntoutumista yksilölähtöisemmäksi toimintakyky huomioiden. Opinnäytetyön tilaajana on Keski-Suomessa toimiva yhteisöllistä kuntoutumista tarjoava yksikkö. Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista menetelmää. Tiedot kerättiin haastattelu lomakkeella. Tulokset anlysoitiin tutkimuskysymysten mukaisesti teemoittelemalla. Opinnäytetyön tulosten pohjalta haastateltavat olivat tyytyväisiä palveluasumisen toimintaan. Haastateltavat voivat vaikuttaa omaan kuntoutumisensa suunnitteluun ja päätöksentekoon. Heidän mielestään kuntoutumisprosessin eteenpäin viemisessä vertaistuella on iso merkitys. Lisäksi he kokivat,että henkilökunnan kannustavalla työotteella voidaan viedä kuntoutumista eteenpäin. Kehitettäviksi asioiksi haastateltavat esittivät: tasavertaisuuden lomien ja sääntöjen suhteen, henkilökunnan luottamuksellisuuden asukkaiden henkilökohtaisiin asioihin sekä päivittäiset ryhmätoiminnat, koskien koko talon toimintaa. Tuloksia voidaan hyödyntää palvelukodin arkipäivässä yhteisöllisyyden periaatteiden mukaisesti.
Through a literature review, this study identified research themes related to university pedagogy and examined how these themes appear in the curricula of university pedagogy courses and in the experiences of the participants and trainers of these courses at a Finnish research university. The literature review produced a multidimensional model of the relationships between identified themes, which can be used as an analytical tool for examining pedagogical training. Analysis of the courses revealed a need to broaden the understanding of the course contents and practices and their alignment to global, societal, and labour-market needs.
Suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden ilmoittamien terveys- ja toimintarajoitteiden määrä on kasvanut koko 2000-luvun ajan. Tässä artikkelissa tutkittavassa Eurostudent VIII -aineistossa lähes puolet (46,6 %) korkeakouluopiskelijoista ilmoitti yhden tai useamman terveys- ja toimintarajoitteen ja lähes neljäsosa (23,1 %) mielenterveysongelman. Pandemia-aika muutti kaikkea opintoihin liittyvää korostaen digitaalisuuden roolia. Tulosten perusteella opiskelijat arvioivatkin digivälineet tärkeiksi sekä arjessaan että opinnoissaan. Valtaosa opiskelijoista koki pandemian laskeneen opetuksen tasoa ja opiskelumotivaatiota. Pääosin pandemian ei koettu vaikuttaneen opintojen kestoon tai opintomenestykseen, mutta mielenterveysongelmia tai oppimisvaikeuksia raportoineet opiskelijat kokivat useimmin pandemian hidastaneen opintoja, ja oppimisvaikeuksista ilmoittaneista lähes puolet koki pandemian heikentäneen opintomenestystä. Monimuuttuja-analyysit profiloivat pandemia-ajan häviäjiä ja voittajia: niitä, joiden opiskelukokemus muuttui negatiiviseksi, joiden digitaidot eivät riittäneet ja jotka kaipasivat lähiopetusta, sekä niitä, joiden motivaatio jopa kasvoi ja jotka digiaktiiveina suosivat etäopetusta.
Jyväskylän yliopiston koulutusneuvosto hyväksyi 22.4.2020 henkilöstön pedagogisten koulutusten kehittämiskohteet ja toimenpiteet. Vararehtorin Marja-Leena Laakson päätöksellä 24.8.2020 Koulutuksen tutkimuslaitos otti vastaan tehtävän toteuttaa toimenpide 2.1, pedagogisten koulutusten sisältöjä ja kokonaisrakennetta koskeva arviointitutkimustyö. Professori Päivi Tynjälä asetti 24.8.2020 pedagogisten koulutusten arviointitutkimustyöryhmän. Työryhmän tehtävinä oli olemassa olevien kokonaisuuksien ja rakenteiden arviointi suhteessa ajankohtaiseen korkeakouluopetuksen ja -oppimisen tutkimukseen, yliopiston strategiaan ja koulutuksen kehittämisohjelmaan, korkeakoulutuksen ja tutkimuksen VISIO 2030:een ja toimeenpanon tiekarttaan, OECD:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, ja Karvi:n auditoinnin tuloksiin. Tässä raportissa esitellään arviointitutkimustyön keskeisiä tuloksia ja kehittämismahdollisuuksia.
This paper presents a novel approach and a method of learning analytics to study student agency in higher education. Agency is a concept that holistically depicts important constituents of intentional, purposeful, and meaningful learning. Within workplace learning research, agency is seen at the core of expertise. However, in the higher education field, agency is an empirically less studied phenomenon with also lacking coherent conceptual base. Furthermore, tools for students and teachers need to be developed to support learners in their agency construction. We study student agency as a multidimensional phenomenon centring on student-experienced resources of their agency. We call the analytics process developed here student agency analytics, referring to the application of learning analytics methods for data on student agency collected using a validated instrument. The data are analysed with unsupervised and supervised methods. The whole analytics process will be automated using microservice architecture. We provide empirical characterisations of student-perceived agency resources by applying the analytics process in two university courses. Finally, we discuss the possibilities of using agency analytics in supporting students to recognise their resources for agentic learning and consider contributions of agency analytics to improve academic advising and teachers' pedagogical knowledge.
Specific language impairment (SLI) is a developmental disorder linked to deficient auditory processing. In this magnetoencephalography (MEG) study we investigated a specific prolonged auditory response (N250m) that has been reported predominantly in children and is associated with level of language skills. We recorded auditory responses evoked by sine-wave tones presented alternately to the right and left ear of 9–10-year-old children with SLI (n = 10) and children with typical language development (n = 10). Source analysis was used to isolate the N250m response in the left and right hemisphere. In children with language impairment left-hemisphere N250m responses were enhanced compared to those of controls, while no group difference was found in the right hemisphere. Consequently, language impaired children lacked the typical right-ward asymmetry that was found in control children. Furthermore, left but not right hemisphere N250m responses correlated positively with performance on a phonological processing task in the SLI group exclusively, possibly signifying a compensatory mechanism for delayed maturation of language processing. These results suggest that enhanced left-hemisphere auditory activation reflects a core neurophysiological manifestation of developmental language disorders, and emphasize the relevance of this developmentally specific activation pattern for competent language development.