Kaikki aineistot
Lisää
Pienten lasten ongelmat syömisessä ovat yleistyneet ja liittyvät useimmiten lapsen ja vanhemman väliseen vuorovaikutukseen. Vanhemmat saattavat puuttua lapsen syömiseen mm. painostamalla tai uhkailemalla tehden ruokailutilanteesta näin ahdistavia ja riitaisia. Syömisen vaihtelut kuuluvat lapsen normaaliin kehitykseen ja ovat ohimeneviä, mutta saattavat rasittaa sillä hetkellä paljon koko perhettä ja vaikuttaa perheen hyvinvointiin. Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, jonka tarkoituksena oli kerätä tietoa äidin ja lapsen välisen vuorovaikutuksen merkityksestä pienten lasten ruokailuun. Tavoitteena oli saada tietoa, jota voitaisiin hyödyntää esimerkiksi neuvoloissa sellaisissa tilanteissa, joissa lapsilla esiintyy ongelmia ruokailun aikana ja syömistilanteiden koetaan vaikuttavan negatiivisesti perheeseen ja perheen arkeen. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui 14 artikkelia, jotka vastasivat tutkimuskysymykseen ja läpäisivät ennalta määritetyt mukaanottokriteerit. Aineiston analysointi toteutettiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Äidin ja lapsen välisen vuorovaikutuksen merkitys lapsen ruokailuun näkyi tutkimusaineiston mukaan lapsen syömiskäyttäytymisessä, ravitsemuksessa ja syömiseen liittyvässä kehityksessä. Äidit raportoivat mm. painostavansa, rajoittavansa ja palkitsevansa lasta, jolloin he kokivat myös erilaisia arkea kuormittavia haasteita syömisen aikana. Eniten raportoitiin ongelmista lapsen syömiskäyttäytymisessä kuten valikoivaa, liiallista ja vähäistä syömistä sekä ruoan välttämistä. Ruokailuihin ja lapsen syömiskäyttäytymiseen tulisi kiinnittää neuvoloissa enemmän huomiota ja äidin ja lapsen välistä vuorovaikutusta tukemalla lisätä etenkin myönteisiä tekijöitä ruokailussa.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan vuonna 2015 Jyväskylän ammattikorkeakouluun (Jamk) hakeneiden opiskelijoiden mielikuvia Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Vastaava tutkimus toteutettiin myös vuosina 2013 ja 2014, mikä mahdollistaa tulosten vertailun aikaisempiin vuosiin ja mahdollisten muutostrendien arvioinnin. Tutkimuksessa selvitettiin spontaaneja mielikuvia JAMKista avoimilla ja strukturoiduilla kysymyksillä. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös Jyväskylän kaupungin vaikutusta hakijoiden mielikuviin sekä koulutusohjelmien roolia ja mielikuvaa. Lisäksi tarkasteltiin eri tiedonhankintakanavien roolia sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun vahvuuksia ja heikkouksia. Pitkittäistutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että mielikuvissa Jyväskylän ammattikorkeakoulusta ei ole tapahtunut juuri mitään muutoksia kolmen tutkimuskerran aikana. Vuonna 2015 tutkimukseen vastasi noin 1210 hakijaa, mikä tarkoittaa 19 %:n vastausprosenttia (6341).
Tässä opinnäytetyössä tuotetaan keskitetty autentikointiympäristö toimeksiantajan tietojärjestelmään ja tutkitaan sen vaikutusta hallinnoinnin kannalta. Päätavoitteena oli imple-mentoida Active Directory teknologiaan yhdistetty integraatiokerros, johon oli liitettävissä Linux ja Solaris palvelimia sekä jalkauttaa järjestelmä tuotantoympäristöön. Tarkoituksena oli keventää pääsynhallintaan käytettyä työpanosta, parantaa tietoturvallisyytta sekä mah-dollistaa ympäristön hallinnointi myös ympäristön kasvun aikana. Ennen järjestelmän implementointia tutkittiin alkuperäisen ympäristön ongelmakohtia sekä laadittiin suunnitelma käyttöönotosta. Suunnittelussa huomioitiin järjestelmän kompleksi-nen rakenne sekä tuotantojärjestelmien ja käyttäjien asettamat vaatimukset. Tuotantokat-koksien määrä pyrittiin pitämään mahdollisimman pienenä koko implementaation ajan. Käyttöönotetulla järjestelmällä todettiin olevan merkittävä vaikutus päivittäiseen pääsyn-hallintaan operatiivisessa työssä sekä järjestelmien käyttöönotto ja konfiguraationhallinta tehoistuivat. Yksinomaan käyttäjänhallinnan tehostuminen on vähentänyt operointikustan-nuksia ja investoinnille on saatu selkeä kate jo lyhyellä aikavälillä. Kokonaisuutena projektia voitiin pitää onnistuneena ja määritellyt tavoitteet saavutettiin, vaikka haasteita kohdattiin useissa eri vaiheissa. Uuden teknologian käyttöönotossa olisi vältytty useilta ongelmilta, jos koulutukseen olisi panostettu enemmän.
Aiemmin laaditun liiketoimintasuunnitelman laatimisprosessin seurauksena aloittavat yrittäjät halusivat tietää tarkemmin, mitä eri sidosryhmät arvostavat hyvässä liiketoimintasuunnitelmassa. Suunnitelma on sekä yrittäjän työkalu että viestintäväline eri sidosryhmien kanssa, mutta pääasiallisesti mallit ja pohjat painottuvat yrittäjän omaan tarpeeseen. Opinnäytetyössä haluttiin selvittää hyvän liiketoimintasuunnitelman kriteerit ja laatia ne listaksi sidosryhmän jäsenten näkökulmasta. Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusotetta. Liiketoimintasuunnitelmaa pyrittiin ymmärtämään syvällisemmin erityisesti sidosryhmien näkökulmasta. Tavoitteena oli laatia lista niistä ominaisuuksista ja asioista, jotka tekevät liiketoimintasuunnitelmasta vakuuttavan sidosryhmien mielestä. Tutkimuksen aineistoa kerättiin teemahaastattelun avulla. Teemat saatiin viitekehyksestä ja niiden pohjalta keskusteltiin asiantuntijoiden kanssa. Ensimmäinen haastateltava valikoitiin taustansa ja uransa perusteella, mutta muut haastateltavat valittiin lumipallo-otannan avulla eli ensimmäinen haastateltava suositteli asiantuntijoita, jotka olisivat hänen mielestään sopivia aiheen kannalta. Tuloksista selvisi, että tärkeintä suunnitelmassa on prosessi eikä lopputulos. Kaikkien haastateltavien mielestä yrittäjän on tärkeää kerätä tietoa ja analysoida se realistisesti sekä miettiä tarkasti tuotteen tai palvelun antama asiakashyödyn, markkinatilanteen ja oman tuotteen tai palvelun edut kilpailijoihin nähden. Liiketoimintasuunnitelman itsessään pitäisi olla tiivis, realistinen ja looginen kokonaisuus, jota ulkopuolinen lukija ymmärtää. Tuloksia voidaan käyttää pintapuolisesti, koska eri toimialojen liiketoimintasuunnitelmat ovat sisällöltään hyvin erilaisia. Kriteerilista on suuntaa-antava ja toimii yleisenä ohjenuorana yritysten liiketoimintasuunnitelmille.
Kansainvälisyydestä on tullut tärkeä osa korkeakoulujen toimintaa. Suomalaisten ammattikorkeakoulujen keskuudessa kaksoistutkinnot ovat kasvaneet kansainvälisen kehityksen keskiöön. Tästä huolimatta kaksoistutkintojen luomisesta sosiaali- ja terveysalalle on vähän näyttöä, mukaan luettuna suomalaisen korkeakoulutuksen sidosryhmien huomioiminen osana luomisprosesseja. Tutkimuksen tarkoituksena oli edesauttaa sosiaalialan kaksoistutkinnon (sosionimi AMK) luomista Jyväskylän ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikköön. Tutkimukseen valittu teoreettinen tietoperusta oli Freemanin (2010, 27) ”Stakeholder theory”, sidosryhmäteoria. Teorian tarkoituksena on ymmärtää eri sidosryhmien vaikutus tehokkaaseen liiketoimintaan. Tärkein tutkimuskysymys keskittyi selvittämään, miten sosiaalialan kaksoistutkinto voidaan luoda ottamalla huomioon suomalaisen korkeakoulutuksen sidosryhmät. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena suunnittelututkimusta hyödyntäen. Tutkimustulokset edesauttavat sosiaalialan kaksoistutkinnon luomisessa, hyödyntäen tutkimuksessa esille tulleiden suomalaisen korkeakoulutuksen sidosryhmien, opiskelijoiden, korkeakoulun, työelämän sekä korkeakoulutuksen hallinnon odotuksia ja tarpeita. Tutkimustulosten vaikutukset ja ehdotukset tulevaisuuden tutkimukselle esitettiin perustuen kyseessä oleviin neljään sidosryhmään, sosiaali- ja terveysalaan sekä tutkimuksessa käytettyyn teoreettiseen tietoperustaan.
Jalkapallo on maailman harrastetuin urheilulaji. Ammattijalkapalloilijat pitävät jatkuvasti huolta omasta kehostaan ja terveydestään voidakseen pysyä jatkuvassa kilpailussa mukana. Opinnäytetyössä on keskitytty ammattijalkapalloilijoiden hermoston toiminnan testaamiseen ja loukkaantumisien ennaltaehkäisyyn. Tavoitteena oli löytää valmennuksessa apuna käytettävää testimittaria loukkaantumisien ennaltaehkäisemiseksi ja ennustamiseksi. Jalkapallossa lihasvammojen osuus on noin 1/3 kaikista vammoista, muut vammat koos-tuvat ruhjeista, nivelsidevammoista ja murtumista. Lihasvammat syntyvät usein ilman kontaktia, joten vammojen taustalla saattaa olla hermostollinen syy. Opinnäytetyössä tehtiin 20 ammattijalkapalloilijalle pudotus- ja kevennyshyppytestit 29 viikon aikana 18 kertaa. Osallistuvien pelaajien kuormituksen määrää ja hyppytuloksia verrattiin etu- ja takareiden lihasvammoihin. Opinnäytetyön teoriaosuudessa on keskitytty hermoston toimintaan, mahdollisiin hermoston kuormittuneisuuden vaikutuksiin ja testituloksiin. Teoriaan pohjautuvassa oppaassa käydään läpi ennaltaehkäiseviä harjoitteita, jotka on tarkoitettu suoritettavaksi jalkapalloilijoiden alkulämmittelyn aikana. Harjoiteopas soveltuu junioreille, aikuisille, ammattilaisille ja harrastajille. Tutkimustuloksista ei saatu yhdistettyä luotettavasti etu- tai takareiden loukkaantumisten ja hermoston kuormittuneisuuden yhteyttä.
Endometrioosia sairastaa noin 10 % hedelmällisessä iässä olevista suomalaisista naisista. Endometrioosi voidaan diagnosoida jopa 10 vuoden viiveellä, ja se hei-kentää naisen elämänlaatua voimakkaiden oireidensa vuoksi. Sairaus koskettaa myös potilaan perhettä ja läheisiä. Opinnäytetyö on toteutettu potilasohjauksen näkökulmasta. Se on keskeinen hoi-totyön auttamismenetelmä, jonka tavoitteena on tukea asiakkaan voimavarais-tumista ja lisätä hallinnan tunnetta. Sillä on suora vaikutus potilasturvallisuuteen sekä asiakkaan hyvinvointiin ja terveyteen. Ohjauksella pyritään auttamaan asiakasta ymmärtämään esimerkiksi sairauden hoidon sekä siihen vaikuttamisen merkitys. Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda selkeä ja toimiva opas endometrioosin hoidosta hoitohenkilökunnalle potilasohjauksen työvälineeksi. Oppaassa käsitel-tiin endometrioosia sairautena, potilaan selviytymistä, potilasohjausta, vertaistu-en merkitystä sekä potilaan perheen ja läheisten huomiointia. Opinnäytetyön tavoitteena on mahdollistaa hoitohenkilökunnalle potilasohjauksen laadun kehit-täminen oppaan avulla. Opinnäytetyön tilaaja oli Endometrioosiyhdistys ry.
Työn tavoitteena oli suunnitella ISO 9001- ja ISO 14001 -standardien mukainen laatu- ja ympäristöjärjestelmä kaukolämpöä tuottavalle ja jakelevalle sekä maakaasua jakelevalle lämpöyhtiölle. Tavoitteen saavuttamiseksi suunniteltiin sisällysluettelo toimeksiantajan toimintakäsikirjalle sekä aloitettiin käsikirjan sisällön laatiminen, rakennettiin raamit toimintaohjeille, tehtiin prosessikaaviot ja -kuvaukset toimeksiantajan prosesseista, laadittiin lakirekisteri toimeksiantajan toimintaan vaikuttavista laeista ja asetuksista sekä tehtiin pohjatyö riskianalyysiä varten. Työ toteutettiin projektityönä. Projektisuunnitelman laatimisen jälkeen alkoi työn teoriaosuuden rakentaminen tutustumalla aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen ja sähköisiin lähteisiin. Teoriaosuudessa kiinnitettiin huomio toimeksiantajan tarpeisiin, ISO 9001 ja ISO 14001 laadun- ja ympäristönhallintastandardeihin, laatujohtamiseen, laadunhallintaan ja siihen liittyviin käsitteisiin, laatu- ja ympäristöjärjestelmän suunnitteluun sekä rakentamiseen. Teoriapohjan luomisen jälkeen siirryttiin käytännön toteutusvaiheeseen, jonka tuloksina syntyi työn tavoitteen saavuttamiseksi edellytetyt dokumentit. Yhteenvetona opinnäytetyöstä muodostui pohja toimeksiantajan laatu- ja ympäristöjärjestelmän rakentamiselle. Johtopäätöksenä projektin tuloksille oli, että toimeksiantajalla on ollut käytössä järjestelmä laadun- ja ympäristönhallinnalle koko sen toimintahistorian ajan, mutta järjestelmän dokumentointiin liittyvät käytännöt ja tavat ovat olleet hyvin epäjohdonmukaisia. Standardien mukaisen laatu- ja ympäristöjärjestelmän luominen on siksi hyvin ajankohtainen asia.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kuluttajan ostokäyttäytymistä farkkuja ostettaessa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kuluttajan ostopäätökseen sekä ostopaikan valintaan vaikuttavia tekijöitä farkkuja ostettaessa. Toimeksiantajana toimi Yritys X. Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin muotikaupan toimintaympäristöä sekä kuluttajan ostokäyttäytymistä, ostopäätöksen rakentumista ja ostopaikan valintaa. Opinnäytetyön tutkimusote oli kvantitatiivinen, ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselyä. Kysely toteutettiin verkkokyselynä käyttäen Webropol-kyselyohjelmistoa. Lisäksi aineistonkeruuta tehtiin kauppakeskuksissa. Tutkimukseen osallistui 207 vastaajaa. Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi farkkujen ostamisen tapoja sekä ostopaikan valintaan ja ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä. Suurin osa vastanneista oli naisia. Erityisesti tutkimus houkutteli vastaamaan nuoria aikuisia. Tuloksista voitiin päätellä, että farkkuja ostetaan keskimäärin 2–4 kertaa vuodessa ja niihin käytetään useimmiten 31–80 euroa. Tutkimuksen mukaan farkkujen materiaalin tärkeimpiä ominaisuuksia ovat mukavuus ja kestävyys. Tulokset osoittivat, että kuluttajat ovat ostopaikan valinnassa tuotesuuntautuneita. Ostopaikassa tärkeimpänä pidetään laadukkaita tuotteita ja laajaa valikoimaa. Kuluttajat ovat hyvin hintatietoisia, sillä hinta on tärkeä tekijä sekä ostopaikan valinnassa, että ostopäätöksen syntymisessä. Ostopäätökseen voimakkaimmin vaikuttavat farkkujen istuvuus sekä tarve. Yritys X:n vahvuuksia ovat laaja valikoima sekä hyvä asiakaspalvelu, mutta sen hintoja pidetään jokseenkin korkeina. Tulevaisuudessa otollista olisikin tutkia ostovoimaisempia kuluttajia ja sitä, kuinka heidät saataisi Yritys X:n asiakkaiksi. Suotuisaa olisi myös tutkia sekä koko Jyväskylän että Yritys X:n farkkuvalikoiman osuvuutta.
Tässä tutkielmassa suoritan kirjallisuuskatsauksen tutkimuksiin, joissa on tutkittu joogan vaikutusta nuorten ja aikuisten masennuksen hoidossa. Tutkielman tarkoituksena on tarkastella, kuinka vaihtoehtoisia terapiamenetelmiä, kuten joogaa ja hengitystekniikoita, voitaisiin käyttää tehokkaasti psykiatriassa ja toimintaterapiassa. Tutkimuskysymykseni ovat: Voiko joogaa käyttää interventiona masennuksen hoidossa? Onko olemassa tieteellisiä tutkimuksia, jotka vahvistavat joogan terapeuttisia vaikutuksia masennuksen hoidossa? Tutkimukseni teoreettinen pohja nojaa pääosin psykodynaamiseen viitekehykseen (Psychodynamic Frame of Reference). Kirjallisuuskatsauksen painopiste on potilaissa, joilla on masennus, joka voi estää heitä osallistumasta sosiaalisiin tilanteisiin ja suorittamasta arkipäivän toimintoja. Arvioimissani tutkimuksissa joogan, johon kuuluu niin fyysisiä harjoitteita, kuin hengitys- ja rentoutumistekniikoita, on nähty olevan edullinen ja tehokas väline masennusta hoidettaessa ja ehkäistessä. Kirjallisuuskatsauksessa tutkittiin joogan terapeuttisien vaikutusten tehokkuutta masennuksen hoidossa. Masennus on monimuotoinen mielen sairaus, joten oli tärkeää lisätä tarkastelun alle tutkimuksia, jotka osoittavat joogan vaikutuksen ihmisen psykosomaattiseen hyvinvointiin ja terveyteen. Tästä syystä katsauksessa käsitellään myös tutkimuksia, jotka käsittelevät joogan vaikutusta ahdistukseen, paniikkihäiriöön, unettomuuteen, hermojärjestelmään, umpieritysjärjestelmään, vastustuskykyyn, stressin laukaisemiseen sekä alkoholiriippuvuuteen. Koska luotettavat tutkimukset liittyen joogaan ja mielenterveyteen ovat kehitysvaiheessa, on tarpeen suorittaa jatkotutkimuksia joogan käytöstä toimintaterapiassa eri asiakasryhmissä sekä terapiakontekstissa.
Opinnäytetyössä käsitellään uskontoa osana saattohoitoa viiden eri uskonnon näkökulmasta. Kuoleman lähestyessä uskonnolliset tarpeet korostuvat, mikä on huomioitava laadukkaassa saattohoidossa. Opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa verkko-oppimateriaalia uskonnoista osana saattohoitoa. Tavoitteena on lisätä hoitotyön opiskelijoiden osaamista ja tietoutta liittyen uskontoihin osana saattohoitoa. Opinnäytetyö on kehittämistyö, jonka tuloksena syntyi verkko-oppimateriaalia Jyväskylän ammattikorkeakoulun saattohoidon verkko-opintoihin. Verkko-oppimateriaalia tullaan hyödyntämään osana Jyväskylän ammattikorkeakoulun Elämän loppuvaiheen hyvä hoito – verkko-opintojaksoa. Opinnäytetyössä käsiteltäviksi uskonnoiksi valikoitui evankelis-luterilaisuus, ortodoksisuus, katolilaisuus, islam ja jehovan todistajat. Uskonnot valittiin kannattajalukujen sekä uskontojen erityispiirteiden perusteella. Uskontojen valinnassa huomioitiin myös uskonnon näyttäytyminen Suomessa, sillä maahanmuuttajien myötä saattohoidossa kohtaa yhä enemmän eri uskontojen muun muassa islamin kannattajia. Opinnäytetyön tekeminen alkoi tiedonhaulla liittyen uskontojen tunnuspiirteisiin ja siihen, miten uskonto näyttäytyy kuoleman lähestyessä. Lisäksi haimme tietoa kuolemaan ja saattohoitoon liittyen. Tämän näyttöön perustuvan tiedon ja verkko-oppimiseen liittyvän teoriatiedon pohjalta suunniteltiin ja toteutettiin verkko-oppimateriaalia, mikä koostuu motivoivasta, orientoivasta sekä syventävästä osuudesta.
Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, millaisia käyttökokemuksia lapsille ja heidän van-hemmilleen on tullut ilokaasusta kivunhoitomenetelmänä reuman paikallishoidoissa. Tavoitteena oli saada poliklinikan henkilökunnalle ja muille alan ammattilaisille lisää tietoa aiheesta käyttäjien kokemusten perusteella. Kipua aiheuttavien hoitotoimenpiteiden aikana olisi pidettävä riittävällä kivunlievityksellä kivut ja ikävät tuntemukset poissa, jotta lapselle ei tulisi negatiivista kuvaa hoidosta. Läh-teitä etsittiin tietokannoista suomeksi ja englanniksi. Opinnäytetyö toteutettiin laatimalla lapsille ja heidän vanhemmilleen kyselylomakkeet, joiden tarkoituksena oli selvittää tar-kemmin miten uusi hoitomuoto on koettu. Tavoitteena oli saada 10–15 vastausta, mutta vastauksia saatiin yhteensä 25. Kyselyvastauksista kävi ilmi, että hoitomuoto oli pääasiassa koettu hyväksi ja toimivaksi. Suurin osa lapsista ja heidän vanhemmistaan koki lyhyemmän sairaalassaoloajan ja toi-menpiteen nopeuden miellyttävänä asiana. Lasten jännitys ja pelko oli myös vähentynyt. Tulokset luokiteltiin fyysisiin vaikutuksiin, lapsen suhtautumiseen hoidosta, paasto-ja sairaalassaoloaikaan sekä kokemukseen kivun voimakkuudesta. Saaduista tuloksista hyötyvät kyseisen poliklinikan henkilökunta sekä sairaalan muut osastot ja poliklinikat, jos ilokaasun avulla tehtäviä hoitoja laajennetaan siellä. Tuloksia voivat hyödyntää myös muut terveydenhuollon ammattilaiset ja opiskelijat. Jatkotutki-musaiheita voisivat olla Livopan®-ilokaasun avulla tehtävät hoidot aikuispuolella, ilokaa-sun käyttö muissa paikallishoidoissa tai toimenpiteissä ja tutkimus, jossa keskitytään pel-kästään Livopan®-ilokaasuun kivunlievittäjänä.
Opetussuunnitelman perusteet on määräys, jolla ohjataan sekä koulutuksen että näyttötutkintojen järjestäjiä. Opetussuunnitelman perusteet antavat opiskelijoille ja tutkinnon suorittajille sekä sidosryhmille tietoa koulutuksen tutkintovaatimuksista ja tutkinnon sisällöstä. Opetussuunnitelman perusteilla varmistetaan myös koulutuksellisten perusoikeuksien, opetuksellisen yhtenäisyyden, laadun ja oikeusturvan toteutuminen. Opetussuunnitelman perusteiden tehtävänä on toisaalta myös ohjata koulutuksen kehittämistä sekä tutkintojen suorittamista yhä enemmän työelämän sekä opiskelijan ja tutkinnon suorittajan tarpeita vastaavaksi. Toteutettu tutkimus tehtiin toimintatutkimuksen näkökulmasta Ilmasotakoulun lentoteknillisen sektorin asejärjestelmätekniikan koulutuksen kehittämiseksi. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää opetussuunnitelman perusteiden taustalla vaikuttavia tekijöitä ja näkökulmia. Tutkimuksessa selvitettiin opetussuunnitelman perusteiden suunnitteluun ja määrittämiseen liittyviä osakokonaisuuksia ammatillisen koulutuksen osalta sekä havainnoitiin, miten opetussuunnitelman perusteet ohjaavat erityisesti lentoteknisen siviilikoulutusten järjestämistä sekä sen kehittämistä. Toteutetun tutkimuksen myötä esitetään seuraavia näkökulmia lentoteknisen asejärjestelmäkoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden taustatekijöiksi: turvallisuus, kansainvälisyys ja ammattitaidon laaja-alaisuus. Turvallisuus näkökulma jaettiin vielä kolmeen osa-alueeseen näkökulman sisältäessä lentoturvallisuuden, räjähdeturvallisuuden sekä työ- ja palvelusturvallisuuden. Lentoteknisen asejärjestelmäkoulutuksen kehittämistä ohjaavissa näkökulmissa huomioitiin Hornet-kaluston teknologisen kehityksen vaikutus määritettäviin taustatekijöihin nähden.
Elomatic Oy on kehittänyt verkkopohjaisen kunnossapidon ja toiminnan hallintaohjelmiston, 360°tools. Se perustuu keksintöön, jossa laitoksen laitteet, huollot ja laitedokumentit on linkitetty laitoksesta otettuihin 360° pallopanoraamakuviin. Ohjelmiston asiakkaina ovat tähän asti olleet pääasiassa lämpölaitokset ja teollisuuden tuotantolaitokset. Ohjelmalle oli tarkoitus etsiä uusia käyttökohteita ja sitä kautta suurempia asiakasvirtoja käynnistämällä kehitysprojekti ja siihen liittyvä opinnäytetyö, jonka tavoitteena oli tutkia, kuinka hyvin 360°tools -ohjelmisto vastaa kiinteistöhuollon sekä toimitilajohtamisen tarpeita. Lisäksi kiinteistöhuoltosovelluksen ansaintalogiikkaa oli syytä miettiä. Yhtenä osana projektia laadittiin Elomaticin Jyväskylän toimistorakennuksen käyttöön 360°tools –kiinteistöhuoltosovelluksen protomalli. Tällä voidaan kerätä käyttäjäkokemusta sekä tärkeitä referenssejä ohjelmiston markkinointityöhön. Sovelluksen protomalli yhdistää kiinteistön pohjapiirustuksen kulunvalvonnan kanssa, jolloin sovellus toimii myös toimitilajohtamisen työkaluna. Lisäksi sen kautta tilojen käyttäjät voivat tehdä vikailmoituksia sekä työtilauksia. Ohjelmiston nykyistä sisältöä vertailtiin markkinoilla oleviin kiinteistöhuollon ja toimitilajohtamisen ohjelmistoihin. Vertailussa oli huomattavissa, että tämä alun perin tuotan-tolaitosten käyttöön suunniteltu sovellus voisi räätälöitävyytensä ansiosta melko hyvin nykyisellä sisällöllä palvella kiinteistöpuolen käyttäjiä. Ohjelman käyttäjiksi eli asiakkaiksi voisivat sopia niin toimitilat ja liikekiinteistöt kuin asunto-osakeyhtiötkin. 360°tools –kiinteistöhuoltosovelluksen tulevaisuuden kannalta on tärkeää saada sovelluksen asiakkaaksi kiinteistöpuolen asiakas. Kun sovellus saadaan asiakkaan käyttöön, saadaan hankittua tarpeellista käyttäjäkokemusta, jonka pohjalta sovellusta on helppo jatkokehittää. Lisäksi Elomatic saisi nimeä kiinteistöhuollon alalla sekä tärkeitä referenssejä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ratsastusterapiakoulutuksen muutostarvetta sekä selventää erilaisten hevosavusteisten toimintojen yhtäläisyyksiä, eroja ja yhteistyömuotoja muiden toimijoiden kanssa teemahaastattelun avulla. Haastateltavina tutkimuksessa oli neljä ratsastusterapeuttia, ja haastattelut toteutettiin elokuussa 2015. Haastattelujen avulla pyrittiin selvittämään ratsastusterapeuttien näkemyksiä nykyisen ratsastuste-rapiakoulutuksen hyvistä ja säilyttämisen arvoisista asioista sekä mahdollisia muutosehdotuksia. Haastattelujen tulokset osoittivat, että ratsastusterapiakoulutuksen nykyistä rakennetta pidettiin hyvänä ja muutoksia kaivattiin eniten uuden teoriatiedon päivittämiseen ja tutkimuksellisen otteen lisäämiseen. Mahdollisia yhteistyömuotoja ratsastusterapeuttien ja muiden toimijoiden välillä oli esimerkiksi yhteisten ryhmien vetäminen. Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että koulutukseen toivotaan tulevaisuudessa enemmän tutkimuksellista otetta. Lisäksi opetusmenetelmien käytössä oli uudistustarvetta. Yhteistyötä eri toimijoiden välillä tarvitaan etenkin selkiyttämään eri toimijoiden asemaa hevosavusteisen toiminnan kentässä, jotta palveluita käyttävällä on selkeä kuva eri toimijoiden erityisosaamisesta. Tutkimusta voidaan hyödyntää mahdollista koulutusuudistusta mietittäessä. Tutkimuksen otanta oli pieni, joten sen tuloksia ei voi yleistää koskemaan laajempaa joukkoa.
Haavoja syntyy tarkoituksellisesti operaation seurauksena tai tarkoituksettomasti tapaturman yhteydessä. Kirurgisen haavan paranemisprosessi noudattaa pitkälti tavallista haavanparanemisprosessia. Erona on haavanreunojen yhteen ompelu operaation jälkeen haavanreunojen yhteen kuroutumisen sijaan. Leikkaushaavat ulottuvat usein ihon pintakerrosta syvemmälle, jolloin kudoksen korjautuminen tapahtuu arpeutumisen kautta. Tarkoituksena oli tehdä Jyväskylän Ammattikorkeakoulun sairaanhoitaja opiskelijoiden opetuskäyttöön diasarja, jossa tiivistyy haavan paranemista edistävät tekijät ja arpikudoksen hoitokeinot. Tavoitteena oli tehdä helposti ymmärrettävä ja opiskelijoiden mielenkiinnon herättävä diasarja. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Kirjallisessa osuudessa käsitellään haavan paranemisen fysiologiaa ja siihen positiivisesti ja negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä. Kirjallisessa osuudessa käsitellään myös arpikudoksen rakennetta ja muokkautumista sekä siihen vaikuttavia hoitokeinoja. Tietolähteinä hyödynnettiin Ja- Netia, Ebrarya ja kirjallisuutta. Aineistona käytettiin kotimaista ja ulkomaista kirjallisuutta. Lisäksi arpikudoksen hoidosta tietoa hankittaessa hyödynnettiin fysioterapeuttia. Diasarjaan on koottu tietoa sairaanhoitajaopiskelijoille, joille käytännön kokemusta haavanhoitotyöstä ei välttämättä ole vielä kertynyt. Diasarja on käytettävissä Jyväskylän Ammattikorkeakoulussa opettajien tukena.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia suomalaisten ja puolalaisten katsojien kulutuseroja lentopallon MM-kisojen 2014 aikana sekä arvioida suomalaisten katsojien suoraa taloudellista vaikutusta isäntäkaupunki Katowicelle. Lisäksi tarkasteltiin sitä, onko puolalaisten katsojien kulutuksessa eroja isäntäkaupungista riippuen. Tutkimus toteutettiin syyskuussa 2014 lentopallon MM-kisojen aikana Puolan Katowicessa ja Gdanskissa. Tutkimusote oli kvantitatiivinen ja aineisto kerättiin kyselylomakkeilla mo-lempien isäntäkaupunkien tapahtuma-alueella. Haastatteluja tehtiin kaikkien maiden katsojille, mutta opinnäytetyössä keskityttiin vain suomalaisiin ja puolalaisiin katsojiin. Suomalaiset katsojat haastateltiin Katowicessa ja puolalaiset katsojat molemmissa isäntäkaupungeissa. Tutkimuksen tulokset näyttivät, että suomalaisten ja puolalaisten katsojien kulutuksessa oli suuria eroja. Suurimmat erot ilmenivät majoituskuluissa, joihin suomalaiset kuluttivat rahaa eniten. Puolalaiset kuluttivat eniten rahaa ottelulippuihin. Heidän ottelulippujen kulutuksessaan oli suuri ero isäntäkaupungista riippuen. Molempien maiden katsojista eniten rahaa kuluttivat yli 40-vuotiaat. Suomalaiskatsojien suora taloudellinen vaikutus Katowicel-le arvioitiin olevan 2,139 M€. Suomalaisten kulutus majoitukseen ja shoppailuun toi merkittävimmät taloudelliset vaikutukset isäntäkaupungille. Tulevaisuudessa tulee jatkaa suurien lentopallotapahtumien suorien taloudellisten vaikutuksien tutkimista. Suomalaisten lentopallokatsojien kulutusta tulee tulevaisuudessa tutkia lisää ja verrata sitä Suomessa vuonna 2019 mahdollisesti järjestettäviin lentopallon EM-kisoihin, joissa suomalaiset olisivat paikallisia asukkaita ja kotimaisia turisteja.
Opinnäytetyöni tavoitteena oli valmistaa selkeä ja inspiroiva alkeispianokoulukirja ohjausmateriaaliksi 6-11 vuotiaiden lasten pianonsoiton opetukseen. Omassa opetustyössäni pianonsoitonopettajana minua on usein häirinnyt alkeispianokoulukirjojen väritön ja monimutkaisen näköinen ulkoasu sekä pianokappaleiden heikko tapa harjoituttaa perustekniikan eri osa-alueita riittävän mielenkiintoisesti. Uutta oppimateriaalia varten sävelsin yhteensä 20 pianokappaletta. Kirjan nimeksi tuli Allegron matkassa. Kokeilin pianokoulukirjan kolmea kappaletta omilla oppilaillani. Kappaleiden testaamisen tarkoituksena oli nähdä niiden toimivuus käytännössä. Soitimme kutakin kappaletta jokaisen oppilaan kanssa kahdella soittotunnilla. Aina pianotunnin jälkeen he täyttivät kappaleisiin liittyvän haastattelulomakkeen. Lomakkeen tarkoituksena oli selventää oppilaiden mielipiteitä sävellyksistäni soittotunneilla nousseiden kommenttien lisäksi. Tutkimuksessa oli mukana kolme 8-11 vuotiasta oppilasta. Pohdin opinnäytetyössäni sitä, kuinka säveltää pedagogista musiikkia lapselle niin, että pianokappale säilyisi mielenkiintoisena soittoharjoituksena. Pyrin ottamaan sävellyksissäni huomioon myös sen, miten lapsen kokonaisvaltainen kehitys vaikuttaa soittotaitojen oppimiseen, sekä minkälaisia tavoitteita opetussuunnitelma asettaa perustaso 1-kurssissa.
Toimeksiantajana opinnäytetyölleni oli työnantajani eli PCS-Engineering Oy. Yritys tarjoaa logiikoiden ja automaatiojärjestelmien ohjelmointia, sähkö- ja automaatioalan suunnittelua, asennusvalvontaa ja projektointia. Se on perustettu vuonna 2004 ja sillä on yhteensä 38 työntekijää. Asiakkaana oli kaivostoimintaa harjoittava australialaisomisteinen Dragon Mining Oy. Tehtävänäni oli laatia yhdessä kahden kollegani kanssa Sastamalassa toimivalle malmirikastamolle instrumentointisuunnitelmat, logiikkaohjelma sekä valvomonäyttö kahdelle taajuusmuuttajakäyttöiselle jätepumpulle. Pumput olivat rikastamolla jo käytössä, joten kyseessä oli lähinnä ohjausten ja moottorilähtöjen modernisointi. Opinnäytetyössä käsitellään varsinaisen työsuorituksen lisäksi myös instrumenttisuunnittelua, logiikkaohjelmointia ja valvomosuunnittelua yleisellä tasolla. Tämä siksi, että myös alaan tarkemmin perehtymätön lukija saisi paremman käsityksen suunnittelutyön vaiheista. Työn lopputuloksena oli valmis toteutus, joka on käytössä asiakkaan laitoksella.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää toimeksiantajalle systeemi, jolla kerätään ja prosessoidaan teollisuusprosesseista saatavaa dataa. Opinnäytetyön tuloksena muodustunutta ohjelmistoa olisi tarkoitus markkinoida prosessiteollisuuden käyttöön. Toimeksiantajana toimi Jyväskyläläinen suunnittelutoimisto JEEC Oy. Työ toteutettiin hyödyntäen kahta WinCC:n Visual Basic -skriptiä sekä yhtä Excel Visual Basic for Applications -skriptiä. Toinen kehitetyistä VBS-skripteistä hoitaa datan keruun ja toinen valvoo tiedostojen kokoa. Excel VBA -skripti kehitettiin ennalta määrättyjen raporttien luontia varten. Koko työ käsitti noin 1500 riviä Visual Basic koodia. Opinnäytetyön tuloksena saatiin kehitettyä tavoitteita vastaava järjestelmä. Työn aikana ei kuitenkaan saatu kehitettyä ohjelmarakennetta, jolla tallennusvälineen täyttyminen hoidetaan automaattisesti. Myös WinCC VBS-ympäristön rajoitusten takia tiedostojen koon seuraamiseen täytyi kehittää kustomoitu ratkaisu. Johtopäätöksenä työstä löydettiin syntaksiltaan yhtenevien Excel VBA ja WinCC VBS ympäristöjen erilaisuus ohjelmakehityksen kannalta. Teoriaosuus käsittelee raportointia teollisuudessa, Windows CE käyttöjärjestelmää, VB, VBS ja VBA ohjelmointikieliä, flash-muisteja sekä CSV-tiedostomuotoa.
Tavoitteena oli luoda uusien verkostosuunnittelijoiden perehdyttämisessä helpottava ohjeistus sähkönjakeluverkkojen suunnitteluun TSS Group Oy:n käyttöön. Perehdytysohjelman haluttiin olevan laaja ohjeistus koko suunnitteluprosessista, jonka hyödyntäminen olisi mahdollista kaikissa suunnittelun vaiheissa. Tarkoituksena oli saada perehdytysohjelmasta kuitenkin sen verran yksinkertaistettu, että sen käyttö olisi mahdollista myös varsin erityyppisissä suunnitteluprojekteissa. Kokeneita verkostosuunnittelijoita sekä muita sähkönjakeluverkon suunnittelussa mukana olevia henkilöitä haastateltiin, jotta pystyttiin luomaan selkeä kuva kaikista sähkönjakeluverkon suunnittelun eri vaiheista, ja kokoamaan yhteen sähkönjakeluverkon suunnittelun kannalta kaikki olennaiset seikat. Kaikki sähköverkkoihin liittyvät standardit käytiin läpi ja niistä kerättiin sähkönjakeluverkon suunnittelun kannalta merkittävät määräykset ja säädökset. Tuloksena saatiin kattava sähkönjakeluverkon suunnitteluun perehdyttävä ohjeistus, joka helpottaa ja nopeuttaa uuden verkostosuunnittelijan työhön perehdyttämisessä, sekä on suunnittelijan apuna läpi koko suunnitteluprojektin. Perehdytysohjelmaan saatiin kerättyä kaikki olennainen sähkönjakeluverkon suunnittelun kannalta. Perehdytysohjelman avulla uusi verkostosuunnittelija pystyy suoriutumaan työtehtävistään itsenäisemmin, ja varsinaiseen perehdyttämiseen tarvittava aika lyhenee. Perehdytysohjelmaa voidaan käyttää apuna läpi koko suunnittelun, jolloin myös varmistutaan siitä, että mikään suunnittelun kannalta olennainen seikka ei jää huomiotta.
Opinnäytetyö käsittelee pelletin siirtolaitteiden tutkimista ja niiden käyttöongelmien ehkäisyä. Työ tehtiin Vapo Oy:lle käyttäen yhteistyössä olleiden Ariterm Oy:n ja Triotec Oy:n laitteita. Teoriaosuudessa käsiteltiin pelletin käyttöä, valmistusta ja sen siirtoon käytettäviä ruuvikuljetti-mia. Pelletti on luonnonmukainen ja puhtaasti palava puunkäsittelylaitosten sivutuotteena synty-vä kotimainen polttoaine, jota lisäksi valmistaa turpeesta, oljesta tai muusta orgaanisista materi-aaleista. Pelletin siirtoon käytetään ruuvikuljettimia tai pneumaattisia kuljettimia. Tämä työ käsit-telee ruuvikuljettimista spiraali- ja keskiakseliruuvien siirtokapasiteetin todentamista käytännössä ja tutkii ilmeneviä vikatilanteita käytössä. Tarkoituksena oli myös kartoittaa laitteiden jatkokehit-tämistä havaintojen pohjalta. Tutkimuksen tuloksena saatiin todennettua kahdelle erityyppiselle siirtoruuville siirtokapasiteetit nousukulmissa 0-45° käyttäen eri pellettilaatuja. Työssä ilmenneiden käyttöongelmien pohjalta tehtiin jatkotutkimusehdotukset syvempiä tutkimuksia varten.
Opinnäytetyö käsittelee teollisuuden lämpökäsittelyuunin automatisointia. Päätavoitteina oli kokonaisuudeltaan automaattisesti toimiva järjestelmä sekä lämpötilantiedon keruu. Lämpökäsittelyuunia käytetään Komas Oy:n levypalvelupisteessä myöstöhehkutukseen eli metallin jännityksenpoistoon. Jännitystä syntyy metalliosien valmistusvaiheessa, jossa metallin raju lämpötilaero saa aikaiseksi jännitettä. Jännittä synnyttää metalliin esimerkiksi sen hitsaus, leikkaus, sorvaus ja valaminen. Metallin lämpökäsittelyssä tärkeää on oikea lämpötila ja oikeaoppiset lämpötilan muutosnopeudet. Lämpökäsittelyuunin automatisointi suoritettiin Siemenssin S7-1200 -sarjan logiikalla. Uunin ohjelmaan tuli käyttöliittymä Siemenssin HMI-sarjan kosketusnäytölle. Ohjelmointi tehtiin logiikalle ja kosketusnäytölle Tia Portalilla. DataLog on ominaisuus logiikan ohjelmoinnissa, mitä käytetään opinnäytetyössä lämpötilatiedon tallentamiseen. DataLogin ansiosta lämpökäsittelyn lämpötilamuutokset saadaan jälkikäteen luettua Microsoft Excel-työkalulla. Toiminnolla saadaan todiste oikeaoppisesta lämpökäsittelystä asiakkaille. Lopputuloksena tuli tilaajan toivomusten mukainen lämpökäsittelyuuni. Uuni suorittaa ohjelman automaattisesti ja sen käyttäminen on yksinkertaista. Itsenäisen sovelluksen etuna on ajan säästö, minkä ansiosta pystytään tekemään useampi lämpökäsittely. Työstökohteeseen optimoidulla ohjelmalla on saatu suuri energiasäästö ja oikeanlainen myöstökäsittely.
Opinnäytetyön tehtävänä oli tutkia PLC-kommunikaatiota ja tehdä testiympäristön käyt-töönotto. Tavoitteena oli esitellä PLC-kommunikaatiota, joka on sähköverkkokommunikaa-tiota, jossa siirretään informaatiota kantoaallon avulla. Tavoitteena oli myös saada moni-puolinen ja toimiva testausympäristö, jossa myöhemmin voidaan testata laitteita. Testeissä suoritetaan laitteiden signaalin vastaanottoa, lähetystä sekä laitteiden käyttäytymistä mai-nitussa ympäristössä, joka on pyritty mallintamaan tosielämän tilanteesta. Työn toteuttaminen vaati ensin laitteisiin ja ohjelmiin tutustumista, joka suoritettiin mui-den työntekijöiden avustuksella ja henkilökohtaisesti laitteisiin tutustumalla ohjekirjojen avulla. Seuraavana työvaiheena oli laitteiden konfigurointia, parametrisointia ja asentamis-ta työympäristöön. Tulokseksi saatiin toimiva testausympäristö ja kokonaiskuva Landis+Gyrillä käytetyistä ja käytettävistä PLC-kommunikaatioista, niiden avulla voidaan hahmottaa PLC-kommunikaation toimintaa ja sen tärkeyttä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että PLC-kommunikaatio on hyvin tärkeä paikoissa, joissa ei ylimääräisen johdotuksen käyttö ole kannattavaa tai mahdollista, esimerkiksi kotitalouk-sissa. Kehityksen myötä PLC-kommunikaatiolla voisi mahdollisesti korvata kaikkien konei-den ohjaukset ja mittareiden luennat.
Opinnäytetyön tavoitteena oli mahdollisimman konkreettisten keinojen ja työskentelytapojen kehittäminen systemaattiseen ja tavoitteelliseen sisällöntuotantoon Jyväskylän Energian ulkoisissa sosiaalisen median kanavissa lähitulevaisuudessa. Lisäksi tavoitteena oli saada yrityksen eri osastojen työntekijät mukaan sisällöntuotantoon ja innostumaan enemmän sosiaalisen median käytöstä. Opinnäytetyö suoritettiin toimeksiantoja Jyväskylän Energialle. Opinnäytetyössä selvitettiin Jyväskylän Energian eri osastojen työntekijöiden lähtötilanne sosiaalisen median käyttäjinä. Lähtötilanteen tulosten perusteella suunniteltiin ja toteutettiin Some Boot Camp -tapahtuma, minkä jälkeen analysoitiin tutkimuksessa kerättyjä tuloksia ja kehitettiin toimintatapoja sisällöntuotantoon lähitulevaisuudessa. Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin digitaalisen markkinointiviestinnän eri ulottuvuuksia. Opinnäytetyö toteutettiin interventiona osana käynnissä olevaa Digiajan arvomalli ‐tutkimusprojektia, jonka tutkimusmenetelmäksi on valittu toimintatutkimus. Toimintatutkimus toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusotteella. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että Jyväskylän Energian työntekijät eri osastoilta on saatu mukaan sisällöntuotantoon ja innostumaan sosiaalisen median käytöstä. Muutosten avulla kehitettiin konkreettisia toimintatapoja sisällöntuotantoon lähitulevaisuudessa. Jyväskylän Energia voi tulevaisuudessa hyödyntää tutkimuksessa kerättyä aineistoa pidemmän aikavälin sisällöntuotannon suunnittelussa.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mikä on sijoitusneuvojan vaikutus sijoituspäätöksen tekemiseen. Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi, mitkä muut tekijät vaikuttavat sijoituspäätöksen tekemiseen sijoitusneuvojan suosituksen lisäksi. Tutkimuksen toimeksiantajana toimi OP Keski-Suomi. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Analysointimenetelmänä käytettiin suoria jakaumia sekä ristiintaulukointia. Tutkimus lähettiin vastaajille verkkokyselynä. Tutkimukseen vastanneet olivat täysi-ikäisiä OP Keski-Suomen sijoitusasiakkaita. Tutkimuksen vastausprosentti oli noin 11 %. Tutkimus osoitti, että sijoitusneuvojan suosituksilla ja neuvoilla on merkittävä vaikutus sijoituspäätöksen tekoon. Sijoitusneuvojaan luotettiin ja hänen toivottiin olevan aktiivinen yhteydenpidossa sekä esittävän selkeitä ratkaisuehdotuksia. Sijoitusneuvojan tulee esittää rohkeasti suosituksia, ja kertoa asiakkaille avoimesti mikä on sijoitusten tilanne sekä mitä tulisi tehdä. Tutkimustulosten mukaan sijoitusneuvojan ammattitaidon koettiin olevan hyvällä tasolla. Tutkimuksesta voisi tehdä jatkotutkimuksen tutkimalla pelkästään tiliasiakkaiden ja sijoitusneuvojan vaikutusta päätöksen tekoon. Tiliasiakkailla ei välttämättä ole kokemusta ja tietotaitoa sijoitusinstrumenteista, jolloin useimmiten kuluttaja kuulee ensimmäistä kertaa vaihtoehdoista sijoitusneuvojan luona. Jatkotutkimus osoittaisi, miten muun muassa luottamus sijoitusneuvojan ja kuluttajan välillä syntyy.
Tavoitteena oli selvittää eri vertaistukiryhmien keskusteluiden teemoja ja aiheita, joita tarkasteltiin tarkemmin opinnäytetyössä. Pääasiallisena tarkoituksena oli pohtia tuloksia, ja lisäksi myös vertaistukiryhmien asemaa osana palvelujärjestelmää sekä vertaistukiryhmien merkitystä yleisesti. Tutkimus toteutettiin etsimällä keskusteluiden teemoja ja aiheita kuudesta eri vertaistukiryhmän ohjaajan oppaasta. Oppaat ovat julkisessa levityksessä ja kaikkien luettavissa sähköisessä muodossa. Oppaista löydetyt keskusteluiden teemat ja aiheet koottiin taulukkoon, ja niitä analysoitiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Pohdinta oli tärkeä osa tutkimusta, sillä sen avulla saatiin uusia näkökulmia tutkimuksen aiheeseen. Vertaistukiryhmien ohjaajien oppaista löydetyt keskusteluiden teemat ja aiheet vaihtelivat ryhmien kesken, mutta myös yhdistäviä tekijöitä löytyi. Yhdistäviä teemoja ja aiheita oli esimerkiksi tutustumiseen ja ryhmäläisten elämäntarinoihin liittyvät teemat ja aiheet. Tulosten pohjalta voi nähdä, että vertaistukiryhmien teemat ja aiheet ovat pääsääntöisesti tunteita ja henkilökohtaisia prosesseja koskevia, ja liittyvät poikkeuksetta kyseisen vertaistukiryhmän aiheeseen. Pohdinnan kautta päädyttiin siihen johtopäätökseen, että vertaistukiryhmissä käytävissä keskusteluissa ihminen voi saada sellaista tukea, johon ammattiavun ei ole aina tarkoitus vastata. Vertaistukiryhmien keskustelut ovat täydentävä osa ihmisten kokonaisvaltaisen tuen saantia.
Opinnäytetyössä selvitettiin hoitohenkilökunnan näkemyksiä siitä, kuinka sosiaali- ja terveysministeriön julkaisema laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi näkyy Jyväskylän kaupungin palveluasumisen hoito- ja palvelusuunnitelmissa ja kuinka nämä hoito- ja palvelusuunnitelmat ohjaavat arjen hoitotyötä. Laatusuosituksen toteutumista tutkittiin etenkin osa-alueilta, joihin viimeisin suositus on tulevaisuudessa kehottanut keskittymään. Tavoitteena oli myös selvittää miltä osin hoito- ja palvelusuunnitelmia tulisi tiukemmin pyrkiä kytkemään arjen hoitotyöhön. Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuskyselynä. Kysely lähetettiin Webropol-kyselynä Jyväskylän kaupungin palveluasumisen hoitohenkilöstölle. Kysymykset olivat pääosin suljettuja kysymyksiä ja kyseessä oli kokonaistutkimus. Kysymykset analysoitiin Webropol-kyselyohjelman laatimien prosenttiosuuksiin perustuvien taulukoiden ja kaavioiden avulla. Kyselymme mukaan laatusuosituksessa mainitut seikat toteutuvat osittain. Tulevaisuudessa etenkin elämän loppuvaiheen hoidon huomioimiseen hoito- ja palvelusuunnitelmissa tulisi kiinnittää huomiota. Arjen hoitotyötä hoito- ja palvelusuunnitelma näytti ohjaavan ainakin hoitotyön suunnittelun ja toteuttamisen vaiheessa, mutta arviointivaiheessa hoito- ja palvelusuunnitelmaa voisi pyrkiä kytkemään arjen hoitotyöhön tiiviimmin.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli rakentaa toimeksiantona tehokas markkinointisuunnitelma LVI-Lindholm T:mi:lle. Kyseessä on uusi, syksyllä 2015 perustettu yritys, jonka markkinointiin yrittäjä Lindholm koki tarvitsevansa apua. Yritys toimii Pälkäneellä ja sen lähikunnissa. Opinnäytetyö koostui teoriaosuudesta ja tutkimustuloksista. Teoriaosuudessa tarkasteltiin markkinoinnin suunnittelua ja toimivan markkinointisuunnitelman rakennetta sekä markkinoinnin keinoja. Työssä käytettiin määrällistä tutkintaotetta ja aineistonkeruumenetelmänä kyselylomaketutkimusta. Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kuluttajien ostokäyttäytymistä ja kokemuksia LVI-palveluista. Kysely toteutettiin syksyllä 2015 Pälkäneen Rautiassa Pimeän kaupan illassa. Opinnäytetyön taustakirjallisuus koottiin kirja- ja internet-lähteistä markkinoinnin näkökulmasta. Lopputuloksena luotiin case-yritykselle konkreettinen markkinointisuunnitelma. Markkinointisuunnitelma rakennettiin SOSTAC® -mallin pohjalta ja sitä varten haastateltiin yrittäjää. Opinnäytetyön tuloksena syntynyt markkinointisuunnitelma liitettiin raportin yhteyteen. Liite pidetään salaisena, koska se sisältää yksityiskohtaista tietoa toimeksi-antajayrityksen markkinointitoimista. Markkinointisuunnitelma esitellään case-yritykselle ja autetaan käynnistämään suunnitelmallinen markkinointi sekä brändäys.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata tuetun asumisen yksikössä asuneiden nuorten kokemuksia ohjauksesta, ohjausmenetelmistä sekä niiden merkityksistä heidän elämässään. Tavoitteena oli tuoda esille myös ohjauksen mahdollisia kehittämiskohteita, joita toimeksiantaja voisi hyödyntää palvelujensa kehittämisessä. Työ rajattiin koskemaan jo tuetun asumisen piiristä pois muuttaneita nuoria ja heidän kokemuksiaan. Tutkimusmateriaali kerättiin puolistrukturoitujen haastattelujen avulla. Aineisto koostuu neljästä haastattelusta, joiden analysointi tapahtui teemoittelemalla. Toimeksiantajana oli eräs keskisuomalainen tuettua asumista tarjonnut yritys. Haastatteluista nousi esille omaohjaajan tärkeys luottamuksellisen suhteen luomisessa ja kuntoutumisen etenemisessä. Nuoret kokivat saaneensa suurinta hyötyä ohjauskeskusteluista. Keskusteluista nuoret kokivat saavansa tukea ja kannustusta aloittaa hoitamaan arjen asioita aluksi ohjaajan avulla ja lopulta itsenäisesti. Kaikki haastatellut olisivat toivoneet enemmän vertaistukea. Haastatelluista nuorista kolme kokivat tuetun asumisen jakson hyödylliseksi ja merkittäväksi. Yksi haastateltavista ei kokenut saaneensa suurtakaan hyötyä asumisjaksostaan, mutta hänkään ei osannut nimetä kehittämiskohteita saamalleen ohjaukselle. Jatkotutkimushaasteena olisikin hyvä saada juuri tällaisten nuorten kokemuksia esille.
Hämeenlinnan seurakuntayhtymän esimiehiltä puuttui selkeä ja yksinkertainen ohjeistus heidän vastuullaan olevista henkilöstöhallinnollisista tehtävistä. Ongelman ratkaiseminen edellytti selvitystä siitä, mitä henkilöstöhallinnollisia tehtäviä esimiesten vastuulle kuuluu, miten niiden suhteen pitäisi toimia ja mistä löytyvät tarvittavat tiedot ja lomakkeet. Tavoitteena oli tehdä selkeä, yksinkertainen ja helppokäyttöinen opas kaikkien organisaation esimiesten käyttöön. Tutkimusmenetelmänä oli esimiesten käytössä olevien kirjallisten materiaalien tutkiminen, työlainsäädännön vaatimusten selvittäminen ja henkilöstöpäällikön haastattelu. Saadut tulokset yhdistettiin aiheittain hakusanoiksi, joiden kohdalle koottiin kaikki siihen liittyvät asiat. Pohjatietojen keräämisen jälkeen tekstiä korjattiin, täydennettiin ja tarkistettiin. Lopputuloksena kehitettiin ”Esimiehen henkilöstöhallinnolliset tehtävät Hämeenlinnan seurakuntayhtymässä” -opas esimiehille. Se sijaitsee kirkkoverkossa ja on kuvakkeena esimiesten tietokoneiden työpöydällä. Oppaassa on lyhyt johdanto, sisällysluettelo ja aakkosjärjestyksessä otsikoina kaikki ne aiheet, jotka jokaisen esimiehen on otettava huomioon päivittäisessä työssään. Otsikoiden alle on koottu aiheeseen liittyvät tarpeelliset tiedot ja kerrottu, mistä löytyy lisää tietoa aiheesta. Lisätietoihin voi olla valmis linkki. Kaikkiin tarvittaviin lomakkeisiin on linkit oikeissa kohdissa. Oppaasta tuli tavoitteen mukainen, se on yksinkertainen, helppokäyttöinen ja toimiva. Sitä voi täydentää, muokata ja päivittää tarvittaessa. Opasta käyttämällä vasta tulee ilmi, mitä kaikkea tietoa siinä olisi hyvä olla, joten täydentämisen tarvetta tulee varmasti jatkuvasti.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää yritystoiminnan sopimushallintaan liittyviä riskejä ja niiden hallintakeinoja pk-yrityksen näkökulmasta. Lisäksi selvitettiin, millaisia lisähaasteita kansainvälinen liiketoiminta tuo yrityksen sopimushallinnalle. Tutkimusote oli kvalitatiivinen, ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimukseen osallistui viisitoista sopimushallinnan asiantuntijaa. Haastateltavat henkilöt edustivat pk-yrityksiä, asiantuntijaorganisaatioita ja virkamiestahoja. Teemahaastatteluilla selvitettiin sopimushallintaan, riskienhallintaan ja kansainvälisyyteen liittyviä tekijöitä. Tutkimuksen perusteella havaittiin, että sopimukset ovat yritykselle tärkeä työväline. Aineiston analyysissä syntyi työn teemojen mukaisesti kolme näkökulmaa, jotka käsitteli-vät sopimushallintaa, riskienhallintaa sekä kansainvälisyyttä. Ennakoiva sopiminen nähtiin yrityksen riskinottoa tukevana toimenpiteenä. Havaittiin myös, että pk-yrityksien toimintamallit vaikuttavat hyvin epämuodollisilta ja yrityksien tulisi enemmän luoda selkeitä päämääriä toiminnalleen. Sopimuksellisissa asioissa on yhä parantamisen varaa. Tutkimustuloksien perusteella yrityksen sopimushallinnan toimintastrategian kehittäminen voidaan toteuttaa vahvistamalla sopimushallinnan kokonaisuuden eri osa-alueita. Tärkeää on yhteydenpito sopimusosapuolten välillä, ongelmien tunnistaminen ja niihin puuttuminen ajoissa. Sopimushallinta on tärkeässä roolissa myös yrityksen kansainvälistymisen prosesseissa.
Opinnäytetyö on tehty Tampereen seudun ammattiopiston toimeksiantona. Opinnäytetyössä on tavoitteena selvittää millaista moniosaamista matkailu-, ravitsemis- ja talousalan työtehtävissä tarvitaan ja mitä moniosaajalla tarkoitetaan. Työssä selvitettiin millaisena alan työelämän edustajat näkevät toimintaympäristöjen ja työtehtävien muutokset ja miten ne vaikuttavat osaamistarpeisiin. Työssä on koottu työelämässä tarvittavat osaamisvaatimukset ja mitä toimialan rajapintoihin liittyvää osaamista voidaan sisällyttää työtehtäviin. Opinnäytetyö on tehty teemahaastattelun avulla. Haastattelut on tehty avoimena teemahaastatteluna 12 henkilölle, jotka toimivat julkisen hallinnon organisaatioissa tai yksityissektorilla matkailu- ja ravitsemisalan esimiestehtävissä. Työn keskeiset tulokset ovat matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla vaadittavat osaamisvaatimukset. Työssä esille nousivat julkisella sektorilla työtehtäviin ja osaamisvaatimuksiin vaikuttavat ruoka- ja siivouspalveluiden yhdistäminen kunnissa sekä tuotantokeittiöiden määrän vähenemisen vaikutukset työtehtäviin. Yksityisellä sektorilla muutokset liittyivät asiakaspalvelutehtävien laajenemiseen siivous-, aula-, kokous- ja turvallisuuspalveluihin. Tulosten avulla voidaan kehittää matkailu- ja ravitsemisalan koulutusta työelämälähtöiseksi siten, että koulutus tuottaa moniosaajia työelämän tarpeisiin.
Urheilu- ja liikuntapalveluiden kansainvälinen vienti on ollut Suomessa vähäistä, koska ympärille tarvittaisiin laajempaa verkostoitumista. Toimeksiantajan, Kuortaneen Urheiluopiston valmennuskeskuksen, osaaminen ja olosuhteet ovat kansainvälistä tasoa. Työn tehtävänä oli kuvata, kuinka Kuortaneen Olympic Training Centerin harjoitusleirejä tulisi markkinoida ja myydä eurooppalaisille huippu- ja kilpaurheilijoille kotimaisen incoming-toimiston kautta. Tavoitteena oli lisätä toimeksiantajan tietoutta urheilutuotteiden markkinoinnin ja myynnin toimintatavoista kansainvälisillä markkinoilla. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla syksyn 2015 aikana ja analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat urheilumatkatoimistot, joilla oli kokemusta sekä kotimaisista että ulkomaisista asiakkaista. Haastateltavana oli viisi eri toimistojen edustajaa. Haastatteluista yksi tehtiin kasvotusten ja pitkien välimatkojen vuoksi muut puhelinhaastatteluina. Tutkimuksessa selvisi, että urheilutuotteiden markkinoinnissa suhdeverkostojen ja brändin merkitys on suuri. Kansainvälisille markkinoille lähdettäessä myynti- ja jakelukanavat ovat erilaiset, koska asiakkaan ja palvelun tuottajan välimatka on pidempi. Tuloksista ilmeni, että paras ratkaisu on incoming-toimiston kautta myyminen, koska sillä on valmiiksi tarvittavat suhdeverkostot. Tuloksia voidaan hyödyntää toimeksiantajan tuotekonseptien kehittämisessä, uusien tuotteiden kansainvälisessä markkinoinnissa ja myynnissä sekä kansainvälisen yhteistyöverkoston rakentamisessa.
As an emerging movement, due to the influence of business globalisation, there is rarely any job offers without requirements in knowledge of foreign languages nowadays. Hence, foreign language education get lots of attention in order to improve, especially in education institute. The author, through years of studying foreign language at JAMK, has noticed the current JAMK language education’s situation. With major in Facility Management programme background, she hoped to enhance language learning by renovating physical environment in classroom. Observation, qualitative and quantitative research method were used in research part. The writer hoped by using many research methods, various perspectives would be collected and applied. Participants were teachers and learners. After finishing survey and interview, combining with related academy studies, the writer established a blueprint of new classroom, with detailed description. For future development, the design may be adjusted for different usage, as well as an evaluation of learning efficiency after experiencing this new class room will be appreciated. All in all, the writer had great experience of researching and practicing in space management and interior design field. Theories resorted to the right way for continuing research, while using interior design software provided knowledge in practice.
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli analysoida hoivakodin esteettömyyttä. Opinnäytetyön ja esteettömyysanalyysi toteutettiin hoivakoti Villa Toukolalle, joka on osa Attendo Oy:tä. Opinnäytetyön teoriaosa käsitteli hoivakotien toimitiloja, niiden esteettömyysvaatimuksia ja asukkaiden toimintakykyä. Hoivakodin esteettömyyttä analysoitiin käyttämällä Invalidiliiton tuottamia esteettömyyden tarkastuslistoja. Käytetyt tarkastuslistat löytyvät opinnäytetyön lopusta liitteestä 1. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Villa Toukolan esteettömyys vastaa tämänhetkisiä esteettömyysvaatimuksia. Analyysin tuloksista nousi kuitenkin esiin kehitysehdotuksia, joilla toimitilan esteettömyyttä voitaisiin kehittää entisestään. Analyysin tuloksia, sekä listattuja yleisiä ehdotuksia voidaan käyttää sekä vanhainkotien, että muiden toimitilojen esteettömyyden analysoitiin ja kehitykseen. Ehdotukset sopivat erityisesti toimitiloihin, joiden asiakaskuntaan kuuluu paljon ikäihmisiä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten elämyksellisyyden elementit ilmenevät Valon Kymppi 2015 -juoksussa ja kokivatko asiakkaat tapahtuman elämyksellisenä. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin asiakkaiden ennakkokäsityksiä ja niiden toteutumista uudistetussa tapahtumassa. Finlandia Marathoniin kuuluva Valon Kymppi on 10 kilometrin juoksutapahtuma, joka uusittiin Jyväskylän Valon Kaupunki -teeman mukaisesti tunnelmalliseksi syysillan juoksuksi. Työn toimeksiantajana oli Jyväskylän Kenttäurheilijat ry, joka vastaa Finlandia Marathonin järjestämisestä yhdessä Keski-Suomen Liikunta ry:n kanssa. Työ oli tutkimusmenetelmältään laadullinen tutkimus. Aineisto koostui neljän juoksijan kirjoittamista tarinoista kokemuksistaan, heille toteutetusta teemahaastattelusta sekä valokuvista ja videokuvasta koostuvasta havainnointimateriaalista. Tutkimustulosten analysointiin käytettiin Tarssasen ja Kyläsen (2009) Elämyskolmio-mallia, jonka avulla tapahtumasta etsittiin elämyksen syntymiseen vaadittavia elämyksen elementtejä. Tulosten perusteella tapahtumasta löydettiin useita elämyksellisiä elementtejä, mutta ne eivät pääosin johtaneet elämykseen. Odotukset valaistuksen suhteen eivät täyttyneet tutussa ympäristössä, ja valon teema olisi saanut olla kokonaisvaltaisempi. Musiikki matkan varrella sekä lähtö- ja maalialueella järjestetty oheistoiminta saivat kiitosta ja toivat tapahtumaan monipuolisuutta. Erityisesti vuorovaikutus muiden osallistujien ja kannustajien kanssa koettiin merkitykselliseksi tapahtuman tunnelman kannalta. Tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa Finlandia Marathonin tai muun tapahtuman kehittämisessä elämyksellisemmäksi tapahtumaksi.
Opinnäytetyössä oli tarkoitus selvittää, miten käyttäjät kokevat nykyiset Jyväskylän am-mattikorkeakoulun Rajakadun kampuksen aula- ja käytävätilat ja kuinka kyseisistä tiloista saataisiin monimuotoisia, aktiivisia ja sosiaalisia tiloja, jotka käyttäjät mieltävät omikseen. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Jyväskylän ammattikorkeakoulun toimitilapalvelut. Opinnäytetyössä noudatettiin kvalitatiivisen tutkimuksen periaatteita ja aineisto kerättiin kaksiosaisen toiminnallisen työpajan avulla. Tutkimus toteutettiin 8.9. – 18.9.2015 välisenä aikana. Työpajaan osallistui 16 hengen restonomiopiskelijaryhmä. Työpajan ensimmäinen osio oli havainnoiva ryhmätyö, joka koski fokusoituja Rajakadun aula- ja käytävätiloja. Työpajan toisessa osiossa oppilaat keräsivät materiaalia valmiiseen teemahaastatteluun. Teemahaastatteluun vastasi 56 henkilöä. Tämän opinnäytetyön aineisto muodostui opiskelijoiden ryhmätöistä ja teemahaastattelun vastauksista. Tuloksista kävi ilmi, että Rajakadun kampuksella vietetään vähän tuntiopiskelun ja työnteon ulkopuolista aikaa. Opiskelijat haluavat keskittyä kampuksella yksilö- ja ryhmätyötehtäviin, mutta nykyiset Rajakadun tilat eivät tarjoa tarpeeksi tiloja tehtävien tekemiselle. Erityisesti tietokonepaikkojen tarve nousi vastauksissa esille. Käytävien ja aulojen ulkoinen ilme koettiin vanhanaikaiseksi. Käyttäjät toivoivat käytäville ensisijaisesti mukavia, moderneja ja kutsuvia ryhmätyö- ja yksilötiloja. Myös hiljaiset tilat ja rauhoittumisen tilat olivat toivottuja. Tiloihin toivottiin modernia, yhtenäistä ja kotoisempaa tunnelmaa. Johtopäätöksenä todettiin, että vapaamuotoisista opiskelutiloista on Rajakadulla huutava pula, joten tiloja tulisi lisätä auloihin ja käytäville sekä muokata niitä käyttäjien toiveiden mukaisiksi. Käyttäjät toivoivat Rajakadun kampukselta opiskelua edistäviä tiloja, mutta tiloista toivottiin vähemmän koulumaisia.
Ilmailualalla vallitseva globaali trendi – prosessien yksinkertaistaminen, palvelukokemuksen ja -polun sujuvoittaminen ja itsepalvelun lisääminen matkustajan palvelupolulla – on muokannut lentoyhtiöiden palvelutapoja. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tapaustutkimuksena lentoyhtiö Finnairin harvemmin matkustavien matkustajien odotuksia ja kokemuksia palvelupolusta ja opastuksesta Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Yhteensä kolmeatoista lähtevää, vaihtavaa ja saapuvaa matkustajaa haastateltiin teemahaastatteluin Helsinki-Vantaan lentoaseman lähtöporteilla ja tuloaulassa. Haastattelujen tavoitteena oli selvittää lentoaseman palvelupolkuun liittyviä pelkoja ja epävarmuustekijöitä sekä erinomaisesti onnistuneiden palvelutilanteiden tekijöitä. Aineisto analysoitiin laadullisesti fenomenografiaa avuksi käyttäen. Tutkimuksen mukaan matkustajat odottivat, että palvelupolku on heille vaivaton, sujuva ja vailla negatiivisia yllätyksiä. Opastavalta henkilökunnalta haastatellut odottivat tukea, luotettavuutta, selkeää viestintää, ammatillista osaamista ja matkustajan henkilökohtaista huomioimista. Matkustajien kokemukset taas liittyivät tyypillisesti ympäristöön, henkilökuntaan, itsepalveluun, omaan matkaan sekä matkustajien pelkoihin ja ärsytyksiin. Lentoyhtiön henkilökunnan toteuttama opastus koettiin arvokkaaksi ja tarpeelliseksi palvelupolun sujuvuuden kannalta. Opastus koettiin tärkeänä myös stressiä aiheuttavien tekijöiden poistamisessa ja uusien tilanteiden kohtaamisessa. Tutkimustulosten pohjalta matkustajien palvelupolkua ja henkilökunnan opastusroolia lentokentän prosesseissa voidaan kehittää edelleen. Opastusroolin kehittämistä eli yksilöllistämistä, lisämyynnillistä puolta ja roolin innovatiivista hyödyntämistä tulisi kuitenkin tutkia laajemmin.
Y-sukupolvesta on hyvää vauhtia tulossa suurimman ostopotentiaalin omaava ikäluokka, koska sen runsaslukuiset edustajat ovat joko astuneet työelämään tai ovat aivan sen kynnyksellä. Tästä syystä Y-sukupolven kiinnostuksen kohteiden selvittäminen on nyt hyvin ajankohtaista yritysmaailmassa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Y-sukupolven suhdetta ja kiinnostusta korkeatasoisiin ravintolapalveluihin sekä sitä, minkälaisia tuotteita tai palveluja he arvostavat ja pitävät houkuttelevina. Y-sukupolvea edustamaan valittiin toisen vuoden AMK-opiskelijoita Jyväskylästä ja Uppsalasta. Y-sukupolven mielenkiintoa ravintolapalveluihin selvitettiin toteutukseltaan uniikin ja monipuolisen teemahaastattelun avulla. Teemahaastattelu sisälsi erilaisia puolistrukturoituja ja strukturoimattomia kysymyksiä, joilla pyrittiin kartoittamaan sekä määrällistä että ennen kaikkea laadullista informaatiota aiheesta. Vastaukset vahvistivat teoriaa siitä, että Y-sukupolven edustajat ovat nuoresta iästään ja heikosta taloudellisesta tilanteestaan huolimatta melko kokeneita ravintolapalvelujen kuluttajia. He arvostavat laatua kaikenlaisissa tuotteissa ja palveluissa ja ovat jokseenkin vanhanaikaisia toimintatavoiltaan. Palvelun muodollisuus ei kuitenkaan ole heidän mieleensä, vaan he peräänkuuluttavat rentoutta, välittömyyttä ja persoonallisuutta. Heitä yhdistävistä arvoista huolimatta Y-sukupolvi on varsin heterogeeninen, yksilöllisyyttä korostava ikäluokka. Yritysten on korkea aika päivittää konseptinsa vastaamaan Y-sukupolven odotuksia liiketoiminnan jatkuvuuden takaamiseksi. Y-sukupolven positiivisen huomion kiinnittäminen on tällä hetkellä valtava kilpailuetu markkinoilla. Tutkimuksen tulosten perusteella saatiin osviittaa siitä, mihin suuntaan alan liiketoimintaa voitaisiin kehittää.
Opinnäytetyön tehtävänä oli tarkastella ja kuvata AGCOn Suolahden varaosavaraston nykyistä vastaanottoprosessia, tuotteiden saapumisesta aina hyllytykseen saakka. Työn tehtävänä oli kuvata olemassa oleva vastaanottoprosessi, ja uusi vastaanottoprosessi varastoon hankitun uuden Power Pick Global -ohjelman käyttöönoton jälkeen. Tämän jälkeen tehtävänä oli löytää vastaanottoprosessista lisäkehityskohteita. Työ toteutettiin dokumentoimalla vastaanottoprosessi ja piirtämällä prosessikuvaukset. Tämän jälkeen ryhdyttiin etsimään lisäkehityskohteita keskustelemalla varaston henkilökunnan ja ohjelmanmuutoksesta vastanneiden henkilöiden kanssa. Kehityskohteiksi löytyivät kaksivaiheisen vastaanottoprosessin kehittäminen esipakkauksen, laaduntarkkailun sekä palautusprosessin kannalta. Kehitysehdotuksissa kiinnitettiin huomio tuotteen jäljitettävyyden lisäämiseen vastaanottoprosessin aikana. Lisäksi keskityttiin jälkitoimitusten hallinnan haasteisiin ja hyllytyksen priorisoinnin mahdollisuuksiin, sekä hologrammiviivakoodien tulostamisen automatisointiin. Huomio kohdistui myös mahdollisuuteen järjestää pientavarahissien hyllypaikat uudella tavalla. Raportin tietoperustassa keskitytään sisälogistiikan prosesseihin sekä varastonhallintajärjestelmiin ja apulaitteisiin. Kehitysehdotusten toteuttaminen rajattiin opinnäytetyön ulkopuolelle.
Opinnäytetyössä tarkasteltiin Team Supervisor -esimiestyötä Manpower Contact Center Oy:n outbound -projekteissa. Syyskuussa 2013 toteutuneen organisaatiomuutoksen yhteydessä Manpower Contact Center Oy:ssä perustettiin uusi Team Supervisor -työtehtävä. Opinnäyte-työssä pyrittiin löytämään Team Supervisor-esimiestyön haasteet ja kehittämiskohteet. Työ toteutettiin yhteistyössä työnantajan kanssa. Opinnäytetyön tarkoitus oli arvioida uutta esimiestyötä sekä työntekijöiden näkökulmasta, että esimiehen omasta näkökulmasta.
Opinnäytetyön toimeksianto tuli Descomilta, joka on Jyväskylästä lähtöisin oleva markkinointi ja teknologia yritys. Työn tavoitteena oli tutkia testauksen tilaa organisaatiossa ja kehittää olemassa olevia prosesseja ja käytäntöjä. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui kehittämistutkimus, koska painotus oli olemassa olevien prosessien kehityksessä yrityksen sisällä. Teoriapohjassa käsiteltiin monia aiheita ketterästä sovelluskehityksestä, testausprosessista ja prosessi kehityksestä aina ketterään testaukseen asti. Ilman kattavaa pohjaa monille osa-alueille, olisi ollut mahdotonta ymmärtää miten testaus toimii prosessina ja miten sitä pystyy kehittämään. Descom toimii ketterän sovelluskehityksen mukaisesti projekteissaan, joten oli tärkeää seurata samoja ketteriä periaatteita läpi opinnäytetyön kirjoittamisen ja tuloksissa. Tuloksena saatiin tietoa yritykselle, siitä miten testaus on toiminut Descomilla ja kuinka testausta ja prosesseja tulisi kehittää tulevaisuudessa. Myös aiemmin olemassa olleet testausdokumentit päivitettiin. Uusina dokumentteina laadittiin suunnitelma prosessikehitykseen, joka perustui Critical Testing Processes –malliin, testausstrategia ja testauspolitiikka. Prosessikuvaus tehtiin kaavioita käyttäen, joilla kuvattiin prosessi kokonaisuutena sekä käytettävät testaustasot.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää B2B-yritysten nykyistä sosiaalisen median kanavien käytön tilannetta ja suhtautumista Twitteriin ja samalla muihin sosiaalisen median kanaviin. Tavoitteena oli myös laatia Twitterin käyttöönotto-opas, jota Ovena Oy pääsee hyödyntämään liiketoiminnassaan. Tutkimuksen kohteena oli Ovena Oy:n asiakkaat. Tarkoituksena oli tutkia heidän näkökulmasta ajatuksia ja hyödyllisyyttä sosiaalisesta mediasta. Sähköpostitse lähetetyyn kyselyyn osallistui 32 henkilöä 1085 henkilöstä. Tutkimuksista selvisi, että suosituimmiksi sosiaalisen median kanaviksi nousivat Facebook ja LinkedIn. Kyseiset kanavat ovat myös yritysten käytössä. Haasteita sosiaalisessa mediassa markkinoitaessa aiheuttaa sisällön tuottaminen ja potentiaalisten seuraajien löytäminen. Tutkimuksen tuloksista johdettiin kahdenkymmenen kahdeksan päivän tehokuuri Twitterin käyttöönottoon, hyödyntäen tutkimuksessa käytettyä kirjallisuutta, jossa käsitellään tutkimuksessa esille nousseita aiheita. Tämän työkalun avulla Ovena Oy pääsee laajentamaan yritystoiminnan tarjontaa.
Jyväskylän Viiniklubi ry on perustettu vuonna 1989. Viiniklubin 25 vuoden toimintakauden aikana ei ole aikaisemmin tutkittu jäsenten viinitietoutta tai sen kehitystä, joten nyt oli sen aika. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten jäsenten viinitietämys on lisääntynyt Viiniklubiin liittymisen myötä ja ovatko jäsenten viinin käyttötottumukset muuttuneet. Tutkimuksessa käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Kvantitatiivinen tutkimus suoritettiin verkkokyselynä, joka lähetettiin 106:lle Jyväskylän Viiniklubin jäsenelle. Kvalitatiivinen osuus toteutettiin teemahaastattelulla. Kyselyn vastausprosentiksi saatiin 36, ja teemahaastatteluun osallistui kolme Viiniklubin pitkäaikaista jäsentä. Tutkimuksesta selvisi, että jäsenten viinitietämys oli lisääntynyt tai vähintään pysynyt samana. Viinin käyttötottumuksiin ja viinin ostokäyttäytymiseen oli tullut myös muutoksia. Tuloksista selvisi myös, että ruoan ja viinin yhdistäminen oli jäsenille hyvin merkittävä osa-alue. Vastaajat olivat tyytyväisiä Viiniklubin nykyiseen toimintamalliin. Jotta jäsenet voisivat kehittyä viiniharrastuksessaan, toivottiin enemmän asiantuntijaluentoja, teeman mukaisia maisteluita, viinimatkoja sekä viinin ja ruoan yhdistämistä. Tutkimuksen avulla toimeksiantaja sai tietoa, jota voidaan hyödyntää Jyväskylän Viiniklubin toimintamallin kehityksessä.
Sairaalassa tehtävät erilaiset toimenpiteet ja niihin liittyvät pelot ovat monilla lapsilla sairaalassa käydessään tuttuja asioita. Etenkin pienet lapset tarvitsevat ymmärtävää ja asiantuntevaa hoitohenkilökuntaa sekä vanhempiaan, jotka tuovat lapselle suojaa ja turvaa. Ensimmäiset kokemukset sairaalakäynnistä ja siellä tehtävistä toimenpiteistä määrittää sen, miten lapsi kokee seuraavat käynnit. Siksi onkin tärkeää, että asioihin on perehdytty hoitohenkilökunnan sekä vanhempien osalta. Sairaalassa lapsen sekä vanhempien ohjaus on erityisen tärkeää kuten myös oikeat toimenpideotteet. Video on nykyaikana erittäin tehokas tiedonantaja. Hyvänä ja tiiviinä pakettina siitä saa kokonaisuuden, joka opettaa katsojaa ja antaa hänelle avaimia toimimaan tulevana ammattilaisena paremmin. Opinnäytetyö on toteutettu toiminnallisen opinnäytetyön ohjeita mukaillen. Toteutimme opinnäytetyön teorian pohjalta videon, jossa keskitytään lapsiin kohdistuviin toimenpiteisiin, vanhemman ja lapsen valmisteluun, sekä toimenpideotteisiin. Oikeat otteet ja ohjeistukset toimenpiteissä luovat lapselle turvaa toimenpiteen aikana ja ne ennaltaehkäisevät sairaalapelkoja. Opinnäytetyön tarkoituksena on toimia opetusmateriaalina videon muodossa opiskelijoille. Ensisijaisena tavoitteena on se, että opinnäytetyöstä syntyy hyvä opetusmateriaali joka perustuu tutkittuun tietoon, ja joka tarjoaa tietoa vanhempien ja lasten valmistelusta tutkimuksiin ja toimenpiteisiin, sekä antaa tietoa lasten kiinnipitämisestä toimenpiteiden aikana. Opinnäytetyötä voidaan hyödyntää muun muassa hoitotyön ammattikorke
Virheasennot ja toimintahäiriöt syntyvät usein lapsen varhaiskehityksen aikana tai jo kohdussa. Myös lasten luonnollisen liikkumisen vähenemisen seurauksena havaitaan yhä enemmän nilkan ja jalkaterän ongelmia. Jalkaterä toimii tukialustana ja tarjoaa tarvittavan vakauden ylläpitämään suoraa vartalon asentoa. Virheasennot aiheuttavat lähes aina muutoksen vartalon liikeketjussa, mikä saattaa tuoda lisää ongelmia. Tämän vuoksi on tärkeää, että lapsen kasvua ja kehitystä seurataan säännöllisesti, jotta ongelmiin osataan reagoida ajoissa. Oikeanlaisilla harjoitteilla voidaan korjata tai lieventää jo syntyneitä nilkan ja jalkaterän ongelmia. Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä opas alle kouluikäisten lasten nilkan ja jalkaterän kotiharjoitteista. Opas oli tarkoitettu työvälineeksi toimeksiantajalle ja helppolukuiseksi ohjeeksi lasten vanhemmille kotiin. Opas tuotettiin yhteistyössä toimeksiantajan, Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksien lasten fysioterapeuttien kanssa. Opinnäytetyö oli työelämälähtöinen ja se koostui kirjallisesta tietoperustasta sekä lapsen nilkan ja jalkaterän kotiharjoitteiden oppaasta. Kirjallinen osuus sisälsi nilkan ja jalkaterän rakenteen ja toiminnan sekä lapsen nilkan ja jalkaterän kehityksen ja kasvun. Lisäksi se sisälsi yleisimmät nilkan ja jalkaterän virheasennot ja, miten niihin voitiin vaikuttaa. Opas koostui tiiviistä teoriaosuudesta ja kuvista sekä harjoitteiden ohjeteksteistä.