Kaikki aineistot
Lisää
The purpose of this thesis was to produce a handbook for use of Hydroscand Oy’s LetkuExpress -concept. The company is set to expand the LetkuExpress mobile hose assembly service and it was appropriate to make an easy-to-read handbook for the current and future technicians. The LetkuExpress -concept has been in Finland since 2019, but before this handbook, no guide has been available. The handbook was customized according to the wishes of the commissioner. The main focus of the handbook is in occupational safety. The handbook was made by visiting sites with the technicians and interviewing them. In addition, written source material was used, mainly literature related to occupational safety. The result is a 55-page handbook (with appendices) that has been in use in training new employees. There is also a plan to give each technician a papercopy of the handbook.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia Microsoft Azure -pilvipalvelun reaaliaikaiseen Big Data -prosessointiin tarjoamien ratkaisujen toimintaperiaatteita ja ominaisuuksia. Tutkittavia palveluita olivat Event Hubs, Stream Analytics sekä Machine Learning. Työn toimeksiantajana toimi Inmics Oy. Työllä haluttiin antaa toimeksiantajalle kokonaiskuva tutkittavista palveluista sekä helpottaa niiden käyttöönoton mahdollisuuksien kartoittamista tulevaisuudessa. Työ toteutettiin testaamalla palveluita kahdessa erilaisessa kokoonpanossa. Ensimmäisessä testauksessa testidataa syötettiin Event Hubs -palvelun kautta Stream Analytics työlle, jolla dataan suoritettiin reaaliaikaisia kyselyitä. Toisessa testauksessa analysointi pyrittiin toteuttamaan Machine Learning -ratkaisulla, jota kutsuttiin Stream Analytics -työn kyselyssä. Testaus pystyttiin suorittamaan kokonaisuudessaan käyttäen palveluiden ilmaisia testijaksoja. Event Hubs ja Stream Analytics -palveluiden ominaisuudet saatiin esitettyä kattavasti ja testikäytön perusteella todettiin, että yhdistelmä pystytään ottamaan käyttöön hyvin tehokkaasti ilman vuosien kokemusta, mutta dokumentaatioista löytyi vielä parantamisen varaa. Työssä myös havainnollistettiin kokonaisen Machine Learning -ratkaisun luominen ja käyttöönotto, jossa onnistumisen tärkeimmiksi määrittäviksi tekijöiksi nostettiin riittävän hyvä suunnittelu sekä perustaidot ohjelmoinnista. Yleisesti ottaen palveluiden todettiin olevan vielä hieman kehitysvaiheessa, mutta esimerkiksi dokumentaation huomattiin lisääntyvän ja kehittyvän jatkuvasti. Palveluiden arvioitiin myös kasvattavan asemaansa referenssikohteiden lisääntyessä tulevaisuudessa
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Lappeenrannan kaupungin nykyisen pysäköintinormin toimivuutta, kun kaupunkirakennetta tiivistetään. Tarkastelun kohteeksi rajattiin kaupungin ydinkeskustassa sijaitsevat asuinkerrostalot, toimistot ja liikerakennukset. Työn tilaajana oli Lappeenrannan kaupunki ja se toteutettiin Trafix Oy:n projektityönä. Työn ohjaavana opettajana toimi Hämeen ammattikorkeakoulusta Seppo Lampinen. Trafix Oy:n puolesta AMK ins. Juho Kero ja DI Leena Gruzdaitis toivat työhön laajaa pysäköintijärjestelmien asiantuntemustaan. Työ toimii esiselvityksenä Lappeenrannan kaupungin pysäköintipolitiikan laadinnassa. Työ oli luonteeltaan tutkimuspainotteinen selvitys, jossa esitettiin kaupunkien tämänhetkisiä pysäköintinormeja, niihin vaikuttavia tekijöitä sekä kokemuksia niiden toimivuudesta. Lisäksi haastateltiin Lappeenrannan kaupungin edustajia ja rakennuttajia; yksityiset taloyhtiöt ja asukkaat rajattiin tämän selvityksen ulkopuolelle. Aineiston avulla etsittiin vastausta kysymykseen, mikä on sopiva pysäköintinormi Lappeenrannan keskustan toimivuuden takaamiseksi, kun kaupunkirakennetta tiivistetään. Lappeenrannan keskustaan on viime vuosina valmistunut useita maanalaisia pysäköintilaitoksia. Keskustaa on rauhoitettu läpiajoliikenteeltä ohjaamalla asiointipysäköinti liikennekehän kautta pysäköintilaitoksiin. Kaupungin pysäköintinormi on aiemmin todettu pääsääntöisesti riittäväksi. Tuloksina havaittiin, että kaupunki haluaa säilyttää keskustan nykyisen pysäköintinormin. Rakennuttajien mielestä ydinkeskustan normi pakottaa rakentamaan aivan liikaa pysäköintipaikkoja, joita ei saada myydyiksi; kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Keskustapysäköinnin käyttöasteesta tai autojen määrästä ei ole tarkkoja tietoja, mikä antaa aihetta jatkoselvityksille. Keskustakehän pysäköintilaitosten tilankäyttöä on mahdollista tehostaa sekä kehittää pysäköintijärjestelmää mm. opastusta parantamalla.
Tämä opinnäytetyö tehtiin Lahti Energia Oy:lle ja sen tarkoituksena oli suunnitella uusi logiikka Kymijärven voimalaitoksen mekaanisen jäähdytysveden puhdistuslaitoksen eli välppälaitoksen automaatiojärjestelmään. Uuden logiikan suunnittelulle oli tarvetta, koska vanha relepohjainen automaatiojärjestelmä tultaisiin vaihtamaan metsoDNA-automaatiojärjestelmään. Työhön sisältyi moottorien logiikkakuvien piirtäminen, pinnanmittaustutkien kuvien piirtäminen, AKZ-tunnusten määrittäminen ja toimintakuvauksen tekeminen. Suurin osa kuvista piirrettiin Kymdata Oy:n CADS Planner -ohjelmalla ja muutama kuva tehtiin käyttämällä metsoDNA-automaatiojärjestelmää. Työn teoriaosuudessa käytiin läpi välppälaitoksen tarkoitus ja toiminta, selvitettiin AKZ-tunnusten määrittelyyn liittyviä seikkoja sekä kerrottiin työn toteutuksesta. Jatkokehitykseen liittyviä huomioita ja sen mahdollisuuksia on myös käyty lyhyesti läpi. Työn tuloksiksi saatiin toimintaselostus ja useita kuvia, jotka ovat selkeitä ja Kymijärven voimalaitoksen standardien mukaisia.
Työssä tutkitaan terminal server -järjestelmää virtuaaliympäristössä. Terminal server -järjestelmässä kaikki ohjelmat on asennettu yhdelle serverinä toimivalle tietokoneelle, jolloin käyttäjien tietokoneet ns. thin-clientit voivat olla suorituskyvyiltään vaatimattomia. Tällöin tehonkulutus on pienempi. Myös ylläpito on helpompaa, koska kaikki on vain yhdessä paikassa. Ubuntu LTSP -järjestelmä on Linux -pohjainen terminal server -järjestelmä. Tämä asenennetaan VirtualBox -ympäristöön. VirtualBoxiin luodaan neljä konetta, joista yksi on Ubuntu LTSP -server ja kolme muuta thin-clienteja. VirtualBoxissa voidaan tehdä samat testit Ubuntu LTSP-järjestelmälle kuin rautapuolenkin ratkaisussa, missä koneet olisivat fyysisiä virtualisoitujen sijasta. Aluksi työssä asennetaan virtuaaliseen koneesen Ubuntu LTSP -server. Sitten tehdään serverin ja thin-clientin verkkoasetukset VirtualBoxissa. Tämän jälkeen testataan käyttäjien ja tiedostojen oikeuksia. Sitten testataan verkkoyhteyksiä ping -testillä ja nettiselausta Firefoxilla. Lopuksi asennetaan LAMP -ympäristö ja MySQL -tietokanta esimerkkitaululla sisältöineen.
The purpose of this thesis was to research and summarize the most relevant material available for traffic flow simulation with associated project management and reporting. The objective was to find a basic structure and a checklist for traffic simulation project work and to find out needs for future instruction updates. The material consisted of current instructive documentation, traffic flow microsimulation theory and planning, software manuals, traffic functionality reports, illustration examples and project work reporting principles. Traffic flow microsimulation and functionality analysis are used in traffic planning projects in situations where the need for traffic flow stability and capacity research are applicable. In traffic planning projects, traffic flow simulation and analysis are situated in scope and scale in the middle, between detailed city planning and larger regional traffic network planning. The results of the traffic flow analysis are utilized in follow-up research planning and to support decision making. The large amount of available documentation for traffic flow simulation and analysis is mostly based on definitions and theory, while the applications and procedures for practical simulation project work have not been researched thoroughly. As a result of the thesis, it was noticed that the reports have a recurring structure which can be used in traffic functionality analysis reports in the future. Documentation can be updated by researching new features for simulation programs and by conducting opinion polls on current reporting.
Tutkimus tehtiin Valmet Technologies Oy:lle, Jyväskylän Rautpohjaan, perälaatikon tuotantoverstaaseen, joka toimi pilotti-/testiverstaana toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotossa ja kehitystyössä. Yritys lähti toteuttamaan uuden toiminnanohjausjärjestelmän hankintaa vanhan tuotannonohjausjärjestelmän tullessa liian raskaaksi huoltaa ja päivittää. Tutkimuksessa käsitellään uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Tutkittavana aiheena oli yrityksissä globaalisti käyttöönotettavien toiminnanohjausjärjestelmien implementointien mahdolliset haitat ja hyödyt. Lähdeaineistona käytettiin teemahaastatteluja työnjohdolle ja tuotannon työntekijöille kanssa, ulkomaisia- ja kotimaisia aihetta käsittelevää kirjallisuutta, internet-julkaisuja sekä tehtyjä, aihetta käsitteleviä opinnäytetöitä. Tutkimuksen avulla saatiin selville mahdollisia riskejä, joita voi tulla uuden tuotannonohjausjärjestelmän käyttöönotossa. Saatuja tuloksia voidaan soveltaa muissa Valmetin Tehnologies Oyj tuotantoverstaissa induktiivisen päättelyn tyyliin. Teemahaastatteluiden pohjalta pystyttiin selvittämään järjestelmän käyttöön liittyvät ongelmat, joista osaan saatiin ratkaisuja. Tutkimuksen yhtenä tuloksena saatiin tehtyä ohjeistus, joka auttaa tuotantoa komponenttikeräilyssä. Tutkimuksessa huomattiin, että kaikkia riskejä ei voi poistaa, kun on kyse suuren kansainvälisen yrityksen toiminnanohjausjärjestelmän päivittämisestä uuteen.
Opinnäytetyössä tavoitteena oli suunnitella työväline, joka mahdollistaa robotisoidun kokoonpanon laakerista ja sille sorvatusta laakeripesästä muodostuvalle tuotteelle. Työssä tutustutaan ensin varsinaiseen kokoonpantavaan osaan sekä sen kokoonpanossa hyödynnettävään hydraulipuristimeen. Sen jälkeen käsitellään työvälinesuunnittelun perusperiaatteita ja työvälineiden sekä kiinnittimien suunnittelussa huomioitavia asioita. Työssä mallinnettiin ensin tarvittavan työvälineen eri komponentit, kehitettiin niitä yhteistyössä asianomaisten henkilöiden palautteen perusteella ja lopullisten mallinnosten perusteella luotiin valmistuspiirustukset komponenttien tekemiseksi. Lopputulemana saatiin toteuttamiskelpoiset valmistuspiirustukset työvälineen tekemistä varten. Opinnäytetyö on suunnitelma, joka mahdollisesti toteutetaan, mutta aikataulusta ei vielä opinnäytetyön tekohetkellä ole täyttä varmuutta.
Tutkimuksessa selvitettiin metsänomistajien käsityksiä metsästä ja ympäristönsuojelusta. Kyseessä on tapaustutkimus, jonka kohteena olivat sysmäläiset yksityismetsänomistajat. Tutkimus kuuluu humanistiseen ympäristötutkimukseen. §§ Ympäristöongelmien ratkaisemisessa yhä keskeisemmäksi tehtäväksi on noussut ongelmien inhimillisten syiden ja alkuperien selvittäminen. Tässä työssä ajattelun ja toiminnan suhdetta tutkivalla kulttuurintutkimuksella on keskeinen asema. Kulttuurilla tarkoitetaan laajassa mielessä inhimillistä toimintaa. Toiminnan taustalla oletetaan piilevän kognitiivisia eli tiedollisia järjestelmiä. Kognitiivisen teorian mukaan ihmisen tieto järjestyy kulttuurisiksi malleiksi, jotka ohjaavat toimintaa ja inhimillisiä valintoja. Kulttuuriset mallit ovat sosiaalisesti jaettua tietoa. §§ Tutkimuksessa hahmotettiin viisi kulttuurista mallia: Resurssimalli, Toimintamalli, Elinympäristömalli, Hyvän metsän -malli ja Omistusmalli. Resurssimalli ohjaa metsänomistajaa näkemään metsänsä laajana resurssina. Metsä käsitetään lisäksi paikkana, jossa harjoitetaan konkreettisia toimia. Elinympäristömalli ohjaa mieltämään metsän osana kodin ja muun elämänpiirin fyysistä maisemaa, ja Hyvän metsän -malli kertoo millainen metsä on hyvä taikka huono metsänomistajan mielestä. Omistusmalli näkee metsän omaisuutena, johon kohdistuva päätäntävalta kuuluu metsänomistajalle. Pakkotoimiin perustuvan luonnonsuojelun ja metsänhoidon katsotaan rikkovan tätä oikeutta vastaan. Omistaminen merkitsee myös identifioitumista johonkin alueeseen. §§ Tutkimuksessa selvisi, että metsänomistajilla on moniulotteista jaettua tietoa metsästä ja ympäristönsuojelusta, ja tämä tieto on järjestynyt malleiksi. Niitä tutkimalla saadaan perustietoa metsänomistajista sekä kestävän metsätalouden sosiokulttuurisista reunaehdoista. Tämä tieto on hyödyksi vältettäessä ja ratkaistaessa ympäristökonflikteja.
Tämän työn tarkoituksena oli luoda Fundia Wire Oy Ab:lle teräksen koostumukseen perustuva karkenevuutta kuvaava tilastollinen malli. Mallin kehittämisen perustana oli teräksen karkenevuutta kuvaavat sulatuskohtaiset Jominy-kokeiden tulokset sekä vastaavat sulatustyypit. Alkuperäinen aineisto käsitti 940 booriteräksille tehtyä Jominy-koetta, joiden avulla tekijä on tilastollisia menetelmiä hyväksi käyttäen rakentanut malleja estimoimaan teräksen karkenevuutta. Kirjallisuusosassa on tarkasteltu tilastollisten menetelmien teorioita, sekä teräksen karkenevuuteen vaikuttavia tekijöitä ja Jominy-koetta karkenevuuden kuvaajana. Pääpaino on kuitenkin tilastollisten menetelmien, erityisesti regressioanalyysiin liittyvien menetelmien ja teorioiden havainnollistamisessa, teorian esittelyssä ja tulosten tulkinnoissa. Teoriaosan pohjalta lukijan tulisi pystyä itse tulkitsemaan empiirisessä osassa esitettyjä tuloksia, mutta ennen kaikkea siitä on apua omien analyysien tulkinnoissa. Empiirisessä osassa on annetun aineiston pohjalta aluksi lähdetty erilaisiin aineiston homogenisointiyrityksiin. Työssä on kokeiltu useita erilaisia regressiomalleja estimoimaan teräksen karkenevuutta. Mallien osalta on testattu niiden sopivuutta dataan ja: mallin harhattomuus- ja normaalisuusoletusten voimassaoloa. Eri malleja on keskenään testattu käyttäen F-testiä. Näiden eri kriteerien perusteella on tehty johtopäätöksiä eri mallien sopivuudesta tai hyvyydestä teräksen karkenevuuden estimoinnissa. Tuloksena on jokaiselle eri Jominy-etäisyydelle oma tilastollinen malli estimoimaan teräksen karkenevuutta seosaineiden pitoisuuksien funktiona.