Kaikki aineistot
Lisää
ASMO-ydinkarjan jalostusohjelman tavoitteena on lyhentää sukupolvenväliä ja siten nopeuttaa perinnöllisen edistymistä. Siksi ydinkarjan hiehot tuottavat alkioita jo ennen tiineyttämistään perinteisten huuhtelujen sekä alkutiineyskuukausina OPU (ovum pick up) -tekniikan avulla. Nämä nykyiset lisääntymistekniikat mahdollistavat siis vasikoiden tuottamisen laajassa mittakaavassa, mutta tällöin myös alkioiden kantajia tarvitaan runsaasti. Tästä syystä puolitoista vuotta sitten perustettiin okioisten ympäristöön vastaanottajakarjojen verkosto, jotka vastaanottavat ydinkarjan hiehojen alkioita.
TIIVISTELMÄ Jokinen, Johanna. Kuuluuko lapsen ääni Ropakon päiväkodissa. Helsinki, kevät 2012, 46 s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + lastentarhanopettajan virkakelpoisuus. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittä, miten lapsen ääni kuuluu päiväkodin arjessa. Tutkimusongelmani on miten lapset kokevat tulevansa kuulluiksi arjessa. Voivatko lapset vaikuttaa päiväkodin toimitaan, hoitopäivänsä aikana. Opinnäytetyö toteutui laadullisena tutkimuksena. Aineistoa opinnäytetyöhön kerättiin kirjoihin perehtymällä ja lukemalla tutkimuksia aiheesta. Haastattelut, havainnointi ja sadutus toteutui Ropakon päiväkodissa syksyllä 2011. Lapset olivat iältään 3-5vuotiaita. Yhteistyökumppanina toimi Ropakon päiväkoti, Nur-mijärvellä. Laadullinen tutkimus eteni syksyllä 2011. Tutkimuslupa anottiin varhaiskasva-tuspäälliköltä sekä lasten vanhemmilta. Loka-marraskuussa toteutui lasten ha-vainnointi, haastattelu ja sadutus. Aineiston analysointi toteutui marraskuussa ja opinnäytetyöhön prosessin kuvaus sekä tutkimustulokset. Tulokset osoittivat, että lapset kokivat aikuisen kuulevan heitä. Lapset kokivat voivasa vaikuttaa siihen, mitä tekevät päivähoitopäivän aikana. Lasten vastauksissa korostui leikin merkitys, vuorovaikutus suhteet leikkitovereihin sekä omahoitajan tärkeys. Päiväkodissa omahoitajuus ja toimiminen pienryhmissä tarjoavat tilaisuuden kuulla jokaista lasta ja ottaa huomioon heidän toiveitaan. Aikuisen sensitiivinen työote herkistää kuulemaan lasten toiveita ja ottamaan niitä paremmin huomioon. Lasten leikkeihin ja ystävyyssuhteisiin panostaminen on tärkeää. Ropakon päiväkodissa tullaan jatkossakin toimimaan omahoitaja sekä pienryhmätoiminnan mukaisesti. Ropakon päiväkodissa voitaisiin ottaa lapsia enemmän mukaan suunnittelemaan leikkiympäristöä sekä toimintaa, hoitopäivän aikana. Opinnäytetyön tekeminen on opettanut minulle ammatillista kehittymistä ja työyhteisön kehittämistä. Asiasanat: päivähoito, varhaiskasvatus, vuorovaikutus, osallisuus, lapset, kokemukset, pienryhmät, omahoitajajärjestelmä, sadutus, kvalitatiivinen tutkimus
Sakkovankeja koskevaa lainsäädäntöä on muutettu vuosikymmenten varrella lukuisia kertoja ja muutoksia on edelleen kehitteillä. Vankimäärää on pyritty alentamaan mm. sakkovankien määrään vaikuttamalla. Sakon muuntorangaistusta pidetään kohtuuttomana seurauksena maksamattomista sakoista henkilöille, jotka ovat syyllistyneet suhteellisen pieniin rikoksiin. Sakkovankeja on kuitenkin tutkittu Suomessa melko vähän, jonka vuoksi halusin selvittää opinnäytetyössäni keitä nämä henkilöt ovat. Tutkimusaineistoni koostui 208 henkilöstä, jotka vapautuivat Jokelan vankilasta vuonna 2003 suoritettuaan sakon muuntorangaistuksen. Jokelan vankilassa sijaitsi vuosina 2002-2010 Suomen ainoa sakkovangeille tarkoitettu osasto. Toimin sakkovankilaosaston esimiehenä vuodesta 2005 vuoteen 2010 saakka ja opinnäytetyön aihe syntyi minun ja osaston muun henkilökunnan sakkovangeista tekemistä havainnoista. Näytti siltä, että sakkovangit palasivat hyvin nopeasti takaisin vankilaan ja monilla heistä oli menneisyydessään pitkiäkin vankeustuomioita. Halusin selvittää, pitävätkö havainnot paikkaansa vai ovatko tekemämme havainnot vain muutamien aina uudestaan vankilaan palaavien vankien aiheuttamia. Opinnäytetyöni tavoitteena oli saada tietoa sakkovangeista ja kertoa minkälaisia ihmisiä he ovat. Pyrin selvittämään, minkälainen on tyypillinen sakkovanki, minkälainen hänen vankilauransa on ja miten se kehittyy. Tavoitteenani oli myös selvittää, voidaanko tiedossa olevien perustietojen eli staattisten uusimisriskitekijöiden perusteella ennustaa sakkovankien rikosuusimista ja vankilaan palaamista. Tulokset osoittivat, että sakkovangit syyllistyvät uuteen rikokseen tai rikkomukseen pian vapautumisensa jälkeen. Vapautumisesta seuraavaan vankilakauteen kului myös suhteellisen lyhyt aika. Rikosuusimista ja vankilaan palaamista ei kuitenkaan pystytä kovinkaan hyvin ennustamaan staattisten tekijöiden perusteella, ainoastaan ikä ensimmäisen vankilakauden alkaessa antoi viitteitä todennäköisyydestä palata vankilaan. Huolestuttava tulos oli sakkovankien korkea kuolleisuus, vuonna 2003 Jokelan vankilasta vapautuneista sakkovangeista kuoli seuranta-aikana joka kuudes. Sellaiset sakkovangit, jotka eivät olleet aiemmin olleet vankilassa kuin sakon muuntorangaistuksen vuoksi, näyttävät selviävän paremmin vapautumisensa jälkeen kuin ne, joilla oli aiempia vankeustuomioita. Yleensä tutkimuksissa sakkovankeja on tutkittu sen hetkisen vankistatuksen perusteella, huolimatta siitä onko taustalla ehkä lukuisiakin vankeusrangaistuksia. Saattaisi kuitenkin olla tarkoituksenmukaisempaa tutkia ns. puhtaita sakkovankeja erillään vankeustaustaisista sakkovangeista, jotta voitaisiin selvittää nimenomaan sakon muuntorangaistukselle vaihtoehtoja ja ennaltaehkäiseviä toimia.
ASMO-ydinkarjan jalostusohjelma etenee suunnitellusti. Ensimmäiset ASMO-lehmät saapuivat Jokioisten Rehtijärven navettaan vajaat kolme vuotta sitten. Viime vuonna saatiin jalostusindeksit ensimmäisille ensikoille, nyt testissä on noin 40 eläintä. Tähän mennessä 46 ensikkoa on karsittu pois jalostusohjelmasta, ja alkiotuotantoon hyväksyttyjä huippuemiä on nyt kahdeksan. Tiineitä hiehoja on 41 ja alle 16 kuukauden ikäisiä hiehoja ja vasikoita on yhteensä 76. Alkiokeskuksen ja Maatalouden tutkimuskeskuksen (MTT) omistama ydinkarja pidetään toistaiseksi jatkossakin ns. avoimena ydinkarjana eli ydinkarjaan ostetaan odotusarvoltaan parhaat hiehot tiloilta sekä Suomesta että Ruotsista. Hiehojen hankinnasta huolehtivat jalostusorganisaatiot Osuuskunta Kotieläinjalostuskeskus (FABA) ja Svensk Avel. Osa eläinaineksesta tulee ydinkarjaan alkioina huuhtelusopimuksen kautta.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata raskauden aikaista raudanpuutetta tutkimustiedon avulla. Tavoitteena oli tuottaa tietoa raskaana olevan naisen raudanpuutteesta ja sen vaikutuksista sikiöön. Raudanpuute on maailmanlaajuisesti yleinen ravintoainepuutos, josta kärsivät erityisesti naiset. Raskauden aikana raudan tarve on normaalia suurempaa, sillä rautaa kuluu erityisesti äidin lisääntyneeseen punasolutuotantoon ja sikiön kehitykseen. Tutkimukseen valitun aineiston avulla selvitettiin, miten raudanpuute ilmenee raskauden aikana ja miten äidin raudanpuute vaikuttaa sikiön kehitykseen. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Systemaattisen kirjallisuushaun tuloksena opinnäytetyöhön valikoitui 11 kansainvälistä tutkimusta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Raudanpuute voi ilmetä raskauden aikana verenkuvan muutoksina ja sairauksina. Raudanpuutteeseen viittaavia verenkuvan muutoksia ovat alhaisen ferritiinipitoisuuden ja korkean transferriinireseptoripitoisuuden ohella myös pienentynyt transferriinisaturaatio ja alhainen hepsidiinipitoisuus. Raskauden aikainen raudanpuute voi johtaa kilpirauhasen vajaatoimintaan ja levottomien jalkojen -oireyhtymään. Raudanpuutteella raskauden aikana on negatiivisia vaikutuksia sikiön aivojen ja hermoston kehitykseen, mikä voi johtaa moninaisiin ongelmiin. Neurologisina oireina voi ilmetä tunnistusmuistin häiriöitä, hitaampaa prosessointinopeutta, kuulon kehittymisen ongelmia tai motoriikan ongelmia. Sosiaalisemotionaalisina oireina voi olla negatiivista reaktiivisuutta, ujoutta sekä äidin ja lapsen välisen vuorovaikutuksen ongelmia. Raskauden aikainen raudanpuute aiheuttaa riskin vastasyntyneen raudanpuutteelle ja eosinofilialle sekä myöhemmällä iällä ilmeneville atooppisille sairauksille, autismille, skitsofrenialle ja mielenterveyden ongelmille. Johtopäätöksenä todettiin raudanpuutteen voivan aiheuttaa merkittäviä terveydellisiä vaikutuksia raskaana olevalle ja sikiölle. Raskauden aikana käytössä oleva rautalisä voi riittää turvaamaan sikiön raudan saantia äidin raudanpuutteesta huolimatta. Riittävät rautavarastot raskauden aikana tukevat odottavan äidin ja sikiön hyvinvointia ja terveyttä.
ABSTRACT Jokinen, Johanna A rapid response model for default and short-term prisoners. The SikSak project of Criminal Sanctions Agency. 62 pages, 3 appendices Spring, 2021 Diaconia University of Applied Sciences Master's Degree Programme in the Promotion of the Health and Well-Being of People in Danger of Marginalisation Master of Social Services This thesis evaluates the SikSak project implemented by the Finnish Criminal Sanctions Agency and the pilot of the rapid response operating model implemented within it. Default and short-term prisoners do often have health and substance abuse problems, housing problems, and accumulated general life management challenges. The SikSak project develops multi-agency co-operation, related to co-operation between the Finnish Criminal Sanctions Agency and municipalities in short prison sentences and fines. The goal of the SikSak project is for default and short-term prisoners to receive effective services during their prison time. The network-like service package ensures the customer to better attach to the services of both the Criminal Sanctions Agency and the network. This thesis is an evaluation study in which the answers to the research questions were sought using qualitative methods. The material in the thesis was the project plan of the SikSak project, from which the author got the goals of the project. The data were collected by interviewing the employees and project employees who participated in the pilot. The material obtained from the interviews was processed by content analysis. On this basis, the pilot and the success of the project were assessed in relation to its objectives and the answer to the research questions were answered. According to the results of the thesis, a new rapid response model was developed in the SikSak project by means of service integration design. Multidisciplinary co-operation intensified, liaison officers were appointed to municipalities and the special group of default and short-term prisoners was more visible. Challenges were seen as non-cooperation, uncertainty about the pilot, lack of customers, the Covid-19 pandemic, the attitude of the employees towards the target group and the slow response of the municipality to the contact request. On the basis of the results, it can be concluded that the service integration design process provides concrete tools to work together in a more customer-oriented way. Well-functioning integrated services help especially the vulnerable and people who use the services a lot. Keywords: evaluation study, service development, default and short-term prisoners
Työn tavoitteena oli rakentaa GE Healthcare Finland Oy:n Clinical Systems ja Diagnostic Imaging –liiketoimintayksiköille yhteinen ISO 14001-ympäristöjärjestelmä ja integroida se osaksi GE:n omaa EHS-järjestelmää (=Environment, Health and Safety). Opinnäytetyön aihe pohjautuu GE Healthcare Finland Oy:n Diagnostic Imaging -yksikön muuttoon aiemmin Tuusulassa sijainneista toimitiloista Helsingin Vallilan toimitiloihin. Ympäristöjärjestelmän rakentaminen ajoittui keväälle 2007. Tutkimusmenetelmäksi valittiin toimintatutkimus, joka soveltui tähän opinnäytetyöhön, joka oli luonteeltaan kehitysprojekti. Toimintatutkimuksen tarkoituksena on usein tietyn käytännön elämän ongelman ratkaiseminen ja käytäntöjen kehittämisen paremmaksi. Tutkimuksessa keskityttiin ympäristönäkökohtien tunnistamisen merkittävyyteen tehokkaan ympäristöjärjestelmän perustana. Myös koko henkilöstön sitoutumisen merkitystä käsiteltiin muutosprojektin onnistumisen lähtökohtana. Työn tuloksena GE Healthcare Finland Oy:n yhteinen ISO 14001-ympäristöjärjestelmä sertifioitiin maaliskuussa 2007. Ulkopuolinen sertifioija kirjasi arvioinnissaan yhden poikkeaman koskien ympäristönäkökohtien tunnistamisen riittävää laajuutta. Ympäristöjärjestelmä rakennettiin niin, että se nivoutuu hyvin yhteen GE:n oman EHSjärjestelmän kanssa ja siihen melko pienin ponnistuksin mahdollista liittää myös muita GE:n yksiköitä tulevaisuudessa.
Sosiaalinen osallistuminen edistää hyvinvointia, osallistumisen tuodessa mielekästä merkitystä elämään. Sosiaalisen osallistumisen on todettu parantavan ikääntyvien terveyttä, omatoimisuutta sekä elämänlaatua. Ikääntyvän henkilön aktiivisen osallistumisen kapeutumista voivat aiheuttaa yksilötekijät, kuten voimavarojen rajallisuus tai uhka niiden vähentymisestä, sekä ympäristötekijät. Vertaisohjaus on tehokas menetelmä ikääntyvien sosiaalisen osallistumisen tukemisessa . Kehittämisprojekti oli osa kansainvälistä HASIC-hanketta (Healthy Ageing Supported by Internet and Community), jonka tavoitteena on ikääntyvien, yli 65-vuotiaiden, osallisuuden lisääminen ja terveellisten elämäntapojen sekä aktiivisen osallistumisen edistäminen. Kehittämisprojektin tavoitteena oli luoda ikääntyvien sosiaalista osallistumista koskeva valmennusmalli, jonka avulla on mahdollista valmentaa ikääntyviä vapaaehtoisia toimimaan vertaisryhmissä mentoreina. Kehittämisprojektin tarkoituksena oli edistää tulevien mentoreiden valmiuksia käsitellä ikääntyvien sosiaalista osallistumista vertaisryhmätoiminnassa. Valmennusmalli perustui aiheesta tehtyihin tutkimuksiin ja kirjallisuuteen sekä HASIC -hankkeessa käytettäväksi sovittuihin teoreettisiin lähtökohtiin. Valmennusmalli rakentui ikääntyvien sosiaalista osallistumista koskevista teoriaosuuksista sekä pienryhmätyöskentelyistä. Valmennusmalli pilotoitiin sosionomiopiskelijoiden valmennuksena, jossa tavoitteena oli opiskelijoiden valmiuksien lisääntyminen ikääntyvien vertaismentoreiden valmentajina ja tukijoina. Valmennukseen liittyi kaksi kyselyä, joista saadun palautteen avulla valmennusmallia kehitettiin. Kehittämisprojektin lopputuloksena luotiin ikääntyvien sosiaalista osallistumista tukeva valmennusmalli. Sen avulla voidaan valmentaa ikääntyviä vapaaehtoisia toimimaan vertaisryhmissä mentoreina.
Diplegia spastica, eli kaksoisjäykkähalvaus on yksi CP-vamman (Cerebral Palsy) spastisista muodoista. Opinnäytetyö kokosi tietoa tästä CP-vamman muodosta. Sana diplegia viittaa kaksoishalvaukseen kun taas spastica jäykkä- tai kankeahalvaukseen. Diplegia spastica on liikuntavamma. Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä käytettiin toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälistä luokitusta (ICF). Opinnäytetyön työelämän yhteistyökumppanina toimi Mysafysio Oy fysio- ja NDT-terapeutti Anne Tammilehto. Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia selkeä ja käyttökelpoinen ohjevihkonen lapselle ja hänen lähipiirilleen, johon koottiin harjoitteita diplegia spastica -lapsille. Diplegia spastica -lapsen toiminnan rajoitteet tuntemalla muodostui tavoitteet, jotka olivat tärkeässä asemassa ohjevihkosen harjoitteiden suunnittelussa. Harjoitteiden tavoitteena oli tukea lapsen motorista toimintaa. Ohjevihkosen tavoitteena oli motivoida lasta saavuttamaan harjoitteiden avulla itsenäisemmän toimintakyvyn. Tärkeäksi tavoitteeksi muodostui myös pyrkimys motivoida lapsen lähipiirissä toimivia henkilöitä sekä kuntouttamaan diplegia spastica -lasta että ottamaan hänet rohkeammin mukaan esimerkiksi liikuntatuokioihin ja ryhmätilanteisiin. Ohjevihkonen rakennettiin terveysaineiston laatukriteereitä mukaillen. Asiantuntijuuteen perustuvien harjoitteiden käyttö tukee parhaalla mahdollisella tavalla diplegia spastica -lapsen motorista toimintaa ja takaa siten laadukkaan terapian. Harjoitteilla voidaan tukea lapsen toimintaa arjessa. Diplegia spastica -lapsi pystyy tekemään monia asioita, joita muutkin tekevät, kunhan niitä tarpeen tullen sovelletaan hänen kykyjensä mukaan tehtäviksi.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa toimintaterapeutin roolia Suomen päivystyksissä vuonna 2013. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta, jonka avulla selvitettiin päivystyksille annettujen toimintaterapiapalveluiden määrää, sisältöä, tyypillisimpiä asiakasryhmiä sekä toimintaterapiapalveluiden kehittämistarpeita. Tutkimuksen otanta toteutettiin kokonaisotantana, jossa perusjoukko koostui perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimintaterapeuteista, jotka työskentelivät keskussairaaloissa, muissa sairaaloissa sekä suurimmissa terveyskeskuksissa, ja joiden työpaikalla oli myös päivystystoimintaa. Kysely lähetettiin 75 toimintaterapeutille, joista 57 vastasi. Kyselyn vastausprosentiksi saatiin 76 prosenttia. Kyselyssä käytettiin Toimintaterapianimikkeistöön 2003 perustuvia käsitteitä, jotka ovat yhteiset kaikille Suomen toimintaterapeuteille. Toimintaterapeuteista 23 antoi palveluja päivystyksille ja heistä vain kolme kuului päivystyksen moniammatilliseen tiimiin. Lähetteet tulivat toimintaterapiaan pääsääntöisesti lääkäriltä ja potilaat olivat yleisimmin työikäisiä. Toimintaterapiaan ohjautuvien potilaiden päivystykseen tulosyynä oli yleisimmin käsi- ja yläraajavammat. Toimintaterapian sisällössä painottui asiakkaan toimintavalmiuksien arviointi ja edistäminen sekä ortoosin ja apuvälineiden käyttöä edistävä neuvonta ja ohjaus. Toimintaterapian muu asiakastyö painottui dokumentointiin ja tiedon hankintaan. Toimintaterapeutit nostivat työssään vahvuudeksi erityisesti ortoosien valmistuksen ja toivoivat tulevaisuudessa lisäresursseja päivystyksen toimintaterapiapalveluihin. Päivystyksen toimintaterapiapalvelut ovat melko uusi toimintaterapeuttien työalue. Tiedotusta toimintaterapian mahdollisuuksista tulisi jatkossa lisätä, jotta palveluiden hyödyntäminen olisi tehokasta ja oikea-aikaista. Ulkomaisten tutkimusten mukaan toimintaterapeuttien työssä painottui vanhusten turvallisen kotiutumisen tukeminen. Vanhusten määrä kasvaa Suomessa, joten vanhusten toimintaterapiapalvelujen mahdollisuudet tulisi tunnistaa myös päivystyksissä.
Ydinkarjan valintaohjelma ASMO on tuottanut keinosiemennyssonnien terävimpään kärkeen kaksi huippusonnia, ASMO Nyyrikki ET:n ja ASMO Naturan. Viimeisimmän sonnien jälkeläisarvostelun perusteella nämä kaksi pääsivät sonnien parhaimmistoon eli isäsonnien luokkaan. Isäsonneina niitä käytetään valtakunnallisessa jalostusohjelmassa parhaimmille ayrshire-lehmille. Näistä siemennyksistä saadaan taas seuraavan sukupolven jalostuseläimet suomalaisille karjanomistajille.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata Erasmus Radiography Group (ERG) nimisen organisaation järjestämän vaihdon palautekyselyn tuloksia. Tavoitteena on kehittää ERG-vaihtoa opiskelijan näkökulmasta. Opinnäytetyö on tyypiltään tutkimuksellinen opinnäytetyö. Työn pohjana ja aineistona toimii ERG:n anonyymisti keräämä palaute, johon ovat vastanneet ERG:n kansainväliseen vaihtoon osallistuneet röntgenhoitajaopiskelijat. Aineisto kerättiin vuosilta 2015–2020 kattaen näin kuuden vuoden ajanjakson. Opinnäytetyön lopputuloksena voidaan todeta, että ERG:n opiskelijavaihto eri osa-alueineen koetaan opiskelijoiden näkökulmasta pääosin positiivisena. Opiskelija pääsee vaihdon aikana kehittämään teoriaosaamista, kliinisiä taitoja sekä yhteistyö- ja kommunikointitaitoja. Opiskelijat pääsevät vaihdon aikana tutustumaan uusiin ihmisiin, tapoihin ja paikkoihin.
Yli kymmenessä vuodessa lapsiperheköyhyys on kolminkertaistunut aiheuttaen moninaisia haasteita perheiden hyvinvointiin. Köyhyys vaikuttaa negatiivisesti lapsen kasvuun sekä kehitykseen ja yli puolet vähävaraisista lapsista on kokenut kiusaamista köyhyyden vuoksi. Varhainen puuttuminen ja perheille tarjottu tuki ovat ensisijaisen tärkeitä, koska köyhyydessä elävien perheiden lapsille saattaa kasautua huono-osaisuuden riskitekijöitä, jotka ilmenevät lapsen arjessa. Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja on keskeisessä asemassa huolien tunnistamisessa sekä perheiden ohjaamisessa löytämään oikeat tukipalvelut. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka lapsiperheköyhyys ilmenee kunnallisessa varhaiskasvatuksessa sekä kirkon varhaiskasvatuksessa. Tavoitteena oli saada tietoa, millä tavalla varhaiskasvatuksessa oli tähän asti toimittu ja millaisin keinoin perheitä voidaan jatkossa tukea entistä tarkoituksenmukaisemmin. Tutkimusympäristönä toimivat Nissaksen päiväkoti sekä Tikkurilan seurakunta Itä-Vantaan alueelta. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää ja aineisto kerättiin Webropol-kyselyllä. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla, jonka avulla löytyivät tutkimuskysymysten kannalta olennaiset aiheet. Kyselyyn vastasi kymmenen kunnallisen varhaiskasvatuksen työntekijää ja viisi seurakunnan varhaiskasvatuksen työntekijää. Vastauksista ilmeni, ettei perheiden köyhyys ole helposti havaittavissa. Kunnallisen varhaiskasvatuksen työntekijöiden vastauksista ilmeni köyhyyden näkyvän enemmän vanhemmissa lapsissa sekä heidän toiminnassaan. Kunnallisen varhaiskasvatuksen työntekijät kertoivat vastauksissaan, kuinka perheiden auttamiseksi ei ollut riittävästi aikaa puutteellisten resurssien vuoksi. Tutkimukseen vastanneet kunnallisen varhaiskasvatuksen työntekijät kokivat tarvetta infopaketille, josta löytyisi tietoa siitä, mihin tukea tarvitsevia perheitä voisi ohjata. Seurakunnan varhaiskasvatuksen työntekijät kokivat omaavansa riittävästi tietoa, jotta perheitä voidaan ohjata oikeisiin palveluihin, mutta keinoja auttaa voisi olla enemmänkin tarjolla.
Kaupungistuminen ja maahanmuutosta seuraava monikulttuuristuminen ovat merkittäviä yhteiskunnallisia muutoksia. Kaupunkiluonnon merkitys ihmisten hyvinvoinnille korostuu väestön keskittyessä kasvaville kaupunkiseuduille, mutta kaupunkiluonnon merkitystä maahanmuuttajien integroitumisessa ei ole juurikaan tutkittu. Tässä raportissa: - Kartoitetaan, miten eri maahanmuuttajaryhmien määrä on kehittymässä Helsingin seudulla ja mitkä ovat suuria tai kasvavia ja siten erityisesti huomionarvoisia ryhmiä. - Selvitetään, mitä tietoa on saatavilla ihmisten luontosuhteen vaihtelusta eri kulttuureissa. - Selvitetään, millainen merkitys kaupunkiluonnolla on maahanmuuttajien integroitumisessa uuteen elinympäristöön ja yhteisöön. - Muodostetaan käsitys keskeisistä tiedon puutteista ja tutkimustarpeista. Maahanmuuttajien määrän kehitystä Helsingin seudulla tarkastellaan tilastojen avulla. Lisäksi arvioidaan tilastojen käyttöön liittyviä haasteita. Eri kulttuuritaustaisten ryhmien luontoon liittämiä merkityksiä ja luonnon käytön tapoja tarkastellaan aiempien tutkimusten perusteella. Maahanmuuttajien luontosuhteeseen keskittyvää kotimaista tutkimusta ei juuri löytynyt, mutta aiheeseen liittyvistä tutkimuksista käy ilmi arvojen ja kokemusten vaihtelu kulttuurien välillä. Julkaisussa esitellään esimerkkitapauksia luonnon merkityksistä maahanmuuttajien integroitumisessa ja pohditaan integroitumisen edistämisen mahdollisuuksia Helsingin seudulla. Pyrittäessä edistämään yksilöiden ja ryhmien integroitumista on tärkeää tunnistaa luontoalueiden mahdollisuuksia symbolisen tunnistamisen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen luomisessa. Tietoa tarvitaan myös siitä, millä tavoin näitä mahdollisuuksia voidaan tukea luontoalueiden maankäytön ja hoidon suunnittelun kautta. Maahanmuuttajien näkemysten ja kokemusten hyödyntäminen voi auttaa kaupunkien suunnittelua löytämään muuttuviin olosuhteisiin sopivia toimintatapoja ja ratkaisuja.
Technological artefacts express time periods in their visual design. Due time, visual culture changes and thus affects the design of pictorial representations in technological products, such as icons in user interfaces. Previous research of temporal aspects in human-computer interaction has been focusing on particular interaction situations, but not on the effects of design eras on user experience. The influence of icon design styles of different eras on aesthetic and usability experiences was studied with the method of primed product comparisons. Affective preferences and their processing times were analysed in order to examine visual usability in terms of semantic distance and aesthetic appeal of icons from different design eras. Aesthetic and usability preferences of icons from different eras varied, which allowed the investigation of the process in which users experience icons. This examination results in elaborating the process, for example the relationship between cognitive processing fluency, familiarity, and beauty.
Visual elements in user interfaces elicit emotions in users and are, therefore, essential to users interacting with different software. Although there is research on the relationship between emotional experience and visual user interface design, the focus has been on the overall visual impression and not on visual elements. Additionally, often in a software development process, programming and general usability guidelines are considered as the most important parts of the process. Therefore, knowledge of programmers’ appraisals of visual elements can be utilized to understand the web page designs we interact with. In this study, appraisal theory of emotion is utilized to elaborate the relationship of emotional experience and visual elements from programmers’ perspective. Participants (𝑁 = 50) used 3E-templates to express their visual and emotional experiences of web page designs. Content analysis of textual data illustrates how emotional experiences are elicited by salient visual elements. Eight hierarchical visual element categories were found and connected to various emotions, such as frustration, boredom, and calmness, via relational emotion themes. The emotional emphasis was on centered, symmetrical, and balanced composition, which was experienced as pleasant and calming. The results benefit user-centered visual interface design and researchers of visual aesthetics in human-computer interaction.
Polvinivelen vammat ovat yleisiä, koska polvinivel sijaitsee kahden pitkän vipuvarren välissä. Polvivamman taustalla voi olla tapaturma tai liiallinen kuormitus. Polvinivelen toimintaan ja kiputiloihin vaikuttavat myös esimerkiksi lonkan, nilkan ja selän ongelmat, joten polvikipua tutkittaessa ei tulisi keskittyä liikaa yhteen oireeseen. Fysioterapeuttinen tutkiminen ohjaa fysioterapeuttista diagnosointia oikeaan suuntaan. Lisäksi huolellisesti suoritettu tutkiminen vähentää terveydenhuollon kuormitusta ja on ajankäytännöllisesti tehokasta. Oikean diagnoosin löytyminen nopeuttaa kuntoutusprosessin etenemistä ja tehostaa terapeuttisen harjoittelun aloittamista. Kuntoutuksen nopea aloitus vähentää vammasta asiakkaalle koituvaa haittaa. Opinnäytetyössämme käsiteltiin polvinivelen anatomiaa sekä biomekaniikkaa. Työssämme hyödynnettiin photographic knee pain map:a, jonka avulla polvikipu jaettiin anatomisesti viiteen eri kipualueeseen. Eri kipualueille tyypillisimmät oireet esiteltiin diagnooseineen ja diagnooseja tukemaan valittiin uuden tutkitun tiedon pohjalta mahdollisimman herkät sekä tarkat erityistestit. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tuoda työelämässä oleville fysioterapeuteille uusin tutkittu tieto liittyen polvinivelen tutkimiseen. Työmme tavoitteena oli järjestää tutkittuun tietoon pohjautuva koulutustilaisuus Seinäjoen terveyskeskuksessa elokuussa 2015. Koulutustilaisuus järjestettiin Seinäjoen terveyskeskuksen tiloissa elokuussa 2015. Nauhoitetun arviointihaastattelun perusteella koulutustilaisuus koettiin hyödylliseksi ja sen käytännön läheisyydestä pidettiin. Koulutuksen koettiin tuovan selkeyttä polvinivelen tutkimiseen ja sen aikana opittiin sekä uusia asioita että kerrattiin vanhoja taitoja.
Tämä opinnäytetyö on osa Varsinais-Suomen kuvantamiskeskuksen (VSKK) ja Turun ammattikorkeakoulun yhteistä Laatukäsikirja kuviksi –hanketta. Opinnäytetyön tarkoitus on tuottaa kuvitettua materiaalia panoraamakuvantamisesta VSKK:n laatukäsikirjaan. Panoraamakuvauksella saadaan kattava yleiskuva hampaiston ja leukojen alueelta, ja sitä käytetään usein kliinisen tutkimuksen tukena. Kuvaus on haastava sekä kuvaustekniikan että asettelun näkökulmasta. Diagnostisen panoraamakuvan ottaminen vaatii röntgenhoitajalta panoraamakuvaukselle ominaisen kerroskuvaustekniikan ymmärtämistä ja huolellista potilaan asettelua sekä ohjausta. Laatukäsikirjan tarkoituksena on toimia muun muassa hyvänä perehdyttämisen apuvälineenä ja työntekijän tukena. Opinnäytetyön tuloksena on PowerPoint®-ohjelmalla laadittu diaesitys, joka sisältää panoraamakuvaukseen liittyvän potilaan ohjauksen ja asetteluohjeet, projektiovalokuvat ja panoraamakuvan sekä hyvän kuvan kriteerit. Diaesitystä voidaan hyödyntää myös röntgenhoitajaopiskelijoiden koulutuksessa.
This chapter reviews the appraisal theory of emotion and how it has been employed in human–computer interaction (HCI) research. This theory views emotion as a process that evaluates the subjective significance of an event. We demonstrate the usefulness of the perspective for HCI, as emotion is defined in terms of the events of the task environment and the goals and knowledge of the subject. Importantly, the appraisal theory ties these factors together in a cognitive appraisal process order to explain the variety of subjective emotional experiences. This is important for two reasons. First, a strong theoretical commitment allows researchers and designers to derive testable hypotheses from the theory. Second, only a theory that ties together goals, knowledge and emotion can explain the behaviour and experiences of users, who often have multiple—and at times conflicting—goals and motivations that may dynamically change in response to events in the environment.
This study outlines the development process of a new touch screen based user interface for controlling bridge crane automation in industrial environments. A user study of existing situation (n1 = 11) was used to develop an understanding of the cognitive and emotional design goals for crane operation. Conceptualization of these goals in the context of automation produced a set of requirements, which were used to develop a map-based touch screen user interface. Two field tests (n2 = 5, n3 = 5) revealed how bridge crane operators cognise and emotionally experience the increasing automation and how the user interface should be designed to support the operator’s spatial mental representation as well as their feeling of competence, trust and anxiety avoidance.