Kaikki aineistot
Lisää
Tarkastellun kehitteillä olevan uudenlaisen reaktoritornityypin käyttötarkoituksena on köyhien malmien hyödyntäminen nykyistä tehokkaammilla hydrometallurgisilla prosesseilla. Kaavaillun reaktoritornin kokonaiskorkeus on noin 70 metriä ja se koostuu alaosasta, varresta ja yläosasta. Tässä työssä tutkittiin tornin varren keskiosan rakenneratkaisun optimointia erityisesti lämpökuorman suhteen. Varsi on noin 42 metriä. korkea pyörähdyssymmetrinen sylinterikuori. Haasteellisin varteen kohdistuva rasitus on sisä- ja ulkotilan välinen lämpötilaero. Sisätilan lämpötila on +104 °C ja ulkotilan alhaisimmaksi lämpötilaksi on oletettu -20 °C. Vartta rasittavat myös tuulenpaine, sisäpuolisen liuoksen happamuus sekä sen aiheuttama hydrostaattinen paine. Liuoksen pH on luokkaa 1 ja tiheys 1500 kg/m<sup>3</sup>. Aiemmassa tutkimuksessa (Lena Jauhiainen 2010) on todettu, että lämpökuorma on mitoitusta ja suunnittelua määräävä kuorma tutkituissa rakennetyypeissä. Kirjallisuuskatsauksessa esitellään lämmönsiirtomekanismit ja lämpöjakaumien mitoitusmenetelmät monikerroksisissa lieriörakenteissa. Lämmönsiirtymistä tutkittiin sekä stationäärisessä että epästationäärisessä tilassa. Epästationäärinen tila syntyy reaktorin käynnistyksen- tai sammutuksen aikana. Työssä varren keskiosan rakennetta on analysoitu ja mitoitettu sekä käsilaskennalla että elementtimenetelmään perustuvalla Abaqus-laskentaohjelmalla. Tutkimuksessa käsitellyt optimoitavat mitoitusparametrit olivat sisä- ja ulkopuolinen lämmöneristys ja rakennekerrosten paksuudet. Tutkimuksen tulosten perusteella reaktoritornin varren keskiosan kantavan rakenteen optimaalinen rakenneratkaisu koostuu neljästä kerroksesta. Rakenteen kerrokset ovat sisäkerroksesta lukien: 50 mm lujitemuovi, 50 mm mineraalivilla, esijännitetty: teräsbetoni ja 50 mm polyuretaani. Tehtyjen laskelmien perusteella rakenteen sisä- että ulkopuolinen lämmöneristekerros on tarpeen pitämään sekä betonikerroksen lämpötila suositelluissa rajoissa (<= +65 °C) että betonikerroksen pintojen välinen lämpöjännityksiä aiheuttava lämpötilaero alhaisena. Rakenteeseen sijoitetuilla esijännityskaapeleilla voidaan kumota betonipoikkileikkauksen ulkopintaan syntyvät vetojännitykset. Jatkotutkimuksessa on kiinnitettävä huomiota rakenteen eri materiaalikerrosten yhteistoimintaan, reaktoritornin rakennettavuuteen ja jännittämistapaan.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää minkälaiset tekijät edesauttavat positiivisen muutosasenteen eli muutosmyönteisyyden syntymistä sekä henkilöstön muutosmyönteisyyden kokemista. Muutosmyönteisyydellä tarkoitetaan tunnetta ja asennetta, jossa muutos ja kaikenlainen kehittäminen, nähdään ja koetaan positiivisena asiana. Negatiiviset ajatukset muutoksesta ovat hyvin usein epäonnistuneen muutosprosessin taustalla. Löytämällä tekijöitä positiivisen muutoskokemuksen taustalla pystymme vaikuttamaan muutosmyönteisyyden syntymiseen sekä tukemaan itse muutoksen onnistumista. Onnistuneen muutosprosessin toteuttaminen vaatii hyvää muutosjohtajuutta ja lähiesimiestyötä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa ja ohjeistusta lähiesimiehille positiivisen muutosasenteen löytymiseen sekä avaimia myönteiseen muutosjohtamiseen. Tätä tietoa voidaan hyödyntää työmuutosten suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä henkilöstön muutosvastaisuuden kohtaamisessa. Tutkimusaineisto kerättiin Helsingin Korva- nenä- ja kurkkutautien klinikalla osallistavalla tulevaisuustyöpajatyöskentelyllä sekä arvostavalla ryhmäteemahaastattelulla. Moniammatillinen tulevaisuustyöpaja toimi teemahaastattelun rungon ja teemojen rakentamisessa. Arvostavassa teemahaastattelussa (n=7), joka toteutettiin ryhmähaastatteluna, keskeiseksi havainnoksi erottui sekä osallistavan johtamistyylin että viestinnän merkitys muutostilanteessa. Myös asenteilla, eteenkin esimiehen asenteella oli suuri merkitys työntekijän muutosmyönteisyyden kokemisessa. Tärkeäksi tekijäksi nousi myös lähiesimiehen kuunteleva ja alaisia ymmärtävä suhtautuminen muutoksesta heränneisiin tunteisiin. Tavoitteellisuus ja yhteiset säännöt tuovat turvaa ja osallistuminen muutosprosessiin aktiivisena jäsenenä lisäsivät sekä muutosmyönteisyyttä että muutokseen sitoutumista. Näemme esimiestyön kehittämisen oleellisena osana organisaation sekä työyhteisön kehittämistä muutostilanteissa. Toivomme työmme antavan eväitä muutosmyönteisempään esimiestyön kehittämiseen ja herättävän lähiesimiesten kiinnostuksen panostamaan henkilöstöjohtamiseen myös silloin, kun työtilanne on vakaa. Kun johtajuus on yhteisöllisesti vankalla pohjalla normaalitoiminnan aikana, se kantaa myös läpi muutoksen. Asiasanat: muutosmyönteisyys, muutosjohtaminen, johtamiskulttuuri
Wastewater-based surveillance of the severe acute respiratory syndrome coronavirus 2 (SARS-CoV-2) is used to monitor the population-level prevalence of the COVID-19 disease. In many cases, due to lockdowns or analytical delays, the analysis of wastewater samples might only be possible after prolonged storage. In this study, the effect of storage conditions on the RNA copy numbers of the SARS-CoV-2 virus in wastewater influent was studied and compared to the persistence of norovirus over time at 4 °C, −20 °C, and −75 °C using the reverse-transcription quantitative PCR (RT-qPCR) assays E-Sarbeco, N2, and norovirus GII. For the first time in Finland, the presence of SARS-CoV-2 RNA was tested in 24 h composite influent wastewater samples collected from Viikinmäki wastewater treatment plant, Helsinki, Finland. The detected and quantified SARS-CoV-2 RNA copy numbers of the wastewater sample aliquots taken during 19–20 April 2020 and stored for 29, 64, and 84 days remained surprisingly stable. In the stored samples, the SARS betacoronavirus and SARS-CoV-2 copy numbers, but not the norovirus GII copy numbers, seemed slightly higher when analyzed from the pre-centrifuged pellet—that is, the particulate matter of the influent—as compared with the supernatant (i.e., water fraction) used for ultrafiltration, although the difference was not statistically significant. Furthermore, when wastewater was spiked with SARS-CoV-2, linear decay at 4 °C was observed on the first 28 days, while no decay was visible within 58 days at −20 °C or −75 °C. In conclusion, freezing temperatures should be used for storage when immediate SARS-CoV-2 RNA analysis from the wastewater influent is not possible. Analysis of the particulate matter of the sample, in addition to the water fraction, can improve the detection frequency.