Kaikki aineistot
Lisää
In this report are described means for indoor localization in special, challenging circum-stances in marine industry. The work has been carried out in MARIN project, where a tool based on mobile augmented reality technologies for marine industry is developed. The tool can be used for various inspection and documentation tasks and it is aimed for improving the efficiency in design and construction work by offering the possibility to visualize the newest 3D-CAD model in real environment. Indoor localization is needed to support the system in initialization of the accurate camera pose calculation and auto-matically finding the right location in the 3D-CAD model. The suitability of each indoor localization method to the specific environment and circumstances is evaluated.
This study reviews the research on interaction techniques and methods that could be applied in mobile augmented reality scenarios. The review is focused on themost recent advances and considers especially the use of head-mounted displays. Inthe review process, we have followed a systematic approach, which makes the reviewtransparent, repeatable, and less prone to human errors than if it was conducted in amore traditional manner. The main research subjects covered in the review are headorientation and gaze-tracking, gestures and body part-tracking, and multimodality– as far as the subjects are related to human-computer interaction. Besides these,also a number of other areas of interest will be discussed.
Suomalaisten luonnonvaraelinkeinojen tulee sopeutua väistämättömään ilmastonmuutokseen riippumatta siitä kuinka nopealla aikataululla ja tehokkain toimenpitein kasvihuonekaasupäästöjä tullaan vähentämään osana Pariisin sopimuksen toimeenpanoa. Tämä raportti on ensimmäinen maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan politiikkasektoreita kokonaisvaltaisesti tarkasteleva katsaus (lukuunottamatta vesitaloutta), joka kokoaa alan monipuoliset tutkimukset ja tekee niiden tuottamaan ymmärrykseen nojaten päätelmät maa-, metsä-, riista-, kala- ja porotalouden kohtaamista haasteista ilmaston muuttuessa sekä haitallisten vaikutusten ajoittumisesta, pysyvyydestä ja alueellisesta jakautumisesta huomioiden näytön vahvuuden. Toimialoittain tärkeimpien sopeuttamistarpeiden tunnistamisessa on huomioitu niin luonnon kuin yhteiskunnan sopeutumispotentiaalia. Kaikki nämä tarkastelut huomioivan, Luken asiantuntijoiden tekemän haavoittuvuusanalyysin myötä on tunnistettu sopeutumisen kannalta kriittisimmät ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat riskit luonnonvaraelinkeinoille. Lisäksi haastattelimme toimialoilta noin viittäkymmentä sidosryhmäasiantuntijaa saadaksemme käsityksen siitä, miten eri luonnonvara-alojen toimijat ovat tunnistaneet sekä mahdollisesti varautuneet ilmastonmuutoksen tuomiin riskeihin mutta myös mahdollisuuksiin. Tavoitteena oli myös tiedostaa kuinka hyvin tutkimuksen tuottama tieto on jalkautunut käytäntöön. Tutkimusryhmä päätyi seuraaviin toimialakohtaisiin toimintasuosituksiin, jotka avataan raportissa yksityiskohtaisesti. Maatalouden ilmastokestävyyttä tulee parantaa lisäämällä varautumista säävaihteluun ja ääri-ilmiöihin niin vakuutustarjontaa kehittämällä kuin viljelyn monimuotoistamisen edellytyksiä parantamalla. Maatalouden tulee ennakoiden varautua erityisesti sadannassa tapahtuviin vuoden ja kasvukauden aikaisiin muutoksiin vesitalouden hallintajärjestelmiä kehittämällä sekä syyskylvöisten viljelykasvien viljelyn laajentamisedellytyksiä parantamalla. Lisäksi kasvintuhoojien mittava kasvu tulee rajoittaa kaikin käytössä olevin keinoin. Mittavien metsätuhojen välttämiseksi kansainvälinen taimikauppa tulee välittömästi lopettaa ja yhdenpuulajin kasvattamisen sijaan suosia sekametsärakenteita. Lisäksi käytössä olevia metsänhoito-ohjeita tulee noudattaa ja panostaa tutkimukseen sekä seurantaan metsänhoidollisten korjaustoimien ajantasaistamiseksi. Puunkorjuun sujuvuuden edellyttämän alemman tieverkon hyvän kunnon ylläpidosta ei pidä tinkiä. Riistakantojen ja vieraslajien seuraaminen on avainasemassa, jotta kannoissa tapahtuviin muutoksiin osataan reagoida riittävän aikaisin. Samoin tutkimuksen ja käytännön yhteistyö ja metsästyksen säätely on säilytettävä ajantasaisena. Tutkimus, tiedon välittäminen ja tuotekehittely nousivat kalatalouden keskeisiksi toimenpiteiksi. Lisäksi istutuksista tulisi luopua, uusia kalaresursseja hyödyntää kestävästi sekä kalankasvatuksen normistoa uudistaa joustavammaksi. Poronhoitoa tulisi kehittää paikallisista lähtökohdista käsin ja liittää se tiiviimmin metsätalouden ja muun maankäytön suunnitteluun tutkimukseen tukeutuen ja kulttuuriset perinteet huomioiden. Olemme saaneet Metsätalous-osioon materiaalia ja neuvoja useilta henkilöiltä, siitä suuret kiitokset. Erityisesti haluamme mainita seuraavat: Matti Sirén (Luke), Harri Mäkinen (Luke), Sakari Sarkkola (Luke), Ari Venäläinen (IL), Matti Haapanen (Luke) ja Anneli Viherä Aarnio (Luke). Lisäksi lämpimät kiitokset kaikille tekstiä kommentoineille sekä haastatteluihin osallistuneille.