Kaikki aineistot
Lisää
Tämän diplomityön kirjallisuusosa käsittelee veden käyttöä öljynjalostamoilla. Lisäksi selvitetään tyypillisiä öljynjalostamoilla muodostuvia jätevesiä, niiden aiheuttajia, määriä ja laatuja. Kirjallisuusosassa esitetään myös mahdollisuuksia veden uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen eri vedenpuhdistustekniikoiden avulla. Myös veden käytön minimointiin etsitään mahdollisuuksia. Soveltavassa osassa muodostetaan koko Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamon kattava vesitase raakaveden otosta jäteveden mereen laskemiseen asti. Tuloksena esitetään vesitase virtauskaavion muodossa, jossa on nähtävissä veden käyttökohteet ja jäteveden muodostuminen virtausmäärineen. Lisäksi suurimpia jätevesivirtoja analysoidaan tehostetusti niiden ominaisuuksien ja jätevesilaitokselle aiheuttaman kuormituksen selvittämiseksi. Soveltavassa osassa pohditaan myös mahdollisuuksia veden kierrättämiseen ja veden käytön minimoimiseen Porvoon jalostamolla. Kierrätys- ja minimointimahdollisuuksia on toteutettu parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti jalostamolla jo useita. Uusimmissa prosessiyksiköissä prosessivetenä käytetään normaalitilanteissa ainoastaan kierrätettyä vettä. Veden kierrätys ja käytön minimointi vaativat tarkkaa suunnittelua ja ratkaisujen on oltava kustannustehokkaita. Työssä käy ilmi, että virtaamatiedot eivät ole kattavia koko jalostamoalueella, jätevesien laatua on tietyissä kohteissa seurattava tarkemmin ja veden kierrätystä suunniteltava koeajojen kautta. Lisäksi on selvitettävä veden käyttökohteiden laatuvaatimukset. Potentiaalisin kohde veden kierrätykseen on stripattujen hapanvesien käyttö pesuvetenä erityyppisissä pesuprosesseissa. Veden käytön minimointia voidaan suunnitella esimerkiksi ilmajäähdyttimien pesuvesimäärien optimoinnilla ja pesukemikaalien käytöllä.
Tässä tutkielmassa kuvataan kokemuksia soittoharrastuksen jatkamisesta aikuisiällä sekä näille kokemuksille annettuja merkityksiä. Tutkimuksen aihetta on lähestytty fenomenologisesta tutkimusperinteestä käsin. Tämän tutkimuksen aikuiset soitonharrastajat eivät ole vasta-alkajia soittoharrastuksessaan, vaan heillä on takanaan soitto-opintoja lapsuudessa ja nuoruudessa. Yhtenä tutkimuksen tavoitteena on antaa kuva siitä, millä tavoilla soittoharrastusta voi jatkaa aikuisena. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla kuutta aikuista soitonharrastajaa heidän soittoharrastukseensa liittyvistä kokemuksistaan. Kaikki haastateltavat harrastivat haastatteluhetkellä aktiivisesti soittoa joko soittotuntien tai yhteismusisoinnin muodossa. Haastatteluaineisto analysoitiin fenomenologisen psykologian analyysimenetelmällä. Tuloksina saatiin tutkittavien harrastuskokemuksia kuvaavat yksilökohtaiset merkitysverkostot sekä koko aineistoa kuvaileva ilmiön yleinen merkitysverkosto. Keskeisimpiä kaikille tutkittaville yhteisiä soittoharrastuksen jatkamiselle annettuja merkityksiä olivat kokemus kehittymisestä soittoharrastuksessa, kokemus soittotaidosta positiivisten tunteiden tai asioiden antajana, kokemus esiintymisten merkityksellisyydestä sekä kokemus musiikista ja soittamisesta ihmisiä yhdistävänä asiana. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että soittoharrastus voi tuottaa aikuiselle positiivisia kokemuksia monin eri tavoin. Lisätutkimus aikuisten soittoharrastuksesta olisi tervetullutta, jotta aikuisten harrastamisen tarpeisiin osattaisiin vastata.
Bugg on ottanut paikkansa suomalaisella paritanssikentällä ja lajia tanssitaan ympäri Suomen. Buggissa myös kisataan sekä Suomen lavatanssicupissa että Suomen Tanssiurheiluliiton järjestämässä rock’n’swing gp:ssä. Laji on kuitenkin vielä suhteellisen nuori eikä sen historiaa ja kehitystä Suomessa ole tutkittu, joten kirjallinen tietoperusta aiheesta on vähäinen. Näin ollen kirjallisen tiedon luominen oli yksi työni motiiveista. Muita motiiveita olivat oma mielenkiintoni lajia kohtaan sekä kentän moninaisuus ja siihen liittyvät kysymykset, jotka askarruttavat niin harrastajia kuin opettajiakin. Opinnäytetyöni tavoite on selvittää buggin historiaa, kehitystä, tyylejä ja lajin tämän päivän tilannetta Suomessa ja saada luotua niistä kentän moninaisuutta selkeyttävä kokonaiskuva ja lisätä näin omaa ammattitaitoani. Tutkimusaineistonani ovat olleet kentällä toimiville tanssinopettajille sekä paritanssinharrastajille tehdyt haastattelut ja sähköpostikyselyt sekä verkkokysely, jonka tarkoitus oli selvittää paritanssin harrastajien näkemystä buggista tällä hetkellä. Lajin laajempi opetus Suomessa on lähtenyt leviämään 1990-luvun alussa, mutta monen alueen historia jäi vielä selvittämättä. Esittelen työssäni eri tyylejä ja niiden muuttumista ajan saatossa, mutta koska laji on kentällä niin moninainen, on asioihin hyvin vaikea antaa yksiselitteisiä vastauksia. Toivon kuitenkin, että työstäni on hyötyä sekä tanssinopettajille että harrastajille ja että se auttaisi kaikkia kiinnostuneita ymmärtämään lajin moninaisuutta sekä helpottaisi muodostamaan kuvaa lajista.
Käsillä olevan laadullisen tutkielman tarkoituksena oli selvittää kuudesluokkalaisten moraalin ja siihen selkeästi liittyvän empatian tasoa. Tutkielman teoreettisena runkona on lasten moraalikehityksestä luodut teoriat, etupäässä Kohlbergin teoria. Lisäksi olen siteerannut Gilliganin ja Hoffmanin kannanottoja lapsen moraalikehityksestä. Tutkielman teoreettisessa osuudessa painotetaan lisäksi tutkimustietoa empatiasta. Tutkielman tavoitteena on ollut myös sitoa aihe yhteiskunnalliseen kontekstiin. Se, millaisessa yhteiskunnassa elämme ja käymme koulua, vaikuttaa nähdäkseni merkittävästi siihen, millaista aikamme moraalikasvatus on. Yhteiskunnassa vallitsevat olosuhteet voivat ohjailla yhteiselämälle asetettuja vaatimuksia joko aivan suoraan esimerkiksi koulujen opetussuunnitelmien kautta tai sitten välillisesti yhteiskunnan perheille osoittaman tuen määrän ja laadun välityksellä. Tutkielma toteutettiin eläytymismenetelmällä. Kuudesluokkalaiset kirjoittivat kahden erilaisen kehyskertomuksen johdattelemina tarinan, joissa tuli ilmi heidän ajatuksiaan kiusaamistilanteessa ja sen selvittämisessä. Toisessa kehyskertomuksessa kirjoittajia kehotettiin puuttumaan kiusaamistilanteeseen ja toisessa jättämään puuttumatta siihen. Ero kahden eri kehyskertomusvariaation välillä tuli selvimmin esille siinä, että puuttumattomuuskertomuksissa, joiksi nimitän niitä kertomuksia, joissa kirjoittajia kehotetaan jättämään puuttumatta kiusaamiseen, kirjoittajat toimivat useammin vastoin kehyskertomuksen antamia ohjeita ja puuttuivat kiusaamiseen. Aineiston analyysi perustui etupäässä kirjoitelmien teemoitteluun, jossa kirjoitelmista poimittiin erilaisia piirteitä ja nimettiin ne tietyiksi teemoiksi. Teemojen esiintymistiheydestä vedettiin johtopäätökset kuudesluokkalaisten empatian ja moraalin tasosta. Teemojen esiintymisen perusteella rakennettiin vielä niin sanotut tyypilliset kertomukset, jotka sisältävät kirjoitelmissa useimmin esille tulleet teemat. Analyysin tulokset lapsen empatiasta ja moraalista sekä tyttöjen suuremmasta empaattisuudesta näyttävät tukevan aiheesta kirjoitettua teoriaa. Kirjoittajat osoittivat tarinoissaan tuntevansa melko paljon empatiaa kiusattua kohtaan, ja tytöt olivat empaattisempia kuin pojat. Avainsanat: empatia, moraali, tunteet
Aiempi pelimusiikin tutkimus on keskittynyt erityisesti musiikin funktioihin peleissä ja pelimusiikin tekniseen kehitykseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millä tavoin Interplayn vuonna 1998 julkaisemaan Fallout 2-peliin on musiikin avulla luotu postapokalyptinen maailma. Tutkimuksessa mielenkiinnon kohteena olivat siis pelimusiikin merkityssisällöt, joiden selvittämiseen käytettiin Kramerin hermeneuttisia ikkunoita. Tärkeimmiksi tutkimustuloksiksi osoittautuivat kolme määrittelemääni rakenteellista trooppia, joilla oli selkeä yhteys pelin maailmaan ja laajempaan kulttuuriseen kontekstiin. Saatujen tutkimustulosten myötä on mahdollista luoda entistä tarkempi kuva siitä, millä tavalla postapokalyptiikan teema soi musiikissa.
Tämän opinnäytetyön aiheena oli organisaatioiden kehittäminen taideinterventioiden avulla. Työn tilaa-jana toimi Humak, joka halusi selvittää taideintergraatioiden käyttöä ja kenttää. Tarkoituksena oli pereh-tyä taideinterventioiden käyttöön case-tapauksien avulla sekä visioida taideinterventioiden käytön mahdollisuuksia liiketoimintana. Taideinterventiot ovat taiteilijan toteuttama taiteellinen toiminta, jolla pyritään kehittämään organisaatio-ta yksilön, organisaation tai parhaassa tapauksessa kummankin näkökulmasta. Taideinterventioiden käyttöä on tutkittu paljon Euroopassa ja monien hankkeiden myötä myös Suomessa on tehty paljon kokeiluja. Silti taideinterventioiden käyttö liiketoimintana on vähäistä. Tuottajille taideinterventiot tarjoavat mielenkiintoisen kentän hyödyntää ammattitaitoansa taiteen viemi-sessä osaksi yrityskulttuuria. Taiteen avulla on mahdollista auttaa työntekijöitä ja organisaatioita sopeu-tumaan tuleviin työn ja yhteiskunnan muutoksiin, joita muun muassa teknologian kehittyminen ja globa-lisaatio aiheuttavat. Opinnäytetyössä käytin menetelminä haastattelua, bechmarkkausta, PESTEL- ja SWOT-analyysiä, viiden kilpailuvoiman mallia sekä tulevaisuustaulukkoa skenaarien luomiseen. Haastattelun ja bench-markkauksen avulla tutustuin kenttään käytännön kokeilujen kautta ja muilla kehittämismenetelmillä analysoin ja arvioin taideinterventioiden toimintamahdollisuuksia yritystoimintana. Opinnäytetyö luo kattavan kuvan taideinterventioista, niiden käytöstä sekä niiden heikkouksia ja vah-vuuksia organisaatioiden kehittämisessä yrityksenä. Prosessin aikana selvisi, että taideinterventioiden vieminen konsultointimarkkinoille vaatii hyvin yksityiskohtaista paneutumista niin taiteilijan kompetens-seihin kuin tulosten mittaristojen luomiseen, nimetäkseni muutaman tekijän. Kilpailu toimialalla on nimit-täin kovaa ja heittäytyminen epävarmaan ja avoimeen taiteen prosessiin voi olla haastavaa tiukoilla aikatauluilla ja tulostavoitteilla toimiville yrityksille.
Radioaktiivisia aineita voi päästä vedenjakeluverkostoon tahattomasti tai tahallisesti. Ne voivat saastuttaa juomaveden ja adsorboitua putkimateriaaleihin. Kontaminoituneet putket on mahdollista puhdistaa erilaisilla kemikaaleilla. Tässä työssä tutkittiin polonium-210:n ja amerikium-241:n adsorptiota ruostumattomaan teräkseen, polyvinyylikloridiin, polyeteeniin sekä polypropeeniin. Lisäksi kontaminoituneiden materiaalien puhdistamiseen kokeiltiin trioktyyliamiinia, kalsiumasetaattia, EDTA:a, natriumbikarbonaattia, trinatriumsitraattia sekä shokkikloorausta, johon käytettiin natriumhypokloriittia. Poloniumin havaittiin adsorboituvan parhaiten polyeteeniin (75 %), toiseksi parhaiten teräkseen ja polyvinyylikloridiin (60 %) ja huonoiten polypropeeniin (15 %). Teräs adsorboi parhaiten amerikiumia (65 %). Polyeteeniin ja polyvinyylikloridiin amerikiumista adsorboitui alle 50 % ja polypropeeniin vain alle 10 %. Radiokolloideja havaittiin muodostuvan kaikissa astioissa, mutta selvästi eniten niitä muodostui teräs- ja polypropeeniastioissa. Tehokkaimmat liuokset sekä <sup>210</sup>Po:n että <sup>241</sup>Am:n dekontaminoimiseksi eri materiaaleista olivat EDTA ja NaHCO<sub>3</sub>, joilla saavutettiin jopa yli 99 % desorptio muoveista. Amerikiumilla saastuneet materiaalit olivat helpompi dekontaminoida, kuin poloniumilla saastuneet. Lisäksi muoveihin tehosivat myös Ca(OAc)<sub>2</sub> sekä trinatriumsitraatti. Shokkiklooraus ei ollut tehokas menetelmä radionuklidien dekontaminoimiseksi. Sekä adsorptio- että desorptioreaktioiden havaittiin noudattavan pseudo-toisen-asteen kinetiikkaa. Kumpikin reaktio tapahtui pääosin alle 24 tunnissa.
Synnytyspelko on laaja ilmiö, joka koskettaa monia odottavia äitejä ja perheitä. Kätilön on työssään tärkeää tunnistaa synnytyspelkoinen nainen ja pyrkiä omalla toiminnallaan synnyttäjän tukemiseen, jotta varmistetaan mahdollisimman onnistunut ja myönteinen synnytyskokemus pelosta huolimatta. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata kätilöiden osaamista pelokkaan äidin synnytyksen hoidossa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa Hyvä syntymä -hankkeelle keräämällä tietoa kätilöiden osaamisesta ja sen eri osa-alueista synnytystä pelkäävän naisen hoidossa. Tutkimuksen lähestymistapa oli laadullinen ja aineisto kerättiin lomakehaastattelulla. Tutkimukseen osallistui 27 synnytyssalikätilöä Oulun yliopistollisesta sairaalasta. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tuloksista kävi ilmi, että kätilöiden osaaminen on kokonaisvaltaista pelokkaan synnyttäjän auttamista ja tukemista, jossa hyödynnetään tiedollista osaamista, pyritään kohti synnyttäjää voimaannuttavaa, dialogisuutta korostavaa hoitosuhdetta sekä hyödynnetään laaja-alaista ammatillisuutta. Kätilöiden käyttämät tuen ja auttamisen muodot ovat moninaiset ja kattavat niin fyysisen kuin psyykkisenkin tuen. Kätilöt käyttävät monipuolista tietoa työskentelynsä tukena. Ammatillinen tieto koostuu koulutuksen ja kokemuksen kautta saaduista tiedoista. Vastauksissaan kätilöt kuvasivat hoitosuhteen dialogisuutta tukevia keinoja osana osaamistaan. Kätilöiden vuorovaikutuksessa painottuu synnyttäjän tukeminen. Oman osaamisen vahvuutena nostettiin esiin niin ammatillisiin, persoonaan kuin vuorovaikutuksellisiinkin tekijöihin liittyviä asioita. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää pelokkaan äidin synnytyksen hoidossa käytännön hoitotyössä sekä kätilöiden ja alan opiskelijoiden koulutuksessa. Kätilöiden toiminnan kautta tuloksista voivat hyötyä myös pelokkaat äidit sekä heidän kumppaninsa. Synnytyspelko on myös aiheena hyvä nostaa esille, koska se on ilmiönä melko yleinen eivätkä kaikki pelokkaat synnyttäjät hakeudu sellaisten palveluiden piiriin, joista apua olisi jo odotusaikana saatavilla. Kätilölle synnytystä pelkäävän hoitotilanne voi tulla vastaan yllättäen.
Opinnäytetyö on osa Hyvä syntymä -hanketta, jonka tavoitteena on kehittää näyttöön perustuvaa kätilötyötä sekä kehitellä synnytyksen aikaisen jatkuvan tuen toimintamalli. Hankkeen tarkoituksena on tutkia, onko jatkuvan tuen tarjoamisella vaikutuksia synnytyksen kulkuun, vastasyntyneen terveyteen sekä vastasyntyneen ja vanhempien ensikontaktiin. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia synnytyksen aikaisen jatkuvan tuen vaikutusta synnytyksen kulkuun ja äidin synnytyskokemukseen kirjallisuuskatsauksen avulla sekä laatia artikkeliehdotus Hyvä syntymä -hankkeelle. Tavoitteena oli artikkeliehdotuksen ja kirjallisuuskatsauksen kautta jakaa tiivistettyä tutkimustietoa alan ammattihenkilöille ja sitä kautta edistää näyttöön perustuvaa kätilötyötä. Opinnäytetyöprosessin alussa tutustuttiin Midwifery -lehden artikkelin kirjoitusohjeisiin, jonka jälkeen tuotettiin soveltava systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuuskatsauksessa tutkittiin kätilön antaman jatkuvan tuen vaikutuksia synnytyksen kulkuun ja äitien kokemuksia saamastaan synnytyksen aikaisesta jatkuvasta tuesta. Aineisto haettiin hoitotieteellisistä tietokannoista ja analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Artikkeli laadittiin kirjallisuuskatsauksen ja Hyvä syntymä -hankkeessa aikaisemmin tehdyn opinnäytetyön tutkimuksen tulosten pohjalta. Kyseisen tutkimuksen puitteissa toteutettiin koulutusinterventio synnytyksen aikaisesta jatkuvasta tuesta kahden interventiosairaalan kätilöille. Näiden sairaaloiden synnyttäjien syntymärekisteritietoja verrattiin neljän kontrollisairaalan vastaaviin tietoihin. Artikkelissa kuvattiin kätilön tarjoaman synnytyksen aikaisen jatkuvan tuen vaikutuksia synnytyksen kulkuun ja synnyttäjään sekä esiteltiin tutkimuksen tulokset. Aikaisempien tutkimusten mukaan synnytyksen aikainen jatkuva tuki edesauttaa säännöllisen synnytyksen kulkua, jolloin spontaani alatiesynnytys on todennäköisempi. Jatkuva tuki vähentää lääkkeellisen kivunlievityksen tarvetta, sektio- ja toimenpidesynnytyksiä, lyhentää synnytyksen kestoa sekä vaikuttaa synnytyskokemukseen positiivisesti. Hyvä syntymä -hankkeessa toteutetun opinnäytetyön tulosten mukaan koulutusinterventiolla ei kuitenkaan ollut merkittävää vaikutusta synnytyksen kulkuun eikä vastasyntyneen terveyteen. Jatkossa voisi tutkia Suomen äitiyshuollon palvelujärjestelmän ja esimerkiksi maailmalla käytetyn caseload -mallin vaikuttavuuden eroja.
Seksuaali- ja lisääntymisterveyden kehittämisprojektimme kuuluu seksuaali- ja lisääntymisterveyden asiantuntijuus – hankkeeseen. Sosiaali- ja terveysministeriön seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma toimii hankkeen lähtökohtana. Hankkeessa yhdistyvät tutkimus, kehittäminen, opetus, oppiminen sekä työelämän tarpeet ja lähtökohdat. Kehittämisprojektimme tarkoituksena on tutustuttaa nuoret ammattikoulun aloittaneet tytöt seksuaali- ja lisääntymisterveyden turvataitoihin. Yhteistyökumppanimme hankkeessa on Tyttöjen Talo, Helsingin tekniikanalan oppilaitos (Heltech), HIV-säätiö/AIDS -tukikeskus ja Suomen Punainen Risti. Kehittämisprojektimme tuotoksena Tyttöjen Talossa järjestettiin Turvataidot tutuiksi -päivä syksyllä 2012. Tapahtumaan on kutsuttu Helsingin palvelualojen oppilaitoksen (Helpa) kauneudenhoitopuolen aloittaneet ryhmät lukuun ottamatta aikuiskoulutusta. Turvataidot tutuiksi -päivässä nuoret kiersivät erilaisissa toiminnallisissa pisteissä, mm. harjoittelemassa kondomin käyttöä ja itsepuolustusta. Päivän tavoitteena oli rennon toiminnallisen ja tasavertaisen ohjauksen kautta opettaa nuorille turvataitoja. Kehittämisprojektimme on toiminnallinen opinnäytetyö. Toiminnallisessa opinnäytetyössä tuote, tapahtuma, opastus tai ohjeistus tehdään aina jollekin tai jonkun käytettäväksi, koska tavoitteena on joidenkin ihmisten osallistuminen toimintaan, tapahtumaan tai toiminnan selkeyttäminen oppaan tai ohjeistuksen avulla.
Background and objective: Studies on the outcomes of parathyroid surgery are scarce. The aim was to report the outcomes and to study the association between pre- and peri-operative information with the outcomes of patients operated for primary hyperparathyroidism. Methods: This was a retrospective, descriptive study with unselected patients treated surgically for primary hyperparathyroidism from a catchment population of 704,500 in Finland. Data were acquired from the electronic hospital registers based on parathyroid surgery procedure codes between 1 January 2017 and 31 December 2018. Preoperative data, surgical data, preoperative and postoperative laboratory values, histopathological findings, and postoperative clinical data were recorded. Results: During the 2-year study period, 149 patients with primary hyperparathyroidism were treated surgically with a 97% remission rate. Surgical complications included postoperative bleeding in two patients (1%) and vocal cord paralysis in one patient (0.6%). No postoperative infections were reported. Three patients (2%) developed postoperative hypoparathyroidism necessitating the use of alfacalcidol more than 1 month after surgery. Ionized calcium measured 0–1 days after surgery was not statistically significantly associated with remission or postoperative hypoparathyroidism. Serum parathyroid hormone (PTH) assessed 0–1 days postoperatively was associated with persistent disease, but not with postoperative hypoparathyroidism. The histopathological diagnosis was adenoma or hyperplasia in 112 patients (75%), atypical adenoma in 28 patients (19%), and carcinoma in five patients (3%). Patients with parathyroid carcinoma had higher preoperative ionized calcium and PTH values than those with adenoma or hyperplasia. Conclusions: Most patients who were operated due to primary hyperparathyroidism achieved normocalcemia after surgery, and the frequency of complications was low. Ionized calcium taken 0–1 days after surgery was not associated with remission of hyperparathyroidism or postoperative hypoparathyroidism. High postoperative serum PTH predicted persistent disease.
Lähtökohdat : Kilpirauhasen vajaatoiminnan hoidossa käytetään ensisijaisesti levotyroksiinia (T4). Kyselytutkimuksessa suomalaisille erikoislääkäreille selvitettiin kilpirauhasvalmisteiden käyttöä sekä kilpirauhasen vajaatoiminnassa että potilailla, joilla vajaatoimintaa ei ole. Menetelmät : Kysely lähetettiin Suomen endokrinologiyhdistyksen jäsenille (n = 504). Tutkimukseen otettiin endokrinologien, lastenendokrinologien ja sisätautilääkärien vastaukset (n = 112). Tulokset : Vastaajista 99 % piti T4-tabletteja ensisijaisena lääkkeenä vajaatoiminnan hoidossa. Jos oireet jatkuivat normaalista TSH-arvosta huolimatta, 43 % kertoi aloittavansa T4- ja T3-yhdistelmähoidon. Vastaajista 34 % ei koskaan määrännyt kilpirauhashormoneja, jos kilpirauhaskokeiden tulokset olivat normaalit. Kolmasosa (30 %) käytti niitä kuitenkin hedelmättömyyden hoidossa naisilla, joilla TPO-vasta-aineet olivat positiiviset, ja 41 % kasvavan struuman hoidossa. Päätelmät : Suomalaiset erikoislääkärit käyttävät T4-tabletteja kilpirauhasen vajaatoiminnan ensisijaisena hoitona. T4- ja T3-yhdistelmähoitoa käytetään tarvittaessa kansainvälisten hoitosuositusten mukaisesti.
Maatalouden tehostumisen on havaittu vaikuttavan pellolla elävien ja siellä ruokailevien luonnonvaraisten lajien vähenemiseen. Suomalaiselle pellon käytölle on tyypillistä kevätkylvöisten, yksivuotisten viljojen suuri osuus. Peltoluonnon ja sen ympäristön köyhtyminen johtuukin osittain viljeltävien kasvilajien vähentymisestä ja viljelykiertojen puutteesta. Yhden tai muutaman viljelykasvin tuotantoon erikoistumalla on tavoiteltu kannattavuutta, mutta silloin juuri ympäristön kannalta mielekkäät kasvivaihtoehdot on karsittu usein pois. Lisäarvoa monimuotoisesta kasvinviljelystä -tutkimus eli MONIKASVI etsi erikoiskasveista ratkaisuja tulevaisuuden kasvinviljelyyn. Tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten kasvinviljelyä voitaisiin erikoiskasvien avulla muuttaa monimuotoisemmaksi, niin että ympäristö, viljelijät ja kuluttajat huomioitaisiin paremmin. Tutkimuksen mukaan erikoiskasvien viljelyn lisääntymisen voidaan odottaa parantavan monimuotoisuutta. Ainakin jotkin erikoiskasveista myös vähentävät ravinnehuuhtoumariskiä. Monivuotisten kasvien viljely näyttää olevan ympäristön kannalta yleensä edullisinta, koska niiden juurimassa on suuri ja kasvusto peittää maan pintaa pitkään. Yksivuotisten kaksisirkkaisten kasvien joukossa on myös ravinteita tehokkaasti sitovia ja pellon monimuotoisuutta lisääviä lajeja. Viljelykasvit eroavat ominaisuuksiltaan toisistaan: niiden viljely jättää erilaisia jälkiä ympäristöön ja niiden vuorovaikutus ympäristön kanssa on erilaista. Siksi pellon ongelmakohtien kehittymisen ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi tulisi kehittää erityyppisiä kasveja sisältäviä viljelykiertoja. Kehitystyötä viljelykasvien erityispiirteiden ja peltoon sidotun tiedon yhdistämiseksi jatketaan, jotta pellon käytön uusia rooleja voidaan ryhtyä tulevaisuudessa pitkäkestoisesti ja suunnitelmallisesti toteuttamaan. Taloustarkastelussa tilan kannattavuus osoittautui paremmaksi, kun viljeltäviä kasveja oli enemmän kuin yksi. Kasvinviljelyn kannattavuus oli tarkasteluaikana heikko, mutta tutkimuksen kohteena olleet tattari, öljypellava ja kumina olivat taloudellisessa mielessä silti rehuohranviljelyä houkuttelevampia vaihtoehtoja. Erikoiskasvien viljelyn edistäminen hyödyttää myös kuluttajia, sillä erikoiskasvit tekevät maatalousympäristöstä viihtyisämmän ja tuottavat ainutlaatuisia hyödykkeitä. Viljelytukia tarvitaan, jotta ruuan hinta pysyisi alhaisena ja ympäristöstä pidettäisiin huolta. Mutta miten ympäristötukia tulisi jatkossa kohdentaa? Ensiksikin tukikäytäntöjen vaikutus viljelyn yksipuolistumiseen tulisi selvittää, sillä vuosia jatkuva yksipuolinen viljely vaikuttaa keskeisesti moniin maatalousympäristön nykyhaasteisiin, kuten monimuotoisuuden vähenemiseen ja ravinteiden huuhtoutumiseen. Monimuotoisempaa kasvintuotantoa varten tarvitaan tuotantoketjuja, joiden vakauttamiseksi on panostettava voimakkaammin raaka-aineiden pysyvään saantiin, innovatiiviseen jatkojalostukseen ja markkinointiin. Viljelytukien kohdistaminen kasvinviljelyä monipuolistaviin viljelykasveihin helpottaisikin samalla maatalouden ympäristörasitusta ja vakiinnuttaisi uusia tuotteita ja työpaikkoja synnyttäviä tuotantoketjuja.
Introduction: Thyroid specialists influence how hypothyroid patients are treated, including patients managed in primary care. Given that physician characteristics influence patient care, this study aimed to explore thyroid specialist profiles and associations with geo-economic factors. Methods: Thyroid specialists from 28 countries were invited to respond to a questionnaire, Treatment of Hypothyroidism in Europe by Specialists: an International Survey (THESIS). Geographic regions were defined according to the United Nations Statistics Division. The national economic status was estimated using World Bank data on the gross national income per capita (GNI per capita). Results: 5,695 valid responses were received (response rate 33·0%). The mean age was 49 years, and 65·0% were female. The proportion of female respondents was lowest in Northern (45·6%) and highest in Eastern Europe (77·2%) (p <0·001). Respondent work volume, university affiliation and private practice differed significantly between countries (p<0·001). Age and GNI per capita were correlated inversely with the proportion of female respondents (p<0·01). GNI per capita was inversely related to the proportion of respondents working exclusively in private practice (p<0·011) and the proportion of respondents who treated >100 patients annually (p<0·01). Discussion: THESIS has demonstrated differences in characteristics of thyroid specialists at national and regional levels, strongly associated with GNI per capita. Hypothyroid patients in middle-income countries are more likely to encounter female thyroid specialists working in private practice, with a high workload, compared to high-income countries. Whether these differences influence the quality of care and patient satisfaction is unknown, but merits further study.