Kaikki aineistot
Lisää
Tässä AMK-opinnäytetyönä tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin citylogistiikan ja sähköä käyttövoimanaan käyttävän liikenteen tulevaisuuden mahdollisuuksia Vaasassa. Tutkimuksen tiedonkeruukeinona käytettiin teemahaastatteluja, joita tehtiin yhdeksälle eri henkilölle kolmella eri sektorilla. Haastattelujen vastaukset on esitelty opinnäytetyössä ja niistä tehtiin päätelmiä. Aihe opinnäytetyöhön saatiin sen toimeksiantajalta, Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKilta. Työn tavoitteeksi asetettiin selvittää citylogistiikan ja sähköisen liikenteen tulevaisuuden näkymiä Vaasassa. Citylogistiikan tilaa ja tulevaisuutta ei ole Vaasassa ennen tutkittu. Haastattelutulosten pohjalta tehtyinä päätelminä todettiin, ettei citylogistiikan pohjalta ole tarvetta isoille muutoksille kaupungin väylillä tällä hetkellä. Sähköisiä ja itsenäisiä toimitusratkaisuja ei nähty lähiaikojen mahdollisina ratkaisuina, mutta toivetta niiden käytölle oli. Sähköisen liikenteen puolesta väestömäärä ja sen tuottama kysyntä määrittää sen, voisiko uusia ratkaisuja kaupunkiin tulla. Tällä hetkellä niille ei nähty tilaa. Autoliikenteen hankaloittamisen nähtiin hiljentävän keskustaa, jos ei autoilua parempaa vaihtoehtoa löydy ennen hankaloittamista. Raideliikenneratkaisuna paikalliselle henkilöliikenteelle nähtiin parhaana nykyiseen raideverkkoon perustuva ratkaisu, mutta väestömäärä ja nykyinen paikallisliikenne nähtiin rajoittavana ja mahdollisesti poissulkevana tekijänä sille.
Introduction and objectives A logistic innovation laboratory will be set up in Tampere University of Applied Sciences (later TAMK) in co- operation with TUT, PHL Limburgh University based in Belgium, small and medium size businesses in Pirkanmaa area and other partners. It will constitute of an information communications laboratory (later ICT- laboratory) and Disaster and Emergency supply Chain Management module. TAMK Logistics Innovation Laboratory will serve small and medium size businesses (later SME) as a tool to analyse supply chains and as a neutral testing facility for enterprise resource planning systems (later ERP), radio frequency identification (later RFID) systems. Innovation laboratory is also used in contact teaching for TAMK logistics module students and other logistics professionals creating a unique learning environment. A new logistics module has been added in the curriculum for TAMK. This is called disaster and emergency supply chain management. It was established in co- operation with Tampere Technical University (TTU). This module is aimed for logistics students as well as for professionals working in the emergency and rescue field. This module is an innovative project and is established since there is very little this kind of teaching globally and almost non existent in Finland. In this way TAMK will increase its appeal as a learning facility. The TAMK Logistics Innovation Laboratory will be used as a teaching tool in this course to simulate crisis situations. My thesis will explain the functions and importance of the logistics innovation laboratory established in TAMK. Thesis gives the reader an understanding of the basic logistic concepts which are needed to understand the functions of the innovation laboratory. Thesis also takes a look into the on going trends in the logistics sector. This work has been challenging because the innovation laboratory is unique in Finland. Therefore collecting material for it has proven to be very difficult. Without being involved in this innovation laboratory project as an assistant to Mr. Anasse Bouhlahl, it would have been almost impossible to complete this thesis. On the other hand, the process of writing this thesis has been an interesting project for the exact same reasons.
Opinnäytetyön tavoitteena oli SPM Instrument Oy:n Intellinova Parallel -kunnonvalvontajärjestelmän käyttöönotto ja testaaminen liittämällä se ABB 800xA -automaatiojärjestelmään. Työn toimeksiantaja oli Centria-ammattikorkeakoulu. Toteutuspaikkana oli koulun Chemplant II -koetehdas (prosessilaboratorio). Työ oli osa vuosien 2015−2017 ÄLLI-hanketta (Älykäs automaatio ja teollinen internet). Intellinova-järjestelmän (laitteen) kunnonvalvonta perustuu erilaisiin värähtely- ja iskusysäys-kiihtyvyysanturimittaustekniikoihin/-menetelmiin, joilla mitattavan kohteen kuntoa havainnollistetaan. Tyypillisiä valvontakohteita ovat erityisesti laakerit ja siipipyörät, joiden kuntoa työssä keskityttiin mittaamaan. Teoriaosiossa on selostettu yleisesti asennusympäristöstä, laakerien sekä siipipyörien kunnonvalvonnasta ja työssä käytettävistä laitteistoista sekä niiden ohjelmistoista. Työ koostui pitkälti laitteiston fyysisestä asentamisesta, laitteiden asetuksien säätämisistä ja ohjelmoinnista ”Structured text” -ohjelmointikielellä ABB Control Builder M -konfigurointiohjelmassa. Työvaiheet on kuvattu kronologisessa järjestyksessä. Intellinova-laitteen kiihtyvyysanturit asennettiin sähkömoottoripumpun laakerin ja siipipyörän lähettyville runkoon. Näiden kuntoa havainnollistettiin eri mittausmenetelmillä, kuten värähtelynopeudella (velocity, mm/s). Lisäksi asennettiin kierrosnopeusanturi (induktiivinen lähestymisanturi) mittaamaan sekoitinsäiliön sekoitinakselin kierrosnopeutta. Lopputuloksena saatiin kiihtyvyysantureiden mittaustulokset siirrettyä Intellinova-laitteelta ModbusRTU-rekisteriarvoina sarjaliikennetiedonsiirtona ABB 800xA -automaatiojärjestelmään. Tärkeimmät rekisteriarvot muunnettiin luettavaan mittaustulosmuotoon ja lisättiin Chemplant II -prosessivalvomonäkymään katseltaviksi automaattisesti päivittyvinä viivadiagrammikuvaajina. Osa mittauksista ei toiminut. Niiden toimintaan laittaminen olisi vaatinut enemmän perehtymistä mittaus- ja skaalausasetuksiin sekä laakerien ja siipipyörien ominaisuus- ja vikataajuuksiin. Perehtyminen näihin ei kuulunut työn tavoitteisiin. Kierrosnopeusanturin käyttöönotto Intellinova-laitteen kanssa vaikutti monimutkaiselta hyötyyn nähden, joten se asennettiin suoraan ABB 800xA -automaatiojärjestelmään.
Tämän opinnäytetyön aiheena oli Kajaanin ammattikorkeakoulun kaivos- ja konetekniikan laboratorioiden kunnossapitosuunnitelman laatiminen ja turvallisuuden parantaminen. Työn toimeksiantajana oli Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy. Opinnäytetyön tarkoituksena oli löytää laboratorioiden koneille ja laitteille toimiva kunnossapitosuunnitelma, joka palvelisi koulua mahdolli-simman hyvin. Työssä myös perehdytään laboratorioiden turvallisuuteen ja miten sitä voisi mahdollisesti parantaa tulevaisuutta ajatellen, että tapaturmilta vältyttäisiin. Työn alussa lähdettiin kartoittamaan kaivos- ja konetekniikan laboratorioiden laitteistoa ja samalla tehtiin työhön rajaus mitä siitä jätetään pois. Seuraavaksi laadittiin koneista laitelista ja selvitettiin mahdolliset huollot ja niiden tarve, sillä suurin osa ammattikorkeakoulun koneista on huoltovapaita ja vähällä käytöllä. Työn keskeisinä kohteina olivat koneet, joilla mahdollisesti työstetään jotakin materiaalia. Kartoitettiin myös työturvallisuuden tilanne ja mahdolliset puutteet laboratorioissa. Ammattikorkeakoulun koneiden huolto on ollut lähinnä korjaavaa, eli laite on palautettu käyttökuntoon sen vikaantuessa. Uudessa suunnitelmassa on tarkoitus säilyttää kunnossapito korjaa-vana mutta viedä sitä huoltavan kunnossapidon suuntaan, jaksottaen sen koulun lukuvuoden mukaan. Turvallisuuden parantaminen koulutusympäristössä on hankalaa, sillä asiat on otettu hyvin huomioon. Yleisillä käyttäytymisohjeilla pystytään huolehtimaan siitä, että kaikilla on turvallinen työympäristö.