Kaikki aineistot
Lisää
Kieli: | eng |
---|---|
Julkaisija: | [Turku] : Society of Social and Economic Research in the Universities of Turku 2007-2020. |
ISSN: |
2490-0958 |
Aiheet: | |
Tallennettuna: |
|
Kieli: | eng |
---|---|
Julkaisija: | [Turku] : The Society of Social and Economic Research in the Universities of Turku 2021- |
ISSN: |
2814-5038 |
Aiheet: | |
Tallennettuna: |
|
The universities are run increasingly like a commercial organization, a shift that has transformed customer loyalty into an important theme for academic libraries. The purpose of this study is to measure the customer loyalty of the customers of the Tampere University of Technology library and utilize the loyalty theories – with loyalty as the ultimate dependent variable – in the university context.According to this study TUT library on-site customers are highly loyal. The customer satisfaction levels are high, but the results shown in this study are also in line with the previous findings that there are more behind the high loyalty numbers than just the general customer satisfaction levels.Our study indicated that it could be worthwhile to study more thoroughly the formation process of customer loyalty in the university library context. To find out what really are the key factors in the formation of customer loyalty.
Pakolaistaustaisten nuorten saavutukset opinnoissa ovat Suomessa verrattain heikkoja. Korkeakoulutuksen saavien osuus on pohjoismaisessa vertailussa matala, ja toisen asteen opintojen keskeyttävien määrä on suuri myös suhteessa muihin maahanmuuttotaustaisiin nuoriin. Ilmiötä on tutkittu niukasti, lähinnä tilastollisin menetelmin. Tässä artikkelissa tarkastelen pakolaistaustaisten nuorten opiskeluun liittyviä vaikeuksia nuorten eletyn arjen näkökulmasta, yli kahden vuoden ajan keräämäni etnografisen aineiston pohjalta. Aineistolähtöisessä sisällönanalyysissa etualalle nousi aika ja sen puute nuorten opiskelun arjessa. Hyödynnän analyysissa bourdieulaista jäsennystä pääoman eri muodoista ja hahmotan ajan resurssina, johon erilaiset pääomat vaikuttavat. Tarkastelen artikkelissa minkälaisia kytköksiä ajan, pakolaisuuden ja yhteiskuntaluokan välillä ilmenee. Nostan esiin kaksi opintoja vaikeuttavaa tekijää, joita kutsun aikanieluiksi ja hidastaviksi rakenteiksi. Osoitan, miten nämä juontuvat pakolaistaustaisten nuorten sosioekonomisesta asemasta Suomessa ja tuottavat luokkarakennetta, jossa pakolaistaustaiset sijoittuvat alimpiin yhteiskuntaluokkiin. Suomalaisen koulutusjärjestelmän ja yhteiskunnan tasa-arvoisuuden kannalta aikapulan huomioon ottaminen onkin merkittävää.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan sitä, millaisin retorisin keinoin Päivi Räsäsen oikeusjutun uutisoinnissa tuotetaan tai puretaan polarisaatiota ja vastakkainasettelua yleisöissä. Tutkielma tarkastelee myös, onko uutisissa käytetty sovittelujournalismin menetelmiä polarisaation ja vastakkainasettelun purkamiseksi. Aineistona on viisi Ylen artikkelia ja neljä Helsingin Sanomien artikkelia. Artikkelien julkaisuväli on 22.1.2022–14.2.2022, sillä tuona aikavälinä Räsäsen tapausta käsiteltiin mediassa erityisen paljon oikeudenkäynnin sijoittuessa tammikuun 2022 lopulle. Tutkielman teoreettinen viitekehys nojautuu sovittelujournalismiin ja journalismin polarisaatioon. Sovittelujournalismi nojaa käsitteenä Ahvan ym. määritelmään, jossa sovittelujournalismilla tarkoitetaan sellaista ajattelun ja toiminnan tapaa, joka auttaa hahmottamaan ristiriitoja muuten kuin vastakkainasetteluna. Ahvan ym. mukaan sovittelujournalismin tavoitteena on luoda tilaa rakentavalle erimielisyydelle ja auttaa yleisöä ymmärtämään näitä erimielisyyksiä. Journalismin polarisaatiolla viittaan vastakkainasetteluun ja yhteiskunnallisten kuilujen kasvamiseen, jossa ymmärrys yksilöiden välillä vähenee jopa siinä määrin, että yleisöillä ei enää ole yhteistä maaperää. Tutkimusmetodina on käytetty retoriikan analyysia. Artikkeleissa ei ole näkyvästi hyödynnetty sovittelujournalistisia menetelmiä ja näyttää siltä, että erityisesti verkko-otsikoinnin tapa aineiston uutisten kohdalla saattaa olla lisäämässä vastakkainasettelua yleisöjen välillä retoristen keinojen kautta. Artikkelien leipäteksti oli huomattavasti otsikoita neutraalimpaa, ja leipätekstin ilmaisutapojen sekä rakenteiden tasolla neutraali sävy saattaa osaltaan olla lieventämässä vastakkainasettelua.
Uusien digitaalisten datalähteiden sekä analyysitekniikoiden on väitetty muuttavan yhteiskuntatieteitä radikaalisti. Tässä tutkielmassa tätä muutosta lähestytään tarkastelemalla siirtymää policy-analyysista policy-analytiikkaan. Tarkemmin ottaen tutkitaan, kuinka kansalaisten mielipiteitä voidaan monitoroida sosiaalisesta mediasta, ja kuinka sosiaalisen median data voi auttaa ymmärtämään policy-prosesseja. Datafikaatiosta käyty keskustelu on usein konseptivetoista ja kaukana konkretiasta, eikä sosiaalisen median monitoroinnillekaan ole kehitetty käytännöllistä toteuttamistapaa. Tutkimustehtävänäni on selvittää, kuinka sosiaalisen median monitorointia voidaan käytännössä toteuttaa. Tätä varten luon tutkielmassa datankäsittelyn eri vaiheille analyyttisen typologian, joka mahdollistaa monitoroinnin prosessin analyyttisen tarkastelun. Sosiaalisen median monitoroinnin käytännön toteutus vaatii työkaluja useilta erilaisilta policy-analyysin suuntauksilta ja perinteiset jakolinjat, esimerkiksi positivismin sekä tulkinnallisuuden suhteen, eivät välttämättä ole kovinkaan toimivia. Tämän ”käytännöllisen sosiaalisen median monitoroinnin syklin” toimivuutta testaan noin 12 miljoonan twiitin muodostamalle aineistolle, joka on kerätty Christchurchin terrori-iskujen tutkimista varten keväällä 2019. Heti terrori-iskujen jälkeen Uudessa-Seelannissa uudistettiin aselakeja ja myös tämä policy-prosessi sisältyi aineistoon. Tarkastelen aselakeja koskevan keskustelun rajaamiseen sekä kansalaisten mielipiteiden tunnistamiseen liittyviä sosioteknisiä valintatilanteita edellä kehitellyn analyyttisen typologian pohjalta mahdollisimman seikkaperäisesti. Tutkielmassa havaittiin esimerkiksi pienien erojen aineistonrajauksen avainsanojen valinnassa vaikuttavan huomattavasti lopullisen aineiston koostumukseen. Case-tyyppisestä tutkimusasetelmasta johtuen tulosten yleistettävyyttä sinällään on hankala tulkita, mutta tuloksista voidaan päätellä, että datankäsittelyn vaiheisiin perustuva typologia on hedelmällinen lähestymistapa sosiaalisen median monitoroinnin käytännön toteuttamiseen. Vastaavaa datalähtöistä lähestymistapaa voidaan suositella myös muissakin tutkimuksissa. Digitaalinen tutkimus mahdollistaa monien sellaisten tutkimusvaiheiden empiirisen tarkastelun, jotka aiemmin ovat tapahtuneet vain ”tutkijan pään sisässä”. Näiden vaiheiden dokumentointi on ensimmäinen askel vertailevaan empiiriseen tutkimukseen.
Kieli: | fin |
---|---|
Julkaisija: | Tampere : Tampereen yliopisto 2000- |
ISSN: |
1457-1560 |
Aiheet: | |
Tallennettuna: |
|
Kieli: | fin |
---|---|
Julkaisija: | Helsinki : Tutkijaliitto ry 2021- |
ISSN: |
2954-2162 |
Aiheet: | |
Tallennettuna: |
|