Kaikki aineistot
Lisää
Raskaus on merkittävä elämänvaihe sekä äidin että isän kasvulle vanhemmuuteen. Onkin tärkeää, että tulevat vanhemmat saavat tukea sekä lähipiiriltään että neuvolasta. Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa ryhmätapaamiset ensimmäistä lasta odottaville perheille Ulvilan Masukahvilaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli perheiden hyvinvoinnin paraneminen diaesityksien ja keskustelun kautta. Masukahvilan järjestäjinä opinnäytetyön tekijöiden lisäksi olivat Ulvilan neuvolan terveydenhoitaja, perhetyöntekijä ja seurakunnan diakoniatyöntekijä. Masukahvila tapaamiset toteutettiin maalis-kesäkuussa 2012. Kokoontumispaikkana oli Kohtaamispaikka Santra. Ryhmätapaamisten aiheina olivat perheen sisäiset ja sosiaalisen verkoston väliset suhteet. Pääaiheina olivat erityisesti vauvan ja äidin sekä vauvan ja isän väliset suhteet, parisuhde, vanhemmuus ja sosiaalinen verkosto. Masukahvilaan osallistui terveydenhoitajan kutsumana kuusi Ulvilalaista pariskuntaa. Tilaajataho sekä Masukahvilaan osallistuneet perheet olivat tyytyväisiä ryhmätapaamiskertoihin. Vanhempien mukaan aiheet olivat heille hyödyllisiä. He kokivat saaneensa paljon uutta tietoa sekä vanhan kertausta. Ryhmätapaamiset onnistuivat ja vanhemmat jatkoivat tapaamisia myöhemmin omilla tahoillaan. Tarkoituksen on tehdä vielä terveydenhoitotyön projektityö saman ryhmän kanssa.
Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia, miten sanataide voi vaikuttaa vauvan kehitykseen. Materiaalina on käytetty suomalaisen pörssiyhtiön ja pitkän linjan kustantamon kehittämiä oppimiskortteja, joiden käyttö on yleistynyt viimeisten vuosien aikana suomalaisten lapsiperheiden keskuudessa. Koska aiheesta ei ole tehty aiempaa tieteellistä tutkimusta, tarkoitus on paikata tätä aukkoa.
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä esite sormiruokailusta Vaasan kaupungin lastenneuvoloiden käytettäväksi. Tavoitteena on, että vanhemmat saavat esitteestä tarvitsemaansa tietoa sormiruokailun aloitukseen liittyen. Teoriaosuudessa on käsitelty imeväisikäisen ravitsemuksen pääpiirteitä sekä kerrottu mitä valmiuksia vauvalla on oltava kiinteiden ruokien aloitukselle. Kiinteiden ruokien aloitusta on tarkasteltu sormiruokailun näkökulmasta. Sormiruokailulla tarkoitetaan baby-led weaning –metodia, joka on lapsentahtinen vieroitus äidinmaidosta tai äidinmaidonkorvikkeesta. Sormiruokailu on vaihtoehtoinen tapa perinteiselle lusikalla syöttämiselle lapsen siirtyessä kiinteisiin ruokiin. Sormiruokaillessa vauva valitsee tarjolla olevista ruoista mitä hän syö. Hän myös säätelee itse syömistahtiaan ja syömänsä ruoan määrää. Vanhempien vastuulla on tarjota monipuolista ruokaa. Sormiruokailu voidaan aloittaa, kun vauvan motoriset taidot ovat riittävästi kehittyneet, noin kuuden kuukauden iässä. Sormiruokailua voidaan pitää yhtä turvallisena kuin lusikalla syöttämistä, kunhan huomioidaan ruokailutilanteen turvallisuus. Opinnäytetyön toiminnallisena osuutena tehty esite sisältää yleistä tietoa sormiruokailusta, sen hyödyistä ja vauvan valmiuksista sormiruokailun aloittamiseen. Esitteessä kerrotaan myös, miten sormiruokailua voidaan toteuttaa sekä mitä on huomioitava, jotta sormiruokailu on lapselle turvallinen tapa ruokailla.
Imetys saa aikaan vahvoja tunteita ja kannanottoja puolesta ja vastaan. Imetys koetaan intiiminä ja henkilökohtaisena asiana ja siihen sisältyy vahvoja eettisiä näkökulmia. Imetykseen liittyvät ajatukset, uskomukset ja perinteet ovat yhteydessä perheiden imetysasenteisiin. Imetys saa aikaan ilon ja tyytyväisyyden tunteita, mutta myös syyllisyyttä sekä tuskan ja surun kyyneleitä. Kaikki tunteet kuuluvat imetyskokemukseen. Tulee muistaa, että jokainen imettävä äiti, vauva ja perhe muovaavat juuri heidän perheelleen sopivan imetyskulttuurin. Ammattilaiset tukevat tämän imetyskulttuurin syntymistä. Imetysohjauksen tulee olla hienotunteista, kunnioittavaa ja arvostavaa. Imetykseen liittyvä historia antaa pohjaa tieteelliselle tutkimustyölle ja -tiedolle äidinmaidon ja imetyksen hyödyistä. Nykyajan suositusten pohjana on vahva tutkittu tieto imetyksestä ja sen hyödyistä lapsen kasvulle ja kehitykselle sekä imettävän äidin terveydelle. Imetysohjauksessa korostuvat vauvamyönteisyyttä tukevat käytännöt, kuten ihokontakti, vierihoito, lapsentahtinen imetys ja tutittomuus. Imetyksen päättämiseen ei ole varsinaista virallista sääntöä, mutta sitä neuvotaan jatkamaan ainakin vuoden ikään saakka muun ravinnon ohella. Imetyssuositus suosittaa täysimetystä 4–6 kk ikään saakka ja imetyksen jatkamista vuoden ikään saakka tai niin pitkään kuin perhe haluaa.
Opinnäytetyössä selvitettiin, minkälaisia vaikutuksia Nucupesällä on alle 1-vuotiaiden vauvojen ja heidän vanhempiensa hyvinvointiin. Lisäksi selvitettiin, onko Nucupesällä vaikutuksia tiettyihin vauvojen unihaasteita tai rauhattomuutta aiheuttavaan tekijöihin. Nucupesä on vauvoille kehitetty hyvinvointialusta, jonka pohjalevy värisee äänen tahdissa. Tutkimukseen osallistuvat perheet olivat Oulun ensikodin ja Oulun ensi- ja turvakoti ry:n avopalveluiden vauvatyön asiakkaita, joilla oli mahdollisesti haasteita vauva-arjessa tai vauvojen nukkumisessa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin triangulaatiota eli hyödynnettiin sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia menetelmiä. Jokaisen perheen tarkastelujakso kesti noin kolme viikkoa, jonka aikana perheet täyttivät alku- ja loppukyselyn sekä päivittäisen fiiliskyselyn. Nucupesän hyödyt olivat yksilöllisiä. Kuitenkin suurin osa perheistä koki saavansa apua Nucupesästä. Merkittävänä tulos oli myös se, että vauvojen nukahtamispaikat muuttuivat tutkimuksen aikana. Nucupesän käytön haasteeksi muodostui epäkäytännöllisyys isommalla ja kehittyneemmällä vauvalla ja se, että osa vanhemmista koki pesän äänimaailman häiritsevän heidän omaa untaan. Vanhempien hyvinvoinnissa ei todettu merkittäviä muutoksia. Tutkimuksen mukaan voidaan todeta, että Nucupesästä voisivat hyötyä erityisesti pienemmät vauvat.
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli kuvata osteopaattisia lähestymistapoja ja osteopaattisen hoidon vaikutuksia vauvan koliikkioireiluun. Työn tavoitteena on lisätä tietoa osteopatian mahdollisuuksista koliikkioireisten vauvojen hoidossa osteopaattien ja osteopaattiopiskelijoiden keskuudessa. Opinnäytetyö linkittyy Metropolia Ammattikorkeakoulun Koliikki koskettaa -tutkimukseen. Työn toivotaan hyödyttävän myös koliikkioireisten vauvojen perheitä tuotoksena syntyvän esitteen myötä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella tutkimusotteella ja aineistonkeruumenetelminä olivat integroiva kirjallisuuskatsaus sekä puolistrukturoitu teemahaastattelu. Haastateltavien valinta oli harkinnanvarainen ja haastattelut suoritettiin yksilöhaastatteluina. Haastateltavina oli kolme lapsia vähintään viisi vuotta hoitanutta osteopaattia. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui kaksi tutkimusta ja yksi kirjallinen lähde. Haastatteluista ja kirjallisuudesta saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tulosten mukaan osteopaattien käyttämiä toimintatapoja koliikkioireisen vauvan hoidossa olivat autonomisen hermoston rauhoittaminen, synnytyksen kompressiovoimista seuranneiden ja itkussa jännittyneiden alueiden hoito pehmein, hellävaraisin ja epäsuorin tekniikoin sekä perheen tukeminen. Osteopaattisen hoidon vaikutukset näkyivät vauvassa koliikkioireiden lieventymisenä, itkuisuuden vähenemisenä, unen määrän lisääntymisenä sekä kehon pehmenemisenä ja rentoutumisena. Tulokset lisäävät tietoa osteopatian mahdollisuuksista koliikkioireisen vauvan hoidossa osteopaattien ja osteopaattiopiskelijoiden keskuudessa ja sitä kautta tiedolla on mahdollisuus saavuttaa myös vauvojen perheet ja tukea perheiden jaksamista. Tulokset lisäävät ymmärrystä perheen tukemisen merkityksestä osana koliikkioireisen vauvan osteopaattista hoitoa. Jatkossa olisi kiinnostavaa tutkia syvemmin perheen tukemisen vaikutuksia osana koliikkioireisen vauvan osteopaattista hoitoa.
Kätilön ammatilliseen osaamiseen kuuluu tietää ja tunnistaa oikeaoppisen imuotteen mer- kit sekä erilaiset imetysasennot. Tieto mahdollistaa hyvän ohjauksen, joka taas luo pohjan onnistuneelle imetyskokemukselle niin äidille kuin vauvallekin. Opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa oppimispeli imetysasennoista ja vauvan oikeaop- pisesta imuotteesta Jyväskylän ammattikorkeakoulun kätilöopiskelijoiden käyttöön. Opin- näytetyön tavoitteena on tukea kätilöopiskelijoiden oppimista imetysasennoista ja vauvan oikeaoppisesta imuotteesta. Tavoitteena on myös tukea kätilöopiskelijoiden imetysohjauk- sen kehitystä ja lisätä opinnäytetyön tekijöiden tietämystä opinnäytetyön aiheesta. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistoimintana, jonka tuotoksena syntyi oppimispeli Jyväskylän ammattikorkeakoulun kätilöopiskelijoiden käyttöön. Ennen pelin toteutusta kerättiin kattavasti tutkittua tietoa aiheesta, jonka pohjalta oppimispeli toteu- tettiin. Oppimispelin toteutuksessa otettiin huomioon kohderyhmän ja toimeksiantajien tarpeet. Oppimispeli sisältää näyttöön perustuvaa tietoa imetysasennoista ja oikeaoppi- sesta imuotteesta. Lisäksi pelissä on valokuvia vauvan imuotteesta ja erilaisista imety- sasennoista. Oppimispeli on Jyväskylän ammattikorkeakoulun opetuskäytössä ja se löytyy kätilötyön opettajien sähköisestä oppimisympäristöstä. Opinnäytetyötä ja oppimispeliä tehdessä otettiin huomioon kätilötyön ammattieettiset lähtökohdat.
Imeväisikäisellä yleisimpiä esiintyviä uniongelmia ovat nukahtamisvaikeudet ja yöheräilyt. Uniongelmien syitä selvitettäessä on myös tärkeää ottaa huomioon somaattiset ja neurologiset syyt. Uniongelmista aiheutuu väsymystä imeväisikäisen lisäksi hänen vanhemmilleen ja se voi vaikuttaa perheen keskinäisiin suhteisiin heikentävästi. Ensisijaisesti perheet hakevat apua uniongelmiin neuvoloista, joissa tietoa on usein niukasti tarjolla. Pahimmillaan perhe voi jäädä ilman apua ja sen seurauksena perheen hyvinvointi voi heikentyä kauaskantoisesti. Vanhempien saama tieto imeväisikäisen unesta ja uniongelmista ehkäisee vanhempien väsymystä sekä perheen keskinäisiä ristiriitoja. Opinnäytetyön tavoitteena oli auttaa perheitä nukkumaan paremmin oppaasta saamansa tiedon avulla. Opinnäytetyön tehtävänä oli tuottaa sähköinen opas imeväisikäisten vanhemmille imeväisikäisten unesta ja uniongelmista. Jatkokehitysideana opasta voisi hyödyntää myös muissa kuin Siun soten neuvoloissa. Oppaan voisi muuttaa myös erilaiseen muotoon, esimerkiksi tekemällä siitä posterin tai tietoiskun. Posteria tai tietoiskua voisi käyttää esimerkiksi lapsivuodeosastolla, ja vanhemmat saisivat sitä kautta tietoa imeväisikäisten unesta ja uniongelmista. Opasmateriaalia voisi myös kehittää imeväisikäisten parissa työskentelevän hoitohenkilökunnan koulutukseen sopivaksi.
Toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa esite kireän kieli- ja huuli-jänteiden tunnistamiseen imeväisikäisten vanhemmille Tornion neuvoloihin. Esitteen tavoitteena oli tuoda ajantasaista tietoa vanhemmille imeväisikäisen kireän kieli- ja huulijänteen oireista ja hoidosta. Kireä kieli- ja huulijänne on lievä, mutta melko yleinen rakennepoikkeavuus, jota voidaan hoitaa katkaisemalla kireä kieli- ja/tai huulijänne. Opinnäytetyön tuotoksena syntynyt esite on selkeä, informatiivinen sekä sisältää kuvia, joista kireän kieli- ja huulijänteiden ulkoiset poikkeavuudet voidaan tunnistaa. Esitteessä olevat kuvat saimme vertaistukiryhmän vapaaehtoisilta, jotka halusivat antaa omia kuvia opinnäytetyön käyttöön. Esitteen tekemiseen saatiin vapaat kädet, toimeksiantajan yhteyshenkilöltä pyydettiin palautetta sekä kehittämisideoita esitteen sisältöä ja ulkoasua varten. Esite tuotettiin sähköisessä sekä tulostettavassa muodossa. Opinnäytetyöllä haluttiin lisätä tietoisuutta kireän kieli- ja huulijänteiden tunnistamisesta, jotta oireisiin voidaan tarttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Varhaisella puuttumisella voidaan välttää mahdolliset ongelmat, joita kireä kieli- tai huulijänne voi aiheuttaa imeväisikäiselle sekä imettävälle äidille. Opinnäytetyön tietoperusta kerättiin hyödyntäen tutkimuksia, artikkeleita, kirjallisuutta, sekä sähköisiä tiedonhakuportaaleja. Suomalaista tutkimustietoa kireän kieli- ja huulijänteen vaikutuksista vauvan imemiseen ja puhumiseen on vähän. Tutkimustulosten ristiriitaisuuden vuoksi hoitokäytännöt voivat vaihdella alueittain.
Imetyksen kaari sisältää imetyksen vaiheita heti imetyksen aloittamisesta imetyksen lopettamiseen asti. Imetykseen liittyy erilaisia käsitteitä, kuten täysimetys ja osittaisimetys. Imetyssuositukset suosittelevat vauvan täysimetystä 4-6 kuukauden ikään saakka, sekä osittaisimetyksen jatkamista vuoden ikään saakka. Imetyksellä on runsaasti erilaisia hyötyjä äidille ja vauvalle ja imetys on taloudellisesti ja ekologisesti kannattavaa. Tämän kehittämistyön tarkoituksena oli tukea imetystä. Kehittämistyön tehtävänä oli tuottaa opaslehtinen Liekku Ry:lle. Opaslehtinen tehtiin sähköisessä muodossa, joka on mahdollista tulostaa myös paperisena versiona. "Imetyksen kaarta" kuvaava opaslehtinen sisältää keskeisiä asioita imetyksen aloittamisesta imetyksen lopettamiseen asti. Oppaasta saatiin palautetta Liekku Ry:n jäseniltä, kehittämistyöntekijöiden opiskelijakollegoilta sekä muutamalta oppaan kohderyhmään kuuluvalta henkilöltä. Palautetta saatiin sekä palautekyselyn avulla että vapaamuotoisena. Suunnitteluvaiheen palaute oli positiivista, mutta sisälsi myös parannusehdotuksia. Lopullisessa palautteessa esiin nousi oppaan kaunis ja selkeä kokonaisuus. Jatkokehitysideana oli toteuttaa tuokio imetyksen kaaresta kohderyhmälle. Toisena jatkokehitysideana oli opaslehtisen kääntäminen esimerkiksi englannin tai venäjän kielelle.
The motor development of a baby is greatly influenced by how the baby is handled and carried. Versatile and correct handling, among other things, facilitates the learning of the correct ranges of motion and movement patterns, the steady development of muscles and the development of the eye-hand coordination. One-sided and incorrect handling, on the other hand, may teach the baby incorrect movement patterns and the baby may develop faulty postures. This practice-based thesis was commissioned by Karelia University of Applied Sciences. The aim of the thesis was to clarify and increase the knowledge of the nursing students of Karelia University of Applied Sciences about the handling that supports the development of infants. The objective of the thesis was to produce an informative educational video about carrying and handling an infant for a nursing course on child, youth, and family care. The educational video was used to support teaching. Students gave feedback on the content of the video. The feedback was mainly positive. The video was described as explicit, illustrative, and useful. Ideas for further development are to make an educational video about carrying an infant with a carrier or an educational video or leaflet focusing on the ergonomics of mothers while carrying a baby.
Koskensalo, Jaana & Välisalo, Kirsi. Imeväisikäisen lapsen ravitsemus. Diak, Pori, syksy 2016, 66 s., 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Hoitotyön koulutusohjelma, hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, sairaanhoitaja (AMK). Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän neuvolalle imeväisikäisen ravitsemuksesta kertova opas, jonka vanhemmat saavat lapsen ensimmäisen neuvolakäynnin yhteydessä. Oppaassa esitellään uudet ravitsemussuositukset, kerrotaan imetyksestä ja äidinmaidosta sekä annetaan tietoa vaihtoehtoisista äidinmaidonkorvikkeista. Oppaassa esitellään vauvan ensiruokien valmistaminen ja kerrotaan sormiruokailusta sekä kiinteään ruuan siirtymisen ajankohdat. Muistamisen helpottamiseksi vanhemmille kehitettiin imeväisikäisen ravitsemuksesta kertova opas, jonka tarkoitus oli säästää vanhempien aikaa ja arkielämää. Toisaalta oppaan tarkoitus on toimia työvälineenä ohjauksen toteuttamisessa neuvolassa ja yhdenmukaistaa ohjauskäytäntöjä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän neuvolan tarpeita vastaava imeväisikäisten ravitsemusopas vanhemmille. Ravitsemusopasta täydennettiin neuvolalta saadun palautteen mukaan. Neuvolan henkilökunnan mukaan opas on värikäs ja havainnollinen. Se on sisällöllisesti kattava ja informatiivinen ja antaa selkeät ohjeet toimia. Opas toimitettiin neuvolan käyttöön sähköisenä versiona. Neuvola painattaa oppaat vanhemmille jaettaviksi. Avainsanat: imetys, äidinmaito, pulloruokinta, sormiruokailu, ravitsemussuositukset, toiminnallinen opinnäytetyö
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää sairaanhoitajien kokemuksia päihdevauvojen hoitoketjujen toimivuu-desta sekä päihdevauvojen hoitoketjut kohdekaupungeittain. Toimeksiantajan toivomuksesta tutkimuksessa kes-kityttiin kolmen isomman kaupungin yliopistollisiin sairaaloihin, joista aineisto kerättiin. Aineiston keruu rajattiin koskemaan Oulun, Turun ja Helsingin yliopistollisia sairaaloita. Tutkimuksessa päädyttiin yhdessä toimeksianta-jan kanssa kyseisiin kaupunkeihin ja niiden yliopistollisiin sairaaloihin, koska päihteiden käyttö on yleisempää isommilla paikkakunnilla ja tästä johtuen kyseisten paikkakuntien sairaaloissa hoidetaan todennäköisesti enem-män raskauden aikana päihteille altistuneita vauvoja. Sairaaloiden materiaalia anottiin käyttöön erillisillä tutkimus-luvilla. Tutkimustyön apuna käytettiin myös aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, tutkimuksia sekä teemahaastatteluja. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa työntilaajalle tietoa eri käytänteistä, joiden avulla Kainuun keskussairaalan lastenosaston henkilökunta voi luoda omiin tarpeisiinsa soveltuvan hoitoketjun päihdevauvojen hoitamiseksi. Omina tavoitteinamme on oppia tuntemaan ja soveltamaan saamaamme tietoa päihdevauvojen hoitoprosesseista. Tulevina terveydenhoitajina on mahdollista, että työn ohessa kohtaamme lapsia, joiden taustoista voi ilmetä äidin raskauden aikaista päihteiden väärinkäyttöä. Kouluterveydenhuollossa terveydenhoitaja kartoittaa myös nuorten päihteiden käyttöä sekä äitiys- ja lastenneuvolatyössä vanhempien alkoholin sekä huumausaineiden käyttöä. Opinnäytetyömme tuottaa Kajaanin ammattikorkeakoululle tiivistettyä tietoa päihdevauvojen hoitamisesta, jota on myöhemmin mahdollisuus hyödyntää opetuksessa. Haastattelut toteutettiin teemahaastattelulla tutkimuslupien anomisen jälkeen. Teemahaastattelurungon avulla haastateltiin päihdeäitien ja vauvojen kanssa työskenteleviä hoitajia ja selvitettiin heidän kokemuksiaan hoitoket-jujen toimivuudesta. Tuloksista selvisi, että Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa päihdevauvojen hoitoon on tehty kirjallinen työohje, jonka perusteella päihdeäitien ja vauvojen hoito toteutetaan. Turussa on käytössä Varsi-nais-Suomen sairaanhoitopiirin päihdeperheille tarkoitettu hoitoketju ”Lasta odottava päihdeperhe”, joka on ke-hitetty alueellisessa työryhmässä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä päihdeäitien hoitoketjuna käyte-tään Helsingin terveyskeskuksen neuvolan kehittämisryhmän tekemää ”Päihdeäidin ja päihdeperheen hoidon prosessikuvausta”. Haastatteluista selvisi, että vaikka haasteita ja kehitettävää löytyi jokaisesta kaupungista, päih-devauvojen hoitaminen onnistuu niistä huolimatta hyvin.
When a child moves to firm food at the age of six months there will be many ways to dine, such as eating pureed food, finger food or combination of both. Baby-led weaning (BLW) is a method in which the child is encouraged to eat by himself/herself from the beginning. The purpose of the thesis was to obtain the widest possible range of information about baby-led weaning, as well as to gather the ideas and attitudes of parents in relation to baby-led feeding. The purpose was to highlight the way of eating in which the child starts to eat solid foods immediately with fingers. The goal of the thesis was to create a clear picture of baby-led weaning and to bring out the examined advantages and drawbacks of baby-led weaning as well as practical experiences and thoughts. The theoretical part discusses introducing of solid foods and baby-led weaning. The study was conducted as a qualitative study and the research material was collected through focused interviews. The interviews were conducted as individual interviews with volunteer visitors of Parent and Baby Group of The Mannerheim League for Child Welfare (Southwest Finland District). The target group of the study was eight mothers. The data was analyzed by a data-driven content analysis method. According to the study, many parents often begin familiarizing their children into solid foods with pureed food. Every child will begin baby-led weaning sooner or later. Mothers clearly believe that finger-feeding makes the child to develop faster. The child's motor skills and other skills develop when baby-led weaning is practised. Among the disadvantages of baby-led weaning, clutter and fear of suffocation stand out clearly. The sufficiency of the food also worries mothers. The thesis has arisen the idea that the nutrition of infants is not as unambiguous as one might think. Baby-led weaning is also strongly connected to parenting and child-related choices.
Opinnäytetyön aiheena oli äitien kokemukset heidän saamastaan imetystuesta. Aihe tuli työelämän kiinnostuksesta imetysohjauksen vaikuttavuuteen. Työn tarkoituksena oli selvittää Pirkanmaan alueella 1-1,5-vuotiaiden lasten äitien kokemuksia heidän saamastaan imetysohjauksesta ja sen laadusta. Tehtävänä oli selvittää imetysohjauksen toteutumista äitien näkökulmasta erityisesti neuvolassa ja sairaalassa. Tavoitteena oli selvittää äitien kokemus imetysohjauksesta tällä hetkellä, mitä voidaan tarvittaessa hyödyntää jatkossa imetyskokemuksia tutkittaessa ja imetysohjauksen kehittämisessä. Työ toteutettiin yhteistyössä TAYS:n Naistentautien ja synnytysten toimialueen kanssa. Toteutuksessa mukana olivat myös Pirkanmaan alueen neuvolat. Menetelmänä oli 1-1,5 –vuotiaiden lasten äideille kohdistettu kyselytutkimus. Työn teoriaosassa on esitelty imetyksen fysiologiaa ja sen terveyshyötyjä äidille ja lapselle. Läpi käydään imetykseen liittyviä haasteita, kuten sen päättymiseen vaikuttavia tekijöitä, sekä imetyspettymyksiä. Imetysohjauksen näkökulmasta on käyty läpi imetyssuosituksia, kuten ”10 askelta onnistuneeseen imetykseen”, sekä terveydenhuollon eri tahojen roolit imetysohjauksen lähteinä. Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta, että suurimmat haasteet imetysohjauksessa olivat ohjauksen ja tiedonannon jakautuminen epätasaisesti, imetysohjauksen vähäiset resurssit sekä perheen yksilöllisten tarpeiden huomioiminen. Henkilökunnan riittävä kouluttaminen sekä sairaalan ja neuvolan välisen työnjaon selkiyttäminen ovat tulosten perusteella tärkeitä seikkoja hyvän ohjauksen takaamiseksi. Jatkotutkimuksena voisi selvittää imetyksen kokonaiskeston mahdollisimman suurella otannalla, sillä imetyksen kesto antaa viitteitä myös imetysohjauksen onnistumisesta.