Kaikki aineistot
Lisää
Tämä pro gradu tutkielma on laadullinen tutkimus, jonka tarkoituksena oli tutkia kokemuksia henkilöiltä, jotka ovat suorittaneet liikunnan ammattitutkinnon ja tämän jälkeen toimineet varhaiskasvatuksen opettajan tehtävissä. Tutkimuksen kohteena olivat kokemukset henkilöiden oman toimintansa muutoksista tutkinnon suorittamisen jälkeen sekä miten henkilöt kokevat liikuntakasvatuksen toteutuvan varhaiskasvatuksen kentällä. Tutkimuksen aineistonkeruu suoritettiin teemahaastatteluna, jonka analysointimenetelmänä toimi sisällönanalyysin muodoista teemoittelu. Aineisto analysoitiin sisältölähtöisesti. Tutkimusta varten haastateltiin kahdeksaa henkilöä, jotka olivat ennen tutkinnon suorittamista työskennelleet varhaiskasvatuksessa ja suorittamisen jälkeen tehneet töitä varhaiskasvatuksen opettajana. Pro gradussa käsitellään ensin teoreettisessa viitekehyksessä liikuntaa lapsuudessa ja liikuntakasvatusta varhaiskasvatuksessa. Tämän jälkeen seuraa tutkimusosio, jossa tarkastellaan tutkimuksen toteuttamista. Tuloksista voidaan huomata, että kaikki varhaiskasvatuksen opettajat kokivat tiedoissaan ja taidoissaan kukin jonkinlaista kehitystä tutkinnon suorittamisen myötä. Erityisesti suunnitteluprosessiin liittyviin sisältöihin oli ammattitutkinnosta ollut apua. Useat haastateltavista kokivat oman toimintansa olleen ennen tutkinnon suorittamista vähemmän suunnitelmallista ja tavoitteellista. Myös asiakirjatuntemuksessa oli tullut muutoksia sekä toimintaympäristöjen käytössä ja toiminnassa lasten kanssa. Tulosten mukaan haastateltavat kokivat, että liikuntakasvatuksen toteutumiseen kentällä vaikuttavat erilaiset esteet, asenteet liikuntakasvatusta kohtaan, liikuntakasvatuksen suunnittelu sekä liikuntakasvatuksen toimintaympäristöjen käyttö. Lisäksi henkilöstöllä koettiin olevan merkitystä liikuntakasvatuksen toteutumisessa. Henkilöstön asenteissa koettiin olevan kehittämisen varaa. Toivoa osalla liikuntakasvatuksen kehittymiseen loi valtakunnallinen Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelma. Henkilöstöllä koettiin olevan vaikutusta liikuntakasvatuksen toteutumiseen ja päiväkodin johtajan rooli liikuntakasvatuksen mahdollistamisessa koettiin myös merkittävänä. Tulosten perusteella varhaiskasvatuksessa tarvittaisiin enemmän koulutusta liikuntakasvatuksesta. Varhaiskasvatuksen henkilöstön tietoa ja taitoa on lisättävä enemmän, jotta voitaisiin taata jokaisen lapsen mahdollisuus riittävään liikuntaan. Koulutuksen tulisi keskittyä erityisesti kehittämään ymmärrystä liikunnan tärkeydestä sekä lisätä suunnitteluprosessin tiedollisia ja taidollisia välineitä. Jokaisen osallistuminen liikuntakasvatuksen koulutuksiin on myös taattava.
Tässä opinnäytetyössä selvitimme lastentarhanopettajien kokemuksia Varhaiskasvatuksen liikunnan suositusten toteutumisesta liikuntakasvatuksen suunnittelun ja toteutuksen osalta. Toteutimme tutkimuksen Kirkkonummen kunnallisessa päivähoidossa haastattelemalla viittä lastentarhanopettajaa kevään 2014 aikana. Tutkimusmenetelmäksi valitsimme teemahaastattelun, jonka aiheet pohjautuvat Varhaiskasvatuksen liikunnan suosituksiin. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli saada tietoa siitä, miten realistisiksi lastentarhanopettajat kokevat varhaiskasvatuksen liikunnan suosituksissa esitetyn liikuntakasvatuksen suunnittelun ja toteutuksen osion, sekä miten lastentarhanopettajat hyödyntävät varhaiskasvatuksen sisällöllisiä orientaatioita liikuntakasvatuksessa. Lisäksi tärkeimpiä teemoja olivat lasten mahdollisuus vaikuttaa liikuntakasvatuksen suunnitteluun sekä lastentarhanopettajien toteuttama lasten motoristen taitojen arviointi. Opinnäytetyömme teoriataustan aiheita olivat Varhaiskasvatuksen liikunnan suositusten osio Liikuntakasvatuksen suunnittelu ja toteutus, alle kouluikäisen lapsen motorinen kehitys sekä liikunta lapsen kehityksen tukena varhaiskasvatuksessa niin fyysisten, kognitiivisten kuin sosioemotionaalisten taitojen osalta. Analysoimme saadun haastatteluaineiston teemoittelemalla. Saadut teemat vastasivat odotetusti haastattelurungon teemoja. Lastentarhanopettajien kokemukset mukailivat suurilta osin Varhaiskasvatuksen liikunnan suosituksia. Tulokset osoittavat suositusten toteutuvan heidän päiväkotiryhmissään yleisesti ottaen hyvin. Liikuntakasvatuksen suunnittelun ja toteutuksen sisältö vaikutti haastateltaville melko tutulta opetustyylien käyttöä lukuun ottamatta. Lisäksi kokemukset Varhaiskasvatuksen liikunnan suositusten realistisuudesta omassa työssä olivat ristiriitaisia. Asiasanat: liikuntakasvatus, Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset, lapsen motorinen kehitys
TIIVISTELMÄ Haukka, Anne & Lamberg, Eija. Keke Kengurun liikuntaseikkailu esikouluikäisille. Vähän liikkuvien lasten motivoiminen liikuntaan liikuntainterventioiden avulla. Kevät 2013, 70 s., 8 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosiaali- ja kasvatusalan suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + lastentarhanopettajan kelpoisuus. Opinnäytetyön tavoitteena oli vähän liikkuvien lasten motivoiminen liikuntaan liikuntainterventioiden avulla. Kohderyhmänä olivat esikouluikäiset lapset Sillankorvan päiväkodilla ja Kerkonjoen koululla. Opinnäytetyön aihe on ajankohtainen, koska alle kouluikäisten lasten kasvu- ja kehitysympäristö on muuttunut suuresti viime vuosikymmenten aikana. Samaan aikaan on herännyt huoli siitä, liikkuvatko lapset suositusten mukaisesti. Kehittämispainotteisen opinnäytetyön päätuotos oli liikuntasalkku, joka sisälsi tarvittavat liikuntavälineet ja -ohjeet viikon mittaiseen liikuntaseikkailuun. Keke Kengurun liikuntaseikkailun kautta lapsille luotiin mielikuvitusmatka, jossa he kokivat liikunnan riemua. Keke Kenguru käsinuken avulla motivoitiin lapset osallisiksi toimintaan. Opinnäytetyötä kehitettiin saadun palautteen ja havaintojen perusteella. Tutkimus osoitti, että vanhemmat ja kasvatusalan ammattilaiset pitivät liikuntaa tärkeänä osana esikoululaisten kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä. Vähän liikkuvien lasten motivoimiseen sekä liikunnan määrään ja laatuun tulisi kiinnittää enemmän huomiota kasvatusalan ammattilaisten keskuudessa. Mielikuva- ja satuliikunta havaittiin hyväksi liikuntamotivaation lähteeksi ja perheet kokivat yhdessä liikkumisen mielekkääksi. Virikkeelliset liikuntavälineet innostivat kokeilemaan uusia liikuntamuotoja ja liikuntaseikkailun kautta koettiin onnistumisen tunteita. Avainsanat: vähän liikkuvat lapset, varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset, liikuntakasvatus, esiopetus, orientaatiot
Opinnäytetyön tarkoituksena oli varhaiskasvatuksen liikunnan kehittäminen Tarvasjoen kunnassa. Tavoitteena oli luoda varhaiskasvatukselle lasten liikkumista edistäviä toimintatapoja, joilla tuetaan lasten terveyttä ja hyvinvointia sekä innostetaan lapsia liikkumaan. Opinnäytetyö on työelämälähtöinen ja liittyi kunnassa olevaan lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeeseen. Varhaiskasvatuksen liikunnan kehittämishanke toteutetaan vuosien 2012 - 2014 aikana yhdessä varhaiskasvatuksen henkilökunnan kanssa. Opinnäytetyössä kuvataan hankkeen kehittämisprosessi. Opinnäytetyön tuotoksellisena osuutena on varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma, jonka kohderyhmänä on Poutapilven päiväkodin henkilökunta, lapset ja heidän vanhempansa. Motiivina työlle oli halu kehittää Tarvasjoen varhaiskasvatukselle työkalu, jonka avulla lapset on mahdollista saada säännöllisen ja monipuolisen liikunnan pariin jo varhaisessa lapsuudessa. Liikuntasuunnitelma laadittiin varhaiskasvatuksen liikuntasuositusten mukaan ja suunnitelman lähtökohtana oli lapsen kokonaisvaltainen kehitys liikuntaa harjoitettaessa sekä lapsen motoristen taitojen kehittyminen. Vuosisuunnitelma jaettiin kuukausisuunnitelmiin, joissa keskityttiin kuukausittain vaihtuviin eri motorisiin perustaitoihin. Liikuntasuunnitelma otettiin käyttöön elokuussa 2013. Päivähoitohenkilöstölle järjestettiin kaksi liikuntakoulutusta, joiden tavoitteena oli saada henkilökunnalle ammatillista osaamista, tietoa ja tukea työhön. Samalla kasvatettiin varhaiskasvattajien ymmärrystä liikunnan merkityksestä sekä sitoutettiin varhaiskasvattajia lasten liikuttamiseen. Hankkeen aikana järjestettiin lapsille ja vanhemmille yhteinen perheliikuntailta, jonka tarkoituksena oli yhteistyön tiivistäminen. Varhaiskasvatuksen henkilökunnalle tehtiin lokakuussa 2013 teemahaastattelu liikuntasuunnitelman käyttöönotosta. Työntekijöiden mielestä liikuntasuunnitelma koettiin tärkeäksi ja innostavaksi välineeksi. Liikuntasuunnitelman avulla lasten liikunnan määrää ja laatua on lisätty tarkemmin suunnitelluilla liikuntahetkillä, arkiliikunnan lisäämisellä, henkilökunnan liikuntakoulutuksella sekä liikuntaolosuhteita ja välineitä kehittämällä. Opinnäytetyön myötä lisätään lasten arkiliikkumista, annetaan tietoa lasten liikkumattomuudesta ja vaikutetaan lasten vanhempien ja päättäjien tietoisuuteen liikunnan tärkeydestä jo varhaisessa lapsuudessa sekä kehitetään entistä ajattelevampia varhaiskasvattajia.
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tehdä liikuntakasvatuksen materiaalikansio Limingassa sijaitsevan päiväkodin 3-5 vuotiaiden ryhmään. Toteutimme opinnäytetyömme kehittämistyönä, koska halusimme tehdä juuri kyseiselle päiväkodille hyödyllisen, heidän tarpeistaan ja toiveistaan lähtevän materiaalikansion. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda työväline, joka tarjoaa ideoita ja vinkkejä 3-5 vuotiaiden lasten liikuntakasvatuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä lisätä tietoa liikuntakasvatuksen merkityksestä lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle ja oppimiselle. Lisäksi opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä 3-5 vuotiaiden fyysistä aktiivisuutta päiväkoti päivän aikana. Tavoitteena oli, että varhaiskasvattajat saavat työvälineen, joka auttaa suunnittelemaan monipuolista ja innostavaa liikuntaa, niin että lapsille syntyisi myönteinen kokemus liikkumisesta. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu varhaiskasvatuksen fyysisen aktiivisuuden suosituksista ja varhaiskasvatussuunnitelmasta, liikunnan merkityksestä lapsen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin sekä lapsen motorisesta kehityksestä. Käsittelemme liikunnan merkitystä lapsen kokonaisvaltaiseen kehitykseen Kephartin [1968] tiedonjäsentämisen mallia apuna käyttäen. Opinnäytetyössä kuvataan opinnäytetyöprosessin etenemistä ja kehittämisprosessia tavoitteen määrittelystä/perustelusta, suunnitteluun toteutukseen ja arviointiin. Kehittämisprosessin aikana materiaalikansiota arvioitiin ja muokattiin saadun palautteen perusteella.
TIIVISTELMÄ Laukkarinen, Tytti. Varhaiskasvatuksen liikunnan suositusten toteutuminen päiväkoti Aarresaaressa työntekijöiden näkökulmasta. Pieksämäki, syksy 2014, 51 s., 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosionomi (AMK) + lastentarhanopettajakelpoisuus. Opinnäytetyöni tavoitteena oli arvioida, kuinka Nuoren Suomen laatimat valtakunnalliset varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset toteutuvat liikuntapainotteisessa päiväkodissa työntekijöiden näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin Jyväskylän kaupungissa, Tikan alueen päiväkoti Aarresaaressa. Tutkimusmenetelmänä työssä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksessa aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina päiväkodin työntekijöille. Teemahaastattelut litteroitiin. Litteroidut aineistot analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla, jossa käytettiin myös teemoittelua sekä koodausta apuna. Tutkimuksen tulosten perusteella todetaan, että päiväkoti-Aarresaaressa lapset saavat monipuolista sekä ikätasoista liikuntaa joka päivä yli pari tuntia. Työntekijöistä kaikki korostivat lapsen omaehtoisen liikkumisen tärkeyttä arjen liikunnassa. Tulosten mukaan päiväkodin henkilöstö on tyytyväinen ympäristöön, mutta useimmat toivoivat kuitenkin lisää liikuntatiloja. Aarresaaressa oltiin erityisen tyytyväisiä sisäliikuntavälineistöön. Päiväkodilla selvin tarve oli ulkovälineistön lisääminen sekä etupihan välineiden lisääminen. Henkilöstö on pääsääntöisesti tyytyväinen liikuntapedagogiseen otteeseensa, mutta mielikuvitusta sekä monipuolisuutta voisi olla enemmän mukana arjessa. Tuloksista kävi selvästi ilmi vas-taajien tyytyväisyys päiväkodin kasvatuskumppanuuteen, joka toimii erityisen hyvin. Asiasanat: Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset, varhaiskasvatus, liikuntapedagogiikka, kvalitatiivinen tutkimus
Toiminnallisen opinnäytetyömme tavoitteena oli kasvatuskumppanuuden vahvistaminen yksityisessä oululaisessa päiväkoti Eväsrepussa liikunnan keinoin. Teoreettinen viitekehys työssämme sisältää käsitteiden kasvatuskumppanuus, yhteisöllisyys, ihmiskäsitys, lapsilähtöisyys, liikunta lapsen kasvun ja kehityksen tukena, varhaiskasvatuksen liikunta sekä perheliikunta avaamista. Järjestimme kuusi liikuntailtamaa päiväkoti Eväsrepun lapsille, vanhemmille, perheen muille sisaruksille sekä työntekijöille, joiden päätavoitteena oli kasvatuskumppanuuden vahvistaminen. Palautteen iltamista keräsimme nauhoittamalla vapaan palautteen osallistujilta jokaisen liikuntailtaman jälkeen. Kirjasimme myös omat havaintomme systemaattisesti jokaisen iltamakerran jälkeen. Toiminnallisena opinnäytetyönä toteutetun tutkimuksemme mukaan liikuntailtamat vahvistivat kasvatuskumppanuutta ja yhteistyötä kodin ja päiväkodin välisen sekä eri perheiden välisen yhteistyön osalta erityisesti uusien perheiden kohdalla. Iltamien myötä perheet pääsivät helpommin tutustumaan muihin perheisiin sekä päiväkodin työntekijöihin. Pidempään asiakkaina olleilla perheillä vahvistui enemmän vanhempien välinen keskinäinen yhteistyö ja kasvatuskumppanuus. Päiväkoti sai käyttöönsä materiaalia opinnäytetyömme liikuntailtamien sisällöistä, jota he voivat halutessaan käyttää toimintansa kehittämiseen.
Opinnäytetyössämme käsittelemme liikunnan vaikutusta lapsen kasvuun ja kehitykseen. Kohderyhmäksi valitsimme 3–5-vuotiaat lapset, koska juuri tässä iässä lapset tarvitsevat terveyden ja hyvinvoinnin kannalta paljon liikuntaa. Ikäryhmän liikunnallisia tarpeita tarkastelemme Varhaiskasvatuksen liikunnan suositusten pohjalta. Opinnäytetyössämme tarkastellaan myös lapsen liikunnallisuuden kehittymistä ja liikuntataitojen oppimista kyseisessä ikäryhmässä. Tavoitteenamme oli selvittää, saavatko lapset päiväkodissa tarpeeksi kuormittavaa liikuntaa. Opinnäytetyömme on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus, jossa aineistonkeruumenetelmänä käytimme puolistrukturoitua teemahaastattelua. Valitsimme kyseisen menetelmän sen keskustelumaisuuden vuoksi. Saadaksemme käytännön esimerkkejä liikunnan toteuttamisesta varhaiskasvatuksessa, haastat-telimme kahden eri päiväkodin työntekijää. Haastattelut perustuivat Varhaiskasvatuksen liikunnan suositusten toteutumiseen. Haastattelutulosten perusteella liikunnan järjestäminen on vaihtelevaa esimerkkipäiväkodeissa, mutta kummassakin lapset saavat liikkua suositusten mukaisen kaksi tuntia päivässä. Opinnäytetyössämme päädyimme johtopäätökseen, että lapset saavat liikkua riittävästi, mutta Varhaiskasvatuksen liikunnan suosituksia ei tietoisesti sisällytetä liikunnan suunnitteluun.
TIIVISTELMÄ Piirainen, Katja. Liikkuva lapsi – Lasten omatoimisen liikunnan edistäminen Päiväkoti Kärryssä. Helsinki, syksy 2017. 57 s, 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosionomi (AMK) + lastentarhanopettajan kelpoisuus. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Päiväkoti Kärryn kanssa. Kehittämistyön tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa päiväkodin sisä- ja ulkotiloihin liikkumispisteitä, joita 3–5-vuotiaat lapset voivat käyttää omatoimisesti. Tarkoituksena oli lisätä lasten omatoimista liikkumista päiväkodin tiloissa sekä saada sitä näkyvämmäksi ja osaksi arkea. Toiveena oli, että kehittämistyössä huomioitaisiin myös päiväkodin korostama luontoteema. Kehittämistyön kohderyhmäksi valikoitui 3–5-vuotiaiden ryhmä, jotta lapset voitiin osallistaa liikuntapisteiden suunnitteluun ja arviointiin. Työ toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, johon osallistuivat päiväkodin henkilökunta eli viisi lastenhoitajaa ja lastentarhanopettaja sekä 3–5-vuotiaat lapset. Päiväkodin tiloihin suunniteltiin ja toteutettiin yhdeksän uutta liikuntapistettä. Liikuntapisteiden suunnittelussa hyödynnettiin lasten liikuntatottumusten ja toimintaympäristön havainnointia, alkukartoituskyselyä sekä lasten ideointipajoja. Alkukartoituskyselyn avulla kartoitettiin henkilökunnan näkökulma sen hetkisestä tilanteesta sekä kehittämistoiveita liikkumispisteiden sisältöihin. Ideointipajojen kautta myös lapset osallistettiin kehittämistyöhön, missä he saivat tuoda esille omia toiveitaan. Lopuksi henkilökunta ja lapset saivat antaa palautetta liikuntapisteiden toteutuksesta. Opinnäytetyölle asetetut tavoitteet toteutuivat hyvin. Uudet liikuntapisteet saivat positiivista palautetta henkilökunnalta, lapsilta sekä vanhemmilta. Liikuntapisteet koettiin innostavina ja monipuolisina, joita lapset ovat käyttäneet aktiivisesti. Osallistamalla lapset mukaan kehittämistyöhön, saatiin myös lasten ääni kuuluviin. Lasten omatoimisen liikkumisen kehittämisessä voisi jatkossa osallistaa enemmän lapsia mukaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Jatkokehittelyssä tulisi huomioida myös vanhempien osallisuus sekä kasvattajien tieto ja asenteet liikunnasta ja ulkoilusta. Asiasanat: varhaiskasvatus, 3–5-vuotiaat lapset, varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset, omatoiminen liikkuminen
Opinnäytetyöni on työelämälähtöinen projektiopinnäytetyö ja se toteutettiin yhteistyössä Kokkolan kaupungin Keltaviirin päiväkodin sekä Kälviän kulttuuriopiston media-alan opiskelijoiden Kirsi Tammisen ja Joonas Fagerholmin kanssa. Työn tilaaja on Kokkolan kaupungin varhaiskasvatus. Projektin tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa 5-vuotiaille lapsille liikuntainterventioita, joiden aikana opeteltiin aakkosia ja numeroita liikunnankeinoin. Liikuntainterventioiden aikana pyrittiin kehittämään lasten motorisia perustaitoja erilaisin harjoittein. Kaikki interventiot kuvattiin ja kuvatun materiaalin pohjalta tuotettiin Aakkosia ja numeroita liikunnan keinoin dvd. Dvd:n tavoitteena oli tuoda pysyvä ja käyttökelpoinen työväline avuksi liikuntatuokioiden suunnitteluun ja toteutukseen päivähoidossa. Projektin toiminnallinen osuus käynnistettiin huhtikuussa 2011, jolloin toteutettiin yhteensä kymmenen liikuntainterventioita viiden viikon aikana. Liikuntainterventiot järjestettiin eri paikoissa riittävän ja monipuolisen materiaalin saamiseksi dvd:tä varten. Jokaisen liikuntainterventiokerran jälkeen pyydettiin palaute lapsilta sekä paikalla olleilta päiväkodin työntekijöiltä. Viimeisen liikuntaintervention jälkeen lapsilta pyydettiin kirjallinen palaute kaikista projektin aikana toteutuneista liikuntainterventioista. Päiväkodin henkilökunnalta pyydettiin palaute kirjallisena Aakkosia ja numeroita liikunnan keinoin dvd:stä. Palautteiden mukaan lapset pitivät liikuntainterventioita mukavina. Lasten mielestä tehtävät olivat helppoja ja lähes jokainen koki oppineensa jotain uutta interventioiden aikana. Dvd:stä saatujen palautteiden perusteella dvd:tä pidettiin tarpeellisena ja käyttömahdollisuuksiltaan hyvänä. Arvioinnin perusteella voidaan todeta, että projektille asetetut tavoitteet toteutuivat ja projekti oli onnistunut.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää ja tuottaa lasten fyysistä aktiivisuutta lisäävä työkalu varhaiskasvattajien käyttöön. Työn produktina luotiin viisi kappaletta liikunnan vuosikelloja, joiden tavoitteena oli auttaa varhaiskasvattajia liikuntakasvatuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Päämääränä oli monipuolistaa ja säännöllistää lasten fyysisesti aktiivisia leikkejä päiväkodissa. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Jalasjärvelle syksyllä 2016 avautunut uusi Iloniemen päiväkoti. Päiväkoti haluaa panostaa kasvattajana lasten hyvinvointiin ja terveyteen, jolloin käytännönläheiselle produktille koettiin tarvetta. Liikunnan vuosikelloja suunniteltiin viisi kappaletta jokaiselle ryhmälle Iloniemen päiväkotiin. Liikunnan vuosikelloissa teemana oli harjoittaa motorisia perustaitoja huomioiden ryhmän ikäjakauma ja kehitystaso. Vuosikelloissa huomioitiin monipuolisesti päiväkodin tilat ja lähiympäristö, välineiden käsittely, vuorovaikutus sekä liikunnan integrointi osaksi muuta kasvatusta. Liikunnan vuosikellot sisälsivät kuukausittain neljä leikkiä tai tehtävää, jolloin jokaiseen päiväkodin ryhmään tuli 48 uutta liikunnallista ideaa. Leikkien lisäksi jokaiselle ryhmälle kasattiin 5-10 ympäristövinkkikorttia. Jokaisen seinälle laitettavan liikunnan vuosikellon viereen tuotettiin info, joka kertoo vuosikellojen sisällöstä ja käytöstä. Info-materiaalissa avataan lopuksi erilaisia liike-, kunto- ja taitotekijöitä sekä millainen tuokiosuunnitelman rakenne yleisimmin on. Yhteistyö käynnistettiin huhtikuussa 2017 ja produktin valmistelu yhdessä päiväkodin työntekijöiden kanssa aloitettiin joulukuussa 2017. Menetelminä käytettiin havainnointia, haastattelua sekä kyselyä, joiden pohjalta liikunnan vuosikellojen malli ja leikit suunniteltiin. Tuotokset valmistettiin tiimien työntekijöitä osallistamalla. Valmiit vuosikellot julkaistiin perheille suunnatussa Liikuntaillassa päiväkodilla helmikuussa 2018, jonka jälkeen käyttökokemuksista kerättiin palautetta varhaiskasvattajilta sekä päiväkodinjohtajalta syksyllä 2018. Palauteen perusteella liikunnan vuosikellojen koettiin vastaavan tarkoitustaan tuomalla runsaasti uusia ideoita ryhmiin sekä helpottamalla varhaiskasvattajien kiireistä työtä käytännöllisyydellään. Vuosikellot käynnistivät uudessa päiväkodissa suunnitelmallisen liikuntakasvatuksen. Päiväkodin henkilöstö koki myös Liikuntaillan toimivana tapana lisätä perheiden ja päiväkodin välistä yhteistyötä, minkä vuoksi sekin juurrutettiin päiväkodin tapahtumiin. Perheiltä saatu palaute Liikuntaillasta oli positiivista ja vuosikellojen näkyvyys herätti kiinnostusta vanhemmissa. Taustateoria loi pohjaa produktissa tehdyille valinnoille, mutta vahvisti myös havaintoja ja työntekijöiden kuvailemaa hektistä arkea, jossa liikunnallisten toimintojen suunnittelu ja toteutus voi helposti jäädä vähäiseksi tai yksipuoliseksi. Onkin tärkeää lapsen kehityksen ja oppimisen kannalta, että myös liikkumisessa otetaan huomioon monipuolisuus ja erilaiset tekijät. Tähän haasteeseen liikunnan vuosikellot vastaavat erinomaisesti helppoudellaan ja monipuolisella toiminnallaan. Jatkossa vuosikellot ovat Iloniemen päiväkodin ryhmien käytössä ja vastuulla. Käytön lisäksi ryhmillä on täysi oikeus vuosikellojen päivittämiseen.
Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia teorian ja käytännön menetelmin, millainen on lasta innostava ja kannustava liikuntatuokio. Aiheeseen johdattelevia teoria-aiheita olivat varhaiskasvatus ja päivähoito sekä varhaiskasvatuksen liikunta. Teoriaa haettiin myös sosionomin osaamisesta varhaiskasvattajana. Teorian soveltamista käytäntöön testattiin liikuntatuokioiden muodossa. Liikuntatuokioiden kautta luotiin uutta käytännöntietoa aiheesta ja testattiin jo olemassa olevan teoriatiedon pitävyyttä. Käytännön toteutus tapahtui päiväkodeissa liikuntatuokioiden suunnittelemisena ja järjestämisenä. Liikuntatuokioiden avulla pyrittiin samaan uutta tietoa innostavasta liikuntatuokiosta. Työ on siis toiminnallinen opinnäytetyö. Jokainen opinnäytetyön-tekijä suunnitteli yhden teemaliikuntatuokion, mitkä toteutettiin kolmesti. Valitsimme teemoiksi askartelu-, musiikki- ja satuliikunnan. Jokainen teema toteutettiin kerran eri päiväkodeissa, eli kaikki kolme päiväkotia saivat kolme erilaista liikuntatuokiota. Tuokioita kehitettiin Kolbin kokemuksellisen oppimisen kehän avulla jokaisen ohjauskerran jälkeen. Muina menetelminä käytettiin omaa havainnointia, observointia, videointia, päiväkodilta saatua palautetta sekä päiväkirjaa. Opinnäytetyön tuloksia saatiin laajasti. Omat tulokset on yhdistetty teoriaan innosta-vasta liikuntatuokiosta. Innostavassa liikuntatuokiossa merkittävin rooli on ohjaajalla. Ohjaajan pitää olla itse innostunut omasta liikuntatuokiosta ja luoda lapsille tur-vallinen ilmapiiri liikkua. Turvallisuuteen liittyy myös liikuntatilat, joiden tulee olla esteettömät ja sopivan kokoiset lapsiryhmään nähden. Liikuntatuokion tulee olla valmiiksi suunniteltu, mutta kuitenkin tarpeen mukaan muokattavissa. Tärkeää on myös, että lapsille annetaan selkeät ja ytimekkäät ohjeet. Tärkeänä lasta innostavana tekijänä on, että lapsi saa itse päättää osallistumisestaan liikuntatuokioon. Ohjaajan pitää kannustaa lasta liikkumaan ja antaa siihen virikkeitä, mutta lapsi ei saa kokea, että häntä painostetaan liikkumaan. Esimerkiksi liikunta-välineet toimivat lasta innostavana virikkeinä. Liikuntavälineitä tulee olla vain tar-peellinen määrä ja ylimääräiset kerätään pois häiritsemästä lasten keskittymistä lii-kuntatuokioon. Kannustamisen pitää olla koko tuokion ajan esillä. Positiivista palau-tetta kannattaa antaa lapselle erityisesti silloin, kun lapsi on rauhoittunut ja tilanne on sellainen, että lapsen on helppo keskittyä palautteen vastaanottamiseen. Tässä opin-näytetyössä positiivisen palautteen antaminen koettiin hyväksi loppurentoutuksen yhteydessä.
Pohjola, Teija ja Suvensalmi, Johanna. Liikunta 2–3-vuotiaiden kielen kehityksen tukena varhaiskasvatuksessa. Helsinki, kevät 2018. 67 s, 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosionomi (AMK) + lastentarhanopettajan kelpoisuus. Toiminnallinen opinnäytetyömme syntyi yksityisen liikuntapäiväkoti Touhulan Lassilan yksikön tarpeesta. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tarjota henkilöstölle selkeä työväline, jolla he voivat lisätä lasten aktiivista liikkumista päiväkotipäivän aikana ja tukea lapsen kielellistä kehittymistä näiden fyysisesti aktiivisten harjoitteiden avulla. Päiväkodin kanssa sovimme, että tuotamme arjen työvälineiksi pieniä toimintoja, joissa kielen kehitystä tuetaan liikkuen ja motoristen harjoitteiden lomassa. Tavoitteena oli tuottaa erilaisia toimintoja sisältävä liikuntapankki. Liikuntapankki sisälsi erilaisia fyysisesti aktivoivia toimintoja ja ohjevihkoset päiväkodin henkilökunnalle. Kokonaisvaltaisen kehityksen huomioiminen tekee lapsen kielenkehityksen tukemisesta tehokkaampaa. Kielen kehityksestä tärkeän osan muodostaa toiminta, sillä liikkuessaan lapsi laajentaa, monipuolistaa ja testaa käsitteitä sekä oppii uusia sanoja. Liikuntapankki pohjautuu Touhulan omaan liikunnan vuosikelloon sekä kasvattajien kanssa käytyyn ryhmäkeskusteluun. Liikuntapankki muodostui viidestä eri värisestä kangaspussista, joiden sisällä on keskimäärin 10 laminoitua korttia. Korttien lisäksi kokosimme henkilökunnan toiveesta jokaiselle osa-alueelle oman vihkosen, jotka sisältävät kaikki kortit kuvattuna, ohjeen toiminnasta ja mahdollisista vaihtoehtoisista toimintatavoista. Liikuntapankin suunnittelussa hyödynnettiin omakohtaista kokemusta päiväkoti-ikäisistä lapsista sekä teoriatietoa lasten kasvusta, kehityksestä, oppimisesta ja leikistä. Liikuntapankkiin tutustumisen jälkeen henkilökunta antoi palautetta sen sisällöstä, selkeydestä ja käytettävyydestä. Opinnäytetyölle asetetut tavoitteet toteutuivat hyvin. Liikuntapankki sai kasvattajilta positiivista palautetta. Nyt ja tulevaisuudessa päiväkoti toimintaympäristönä on tärkeässä asemassa lapsen liikuttajana ja liikunnan mahdollistajana. Monipuolinen liikunta varhaisvuosina auttaa parantamaan edellytyksiä oppimiselle. Liikkuessaan lapsi monipuolistaa ja laajentaa käsitteitä. Keholliset kokemukset ja toiminta jättävät lapseen muistijälkiä, joiden avulla hänen on helpompi muistaa ja oppia sanojen merkityksiä. Ohjattujen liikuntatuokioiden lisäksi päiväkodeissa tarvitaan aktiivista, arkeen kuuluvaa liikkumista, mikä on irrallaan etukäteissuunnittelusta. Asiasanat: varhaiskasvatus, 2–3-vuotiaan motorinen ja kielellinen kehitys, varhais-kasvatuksen liikunnan suositukset
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuotteen kehittämisprosessi. Lähdimme kehittämään uutta, toimivampaa Liikka-Laukkua sen prototyypistä. Prototyyppi sai alkunsa Elämykselliset toiminta- ja leikkivälineet eri-ikäisille ihmisille -kurssilta. Halusimme tuoda varhaiskasvatuksen pariin lasten liikkumista edistävän toimintavälineen, jolla pyritään innostamaan lapset liikkumaan. Näin pystytään tukemaan lasten terveyttä ja hyvinvointia. Liikka-Laukusta pyrittiin luomaan väline monipuolisen liikunnan suunnitteluun ja liikuntatuokioiden pitämiseen lasten mielipiteitä kuunnellen. Opinnäytetyö oli osa Lapsen ja nuoren hyvä arki – hanketta ja toteutettiin yhdessä Keravan kaupungin Sompion päiväkodin ja alueen perhepäivähoitajien kanssa. Liikka-Laukun kehittämistä tehtiin yhdessä varhaiskasvatuksen työntekijöiden ja erityisesti lasten kanssa. Liikka-Laukkua kehitettiin ohjattujen tuokioiden-, omatoimisten testauksien-, yhteistyökumppaneilta saadun palautteen- ja dokumentoinnin avulla. Uusi, kehitelty Liikka-Laukku testattiin ja sen toimivuutta verrattiin Liikka-Laukun prototyyppiin. Kehittämisprosessin tuloksena oli ulkonäöllisesti uudennäköinen ja sisällöltään muuttunut Liikka-Laukku. Lopputestaus osoitti Liikka-Laukun olevan helppokäyttöisempi ja lapsilähtöisempi toimintaväline, joka ottaa lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen huomioon liikuntaa harjoitettaessa. Kehittämisprosessin tulokset osoittavat, että lasten liikuntaa ja toimintaa suunniteltaessa sekä toteuttaessa on tärkeää huomioida heidän oma mielipiteensä. Pienet asiat voivat tehdä mistä tahansa toiminnasta heille mieleistä. Valmis Liikka-Laukku luovutettiin Sompion päiväkodille. Näin lasten liikkumisen tukeminen mahdollistuu välineellä, joka on heitä itseään kuunnellen toteutettu.
Opinnäytetyö on osa Päijät-Hämeen Liikunnan ja Urheilun ry:n (PHLU) Entententen liikkumaan -hanketta, jonka tarkoituksena on saada liikunta luontaiseksi osaksi pienten lasten ja heidän perheidensä elämää. Opinnäytetyön tavoitteena on varhaiskasvatuksen liikunnan kehittäminen sekä se, että tulokset herättäisivät varhaiskasvattajia pohtimaan liikunnan suositusten käytäntöön viemistä ja oman yksikkönsä työnkehittämistä. Tavoitteena on myös, että PHLU voisi hyödyntää tutkimuksen tuloksia käytännön työelämässä edistäessään muiden varhaiskasvatusyksikköjen liikuntakasvatuksen kehittämistä. Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa ja kuvailla mitä haasteita ja mahdolli-suuksia päivähoitoyksikkö Lilliputti-Annitannin varhaiskasvattajat kohtaavat viedessään varhaiskasvatuksen liikunnan suosituksia käytäntöön. Prosessista kuvataan keskeisimpiä, näkyvämpiä ja kiinnostavampia piirteitä. Tutkimuskysymykset selvittävät liikuntakasvatuksen lähtökohtia VaLiSu -prosessin alussa ja lopussa sekä prosessin aikaisia haasteita ja mahdollisuuksia varhaiskasvattajien kuvaamina. Opinnäytetyön tutkimusaineisto perustuu varhaiskasvattajien osallistaviin havainnointeihin sekä heillä teetettyihin kyselyihin syksyllä 2010 ja keväällä 2011. Kyseessä on pääosin kvalitatiivinen tutkimus. Opinnäytetyön perusteella voidaan todeta, että varhaiskasvattajien kuvauksissa tietoisuus varhaiskasvatuksen liikunnan suositusten sisällöstä ja liikunnan tärkeydestä lasten kehityksen turvaamisessa lisääntyi prosessin aikana. Tämä näkyi konkreettisesti siinä, että lasten liikunta monipuolistui ja suunnitelmallisuus sekä tavoitteenasettelu lisäsivät liikunnan laatua. Vanhojen käytänteiden kyseenalaistaminen ja yhteinen pohdinta mahdollistivat lasten omaehtoisen liikunnan lisääntymisen. ValiSu-prosessin haasteeksi nousi prosessin pitkäkestoisuus ja varhaiskasvattajien työmäärä, heidän kirjatessaan osallistavan havainnoinnin ja kyselyjen vastauksia. Prosessissa haasteellisinta oli löytää aikaa varhaiskasvattajien syvällisemmälle yhteiselle keskustelulle, joka on muutoksen edellytys.