Kaikki aineistot
Lisää
Oulussa esiintyi lisääntynyt alaikäisiin tyttöihin kohdistuva seksuaalirikosten sarja vuonna 2018, jonka vuoksi Oulun kaupunki päätti aloittaa Turvallinen Oulu -hankkeen vuonna 2019. Kyseisen hankkeen alaisuudessa toimii Kaasi-tiimi, joka koostuu nuorten keskuuteen jalkautuvista nuorisotyönohjaajista. Ohjaajien tarkoituksena on luoda nuorille mahdollisimman turvallinen ympäristö vapaa-ajan viettoon sekä ennaltaehkäistä nuorten keskuudessa ilmenevää syrjäytymistä ja eriarvoisuutta. Osana terveydenhoitajatyön kehittämistehtävää toteutettiin tutkimus, jossa selvitettiin oululaisilta nuorilta heidän kokemuksensa ja ajatuksensa koskien Kaasi-tiimin toimintaa. Kerätyistä palautteista ilmeni Kaasi-tiimin toiminnan jatkumisen tärkeys ja hyödyllisyys. Oululaisten nuorten mielestä Kaasi-tiimi tekee tärkeää, syrjäytymiseltä ennaltaehkäisevää työtä järjestäen erilaisia tapahtumia ja olemalla saatavilla heidän keskuudessaan.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin ulkosuomalaisten vapaa-ajanmatkailua Suomessa. Tutkimuksessa oli kolme keskeistä teemaa. Ensimmäisessä selvitettiin ulkosuomalaisten Suomen matkojen pääpiirteitä, toisessa matkailuun liittyvien palvelujen käyttöä matkaan liittyen ja kolmanneksi Suomessa tehtäviä ostoksia. Tutkimuksen teoriapohjana oli Pearcen matkustustikkaat sekä yksilön matkustamiseen vaikuttavat tekijät. Tutkimuksessa tutkittiin myös erilaisia määritelmiä ulkosuomalaisille ja heidän määrälleen sekä tilastointiin liittyviä ongelmia. Lisäksi kuvailtiin ulkosuomalaisten siteitä Suomeen. Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä syyskuussa 2016 ja sen kohderyhmänä olivat erään Facebook-ryhmän jäsenet. Kyselylomake sisälsi Suomen matkoihin liittyvien kysymysten lisäksi kysymyksiä taustatiedoista. Kyselyn lopussa oli mahdollisuus antaa kommentteja. Aineiston koko oli 115 vastausta. Tuloksista kävi ilmi, että ulkosuomalaiset matkustavat Suomeen yleensä joko yksin, perheensä tai puolisonsa kanssa. Sukulaisten ja ystävien tapaaminen on tärkein Suomen matkan syy. 69% prosenttia vastaajista matkustaa Suomeen säännöllisesti ja suosituin matkakohde on entinen kotipaikka. Ulkosuomalaiset ostavat Suomesta erityisesti elintarvikkeita, karkkeja sekä suomalaisia design-tuotteita sekä itselleen että tuliaisiksi.
Nuorten osallistumisen ja osallisuuden lisäämisestä on tullut tärkeä yhteiskunnallinen tavoite, jota yritetään edistää erilaisten ohjelmien ja projektien kautta. Tarkastelemme artikkelissa osallistamista tutkimalla nuorille vuosina 2017–2018 suunnattua kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintaa Keski-Suomessa. Tutkimme, miten kulttuuriin liittyvällä toiminnalla pyritään edistämään nuorten laajempaa yhteiskunnallista osallistumista ja osallisuutta. Olemme haastatelleet 15 projekteissa työskentelevää tai vapaaehtoisena toimivaa henkilöä, ja analysoineet aineistoa osallistumisen kulttuurisen, sosiaalisen, taloudellisen ja poliittisen ulottuvuuden kautta. Tulosten mukaan nuorten osallistumista tutkittaessa on tärkeää nähdä kulttuuriin osallistuminen laajan määritelmän kautta, jotta voidaan tunnistaa myös ne osallistumisen tavat ja muodot, jotka jäävät helposti virallisten tarkastelujen ulkopuolelle. Nuorten osallistumisen ja osallisuuden rakentuminen on moninainen ja pienistä askelista rakentuva prosessi.
Opinnäytetyön aiheena on sukupolvien kohtaaminen kansanopisto ympäristössä. Kansanopisto on oppimisympäristönä sisäoppilaitosmuotoinen, jolloin opiskelijoilla on asumismahdollisuus opiston asuntolassa. Toimeksiantaja on Lapinlahden kristillinen Portaanpään opisto, jossa opiskelee eri-ikäisiä ihmisiä. Kehittämistehtävänä oli luoda Portaanpäähän vapaa-ajan toiminnanmalli, joka tukee internaattipedagogiikkaa. Opinnäytetyössä internaattipedagogiikka käsittää sukupolvien välistä vuo-rovaikutusta, elinikäistä oppimista ja nuoren itsenäistymisen tukemista. Kohderyhmänä oli opiston työeläkkeellä olevat VÄRI-NÄÄ kuvataideopiskelijat ja asuntolassa asuvat nuoret. Työ toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Opinnäytetyö sisälsi toiminnallinen osuuden, jossa kokeiltiin kehitettyä toimintamallia käytännössä. Toiminnallisesta osuudesta työstettiin prosessityökir-ja, joka kuvaa toimintaa. Työmenetelmänä käytettiin sosiokulttuurista innostamista, jolloin ryhmä suunnitteli, toteutti ja arvioi toimintaa. Toiminnallisessa opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää sekä havainnointia, oppimispäiväkirjaa ja haastattelua. Tulokset sisältävät ryhmän jäsenien kokemuksia vapaa-ajan toiminnan mallista, joka tukee internaattipedago-giikkaa. Keskeisiksi tekijöiksi nousivat aito dialogi, avoimuus, mielekäs toiminta, aikuisen tuki, yksilöl-linen tunne kasvusta ja ohjaajan rooli. Opinnäytetyö tehdyillä rajauksilla tuottaa uutta tietoa vähän selvitetylle osa-alueelle. Tulokset ovat heti sovellettavissa ja aihepiiri on kansanopistojen toiminnan kehittämisessä ajankohtainen. Portaanpään opisto voi ottaa vapaa-ajan toiminnanmallin käyttöön välittömästi ja kehittää mallia systemaattisesti osaksi arkea. Jatkon kannalta mielenkiintoista olisi tutkia sukupolvien kohtaamista saman sukupuolen sisällä, kuten naisten tai miesten keskuudessa.
Tutkielma käsittelee, kuinka Venäjän harjoittama 1900-luvun alun yhtenäistämispolitiikka vaikutti Pietarissa eläneiden suomalaisten elämän eri osa-alueisiin. Tutkielman aikarajaus sijoittuu helmikuun manifestin (1899) ja maaliskuun manifestin (1917) väliseen aikaan. Tutkielma on jaettu temaattisesti työelämään, vapaa-aikaan, koulunkäyntiin ja politikointiin. Tutkielma on muistitietotutkimusta.