Kaikki aineistot
Lisää
sisällön kuvaus: rahaksi muutetaan suuri joukko seuraavia tavaroita, nimittäin: Vaatetavaraa, Naisten puseroita ja hameita, liinoja, liivejä, sukkia, hansikkaita y.m. Miesten villapaitoja ja lakkeja, kaulaliinoja ja sukkia y.m. Postipaperia ja kirjekuoria, pöytäveitsiä, haarukoita, alumiinisia lusikoita, soppakauhoja y.m. Rahapussia, lompakoita, harppuja, kengännauhoja, hakaneuloja, saksia, partaveitsiä y.m. Rahat huudoista on heti maksettava.
Vaatteiden valintaan, käyttöön ja hoitoon liittyy monia valintoja, joissa voi toimia ympäristön kannalta joko hyvin tai huonosti. Usein on esitetty, että vastuu vaatteiden aiheuttaman ympäristökuorman pienentämisestä on kuluttajilla. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kuinka tuottaa ja suunnitella ympäristöystävällisiä vaatteita. Ensiksi opinnäytetyö tarkastelee ympäristökysymyksiin kohdistuvan kasvavan mielenkiinnon vaikutusta vaatteiden suunnitteluun. Toiseksi tämä opinnäytetyö selvittää, kuinka yritykset ovat sisällyttäneet ympäristöystävälliset näkökannat tuotekehitykseensä. Tarkastelun kohteena ovat olleet liikkeenjohdolliset välineet, kuten elinkaariarviointi, ympäristöjohtaminen ja ympäristöystävällinen suunnittelu. Käytännön esimerkkeinä tuodaan esille suomalaisen vaatetusalan yrityksen menettely tuotelähtöisessä toimintatavassaan.;; Vastuu ympäristömyönteisesti valmistettujen tuotteiden tarjonnassa on valmistajilla ja kaupalla. Tietoa vaatteiden valmistusvaiheen ympäristövaikutuksista on toistaiseksi ollut hyvin vähän saatavilla. Mitään tekstiilikuitua ei ole voitu osoittaa muita paremmaksi ympäristön kannalta. Vaatteiden ympäristömyönteisyys on monitahoinen kokonaisuus. Ympäristöominaisuuksien tarkastelussa tulisi ottaa huomioon vaatteen koko elinkaari ja korostaa sopivuutta käyttötarkoitukseen.;Erityisesti vaatteille on yhteistä tuotteina se, että niiden elinkaarella valmistuksen ympäristövaikutukset ovat hyvin vähäiset verrattuna käyttövaiheeseen. Kuluttajan mahdollisuudet vaatteiden ympäristömyönteisyyden edistämisessä painottuvat pitkäikäisten ja helppohoitoisten vaatteiden valintaan sekä erityisesti vaatteiden hoidon ympäristömyönteisyyteen. Vaatteiden hankinta ja käyttö vaikuttaa aiempien tutkimusten mukaan olevan Suomessa suhteellisen ympäristömyönteistä, vaikka ympäristöä ei tietoisesti ajatellakaan. Ympäristömyönteisyyttä edistää se, että hankitaan vain tarpeeseen ja tehdään harkittuja valintoja sekä omien tarpeiden että ympäristökuormaan vaikuttavien ominaisuuksien osalta. Näyttää siltä, että taloudellisuutta voidaan vaatteiden valinnassa ja hoidossa käyttää kannustimena ympäristömyönteiseen toimintaan.
Pro gradu –tutkielmassani suunnittelin liiketoimintasuunnitelman ekologiselle lumilautavaatetusfirmalle. Tutkimukseni on kvalitatiivinen eli laadullinen tapaustutkimus. Kahden lumilautailuvaatefirman, Burtonin ja Volcomin, historiaan perehtymällä etsin firmojen menestystekijöitä, joita voin hyödyntää oman yrityksen suunnittelussa. Aineistoni koostuu eri menetelmillä tehdyistä haastatteluista. Syvähaastattelin kahta ammattilumilautailijaa ja tein teemahaastattelun kymmenelle lumilautailun harrastajalle. Marjo Kuusista, suomalaisen vaatetusfirma KaksiTvån omistajaa, haastattelemalla sain tärkeää tietoa yrityksen alkutaipaleesta ja sen tuomista haasteista. Haastattelujen pohjalta kokosin tietoa lumilautailuvaatteisiin kohdistuvista vaatimuksista, yritysbrändistä, mallistosuunnittelusta, sekä markkinointikeinoista ja kanavista. Tutkimukseni vahvistaa, että vapaa-ajan vaatteita valmistavan yrityksen perustaminen ja kasvattaminen on suuri ja aikaa vievä urakka. Kysyntää uudelle lumilautailuvaatefirmalle on kuitenkin riittävästi ja hyvällä, toimivalla ja kohderyhmälle mieleisellä mallistolla, sekä oikealla markkinoinnilla uusi brändi on mahdollista saada menestymään. Tämä edellyttää, että firmalla on vahva ideologia ja ajatusmaailma, joiden takana se seisoo.In this Pro Gradu thesis I have designed fulfilled a business plan for ecological snowboard clothing company. This study is a qualitative case study. By studying the history of two snowboarding clothing companies, Burton and Volcom, I was looking for the key factors to success that I can use as an advantage when making my company’s business plan. The study material consists of various methods of interviews. I did an informal interview for two professional snowboarders and theme interview for ten snowboarder enthusiasts. By interviewing Marjo Kuusinen, the founder of the Finnish clothing company KaksiTvå, I found a lot of important information about the beginning of the company’s inception and the challenges it faced. The interviews gathered information about the requirements for the snowboarding clothes, the brand image, designing the collection and marketing methods and channels. This study shows that launching a casual clothing company and its expanding is timeconsuming. However there is adequately demand for a new snowboard clothing company that offers good, functional and satisfying collection for its target group. With the right marketing strategy it is possible to achieve high performance. This requires the company has a strong ideology and mentality
Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten toimivaa arkivaatteella kommunikointi on pukeutujan ja katsojan välillä. Saadakseni vastauksen päätutkimuskysymykseeni suoritin konkreettisen tutkimuksen, joka kohdistui kahteen ryhmään: kuvattavien ryhmään ja tulkitsijoiden ryhmään. Kuvattavien ryhmä koostui neljästä arkivaatteisiin pukeutuneesta naisesta, joita valokuvasin ja haastattelin. Haastattelun tehtävä oli selvittää, mitä kyseiset naiset haluavat viestiä vaatteillaan. Toinen ryhmä koostui neljästä tulkitsijasta, jotka saivat kuvattavien valokuvien perusteella ja haastattelun avulla kertoa, mitä heidän mielestään kuvattavat haluavat viestiä vaatteillaan. Tavoitteenani oli saada vastauksia kysymyksiin: meneekö kuvattavien tietoinen/tiedostamaton viesti perille tulkitsijoille? Eli toimiiko käytännössä vaatteilla viestintä viestin lähettäjän ja viestin vastaanottajan välillä? Olennaista tutkimuksessa oli myös verrata tulkitsijoiden vastauksia keskenään. Tutkimuksessani keskityin pääasiassa siihen näkökulmaan, minkälaista identiteettiä ja sosiaalista roolia pukeutuja haluaa välittää tietoisesti muille itsestään vaatteillansa. Tutkimusaineistoni koostui suurimmaksi osaksi vaatetuksen ja sosiaalipsykologian lähdekirjallisuudesta. Tutkimusaineistoni teorioista loin sovelletun analyysimallin, jonka tarkoituksena oli selkeyttää, miten pukeutujan ja tulkitsijan välinen vuorovaikutus toimii asteittain arkitodellisuudessa. Analyysimallin pohjalta laadin haastattelukysymykset kahdelle tutkimusryhmälleni. Tärkein menetelmäni tutkimuksessa oli osittain strukturoidut haastattelut, jotka antoivat vastaukset tutkimuskysymyksiini. Tutkimukseni osoitti, että arkivaatteilla kommunikointi toimi lähes kaikissa tapauksissa tähän tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden kesken. Tavoitteenani oli myös saada tutkimukseen osallistuneita henkilöitä ja tämän tutkimuksen lukeneiden henkilöiden ajattelemaan omaa pukeutumistaan, vaatteitaan ja niiden viestivyyttä syvemmällä tasolla.
Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitän vaatteen ostamisen prosessia suomalaisten naisten keskuudessa. Perehdyn vaatteen ostoprosessin vaiheiden muotoutumiseen ja järjestykseen. Tutkimus on kvalitatiivinen ja sen tavoitteena on kuvailla tutkimuksen kohteena olevaa ilmiötä mahdollisimman kattavasti. Deskriptiivisen lähestymistavan lisäksi suoritan täydentäviä kvantitatiivisia analyysejä. Tarkastelen esimerkiksi aineiston jakaumia ja muita numeerisesti mitattavia ominaisuuksia. Tutkimusaineistona oli yli 18-vuotiaille suomalaisille naisille suunnattu kyselylomake vaatteen ostoprosessista. Kysely toteutettiin Webpropol-palvelun avulla internetkyselynä, johon kuka tahansa saattoi vapaasti vastata. Tutkimuksen alkupuolella määrittelen tutkimukselle viitekehyksen, joka on muotoiltu markkinoinnin kirjallisuudessa usein esiintyvästä kuluttajan päätösprosessimallista. Tämä tutkimuksen viitekehys on samalla oletus vaatteen ostoprosessista. Oletettu ostoprosessi lähtee liikkeelle tarpeesta, jota seuraa tarvetta tyydyttävien tuotteiden etsintä ja tarjolla olevien vaihtoehtojen arviointi. Jos sopiva tuote löytyy, seuraavat vaiheet oletetussa ostoprosessimallista ovat tuotteen ostaminen ja kuluttaminen. Kuluttamista arvioidaan vertaamalla odotuksia saavutettuun arvoon. Lopuksi tarpeettomaksi jäänyt tuote poistetaan omasta käytöstä. Tutkimuksen kuluessa määrittelen, vastaako tutkimusaineistolla kerätty tieto viitekehystä.Tutkimustulokset osoittavat, että vaatteen kohdalla ostoprosessi ei aina lähde liikkeelle selkeästä tarpeesta, vaan heräteostokset ovat yleisiä. Vaatekauppoja kierrellään myös vain ajanvietteen vuoksi ilman ostoaikomusta. Vaatteen ostoprosessin tavoite voikin ostamisen sijaan olla sopivan tuotteen etsintä tai vaihtoehtojen arviointi. Lisäksi tutkimuksessa tuodaan esille vaatteen ominaisuus sosiaalisena tuotteena, jonka hankkimiseen muut ihmiset vahvasti vaikuttavat. Lopuksi totean, että tutkimuksen alussa määritelty malli vaatteen ostoprosessiksi ei ole joka tilanteessa täysin paikkaansa pitävä ja kaipaa jatkokehittelyä.