Kaikki aineistot
Lisää
Detta lärdomsprov handlar om hur videospel kan påverka ungdomars upplevelse av tillhörighet och vänskap. Lärdomsprovet fokuserar på de positiva aspekterna videospel medför och hur dessa påverkar individen på både grupp- och individnivå. Lärdomsprovet strävar att svara på frågeställningarna: Hur påverkar videospel ungas upplevelse av tillhörighet? och Hur upplever ungdomar vänskap via videospel? För att besvara frågeställningarna har kunskap samlats in genom läsning och bearbetning av vetenskapliga artiklar från olika databaser. Artiklarna begränsades till tidsperioden 2010–2021 och målgruppen som undersöktes var 12–25-åringar. I teoretiska referensram fokuserade vi på vänskap, tillhörighet och avsaknad av tillhörighet. Metoden som användes var innehållsanalys. Totalt analyserades 10 stycken artiklar. Datan analyserades i fyra faser: 1) tematisering, 2) kategorisering, 3) Fylla kategorierna med innehåll, illustrera med citat och 4) Jämföra artiklar med varandra och leta efter skillnader/ likheter i dem. Analysen resulterade i tre huvudsakliga teman: vänskap, videospel som sammanbindande aktivitet och tillhörighet. Inom dessa teman framkom flera kategorier. Temat vänskap innefattar kategorierna: meningsfulla relationer, sociala interaktioner, att stifta vänskap, att upprätthålla vänskap, kvalité på vänskap, socialt stöd, bekanta människor och främmande människor, umgänge och online vs. offline vänner. I temat videospel som sammanbindande aktivitet framkommer kategorierna: gemensamt intresse och gemensam hobby. I temat tillhörighet framkommer kategorierna: tillhörighet till ett visst spels gemenskap, tillhörighet till gemenskap på basen av spelets genre, tillhörighet till videospel-gemenskapen, ingen koppling till gemenskap genom spel och avsaknad av tillhörighet ytterom videospel. Resultatet av innehållsanalysen påvisar att videospel kan påverka ungdomars sociala hälsa positivt. I resultatet framkommer det att videospel är en god grund för vänskapsförhållanden och att videospel kan upprätthålla vänskapsförhållanden. Människor träffar nya människor via videospel och upplever tillhörighet till de gemenskaper videospel skapar. Människor föredrar att spela med bekanta och upplever videospel som en sammanbindande aktivitet. Resultaten i vårt lärdomsprov indikerar att ungdomars upplevelse av tillhörighet och vänskap påverkas positivt av videospel.
Målet med detta examensarbete är att undersöka hur högkänslighet tar sig i uttryck i högkänsliga personers par- och vänskapsrelationer. Syftet är att öka medvetenheten om hurudana utmaningar och styrkor som förekommer i högkänsliga personers relationer, och hurudana känslor relationerna väcker hos högkänsliga. Högkänslighet är ett medfött personlighetsdrag som innebär att personen har ett känsligare nervsystem än allmänheten, vilket orsakar att de reagerar starkare på olika slags stimuli. Examensarbetet består av en teoridel som bygger på vetenskaplig forskning om ämnet, och en enkät utarbetades, med hjälp vilken man undersökte högkänsliga personers par- och vänskapsrelationer. Målgruppen för enkätundersökningen var 18–29-åriga unga vuxna. Enkäten var webbaserad och den skickades ut till slutna Facebook-grupper för högkänsliga. Resultaten från enkätundersökningen visade att 18–29-åriga högkänsliga personer upplever mer utmaningar än styrkor i sina par- och vänskapsrelationer. Resultaten visade också att man upplevde mer negativa än positiva känslor i relationerna. Högkänslighet medförde både styrkor och utmaningar i både par- och vänskapsrelationerna. Det fanns även sådant som man såg både som styrkor och utmaningar i fråga om högkänslighet. Sammanfattningsvis drogs slutsatsen att enkätundersökningen kunde ha inkluderat färre slutna frågor och det kunde ha funnits fler frågor med olika svarsalternativ. Slutligen konstaterades det också att det behövs mer undersökning om ämnet. Vidare utvecklingsarbete om ämnet kunde resultera i en handbok som bland annat kunde innehålla metoder för hur man kunde hantera svåra känslor och överstimulering i sociala relationer.
sisällön kuvaus: Helsinki 22/II 90 Rakas Maikku! En tiedäkkään kuinka aika on lentänyt joulusta alkain niin äärrettömän pian. Kauvan aikaa on siitä kun sain viime kirjeesi. Kuitenkin kiitos siitä ja maalaamas-tasi kauniista joulukortistasi. Voi Maikku kulta, minä pelkään niin kovin että vieraannumme toisistamme! Mi-nusta on niin sanomattoman pitkä aika siitä asti kuin viimein tapasimme toisi-amme. Jospa tulisit tänne Helsinkiin ensi syksynä! – Mutta koti on koti ja minä aattelen että eivät milellään antaisi Sinun taas lentää pois kuin ovat juuri saaneet Sinua sinne. Jos saisi olla yhdessä vähän sinun kanssasi. Minä luulen tai tunnen että Sinä ymmärrät minua niin hyvin. Ei kukaan muista kumppaneistani vastan-nut niin minun ajatuksiini kuin Sinä. Möröt nauravat niinkuin ennen ja Anna Lind-grén jaa hän on kovin hyvä, mutta en koskaan voi ”utgjuta mina känslor” heille niinkuin me aina yhdessä teimme. Muistatko kuinka me itkimme välistä oikein sydämmen pohjasta? Kuinka me fan-tiseerasimme äärrettömästi! Voin kuinka meillä oli hauskaa! – Jos pien rahtunen-kin tuulentuvistamme menisi toteen! Maikku kulta, älä naura minulle. Minun on niin kovin ikävä Sinua. Jos me vielä kävisimme koulua ja näyttelisimme teaatteria, niin kirjoittaisin palavan rakkau-den kirjeen tässä hetkessä Sinulle. Nyt minä kirjoitan toimistamme täällä. Meillä on ompeluseura johon kuuluu: Elli F, Järnefeltit Elna, Tilda Möröt, Paula, Helmi K Anna [--] ja joka kokoontuu joka Maanantai aamupäivä vuoroon jokai-sen luona. Me ompelemme nyt yhteen Basariin. Hyvin hauskaa on olla yhdessä ja puhella kaikenmoista tai lukea joku kirja. Olen ollut kahdessa Suom. seurassa. Siellä on erinomaisen hauskaa. Kaikki tai suuri osa on tuttuja keskenään. Ensi Tuorstaina on taas Seuran iltama. Politek-nikkolaisten arpajaiset oli viime Tiistaina. Minä tanssin mukana eräässä n. k. [--] joka kehuttiin hyvin kauniiksi. Maaliskuun 15 p. tulee Suom. teat. arpajaiset ja naamiohuvit. Möröt ottavat vastaan voittoja ja anna Lindgren myös. Minä tanssin yhtä espanjalaista tanssia jota tanssii 8 paria. Elsa Törnudd on täällä. Hän valitti ettei ollut saanut Sinulta kirjettä. – Pikku sisa-reni on täällä vieressä ja kirjoittaa myöskin kirjettä jollekulle ystävälleen. Ajatte-les, hän osaa jo kaikki kirjaimet vaikka hän on vaan 4 vuotta. Edit Kekoni, joka on kihloissa! Voi voi niitä tyttöjä sentään. Sylvia Jurva taitaa olla naimisissakin jo. Kun Helmi Krohn joku aika sitten kysyi häneltä koska hän menisi naimisiin niin hän vastasi ”Helmikuussa pääsen siihen autuuteen”. Hyi oi-kein minua ilkeyttää. Kuinka voi sanoa niin! Autuuteen!! Huh! Huh! Semmoista autuutta! Eräänä päivänä olin Anna Lin kanssa [--] kukkaispuodissa niin tulee hienosti sa-mettiin puettu rouvaisihminen ottamaan minua kädestä ja katsoo minuun. Me tuijotimme toisiimme kauvan aikaa ja sitten tunsin – Thyra Serlachius-Ingeniörska Jurvelius. Me rupesimme puhumaan ensin suomeksi johta hän puhui vallan hyvin ja sitten hän sanoi: - ”vi ska tala svenska”- ”Jaså vill du så” minä sanoin. Tyra raukka, taitaa olla onneton Sanovat että hänen nykyisen miehensä ja Tyran isän affäärit olivat niin takertuneet toisiinsa ettei voinut muuta kun uhrata Tyra. Se olisi kauheata Niin olen kuullut. Hyvä olisi jos ei se olisi totta. Bergrothia en ole nähnyt muuta kuin kirkossa. Hänen aikansa on niin täpärä ettei mielellään mene häiritsemään häntä kotonaan. Joskus pitää kuitenkin mennä hiukan häntä katsomaan. Jospa saisi oikein istua vieretysten ja puhella oikein hyvällä lailla. – Älä rakas Maikku anna minun odottaa yhtä kauvan kirjettä kun Sinä olet saanut odottaa tätä. Maggi Elli Lindgren ja Nanna Tötterman lähtevät yhdessä Pariisiin 24 p tätä kuuta. Niitä onnellisia!!!
Arbetet grundar sig på ett samarbete med föreningen Nyfamiljerna i Finland och fokuserar på hur en låtsasvän kan vara som stöd för småbarn som bor i nyfamiljer. Arbetets syfte är att vidareutveckla en redan existerande applikation som föreningen använder sig av i Steppingp-processen så att den även lämpar sig för barn i 2 – 6-års åldern, genom att skapa en funktion där barnen får skapa sin egen låtsasvän. Låtsasvännen fungerar som ett stöd för barnet under användningen av applikationen som kallas för StepApp. Småbarn tillbringar i dag en stor del av sin vardag med digitala verktyg och de har lätt att orientera sig fram i den digitala världen. Det är också vetenskapligt konstaterat att medier kan påverka barns känsloutveckling redan i tidig ålder och att digitala spel kan främja barns välmående. Eftersom StepApp-applikationen redan fungerar som ett centralt hjälpmedel inom Stepping-processen som är en grupphandledning för nyfamiljer anses det vara viktigt att applikationen även kan användas av familjens yngsta. Arbetets resultat har uppnåtts genom litteraturstudier samt genom samarbete med daghem och Nyfamiljerna i Finland rf. Litteraturen består av både nätkällor och facklitteratur som anses vara relevant i koppling till syftet med arbetet. Utgående från studiens resultat har man utvecklat fyra låtsasvänner som fungerar som botten för funktionen.
Opinnäytetyö on osa ruotsinkielistä projektia ”Det resilienta barnet”; ”Dagis Master” päiväkodeille. Työ käsittelee, miten lasten ystävyyssuhteita voidaan tukea sosiaalisen ja emotionaalisen harjoittelun avulla. Opinnäytetyöntavoitteena on tukea lasten sosiaalisia taitoja ja resilienssia, mikä puolestaan tukee lasten kykyä luoda ja ylläpitää ystävyyssuhteita. Työn kysymyksenasetteluun kuuluvat: - Miten on mahdollista tukea lasten ystävyyssuhteita harjoittamalla lapsen sosiaalisia ja emotionaalisia taitoja? - Miten sosiaalinen ja emotionaalinen harjoittelu voi toimia resilienssiä vahvistavana? Koska hankkeen tavoitteena on kehittää resilienssiä vahvistavana malleja, menetelmiä ja materiaaleja, opinnäytetyön tuotteena on konkreettinen työmateriaali päiväkodin henkilökunnalle. Tehty tuote koostuu 18 leikkikortista, joilla voi leikkiä sosiaalisia taitoja vahvistavia leikkejä. Leikkeissä lapset harjoittelevat sosiaalisia taitojansa, jotka ovat: itsevarmuus, empatia, itsehillintä, yhteistyö ja vastuu. Leikkikorttien mukana tulee henkilökunnan käyttöön ohjekirja. Sosiaalinen ja emotionaalinen harjoittelu vahvistaa lasten sosiaalisia taitoja, mikä tukee heidän ystävyyssuhteitansa. Koska ystävyys on resilienssiä suojaavaa tekijä, sosiaalinen ja emotionaalinen harjoittelu on resilienssiä vahvistavaa.
Examensarbetet ingår i projektet Det resilienta barnet. Avsikten är att skapa ett konkret lekförslag till Folkhälsan rf:s mobbningsförebyggande projekt. Syftet med examensarbetet är att beskriva hur man på daghem genom lek kan stöda kamratrelationer mellan barn före skolåldern. Frågeställningen i arbetet är: Hur kan pedagogen hjälpa barn att stärka den sociala och emotionella utvecklingen så att det bidrar till goda relationer mellan barnen i gruppen? Examensarbetet presenterar teorier kring barns lek, utvecklig i samspel och pedagogens roll i utvecklingen av barns kamratrelationer. Den praktiska delen innehåller en konkret lekmodell ”Djungelresan”. Lekmaterialet finns i bildformat och skriftliga anvisningar för leken medföljer. Leken ska inspirera pedagoger till att medverka i leken och skapa trygghet till varje barn. I leken stärks barns samvarokompetens, vilket skapar goda kamratrelationer.Opinnäytetyö sisältyy ”Det resilienta barnet” projektiin. Opinnäytetyön tarkoitus on luoda käytännön leikkiehdotus Folkhälsan rf:n kiusaamista ehkäisevää projektia varten. Tutkintotyön tavoite on kuvailla, miten päiväkodissa leikin avulla voidaan tukea lasten välisiä toveruussuhteita ennen kouluikää. Kysymyksenasettelu työssä on: Miten aikuiset voivat auttaa lasta vahvistamaan sosiaalista ja emotionaalista kehitystä niin, että ryhmän lasten kesken muodostuu hyvät suhteet? Opinnäytetyö esittelee teorioita lapsen leikistä, yhteistoiminnan kehittymisestä ja opettajan roolista lapsen toveruussuhteiden kehityksessä. Opinnäytetyön käytännön osuus sisältää leikkimallin nimeltään ”Viidakkomatka”. Leikkimateriaalia löytyy myös kuvia ja liitteenä ovat myös ohjeet. Leikki tulee innostaa opettajia avustamaan leikissä ja luomaan turvallisuutta jokaiselle lapselle. Leikki vahvistaa lapsen yhdessäolokelpoisuutta mikä luo hyvät toveruussuhteet.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Vaasan kaupungin nuorisotaloilla käyvien nuorten ystävyyssuhteita. Haluttiin selvittää kuinka paljon nuorisotiloilla käyvillä nuorilla on ystäviä ja kuinka merkityksellisiä ystävät heille ovat. Tutkimuksen avulla haluttiin lisäksi selvittää kuinka tyytyväisiä nuoret ovat nuorisotalojen tiloihin, toimintaan ja ohjaajiin. Tutkimus on pääasiallisesti kvantitatiivinen, mutta sisältää myös kvalitatiivisia piirteitä. Tutkimus suoritettiin syksyn 2011 aikana Vaasan kaupungin nuorisotoimen hallinnoimiin seitsemään nuorisotaloon. Nuorisotalojen nuoria pyydettiin täyttämään kyselylomake, joka sisälsi monivalintakysymysten lisäksi joukon avoimia kysymyksiä. Monivalintakysymykset analysoitiin kvantitatiivisesti ja avoimet kysymykset aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään nuoruutta kognitiivisten muutosten vaiheena, nuorisotyön historiaa ja muotoja, nuorisolakia sekä sosiaalisuutta ja sosiaalisia suhteita nuoruudessa. Lopuksi katsastetaan Vaasan kaupungin nuorisotoimen toimintaa. Tutkimuksesta kävi ilmi, että nuorisotiloilla käyvillä nuorilla on usein laajat ystäväverkostot. He viettävät useimmiten vapaa-aikaansa samojen ystävien kanssa sekä nuorisotaloilla että sen ulkopuolella. Nuoret saavat nuorisotiloilta usein uusia ystäviä ja toivovat saavansa ystäviä enemmän. Nuoret ovat tyytyväisiä nuorisotalojen toimintaan, tiloihin ja ohjaajiin. Talojen irtaimistoon toivottiin pieniä parannuksia. Nuorten mielestä nuorisotiloilla parasta ovat kaverit ja erilaiset pelit.
Kieli: | fin |
---|---|
Julkaisija: | Jyväskylä : Lapsivaltuutetun toimisto 2016- |
Aiheet: | |
Tallennettuna: |
|
Tämä opinnäytetyö tutkii ystävyyttä työpaikalla ja sen vaikutuksia tuottavuuteen, työtunnelmaan ja työtyytyväisyyteen sekä negatiivisia vaikutuksia ja ratkaisuja niiden poistamiseksi. Aiheessa yhdistyvät kauppatieteiden ja psykologian tutkimus ja näkökulmat. Ystävyys on vapaaehtoinen molemminpuolisesti hyödyllinen kytkös. Sen hyödyt ja kustannukset muuttuvat aikanaan. Ystävyyden voima mittaa kytköksien syvyyttä ja ominaisuuksia, ja sillä voi olla merkittävä vaikutus työpaikalla. Opinnäytetyön teoreettinen osa keskittyy ystävyyden perustamiseen, hyötyihin, negatiivisiin vaikutuksiin, ystävyyden hoitamiseen, ristiriitoihin ja käyttöön. Hyödyt ja negatiiviset vaikutukset selittävät, minkälaisia vaikutuksia ystävyydellä on työilmapiiriin ja työtyytyväisyyteen työntekijän näkökulmasta. Ystävyyden hoito ja mahdolliset ristiriidat selittävät, millä kustannuksella säilytetään ystävyys. Lopuksi käsitellään ystävyyden mahdollisia käyttötapoja johtamisvälineenä. Opinnäytetyön empiirinen osa koostuu tutkimuksesta, joka on tehty neljässä eri maassa, demonstroidakseen erinäisiä asenteita ystävyyteen ja ihmistenvälisiin suhteisiin. Kuusi haastattelua osoittaa erilaisia työkulttuureja sekä asenteita ystävyyteen työpaikalla. Lopussa Hofsteden mallia on käytetty selittämään kytköksiä ja kulttuurin vaikutuksia tuloksiin. Haastatellut henkilöt kuudesta yrityksestä kuvasivat ystävyyden vaikutuksista työpaikalla, sekä positiivisia että negatiivisia. Suomessa ”Management & Leadership” – malli on tuttu ja hierarkkinen etäisyys on pieni, mutta Tšekissä tai Slovakiassa hierarkia on melko suuri. Myöskin asenne ystävyyteen on erilainen, esimerkiksi Italiassa ystävyys työpaikalla koetaan aika negatiivisesti.