Kaikki aineistot
Lisää
Tiivistelmä Tämän opinnäytetyön tarkoitus on ollut esittää perusasiat metsien datakeräyksestä, mahdollisuuksista ja käyttöaloista. Opinnäytetyö sisältää metsäinventointeja jotka on tehty laserkeilauksen, fotogrammetrian ja maastotietoinventoinnin yhdistelmänä. Työ sisältää myös 2,5 ha ison koealueen analyysin, jonka Maanmittauslaitos on keilattu Sipoossa. Valtion pistepilvi on verrattu toiseen pistepilveen. Toinen pistepilvi on skannattu UAV:llä ja sisältää korkeamman pistetiheyden. Analyysissa käytetty ohjelmisto on nimeltään Liforest. Ohjelma käyttää yksittäisen puun tulkintamenetelmää mikä tarkoittaa että jokaiselle huomioidulle puulle annetaan oma ainutlaatuinen ID. Tämä tarkoittaa myös että saa erityistä tietoa kaikista puista, jotka on identifioitu. Atribuuttidatana annetaan puiden koordinaatit, korkeudet, latvaläpimitat ja latvapinta-alat. Pelkkä analyysi tällä menetelmällä antaa huonomman arvion metsiköstä esimerkiksi puiden runkoläpimitasta, verrattuna muihin enemmän käytettyihin pinta-alaan perustuviin menetelmiin. Kaikki rungot, jotka on esitetty analyysissä ovat yli kaksi metriä, mikä tarkoittaa että vesakkojen ja puskien riski kasvaa. Laserdatan keräys on suoritettu keväällä ennen kuin ruoho ja muu aluskasvillisuus ovat kasvaneet liian korkeaksi. Tulos näyttää, että UAV:llä kerätyn tiedon avulla löydetään vain 69 runkoa enemmän kuin Maanmittauslaitoksen pistepilvi samalla koealueella, huolimatta pisteiden määrästä jokaista m² kohden. Keskikorkeuden ero on ainoastaan yksitoista senttimetriä pistepilvien välillä ja analyysi näyttää myös, että yli kahdeksan metriset rungot antavat 2,90 metrin eron. Ajatukset analyysistä saaduista tuloksista on esitetty tämän työn lopussa.