Kaikki aineistot
Lisää
Post-tonal music often poses perceptual and cognitive challenges for listeners, potentially related to the use of relatively uncommon and unfamiliar musical material and compositional processes. As a basic compositional device, repetition affects memory for music and is structured by composers in very different ways across tonal and post-tonal musical repertoires. Of particular concern is whether post-tonal music exhibits mnemonic affordances that allow listeners to experience a sense of global coherence, and whether repetition correlates strongly with aesthetic judgment. Although previous research suggests that repetition impacts aesthetic preference, empirical research has not mapped out the relationship between repetition and aesthetic judgments across a broad set of post-tonal music. Presenting 14 excerpts, grouped into three categories: tonal, modernist, and post-1970, we observed that indications of repetitions in the music for a group of 60 listeners, with and without musical training, showed significant periods of interindividual synchronization. Aesthetic judgments were assessed by means of ratings for the following parameters: familiarity with the piece, confidence of repetition responses, judgments of affordances for easy listening, coherence, similarity of moments, and recognition, as well as listeners’ liking and interest. A principal component analysis (PCA) on the joint question data and the repetition responses suggested that two factors account for 92% of variance in the data. These factors were interpreted as dominated by aesthetic judgment and repetition strength. Linear mixed-effects regression indicated that repetition strength generally differed across excerpt category, with modernist excerpts featuring lower repetition strength compared to both post-1970 and tonal excerpts. Aesthetic preference, on the other hand, was lower for excerpts in both the modernist and post-1970 categories when compared to tonal excerpts. The analysis did not reveal difference in response behavior for repetition responses as a function of musical training, though it indicated higher preference of modernist excerpts with increasing levels of musical training. Overall, the results suggest that the two factors, aesthetic judgment and repetition strength, act as independent determinants in the experience of post-tonal music.
Tutkimuksessa selvitettiin melodis-rytmisiä rakenteita funktionaalisessa jazz-improvisaatiossa. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisia menetelmiä hyödyntämällä. Analyysin aineistona käytettiin 242 eri instrumentein improvisoitua sooloa maailmanlaajuisesti menestyksekkäimmiltä jazz-artisteilta. Tarkoituksena oli yhtäältä tutkia minkälaisena jazz-musiikin tonaalisuuskäsite näyttäytyy, kun sitä verrataan länsimaiseen tonaalisuuskäsitykseen sekä toisaalta erottaako jazzmusiikin rikas rytmiikka sen länsimaisesta metri-käsityksestä? Kolmanneksi haluttiin nähdä onko tonaalisuus ja metri yhteydessä toisiinsa tämän aineiston valossa? Aineistosta muodostettiin sekä sävelluokkaprofiili että sävelalukkeiden sijoittumisen perusteella metrinen profiili. Niitä verrattiin länsimaisen musiikin lainalaisuuksia edustaviin referenssijakaumiin, joita olivat Krumhanslin ja Kesslerin (1982) empiirinen tonaalinen hierarkia ja Lerdahlin ja Jackendoffin (1983) normatiivinen iskuhierarkia. Jazz-improvisaation yhteyttä referensseihin tarkasteltiin korrelaatiokertoimen avulla kokonaisaineiston tasolla sekä jazzmusiikin sisäisten tyylikohtaisten jaotteluiden tasolla. Oletuksena oli, että jazzmusiikin soivat tonaalis-metriset rakenteet ovat yhteneviä länsimaisen musiikin tonaalisten ja metristen rakenteiden kanssa. Ennakko-oletus sai tutkimuksesta tukea. Tulosten perusteella tonaalinen rakenne näyttäytyi jazz-improvisaatiossa samankaltaisena kuin referenssiaineistossa huolimatta jazziin kuuluvasta kromatiikasta ja melodisista jännitteistä. Edes improvisaatioiden sisäiset väliaikaiset modulaatiot eivät vaikuttaneet tonaliteettia hämärtävästi. Synkopoiva rytminen koristelu on keskeinen osa jazzmusiikkia, mutta tuloksista kävi ilmi sen vähäisyys improviaatioissa erityisesti esitystempojen noustessa. Siten myöskään metrin iskuhierarkia ei eronnut normatiivisesta vertailukohdastaan niin, että voisi todeta jazz-rytmiikan toimivan siitä irrallaan. Tonaalisuuden ja metrin yhteys näyttäytyi tulosten perusteella toonikan vakiinnuttamisena toonikasoinnun sävelten määrällisenä kertymisenä metrisesti vahvoihin positioihin, vastaavasti pääsävellajin duurisävy korostui terssisävelen ja muiden toonikakolmisoinnun sävelten normatiivisen iskuhierarkian mukaisella jakautumisella.
This study focuses on the development of L2 prosody and, in particular, whether different aspects can affect each other. Finnish-speaking learners of Swedish took part in a pronunciation and oral skills course and were recorded for various speaking tasks before and after the experimental intervention. Read-aloud declarative sentences (statements) from nine learners were acoustically analysed for several tonal and temporal aspects, focusing on the marking of primary stress. The results reveal that the learning of Swedish tonal word accent 2 (H*LH) facilitates other tonal developments towards native-like utterance intonation. A link between tonal and temporal developments in the marking of primary stress was, however, not found, but the duration measurements suggest that articulation rate and tonal developments may be connected. The study’s implications for teaching and future research regarding any L2 – not only Swedish – include that aspects of learning L2 prosody should not be treated as separate, and that more emphasis should be placed on the possible connections between the learning of different aspects.
Opinnäytetyössä tutkittiin, millä tavoilla tanskalainen nykysäveltäjä Bent Sørensen (s. 1958) käsittelee musiikissaan tonaalista harmoniaa. Analysoinnin kohteina olivat osuudet kahdesta hänen sävellyksestään, Responsorium: Memento mei Deus ja Phantasmagoria, I. Molto energico. Menetelminä käytettiin funktiopohjaista ja reduktiivista sointuanalyysia. Työssä käsiteltiin myös termien harmonia, tonaalisuus ja atonaalisuus taustoja ja käyttötapoja sekä esiteltiin Sørensenin säveltäjäuraa. Analyysien tulokset osoittavat tonaalisuuden olevan oleellisesti läsnä myös Sørensenin teoksien harmonialtaan monimutkaisimmissa osuuksissa. Näiden jaksojen olennaisiin ominaisuuksiin kuuluvat häilyvästi päällekkäiset tonaaliset keskukset, päällekkäiset sointutehot sekä kerrokselliset diatonista kenttäharmoniaa aiheuttavat tekstuurit. Sørensenin sävellystekniikassa näkyvät selkeinä viittaukset länsimaisen musiikin historiaan mutta myös nykyhetkeen esimerkiksi moderneja äänenkäsittelymenetelmiä muistuttavissa ilmiöissä. Työ keskittyi Sørensenin harmoniaan tonaalisesta näkökulmasta. Mahdollisessa jatkotutkimuksessa on kiinnitettävä enemmän huomiota sointujen intervallirakenteeseen sekä äänenkuljetukseen. Kaksi teosta antaa lisäksi käsityksen vain pienestä osasta säveltäjän laajaa tuotantoa. Pohdintaluvussa otettiin esille Sørensenin teoksia, joiden harmonia on samankaltaista kuin tutkituissa teoksissa sekä teoksia, joiden harmoniassa on kuultavissa selvästi erilaisia piirteitä.
Music that evokes strong emotional responses is often experienced as autobiographically salient. Through emotional experience, the musical features of songs could also contribute to their subjective autobiographical saliency. Songs which have been popular during adolescence or young adulthood (ages 10–30) are more likely to evoke stronger memories, a phenomenon known as a reminiscence bump. In the present study, we sought to determine how song-specific age, emotional responsiveness to music, musical features, and subjective memory functioning contribute to the subjective autobiographical saliency of music in older adults. In a music listening study, 112 participants rated excerpts of popular songs from the 1950s to the 1980s for autobiographical saliency. Additionally, they filled out questionnaires about emotional responsiveness to music and subjective memory functioning. The song excerpts’ musical features were extracted computationally using MIRtoolbox. Results showed that autobiographical saliency was best predicted by song-specific age and emotional responsiveness to music and musical features. Newer songs that were more similar in rhythm to older songs were also rated higher in autobiographical saliency. Overall, this study contributes to autobiographical memory research by uncovering a set of factors affecting the subjective autobiographical saliency of music.
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan säveltämääni messua yksittäisenä teoksena ja siitä esitetään musiikillinen analyysi. Tuon tarkastelun pohjalta keskustelen säveltämisestä aatteellisella tasolla. Työssä esitellään kolme käsitettä, jotka kuvaavat säveltämiseen suhtautumisen problematiikkaa. Näitä käsitteitä ovat säveltämisen taidenäkökulma, käsityönäkökulma sekä käyttömusiikki. Lähtökohtanani on tarkastella sävellystä käsityönä, ennemminkin kuin täysin vapaana luovana toimintana, kuitenkaan unohtamatta musiikin esteettistä painoarvoa ja syvällistä sisältöä. Pohdin erilaisista näkökulmista sävelletyn musiikin tehtävää, tarkoitusta ja mielekkyyttä, sekä musiikin käyttötarkoituksia nyky-yhteiskunnassa. Sävellyksen analyysissa tarkastelen keinoja, joilla säveltämistä voi harjoittaa, sekä haen perusteluja käsityön periaatteelle sekä säveltämäni teoksen yhteyksiä kyseiseen periaatteeseen. Lopuksi esitän mielipiteitäni nykymusiikista ja säveltämisestä, sekä tämänhetkisen vallitsevien sävellys- ja säveltäjäkäsitysten kritiikkiä.
Aiheena oli kirkkosävellajien moodit ja niiden pohjalle tehdyt kitaraetydit. Tehtävänä oli säveltää jokaisesta kirkkosävellajin moodista oma etydi jonka tavoitteena oli saada kuulo-kuva moodin soundista, helpottaa moodien oppimista etydien avulla, herättää mielikuvia, sekä saada yksinkertainen musiikkinäyte asteikkoharjoittelun rinnalle. Työ oli kehittämistyö ja se toteutettiin itsenäisesti. Ensin sävelsin etydit, jonka jälkeen hankin tietoa moodeista sekä niiden käytöstä rytmimusiikissa eri lähteitä käyttäen. Poh-dinta luvussa kävin läpi etydien sävellysprosessia kokonaisuudessaan, etydien pedagogista käyttöä sekä jatkotutkimusideoita. Tuloksena seitsemän erityylistä sävellystä jotka perustuvat moodeihin: Jooninen, Doori-nen, Fryyginen, Lyydinen, Miksolyydinen, Aiolinen ja Lokrinen. Jokaisesta etydistä kirjoitin nuotin joka sisältää sävellyksen melodian ja soinnut. Sävellyksistä tein myös äänitteet ja niistä on kaksi versiota: normaaliversio ja muokattu versio soittoharjoittelua varten. Tavat moodien opettelemiseen ja sisäistämiseen voivat olla erilaisia eri instrumenteilla. Etydit on tehty lähinnä kitaransoittajille ja kitaransoiton näkökulmasta mutta ideana ety-deihin oli se, että ne sopisivat muillekin instrumenteille. Työ toimii mm. hyvänä lähtökohtana jatkotutkimusaihetta ajatellen.
Tonaaliset harmoniaprogressiot alkeisopetuksessa - korvakuulotaito ja teoriatieto yhdeksi työkaluksi -työ käsittelee länsimaisen tonaalisen populaarimusiikin harmoniaprogressioiden opettamista alkeistasolta lähtien. Päämääränä oli luoda opetusmateriaalia ja tutkia syvälliseen osaamiseen tähtääviä opetusmetodeja. Harmoniaprogressioihin liitetään usein vaikeasti muistettavia symbolisarjoja eikä niiden etenemisen loogisuutta löydetä. Opittujen asioiden soveltaminen on tällöin vaikeaa ja hahmottaminen jää todellisuudessa hyvin pintapuoliseksi. Ongelmat liittyvät lähinnä ajatustason osaamattomuuteen. Työni perustuu pitkälti siihen olettamukseen, että alitajuisesti opimme länsimaista sävelkieltä kulttuurimme tuotteena. Olemassa olevien tutkimusten perusteella tämä oppimisprosessi on aktiivisimmillaan ala-asteiässä, jonka jälkeen meillä on melko selkeä kuva siitä, mikä kuulostaa niin sanotusti oikealta ja väärältä vallitsevassa tonaalisessa viitekehyksessä. Tämän olettamuksen pohjalta keskitytään luomaan ajatusmalleja korvakuuloa ja yksinkertaista teoriatietoa yhdistäen. Näiden taitojen yhteissoveltamista voi pitää työn yhtenä olennaisimpana asiana. Pohdin tonaalisen musiikin harmonialiikkeiden tunnistamiseen liittyviä asioita. Omasta instrumentistani johtuen työ on kirjoitettu pianistilähtöisesti, mutta sitä voidaan soveltaa myös muille säestysinstrumenteille. Aihe liittyy vahvasti vapaa säestys oppiaineeseen, tosin tarkastelun alla ei ole tyylisuuntiin liittyvät soittotekniikat. Toivon työni herättävän kiinnostusta muun muassa vapaa säestys opettajien keskuudessa. Mukana olevilla harjoituksilla pyritään syvälliseen oppimiseen, opittujen taitojen soveltamiseen sekä oppilaan luovuuden tukemiseen. Harjoitukset on pyritty pitämään myös mahdollisimman käytännön-läheisinä. Pääpaino harjoittelussa tulee mielestäni olla laadullisissa seikoissa. Aiheen opetuksessa ja oppimisessa on mielestäni vielä paljon tutkittavaa. Toivon, että tämä työni innoittaa lukijoita luomaan lisää aiheen opetusmateriaalia tai tutkimaan aihetta toisesta näkökulmasta.
Denna pro gradu-avhandling handlar om strategisk varumärkesutveckling och om att utforska ett företags tonalitet och visualitet. Med hjälp av företagets tonalitet och visualitet kan företag avvika från mängden av konkurrenter och med sitt varumärke skapa identifiering mellan företaget och de kunder företaget vill nå. Tonalitet påverkas av ordval, form, stil och är minst lika viktig som den visuella delen av varumärket och ska bland annat stämma överens med varumärkets personlighet och kultur. Varumärkets visualitet spelar en viktig roll när det handlar om starka varumärken. Varumärkets visualitet är integrerad i konsumentmarknadsföringen som spelar en viktig roll i konsumenternas estetiska reaktioner och i igenkänning av varumärken. Avhandlingens övergripande syfte är att utforska tonalitetens och visualitetens roll i strategisk varumärkesutveckling ur ett fenomenologiskt perspektiv. Syftet är uppdelat i ett teoretiskt, empiriskt och normativt delsyfte. Syftet är också att utforska hur en ny marknadsförare ska kunna marknadsföra och arbeta med företag i varumärkesutveckling och kunna nå till kunder bästa sätt. Detta ämne studeras i ett fallföretag som agerar inom rehabiliteringsbranschen i Österbotten. Fokuset ligger på att undersöka hur de självbetalande kunderna väljer att konsumera i fallföretaget. De problem som uppkommer i utforskningen kategoriseras i olika områden med hjälp av tematisk analys. Data som studien bygger på är samlad av mig genom kvalitativ forskning utifrån ett fenomenologiskt perspektiv som handlar om att finna essensen i fenomenet som ska besvara forskningsfrågorna. I min fallstudie har jag använt mig av direkta observationer, elva semistrukturerade interjuver och fallföretagets två representanter. Resultaten i denna fallstudie bekräftar tidigare forskning. Enligt resultaten av studien kan konstateras att varumärkes tonalitet, visualitet, kommunikation och företagets kultur har en stor betydelse när en kund väljer tjänsteleverantör. Detta kommer att vara en nyckelfaktor för företaget i framtiden. Med stöd av den insamlade teroin och empirin framstår det också tydligt att kunder väljer tjänstelverenatör på grund av den professionella personalen, personliga bemötandet, det breda utbudet av produkter och tjänster och att kunder har ett bra förtoende för företaget.
Olemme kehittäneet Metropoliassa ohjelmointia opiskelevan Otto Kupiaisen kanssa verkkosivun, jonka avulla tehdään lyhyitä tonaalisia sävelmiä. Verkkosivun, joka löytyy osoitteesta www.tomusäppi.fi, tavoitteena on harjoitella musiikin perusteiden sisältöä käytännönläheisesti. Lyhenne tulee sanoista tonaalisen musiikin sävellysapplikaatio. Applikaation tavoitteena ei ole korvata musiikin perusopetuksen oppimateriaalia, vaan helpottaa tonaalisen musiikin luomista auttaen teoriatunnilla opitun tietotaidon sisäistämisessä ja käytännön soveltamisessa. Tomusäppiä voi käyttää esimerkiksi teoria-, yhtye- ja instrumenttitunneilla. Opinnäytetyön raportissa esittelen tomusäpin luomisprosessia ja pohdin sen yhteyksiä musiikin hahmotusaineisiin luovan työn rajaajana. Tomusäpin sisältö perustuu omakohtaisiin kokemuksiini musiikkioppilaitosten opiskelijana. Tämän lisäksi haastattelin teorianopettaja Otto Tikkasta. Halusin kuulla hänen näkemyksensä siitä, millaista applikaatiota työelämässä tarvitaan. Haastattelu tehtiin kahdessa osassa. Ensimmäisen haastattelun aikana, lokakuussa 2020, Tomusäppi oli vasta hahmotelma. Toisen haastattelun aikana, helmikuussa 2021, applikaation betaversio oli lähes valmis. Koekäytön jälkeen pidimme vielä lyhyen jälkikatsauksen siitä, kuinka hyvin applikaation beta-vaihe suoriutui tehtävästään. Lisäksi tomusäppiä testattiin pienimuotoisesti keväällä 2021 Tikkasen avulla. Tomusäpin tehtävämalli on jaettu kuuteen vaiheeseen. Ne ovat järjestyksessään tyylilajin pohdinta, sävellajin valinta, harmonian jännitteen hahmottelu, sointukierron luonti, melodian kirjoitus, sekä viimeistely ja esikatselu. Kyseisten vaiheiden myötä käyttäjä asetetaan pohtimaan tonaalisuutta ja tonaalista säveltämistä kokonaisvaltaisesti, auttaen häntä sisäistämään teoriatunnilla opittua tietotaitoa. Tomusäpissä keskitytään tyylilajin, harmonian ja melodian yhteyteen. Tahtilaji ja tahtien määrä ovat ennalta määriteltyjä, jotteivat ne vie liikaa huomiota. Tomusäppi on ajankohtainen, koska se vastaa uuden taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteeseen, jonka mukaan kaikille musiikkioppilaitostemme opiskelijoille tulisi taata sävellys- ja improvisaatio-opintoja. Tomusäpissä käyttäjä soveltaa juuri opittuja musiikin teoriailmiöitä säveltäessään. Ajankohtainen applikaatiomme on myös siksi, että kyseessä on internetpohjainen applikaatio. Musiikin hahmotusaineiden opiskeleminen on mielekästä, kun oppiminen tapahtuu virtuaalisessa oppimisympäristössä, suorastaan pelillisen työkalun avulla.
Tonaalisen musiikin muoto-oppia on perinteisesti opetettu niin sanotusti teemalähtöisesti. Teemalähtöinen malli kuitenkin perustuu 1800-luvun ihanteisiin, ja siksi se joissakin tapauksissa on analyysimenetelmänä hieman ongelmallinen sitä vanhempaa musiikkia tutkittaessa. Tarkasteltaessa 1700-luvun klassikkojen musiikkia onkin musiikinteoreettisessa tutkimuksessa yhä enemmän lähdetty 1700-luvun teoreetikkojen ja musiikinkirjoittajien näkökulmasta hahmottaa musiikillisia rakenteita sen tonaalisten prinsiippien kautta teemalähtöisyyden sijaan. Tutkimustehtävänäni oli tehdä eräästä Haydnin sonaatin ensimmäisestä osasta juuri tällainen harmonialähtöinen analyysi. Halusin selvittää, miten tällainen analyysimalli toimii käytännössä, kun sitä sovelletaan johonkin teokseen. Käytin tutkimuksessani William Rothsteinin kirjassaan Phrase Rhyhtm in Tonal Music esittelemää fraasirytmiteoriaa, sekä täydensin analyysiani H.C Kochin ja Leonard Ratnerin ajatuksilla. Lopputuloksena opin mielestäni hahmottamaan klassis-romanttista musiikkia myös soittajana paremmin ja innostuin tutkimaan soittimeni repertuaaria tarkemmin.