Kaikki aineistot
Lisää
Tämä opinnäytetyö esittelee tavarankuljetusajoneuvon suunnittelua. Aihealueeksi valittiin tavarankuljetusajoneuvoon kohdistuvien iskujen ja käyttötilanteissa huomioitavien rasitusten tutkiminen. Alustava käyttöalue on satamassa konttien kuljetuksessa. Aluksi määritellään satamassa käytettävien konttien koot. Tämän jälkeen esitetään satamassa sallitut nostotavat. Viimeiseksi määritetään konttien sallitut pinoamismäärät. Käyttämällä amerikkalaista pudotustestiluetteloa johdetaan mitä iskuja voi kohdistua tavarankuljetusajoneuvon runkoon. Tämän jälkeen käsitellään kuljetuksen aikana esiintyviä rasituksia. Tietokoneella simuloitavaksi valittiin pintakuormitus, ympyrän muotoinen pistekuormitus sekä tavarankuljetusajoneuvon liikkeellä ollessa staattinen simulointi. Samalla tarkasteltiin suurimpia sallittuja voimia, jotka voisivat johtaa tavarankuljetusajoneuvon pysyviin muodonmuutoksiin tai rakenteen rikkoutumiseen. Tuloksissa havaitaan tarve kehittää turvallisuuskäsikirja tavarankuljetusajoneuvon käsittelemiseen. Työssä esitellään myös simulaation tuloksia ja mitä voimia runko kestää. Simulaation tulokset osoittavat, että tavarankuljetusajoneuvon rakenne kestää sille asetetut rasitukset. Tarkastelussa esitetään myös ne voimat, jotka johtavat rakenteen pysyviin muodonmuutoksiin tai rikkoutumiseen.
The purpose of this Bachelor’s thesis is to analyze Finnish road freight transportation business. The main goal is to determine key success factors of medium sized road freight transportation companies. The data for this study includes Finnish road freight transport companies employing 20-50 persons. This is a case study with interviews of five CEOs with a semi-structured interview. According to this study, the key success factors of medium sized road freight transportation companies are specialization and focusing. In this thesis specialization means specialization to some specific type of transportation. The focusing means that successful road transportation companies select carefully their transportation type and value creating activities. Other success factors included: equipment and employee productivity, cost management, good management of customer relationships and valuing qualified employees. The results show also that the transportation types of companies have an impact on successful business and it is likely to grow in the future after the liberalization of cabotage. However, the generalization of the results must be viewed critically, because of the small number of the cases of this thesis.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia tieliikenteen tavarankuljetuksissa tarvittavan osaamisen muutosta 5–10 vuoden ajanjaksolla. Tieliikenteen tavarankuljetus -klusterissa tehdyn tutkimuksen perusteella kartoitettiin osaamistarpeita tulevaisuudessa alalla työskenteleville henkilöille. Tutkimus toteutettiin hyödyntämällä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kehittämää klusteriennakointimallia osaamistarpeiden ennakointiin. Tutkimusta varten muodostettiin tieliikenteen tavarankuljetus -klusteri. Tutkimus toteutettiin kaksivaiheisesti, joka piti sisällään teemahaastatteluita sekä Focus Group -työskentelyn. Teemahaastattelun teemoiksi valikoitui aikaisempien tutkimuksien tulevaisuuden osaamistarpeiden teemoja sekä asiakasrajapinnassa tapahtuvaa muutosta. Aikaisemman tutkimuksen perusteella teemahaastattelujen kahdeksi teemaksi nousi digitalisaatio ja vastuullisuus. Teemahaastatteluissa tunnistettiin tulevaisuuden muutosajureita, joista muodostettiin väittämiä Focus Group -työskentelyyn. Focus Group -työskentelyn tuloksena muodostui tulevaisuuskuvia sekä muuttuvia osaamistarpeita. Tutkimuksen tuloksena tieliikenteen tavarankuljetuksissa tarvittava osaaminen voimakkaimmin on muuttumassa asiakasrajapinnan muutoksen ja teknologisen kehityksen vuoksi. Tärkeimmiksi osaamistarpeiksi tunnistettiin uusien tekniikoiden käytön osaaminen, yritysvastuun periaatteiden mukainen toiminta sekä asiakaspalvelutaitojen vieminen uudelle tasolle. Toimeksiantajayritys voi hyödyntää opinnäytetyön tuloksia opetuksen sisältöjä suunnitellessaan.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää miten tavarankuljetustilastot olivat muuttuneet vuosien 2000–2010 välillä. Tarkempaan tarkasteluun valittiin vuodet 2000, 2005 ja 2010, joiden osalta tutkittiin tavarankuljetusmääriä sekä kuljetussuoritteita. Myös elintarvikekuljetukset olivat tämän tutkimuksen tarkastelun kohteena. Tutkimus toimii taustatietona SULOIN -hankkeelle, jonka tavoitteena on kehittää Etelä-Suomen logistiikkaklusteria. Laurea Ammattikorkeakoulun Keravan toimipiste on mukana WP3 -osahankkeessa, jonka tarkoituksena on kehittää elintarviketeollisuuden kuljetusjärjestelmiä Etelä-Suomen logistiikkaklusterialueella. Opinnäytetyön teoriaosuus käsitteli laajasti niin tieliikennettä kuin tavarankuljetuksiakin, sekä elintarvikekuljetuksia hieman suppeammin. Tarkoituksena oli tuottaa lukijalle mahdollisimman yksityiskohtaista tietoa tieliikenteen tavarankuljetuksista, mikä lopulta teoriallaan tukisi itse tutkimusta. Työssä on käytetty laajasti hyväksi kirjallisuutta tukemaan teoriaa. Itse tutkimus oli vertailevaa tutkimusta, jossa käytettiin samoja tilastoja eri vuosilta ja vertailtiin niiden eroavaisuuksia. Tutkimuksessa käytettiin paljon kaavioita helpottamaan tutkimustulosten havainnointia. Tutkimustuloksista voitiin määritellä, että yleisesti ottaen tavarankuljetukset ovat vähentyneet vuosituhannen alusta niin määrällisesti kuin kuljetussuoritteillakin mitattuna. Tärkeimmät syyt kuljetuksien vähenemiseen ovat yleinen maailmantalouden laskusuhdanne, kuorma-autoliikenteen kustannusindeksien nousu, öljytuotteiden kuluttajahinnan nousu sekä tavarankuljetukseen tarkoitetun kaluston määrän lisääntyminen radikaalisti Suomessa
Tutkimuksessa tutkitaan kansainvälisiä tavarakuljetuksia harjoittavan suomalaisen yrityksen arvonlisäverokäytäntöä ja selvennetään sen yleisimmät sovellustilanteet. Jotta sovellustilanteita on mahdollista ymmärtää paremmin, tulee tuntea sen takana vaikuttava lainsäädäntö. Tämän takia tutkimuksen alussa määritetään Suomen kansallisen arvonlisäverolain ja Euroopan yhteisön arvonlisäverodirektiivin välinen suhde, ja vasta tämän jälkeen perehdytään syvällisemmin logistiikkapalveluiden verotuskäytäntöön. Tutkimusta on havainnollistettu käytännönesimerkein ja kuvion, jotka antavat selkeän kuvan muuten melko hankalastakin lainsäädännöstä. Kansainvälisten tavarakuljetusten arvonlisäverotus on sovellusalaltaan hyvin laaja ja vaikeaselkoinen, sillä jokainen kuljetustapahtuma on aina yksilöllinen. EU-alueen lainsäädäntöä on pyritty selkeyttämään yksinkertaistamalla yleisimpiä kaupankäyntitilanteita, mutta muun muassa kuljetusketjun sisältämät lisäpalvelut tulee silti tulkita omana verotustapahtumana. Odotettu direktiiviuudistus astuu voimaan vuoden 2010 alusta muuttaen merkittävästi kansainvälisen kaupan pääsääntöjä. Tutkimus perustuu pitkälti vallitsevaan lainsäädäntöön, mutta tulevien muutoksien vaikutuksia tutkitaan lisäksi uudistuvien direktiivien ja hallituksen esitysten pohjalta. Tutkimuksen huomionarvoisena tuloksena mainittakoon arvonlisäveron merkittävä rooli yritysten taloudelliseen asemaan ja sitä kautta kilpailukyvyn lisäksi kannattavuuteen. Liiketoiminnan kansainvälinen luonne edellyttää yritykseltä laajaa tietopohjaa kauppakumppanivaltion arvonlisäverojärjestelmästä ja muusta liiketoimintaa velvoittavasta lainsäädännöstä. Huolellisella arvonlisäverosuunnittelulla ja ennakoinnilla on mahdollista välttyä huomattaviltakin kustannusvaikutuksilta.
Suomessa HCT (High Capacity Transport) -ajoneuvoilla tarkoitetaan nykyisin sallittua suurempia ajoneuvoja eli yli 25,25 metriä pitkiä tai yli 76 tonnia kokonaismassaltaan painavia yhdistelmiä. Puunhankinnan logistiikan tehokkuuden ja taloudellisuuden kehittämiselle asettavat tarpeita metsäteollisuuden tuotantolaitosten ja energiapuuta käyttävien voimalaitosten merkittävät lähivuosien investointisuunnitelmat. Mikäli suunnitellut investoinnit toteutuvat, voi puutavaran vuosittainen käyttö lisääntyä yli 5 miljoonaa kuutiota jo vuoteen 2017 mennessä. Kansallisen metsästrategian tavoitteena on, että sekä runkopuun vuosittainen hakkuu että metsähakkeen vuosittain energiakäyttö kasvavat 15 miljoonalla kuutiolla vuoteen 2025 mennessä. Hankintalogistiikka vaikuttaa osaltaan Suomen metsäteollisuuden kilpailukykyyn ja siten alan tuotantovolyymeihin ja työllisyyteen Suomessa.
Opinnäytetyön aiheena oli viljakuljetuksissa käytettävien kalustojen yhdistäminen muihin bulkkikuljetuksiin. Työssä tutkittiin Suomen maanviljely tilannetta, sekä perehdyttiin hieman myös maailman viljakauppaan ja sen vaikutuksiin Suomessa. Lisäksi selvitettiin mitä muuta bulkkitavaraa Suomen maanteillä liikkuu. Tarkoituksena oli löytää viljakuljetuksille paluukuormia, jotta vältettäisiin tyhjällä kuormalla ajamista. Työssä keskityttiin vain kotimaan kuljetuksiin ja ulosrajattiin ulkomaan vienti ja kuljetukset. Viljamarkkinoiden nykytilanteeseen ja kuljetusketjun vaatimuksiin perehdyttiin käyttämällä alan kirjallisuutta ja verkkolähteitä. Saadun tiedon perusteella kuljetusten yhdistämisen ongelmakohdaksi havaittiin lyhyet välimatkat ja elintarvikkeiden kuljettamisen tarkat vaatimukset. Lopulliset yhteenvedot ja tulokset syntyivät kirjoittajan oman pohdinnan, teoriatiedon, tutkimisen, sekä alalla työskentelevien ihmisten kanssa aiheesta käytyjen keskustelujen tuloksena. Merkittävimmäksi ongelmaksi nousi se, miten saadaan hyöty menettämättä liikaa aikaa välttäen kuitenkin lisäkustannuksia.
Abstract The road freight transport industry as a labour-intensive sector is dependent on the work ability and well-being at work of employees. The majority of the occupational accidents are related to work phases outside the cab. These work phases, which are performed in various different work environments, contain several kinds of ergonomic discomforts. This poses complex challenges for the employers from a safety and productivity point of view. The framework of this thesis is based on the foundations of ergonomics and design science. The main objective was to provide knowledge that can be implemented into the design and management of work systems for local and short haul delivery operations. Material was obtained from two sources. A meta-synthesis was performed to frame holistic management in a human perspective. Furthermore, additional in-depth design knowledge was obtained through participatory ergonomics video analyses on drivers’ work outside the cab. Video analyses resulted in 262 identifications of demanding work situations where ergonomic discomforts and risks of accidents occurred. Sudden over-exertions and strains, falls and slips as well as losing control of work equipment were the most common deviations related to drivers’ work outside the cab and mainly related to physical activities of movement and carrying by hand. The majority of the work situations identified were performed in cargo spaces or elsewhere within the truck structure or at premises and yards that are administered by the customers or other stakeholders. In these environments, drivers tend to perform their work manually or using different types of work equipment. This thesis provides new in-depth knowledge on drivers’ work outside the cab. The results show that different stakeholders can contribute to drivers’ work systems. The knowledge provided by drivers and other stakeholders can be applied to holistic design and management processes at company level. Moreover, the knowledge can also be applied to broader value chain design and management processes.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Liedon kunnan tavarakuljetusten nykytilanne. Työssä selvitetään kunnan tavarakuljetusten tämän hetkiset kustannukset ja optimoidaan ajettavat reitit. Reittioptimoinnissa avuksi käytettyä ArcLogistics-ohjelman käyttöä esitellään työssä lyhyesti. Mahdolliset reittien parannukset tehtiin ohjelman ehdotuksen perusteella. Tämä opinnäytetyö on osa laajempaa selvitystä Liedon kunnan kuljetusten nykytilan kartoittamiseksi Tutkimusmateriaalia kerättiin haastattelemalla kunnan työntekijöitä. Lisäksi esitellään kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä, opinnäytetyö edustaa kvalitatiivista tutkimusta. Opinnäytetyön teoriaosa käsittelee hankintamenettelyä suurpiirteisesti. Kustannuksia ei lopulta voitu alentaa reittejä optimoimalla, sillä nykyiset reitit ovat tällä hetkellä mahdollisimman kustannustehokkaat. Taloudellista kannattavuutta saataisiin lisätyksi ajettuja kilometrejä pienentämällä, taloudellisemmalla ajotavalla, polttoaineen hinnan kilpailuttamisella sekä kuljetushintoja nostamalla.
Tässä opinnäytetyössä kartoitettiin Porin kaupungin postin ja pientavarakuljetusten optimointimahdollisuuksia. Työ tehtiin Porin kaupungin koulutoimen toimeksiantona. Työn tavoitteena oli tutkia kaupungin pientavarakuljetuskenttää ulkopuolisen silmin ja löytää mahdollisia säästökohteita. Työn teoriaosuuden pääpaino oli kuljetuksissa ja kuljetusten optimointiin liittyvien kokonaisuuksien käsittelyssä. Tutkimustehtävä toteutettiin ArcLogistics-optimointiohjelmalla. Erilaisten optimointimallinnusten avulla pyrittiin löytämään kustannustehokkaampia kuljetusvaihtoehtoja nykytilanteeseen verrattuna. Tutkimuksessa todettiin nykyisten kuljetusreittien olevan kuljetusten näkökulmasta puutteellisia. Optimoinnin avulla kokonaiskilometrejä saatiin huomattavasti pienennettyä. Tutkimuksen perusteella optimoinnin tarve oli nähtävissä. Suurimpina ongelmina olivat jakeluautojen määrä ja ajoneuvokapasiteetin hyödyntäminen. Tämä opinnäytetyö tarjoaa Porin kaupungille ideoita pientavarakuljetusten tehostamiseen ja antaa selkeän kuvan nykyisistä jakelureiteistä. Työssä esitettyjä ratkaisuja kaupunki voi hyödyntää oman kuljetussuunnittelun tukena. Työ on myös esimerkki siitä, kuinka tietokonepohjainen optimointiohjelmisto tarjoaa mahdollisuuksia kehittää ja tehostaa kuljetusjärjestelyitä.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin Suomen tieliikenteen tavarakuljetusten talousrikollisuutta ja harmaata taloutta, sekä poliisin ja kuljetusalan yhteistyötä näiden torjumiseksi. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö tunnetaan myös Public Private Partnershipinä. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluin, joita tehtiin yhteensä viisi (5). Haastateltavat olivat poliiseja ja kuljetusalan kattojärjestöjen edustajia. Haastattelujen perusteella ilmeni, että tieliikenteen tavarakuljetuksia koskeva säädöspohja on laaja ja hajanainen. Kesällä 2018 voimaan tullut laki liikenteen palveluista ei ole tilannetta juuri helpottanut, koska säädöksiä karsittaessa on menetetty useita valvonnan kannalta keskeisiä elementtejä. Kuljetusala ja poliisi ovat valtakunnan tasolla tiiviissä yhteistyössä tiedonvaihdon ja keskustelun muodossa. Paikallistasolla yhteistyö on vähemmän vakiintunutta. Kuljetusalan keskeisiä talousrikosten ja harmaan talouden ilmiöitä ovat ulkomaalaisten työntekijöiden alipalkkaus sekä laiton kabotaasiliikenne, joiden valvonta on hyvin haasteellista. Konkurssikeinottelu ja kertakäyttöyritysten hyväksikäyttö kuljetusalalla sopivat erityisesti jätekuljetuksiin. Kuljetusalan yritykset sopivat järjestäytyneen rikollisuuden tarkoituksiin niin edellä mainituilla tavoilla kuin salakuljetuksen eri muodoissa ja omaisuusrikoksissa. Erityisen vahingollista on kuljetus- ja logistiikkaketjujen kehittyvien tietoverkkojen sisällön joutuminen rikollisten käsiin ja hyödynnettäväksi. Poliisin ja kuljetusalan tulee jatkaa yhteistyötä ja vakiinnuttaa se myös paikallistasolla. Kuljetusten seurannan tietojärjestelmiä tulee kehittää poliisin ja kuljetusalan yhteistyössä. Kuljetusalan yritysten tulee kiinnittää erityistä huomiota tietojärjestelmien tietoturvaan sekä henkilöstön luotettavuuteen.
Opinnäytetyössä selvitettiin raskaassa ajoneuvokalustossa käytettävien yli 76 tonnia painavien yhdistelmien mahdollistamista kappaletavarakuljetuksissa Suomen sisäisessä tieliikenteessä. Materiaalina on käytetty valmistajilta, jälleenmyyjiltä ja korjaamoilta saatuja sekä internetsivustoilta löytyviä tietoja. Aiheena niin kutsutut HCT-yhdistelmät ovat ajankohtaisia, koska ajoneuvoyrittäjät etsivät uusia ratkaisuja kannattavampaan yrittämiseen. Suomessa otettiin käyttöön uudet painoluokat 1.10.2013. Uudet massat ja mitat ovat voimassa siirtymäkauden 30.4.2018 saakka. Työn alussa on lueteltu kuljetusalan sanoja ja lyhenteitä, minkä jälkeen selvitetty lakien ja standardien asettamat rajoitukset, jotka koskevat yhdistelmien rakennetta ja käyttöä yleisillä teillä. Raskaiden ajoneuvoyhdistelmien liikennöintiä rajoittavat ja tiestön kunnossapitoa hallinnoivat virastot kuten paikalliset ELY-keskukset. Työssä on myös kartoitettu, miten kuljetuskaluston suuremmat kokonaismassat vaikuttavat esimerkiksi päästöihin ja energiatehokkuuteen. Lisäksi on selvitty raskaan ajoneuvokaluston muutokset vuosien varrelta, joihin kuuluvat paino, akseleiden lukumäärä, korkeus ja pituus. Opinnäytetyössä vertaillaan kahta eri moduuliyhdistelmää. Veto- ja kytkentälaitteita koskevat standardit ja määräykset sekä laskentakaavat on havainnollistettu esimerkkien avulla. Lisäksi on esitetty veto- ja kytkentälaitteiden sijoitus sekä kiinnitystä koskevat rajoitukset standardien mukaisesti. Työssä on esitetty vetopalkin kiinnitykseen tarvittavat osat ja materiaalivaatimukset sekä muokkauksen rajoitteet. Vetopalkin sijoitus puoliperävaunun takaosaan sekä sivulevyjen vahvistaminen on esitetty esimerkin avulla. HCT-yhdistelmien vertailuun on kirjattu hyödyt ja haitat.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa äskettäin yhdistyneiden Liedon ja Tarvasjoen ateriakuljetusten nykytilanne. Työssä selvitetään tämän hetkiset kustannukset ja optimoidaan käytettävät reitit. Opinnäytetyö on osa suurempaa Liedon kunnan logistiikan nykytilan tutkimusta, joka on toteutettu yhteistyössä opiskelijoiden kanssa. Opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee reittioptimointia yleisellä tasolla ja reittioptimointiohjelmisto ArcLogisticsia. ArcLogisticsia ja sen ominaisuuksia kuvaillaan yksityiskohtaisesti. Lieto ja Tarvasjoki tarjoavat tilausten perusteella tehtävää ateriakuljetuspalvelua yksityisille asiakkaille. Opinnäytetyön tekemisen aikaan toimitukset tehdään kahdella ajoneuvolla. Nykytilan kartoitus tehdään ArcLogisticsin avulla. Tällä hetkellä käytettävät reitit syötettiin ohjelmaan. Kaikki parannukset käytettäviin reitteihin tehtiin osittain ohjelman ehdottamiin optimointimahdollisuuksiin perustuen. Optimoinnin aikana otettiin tulevaisuuden kannalta useita mahdollisia vaihtoehtoja huomioon. Reitit optimoitiin kahdelle ja kolmelle ajoneuvolle. Yhtenä vaihtoehtona oli siirtyä kokonaan kylmien aterioiden toimitukseen. Riittävän suuren osan asiakaskunnasta tilatessa kylmiä aterioita olisi se taloudellisin vaihtoehto tuotannon ja toimittamisen kannalta. Liedon kunnan suorittamassa asiakaskyselyssä vain 22 % asiakkaista olivat suoralta kädeltä vapaaehtoisia tilaamaan kylmiä aterioita. Tämä luku on aivan liian pieni ollakseen kannattava vaihtoehto, ja se aiheuttaa enemmän ongelmia kuin ratkaisuja. Optimoinnin tarve oli lopulta melko pientä. Tähän vaikutti se, että nykyiset reitit ovat järkeviä ja suunniteltu jo valmiiksi mahdollisimman nopeiksi ja lyhyiksi. Tulevaisuuden kannalta eri mahdollisuuksien kartoittaminen onnistui hyvin, ja se antaa toimeksiantajalle mahdollisuuden valita mieleisensä vaihtoehdon.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kappaletavarakuljetuksien haasteista meriviennissä. Työ käsittelee ainoastaan kolmansiin maihin tapahtuvaa vientiä. Työskennellessä huolinta-alan globaalissa yrityksessä työntekijä on päivittäin tekemisissä kappaletavaroiden lähettämisen kanssa. Tutkimuksen tarkoituksena on parantaa yrityksen tietoisuutta mahdollisista tulevaisuuden haasteista sekä näkymistä meriviennissä kolmansiin maihin. Työ on kirjoitettu lähinnä huolitsijan näkökulmasta katsottuna. Opinnäytetyö on jaettu kolmeen eri osioon: johdantoon, teoriaan sekä empiiriseen tutkimukseen. Tutkimuksen teoriaan on koottu hyödyllinen tieto huolitsijalle päivittäiseen työhön huolinta-alalla. Osiossa on käsiteltynä niin logistiikkaa, merivientiä, kappaletavarakuljetuksia, huolintaa sekä tullausta. Työn empiirinen osuus koostuu haastatteluiden avulla saaduista tuloksista ja niiden perusteella luoduista johtopäätöksistä. Tehtyjen haastatteluiden perusteella selvitettiin kappaletavarakuljetuksien haasteita meriviennissä niin nykypäivänä kuin mahdollisesti tulevaisuudessakin. Haastattelut ovat suoritettu kvalitatiivisilla teemahaastatteluilla. Haastatteluihin osallistui yhteensä viisi huolinta-alalla työskentelevää asiantuntijaa. Tutkimukseni teoria- ja empiriaosuuden pohjalta voidaan todeta, että kappaletavarakuljetuksien haasteet meriviennissä suuntautuvat ulkoisiin tekijöihin. Tuloksien perusteella voidaan todeta, että merivienti on hyvin riippuvainen nykypäivän taloustilanteesta, lainasäädöksistä sekä yrityksien tuotannoista. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että merivientialalla tulevien vuosien aikana tullaan näkemään mielenkiintoisia muutoksia, mutta myös uusia mahdollisuuksia. Kilpailu on alalla todella kovaa, eikä se näytä helpottavan tulevaisuudessakaan.
Tässä opinnäytetyössä pohdittiin ja pyrittiin selvittämään DSV Road Oy:n asiakkaiden kuljetus-ten vakuuttamisen käyttöä, mielipidettä ja sitä miksi he ovat vakuuttaneet DSV:n Tavarankuljetusvakuutuksella. DSV:n Tavarankuljetusvakuutus tarjoaa täyden turvan asiakkaiden lähetyksille. Vakuutuksen takana toimii DSV:n oma vakuutusyhtiö DSV Insurance A/S. Tavoitteena oli selvittää ovatko asiakkaat tyytyväisiä DSV:n Tavarankuljetusvakuutukseen ja pohtia, miten asiakkaat saataisiin vielä enemmän kiinnostumaan DSV:n Tavarankuljetusvakuutuksesta. Teoriaosuudessa käsitellään erilaisia kuljetusvakuutustyyppejä, vastuun jakautumista ja kuljetusvauriota sekä Incoterms-toimituslausekkeita. Kuljetuksissa on tärkeä tietää, kuka on vastuussa vakuutuksista ja mahdollisista vaurioista. Vaurion sattuessa on tiedettävä reklamaatioajat, jotta on mahdollista saada korvaus tai oltava tietoinen sittä mitä oma vakuutus kattaa ja mitä rahdinkuljettajan vastuuvakuutus kattaa. Teoriaosuus vastaa näihin kysymyksiin sekä jaottelee Incoterms-toimituslausekkeet. Opinnäytetyön empiirisessa osuudessa tehtiin Webropol-kysely sekä puhelinhaastattelu niille DSV:n asiakkaille, jotka olivat vakuuttaneet DSV:n Tavarankuljetusvakuutuksella ainakin kerran, mutta ei enempää kuin kolme kertaa. Haastattelu tehtiin puhelimitse, ja sillä tavoitettiin ne, jotka eivät vastanneet Webropol-kyselyyn. Kyselyn ja haastattelun jälkeen kysymykset käytiin läpi ja ne analysoitiin. Lopuksi annettiin kehitysideoita parantamaan DSV:n Tavarankuljetusvakuutusta. Kyselyyn vastasi 72 % kriteereiden täyttävistä asiakkaista, joita oli 67 yritystä. Perustuen tuloksiin jopa 91 % vastanneista asiakkaista oli tyytyväisiä DSV:n Tavarankuljetusvakuutukseen ja sen ehtoihin. Asiakkaista 74 %:lla ei ole ollut kuljetuksia tai tarvetta vakuuttaa. Tästä voidaan päätellä, että asiakkaat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä vakuutukseen, mutta vakuutettavaa tavaraa heillä ei ole, mikä taas saattaa johtua kuljetusten turvallisuudesta nykypäivänä. Vakuutuksen markkinoinnin tehostamisella saatettaisiin hankkia lisää asiakkaita.
Vaarallisia aineita kulkee maantiellä päivittäin useita tonneja. Osa tästä määrästä viedään ADR-kuljetuksina muun muassa Venäjälle, osa kuljetetaan kotimaan sisäisinä eli VAK-kuljetuksina. Työn tarkoituksena oli selvittää vaarallisten aineiden maantiekuljetuksia Venäjälle. Halusimme selventää ADR-kuljetusten käytäntöä niin, että asiantuntematon henkilö työn luettuaan omaa vankan peruskäsityksen kuljetusten todellisuudesta. ADR-sopimus on vaarallisten aineiden kuljetusta koskeva kansainvälinen sopimus. Se edesauttaa kuljetusten sujuvuutta eri maiden välillä vähentäen rajamuodollisuuksia. Venäjä on kuulunut ADR-sopimuksen piiriin vuodesta 1994, Suomi vuodesta 1979. Työssä käydään läpi vaarallisten aineiden luokittelu ja tarkastellaan tiekuljetuksiin liittyviä määräyksiä ja käytäntöä. Vaaralliset aineet luokitellaan yhdeksään pääluokkaan niiden vaaraominaisuuksien mukaan. Jokaisella aineella on oma vaaralipukkeensa, jolla ajoneuvo tulee merkitä. Näiden lipukkeiden lisäksi on olemassa muitakin merkintätapoja, jotka on käsitelty perinpohjaisesti työssä. Työssä syvennytään myös kuljetuksissa tarvittaviin asiakirjoihin ja niiden käyttötarkoitus pyritään selventämään asiaan perehtymättömille. Asiakirjojen lisäksi kuljettajan tai kuljetusyrityksen tulee huolehtia ajoneuvon oikeasta turvavarustelusta. Vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyvä laki on kokenut monia uudistuksia ja yksi suurimmista oli turvaohjekortin yhdenmukaistaminen. ADR-kuljetusten suuresta määrästä huolimatta, ne eivät aiheuta suurtakaan riskiä ympärillä olijoille. Oikein pakattuina, kuljetettuina ja varastoituna vaaralliset aineet ovat täysin vaarattomia. Turvallisuusasia on käsitelty niin, että vaarallisista aineista tietämätön henkilö osaa toimia oikein onnettomuustilanteessa.
Kieli: | fin |
---|---|
Julkaisija: | Helsinki : Liikennevirasto 2010- |
Aiheet: | |
Tallennettuna: |
|
Kieli: | fin |
---|---|
Julkaisija: | Helsinki : Liikennevirasto 2010-2018 |
Aiheet: | |
Tallennettuna: |
|
Kieli: | fin |
---|---|
Julkaisija: | Helsinki : Viestintävirasto 2005-2009. |
Aiheet: | |
Tallennettuna: |
|
Kieli: | fin |
---|---|
Julkaisija: | Helsinki : Viestintävirasto 2010-2011. |
Aiheet: | |
Tallennettuna: |
|
Kieli: | fin |
---|---|
Julkaisija: | Helsinki : Viestintävirasto 2014- |
Aiheet: | |
Tallennettuna: |
|