Kaikki aineistot
Lisää
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten naiset ja miehet eri henkilöstöryhmissä kokevat tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuvan Rajavartiolaitoksessa. Tavoitteena oli kartoittaa tilannetta henkilöstön kokemusten kautta, jolloin todellinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanne on mahdollista saada päivänvaloon. Osakysymysten avulla haluttiin selvittää missä osa-alueissa tasa-arvo ja yhdenvertaisuus koetaan puutteelliseksi ja miten puutteet tasa-arvossa ja yhdenvertaisuudessa ilmenevät. Tutkimus toteutettiin monimenetelmätutkimuksena käyttäen fenomenografista tutkimusotetta. Metodina käytettiin survey-tutkimusta, jossa aineisto kerättiin kyselyn avulla ja analysoitiin fenomenografisesti tasa-arvon osa-alueiden avulla. Kysely lähetettiin sähköisesti linkkinä kaikille Rajavartiolaitoksen työntekijöille henkilöstötoimistojen välityksellä. Kyselyyn vastasi 820 henkilöä eli noin 27 prosenttia Rajavartiolaitoksen työntekijöistä. Vastauksia saatiin jokaisesta henkilöstöryhmästä. Osa-alueisiin jaettuna puutteita koettiin eniten siviilihenkilöstön arvostuksessa sekä sukupuolten välillä puolin ja toisin riippuen kontekstista. Kiusaamis- ja häirintäkokemukset olivat melko korkeat, sillä tavoitteena olisi niiden suhteen nollatoleranssi. Itsensä kehittäminen ja eriarvoisuus kokonaisuudessaan yhdistettiin myös arvostukseen, joten sillä perusteella kyseinen osa-alue on koettu puutteelliseksi. Uralla etenemisen ja koulutusmahdollisuuksien kokonaisuuksissa sotilasmiehet kokevat, että naiset etenevät uralla helpommin ja naiset kokevat, että eriarvoinen kohtelu heijastuu asenteiden kautta heidän sukupuoleen. Siviilityöntekijät tuntevat, että heillä ei ole uralla etenemisen mahdollisuuksia sotilaisiin verrattuna riippumatta sukupuolesta. Sukupuolella itsessään ei kuitenkaan nähdä olevan vaikutusta odotuksiin henkilöitä kohtaan. Työilmapiiri ja johtaminen sekä perheen ja työn yhdistäminen nähtiin melko tasa-arvoisiksi riippumatta sukupuolesta tai henkilöstöryhmästä. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että naiset ja miehet eri henkilöstöryhmissä kokevat tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuvan kokonaisuutena melko hyvin. Haasteita näyttäytyy eniten siviilien ja sotilaiden välillä ja vuorovaikutuksessa, joten voidaan puhua henkilöstöryhmien välisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämiskohteista. On kuitenkin todettava, että osa-alueiden puutteet tasa-arvossa ja yhdenvertaisuudessa vaikuttavat kokonaisuuteen paljon ja niiden vaikutus organisaatiokulttuuriin ja työhyvinvointiin on olennainen osa toimivaa organisaatiota. Näin ollen muodollisen ja tosiasiallisen tasa-arvon kehittäminen on Rajavartiolaitoksen vastuulla, mutta on myös siellä työskentelevien henkilöiden ja heidän asenteiden tuote
Hallitus antoi eduskunnalle selonteon naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta vuonna 2010 (STM 2010:8). Selonteossa hallitus linjasi näkemyksensä tulevaisuuden tasa-arvopolitiikasta vuoteen 2020. Tavoitteena oli vahvistaa pitkäjänteistä ja suunnitelmallista tasa-arvopolitiikkaa sekä painottaa sitoutumista tasa-arvopolitiikan toimeenpanoon kaikilla tasoilla. Lisäksi selonteon tavoitteena oli antaa välineitä tulevien hallitusten tasa-arvo-ohjelmien laatimiseen. Selonteko tarjosi eduskunnalle, yhteiskunnallisille toimijoille ja kansalaisille mahdollisuuden laaja-alaiseen keskusteluun sukupuolten tasa-arvoa koskevista tavoitteista ja tasa-arvopolitiikan keinoista. Eduskunta edellytti selonteon käsittelyn yhteydessä, että työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle annetaan asiasta väliraportti vuonna 2016. Tämä väliraportti on katsaus siihen, miten selonteon linjauksia on toimeenpantu toukokuuhun 2016 asti. Väliraportti on kirjoitettu niin, että jokaisen teeman kohdalla on kehitys vuosien 2011–2016 aikana. Tämän jälkeen käydään läpi linjaukset ja niiden toimeenpanoon liittyvät toimet. Jokaisen teeman lopussa tuodaan esiin tähän teemaan liittyvät johtopäätökset. Selonteossa ei ollut omaa teemakokonaisuuttaan maahanmuuttajista. Sosiaali- ja terveysministeriö teetti selvityksen maahanmuuttajanaisten ja -miesten asemasta sekä sukupuolten tasa-arvon edistämistoimista tällä alueella (STM 2016:53). Selvitys on olemassa olevan tiedon ja aineistojen pohjalta laadittu yleiskatsaus maahanmuuttajanaisten ja -miesten asemaan ja sukupuolten tasa-arvoon Suomessa. Tämän ja muiden tuoreiden selvitysten perusteella väliraporttiin on laadittu luku maahanmuuttajista. Tasa-arvoselonteon väliraportti kertoo, että vuosina 2011 - 2016 monissa asioissa on päästy eteen-päin. Joissakin kysymyksissä taas tilanne näyttäisi pysyvän ennallaan. Hallituksen tasa-arvo-ohjelma vuosille 2012 - 2015 oli toimiva väline tasa-arvopolitiikan edistämiseksi. Samoin pääministeri Sipilän hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa vuosille 2016 - 2019 on merkittäviä toimia, joilla tasa-arvoa pystytään parantamaan.
Hallituksen tasa-arvo-ohjelma 2012-2015 kokoaa yhteen keskeisiä hallituksen toimenpiteitä sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän poistamiseksi. Tasa-arvo-ohjelma sisältää tavoitteita ja toimenpiteitä eri teema-alueilla sekä kaikkia ministeriöitä koskevia toimia sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseksi valtioneuvoston päätöksenteossa. Kukin ministeriö vastaa hallinnonalansa toimenpiteiden toteuttamisesta. Kaikkien ministeriöiden edustajista koostuvan tasa-arvo-ohjelmatyöryhmän tehtävänä on varmistaa ohjelman toimeenpano ja seurata ohjelman toteutumista. Ohjelman hyväksymisen yhteydessä sovittiin, että hallitukselle annetaan väliraportti ohjelman toimenpiteiden etenemisestä vuonna 2013. Tasa-arvo-ohjelmatyöryhmä on koonnut väliraportin seurantatiedot. Ohjelman teemakohtaisista toimenpiteistä kaksi on jo toteutettu. Yli kaksikymmentä toimenpidettä on käynnistetty, ja niissä edetään hyvin. Runsaan parinkymmenen toimenpiteen toteutus on vielä alkuvaiheessa, ja lisätyötä toimien vauhdittamiseksi tarvitaan. Monia toimenpiteitä on saatu hyvin liikkeelle, mutta varsinkin laajempiin hankekokonaisuuksiin sisältyvien tasa-arvotoimien toteuttaminen vaatii aikaa sekä eri ministeriöiden ja muiden toimijoiden välistä tiivistä yhteistyötä. Loppuraportti ohjelman toteutumisesta annetaan hallituskauden loppuun mennessä.
This is a summary of a broader research on gender equality when recruiting people for senior management positions in listed companies and state-owned companies (Koivunen 2015). Senior management refers to the chair and members of the board as well as the CEO and operating management. Furthermore, the research focuses on the activities of executive search firms, which are in central role for the recruitment process of senior management. Companies’ recruitment practices and processes for senior management have been studied fairly little in Finland from the point of view of gender equality. Researching these practices and processes from the perspective of promoting gender equality is necessary, as, despite the higher education level that Finnish women have compared to Finnish men, there are still more men than women executives, particularly in corporate senior management. Men also climb the career ladder faster than women to become managers earlier. (Kauhanen, Kauhanen, Laine, Lilja, Maliranta & Savaja 2015; Pietiläinen, Keski-Petäjä & Katainen 2015; Statistics Finland 2014; Vuorinen-Lampila 2014.) Research is needed in order to better assess the present state of affairs and alter recruitment policies so as to take gender equality into consideration more effectively.
Tämä on tiivistelmä laajemmasta tilastoselvityksestä, jossa on tarkasteltu naisten ja miesten edustusta yritysten ylimmässä johdossa (Pietiläinen, Keski-Petäjä & Katainen 2015). Selvitys on osa sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksikön 1.11.2013-30.9.2015 toteuttamaa Tasa-arvoa johtajien urakehitykseen (TASURI) -hanketta (www.stm.fi/tasuri). Hankkeen tavoitteena on lisätä sukupuolten tasapuolista edustusta yritysten ylimmässä johdossa ja edistää naisten urakehitystä ja sukupuolten tasa-arvoa työelämässä. Hanke saa osarahoituksen Euroopan unionin Progress-ohjelmasta.
Oikeusministeriö asetti 15.11.2005 tasa-arvotyöryhmän, puheenjohtajanaan erikoissuunnittelija Minna Piispa, laatimaan oikeusministeriölle tasa-arvolain edellyttämä tasa-arvosuunnitelma sekä seuraamaan sen toteutumista. Työryhmän työ oli linjattu siten, että päähuomio keskitetään ensisijaisesti naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon sekä mahdollisuuksien mukaan kiinnitetään huomiota myös eri-ikäisten työntekijöiden yhdenvertaisuuden toteutumiseen ministeriössä. Työryhmä keräsi työtään tukemaan laajan tausta-aineiston. Tilastollisella tasa-arvoselvityksellä arvioitiin tasa-arvon nykytilanne ministeriössä sekä pyrittiin tunnistamaan ne mies- ja naistyöntekijöiden asemaa koskevat alueet, joilla on eniten parantamista ja joista kehittämistyö olisi siten syytä aloittaa. Tasa-arvokyselyllä kartoitettiin oikeusministeriön työntekijöiden tasa-arvoon liittyviä kokemuksia ja sitä, miten tasa-arvoisena työyhteisö ylipäänsä nähdään ja koetaan. Tehtyihin esiselvityksiin perustuen on oikeusministeriön vuosien 2006–2007 tasa-arvosuunnitelmassa keskitytty kolmeen tasa-arvon kannalta erityisen tärkeäksi nähtyyn osa-alueeseen: 1) rekrytointiin, 2) uralla etenemiseen ja työtehtävien monipuolistamiseen sekä 3) samapalkkaisuuteen. Jokaiselle osa-alueelle määritettiin tavoitteet, toimenpiteet, vastuuhenkilöt ja aikataulu sekä sovittiin seurannasta ja siinä käytettävistä mittareista. Lisäksi tasa-arvotyöryhmä määritteli periaatteet seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan häirinnän ehkäisemiseksi.
This is a summary of an extensive statistical report examining the representation of women and men in senior corporate management (Pietiläinen, Keski-Petäjä & Katainen 2015). The report is part of the Gender Equality in Top Management – Changing Practices in Economic Decision Making (TASURI) project carried out by the Gender Equality Unit at the Ministry of Social Affairs and Health (1 November 2013 to 30 September 2015, see www.stm.fi/tasuri). The project aims at increasing equal gender representation in senior corporate management and, therefore, promoting women’s career development and gender equality in working life. The project is co-funded by the European Union’s Progress programme.
Tämä on tiivistelmä laajemmasta tutkimuksesta, jonka kohteena on sukupuolten tasa-arvo rekrytoitaessa henkilöitä yritysten ylimmän johdon tehtäviin pörssiyhtiöissä ja valtio-omisteisissa yhtiöissä (Koivunen 2015). Ylimmällä johdolla tarkoitetaan yrityksen hallituksen puheenjohtajaa ja hallituksen jäseniä sekä toimitusjohtajaa ja toimivaa johtoa. Tutkimuksessa keskitytään lisäksi monista ylimmän johdon rekrytoinnin käytännöistä vastaavien suorahakuyritysten toimintaan. Yritysten ylimmän johdon rekrytointikäytäntöjä ja –prosesseja on aiemmin tutkittu Suomessa sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta verrattain vähän. Näiden käytäntöjen ja prosessien tutkimiselle sukupuolten tasa-arvon edistämisen näkökulmasta on tarvetta, koska suomalaisten naisten miehiä korkeammasta koulutuksesta huolimatta miehiä on johtajina erityisesti yritysten ylimmässä johdossa naisia enemmän. Miehet myös etenevät johtajiksi naisia nopeammin. (Kauhanen, Kauhanen, Laine, Lilja, Maliranta & Savaja 2015; Pietiläinen, Keski-Petäjä & Katainen 2015; Tilastokeskus 2014; Vuorinen-Lampila 2014.) Tutkimuksen keinoin tuotettua tietoa tarvitaan, jotta voidaan paremmin arvioida nykytilannetta ja muuttaa rekrytoinnin käytäntöjä sukupuolten tasa-arvon paremmin huomioiviksi.
Det här är ett sammandrag av en mer omfattande statistikutredning som granskat kvinnors och mäns representation i företagens högsta ledning (Pietiläinen, Keski-Petäjä & Katainen 2015). Utredningen är en del av projektet Jämställd karriärutveckling för chefer (TASURI, Gender Equality in Top Management - Changing Practices in Economic Decision-Making) som social- och hälsovårdsministeriets jämställdhetsenhet genomför under 1 november 2013 – 30 september 2015. Målet med projektet är att uppnå en mer jämställd representation av könen i företagens högsta ledning och på så sätt främja kvinnors karriärutveckling och jämställdhet mellan könen i arbetslivet. Projektet får delfinansiering av Europeiska unionens Progress-program.
Tasa-arvoa johtajien urakehitykseen -hanketta (TASURI, Gender Equality in Top Management - Changing Practices in Economic Decision-Making) toteutettiin sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksikössä ajalla 1.11.2013–30.9.2015. TASURI-hanke tuki toiminnallaan hallituksen tasa-arvo-ohjelman 2012–20152 toteuttamista, erityisesti tasa-arvo-ohjelman kohtaan 3.3. ”Naisten urakehityksen edistäminen ja sukupuolten tasapuolisen edustuksen lisääminen julkisen ja yksityisen sektorin päätöksenteossa” sisältyneitä toimenpiteitä.
Projektet Jämställd karriärutveckling för chefer (TASURI, Gender Equality in Top Management – Changing Practices in Economic Decision-Making) genomfördes av jämställdhetsenheten vid social- och hälsovårdsministeriet under perioden 1.11.2013–30.9.2015. Mia Teräsaho var projektchef (fr.o.m. 1.11.2013) och Mari Kupiainen var projektplanerare (fr.o.m. 14.4.2014).
Regeringens jämställdhetsprogram 2012−2015 samlar regeringens centrala åtgärder för att främja jämställdhet mellan könen och avskaffa diskriminering baserad på kön. Jämställdhetsprogrammet innehåller mål och åtgärder inom olika temaområden samt åtgärder som gäller alla ministerier och som syftar till integrering av könsperspektivet i statsrådets beslutsfattande. Varje ministerium ansvarar för genomförandet av åtgärderna i sina respektive förvaltningsområden. Arbetsgruppen för jämställdhetsprogrammet består av representanter för samtliga ministerier och har till uppgift att se till att programmet genomförs och följa upp genomförandet. I samband med att programmet antogs kom man överens om att regeringen ges en interimsrapport under 2013 om hur programåtgärderna framskrider. Arbetsgruppen för jämställdhetsprogrammet har sammanställt uppföljningsuppgifterna för interimsrapporten. Av programmets tematiska åtgärder har två redan genomförts. Över tjugo åtgärder har inletts och dessa framskrider i god takt. Genomförandet av drygt tjugo åtgärder är ännu i inledningsfasen och mer arbete behövs för att påskynda dem. Många åtgärder är redan i full gång, men genomförandet av jämställdhetsåtgärder i synnerhet inom mer omfattande projekthelheter kräver tid samt ett nära samarbete mellan olika ministerier och andra aktörer. Slutrapporten om genomförandet av programmet görs i slutet av regeringsperioden. I enlighet med regeringsprogrammet har de riktlinjer i jämställdhetsredogörelsen som sträcker sig fram till år 2020 beaktats i jämställdhetsprogrammet. Jämställdhetsprogrammet är ett centralt redskap för verkställande och uppföljning av riktlinjerna i redogörelsen. I en särskild sektion av interimsrapporten granskas riktlinjer i jämställdhetsredogörelsen som genomförs med andra än jämställdhetsprogrammets åtgärder.
Gender Equality in Top Management – Changing Practices in Economic Decision-Making (TASURI) project was implemented by the Gender Equality Unit at the Finnish Ministry of Social Affairs and Health in the period 1 November 2013–30 September 2015. Its Project Manager was Mia Teräsaho (from 1 November 2013) and the Project Coordinator was Mari Kupiainen (from 14 April 2014).
Tämä on kokonaisarviointiraportti Juha Sipilän hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteiset toimenpiteet kokoavasta Samapalkkaisuusohjelmasta 2016–2019. Toimeksiannon mukaisesti se on arviointi ohjelman toiminnasta ja vaikuttavuudesta; toimenpidekokonaisuuden onnistuneisuudesta ja toimintatavoista; sekä ohjelman päätavoitteen ja osatavoitteiden toteutumisesta. Arviointi on havainnoista, johtopäätöksistä ja suosituksista sekä kehittämisehdotuksista muodostuva kokonaisuus. Samapalkkaisuusohjelman 2016–2019 riippumattoman kokonaisarvioinnin on tehnyt Leo Suomaa. Kokonaisarviointi perustuu haastatteluista, kuulemistilaisuudesta sekä asiakirja-aineistosta saatuihin tietoihin ja näkemyksiin sekä niihin seurantavälineisiin, joita ohjelmassa on sovittu käytettävän. Kaikista tavoitteista tai toimenpiteistä ei arviointihetkellä ollut käytettävissä seurantatietoja ohjelman ajalta. Samapalkkaisuusohjelma on koettu tarpeelliseksi, mutta nykyisen tai sitä edeltäneiden ohjelmien ei ole katsottu onnistuneen hyvin päätavoitteessaan eli naisten ja miesten palkkaeron kaventamisessa. Ero on kaventunut hitaasti. Ohjelmien vaikutusta kaventumiseen on vaikea erottaa muiden tekijöiden vaikutuksesta. Ehdotuksena on, että samapalkkaisuustoimenpiteitä jatkettaessa keskitytään vain vaikuttavimpiin sukupuolten palkkaeroa kaventaviin toimiin. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että hallitus ja työmarkkinaosapuolet sitoutuvat näkyvästi naisten ja miesten palkkaeron ohjelmalliseen kaventamiseen.
Raportissa tutkitaan hallituksen tasa-arvo-ohjelmien vaikuttavuutta ja toimivuutta. Tarkastelu perustuu 51 tasa-arvopolitiikan avaintoimijan haastatteluun sekä laajaan asiakirja-aineistoon. Pääviesti on, että tasa-arvo-ohjelmaa tarvitaan, mutta sitä täytyy kehittää. Ohjelmalla on neljä tehtävää: yhteiskunnallinen, hallinnollinen, poliittinen ja demokraattinen. Yhteiskunnallinen tehtävä on edistää sukupuolten tasa-arvoa yhteiskunnassa, poliittinen tehtävä on kirkastaa hallituksen tasa-arvopoliittinen muutoslupaus ja sitouttaa hallitus. Hallinnollinen tehtävä on edistää poikkihallinnollista yhteistyötä ja sitouttaa ministeriöitä, demokraattinen tehtävä on osallistaa kansalaisyhteiskuntaa ja vahvistaa hallituksen tilivelvollisuutta. Ohjelmiin liittyy neljä haastetta, joihin tulee vastata: 1) ohjelman rooli on epäselvä, 2) ohjelman tehtävät eivät toteudu kunnolla, 3) ohjelman tehtävät eivät ole tasapainossa ja 4) ohjelmien näkyvyys ja tunnettuus ovat heikkoja. Tasa-arvo-ohjelman tulee olla yhteiskunnallisesti vaikuttava, näkyvä ja saavutettava. Raportti tekee viisi suositusta ohjelman kehittämiseksi kohti tätä visiota: 1) ohjelman tehtävien tulee olla tasapainossa, 2) ohjelman tulee ilmaista hallituksen muutoslupaus, 3) prosesseja on muutettava osallistavammiksi, 4) ohjelmalle on myönnettävä määräraha ja 5) toimenpiteissä on pyrittävä konkreettisuuteen ja painoarvoon.
Työryhmän tehtävänä oli laatia ehdotus tasa-arvoasioiden hallinnollisesta sijoittumisesta ja organisoinnista, sekä pohtia tasa-arvoasiain neuvottelukunnan tehtäviä, roolia ja kokoonpanoa. Työryhmän tavoitteeksi asetettiin tasa-arvoasioiden organisoinnin selkiyttäminen ja toimielinten hallinnollisesti tarkoituksenmukainen sijoittaminen. Työryhmä esittää: Tasa-arvovaltuutetun toimiston tulee edelleenkin olla sosiaali- ja terveysministeriössä. Työryhmän ensisijainen ehdotus on lainvalvonnan ja tasa-arvopolitiikan säilyttäminen samassa yksikössä ja henkilöstön lisääminen kolmella esittelijällä. Tavoiteltava ratkaisu pitemmällä aikajänteellä olisi lainvalvonnan ja tasa-arvopolitiikan eriyttäminen toisistaan, mikä työryhmän arvion mukaan edellyttäisi yhteensä seitsemän henkilötyövuoden lisäystä. Tasa-arvovaltuutetun toimiston johdon tulee olla edustettuna sosiaali- ja terveysministeriön johtoryhmässä ja tasa-arvovaltuutetun toimisto siirretään kansliapäällikön alaisuuteen. Lisäksi selvitetään mahdollisuuksia antaa tasa-arvovaltuutetun toimiston virkamiehille esittelyoikeus valtioneuvostossa ja ministeriössä niissä tasa-arvoasioissa, joihin tarvitaan valtioneuvoston tai ministeriön päätös. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan kokoonpanoa monipuolistetaan siten, että siinä on edustajat keskeisistä naisjärjestöistä ja mahdollisista miesjärjestöistä ja sen toimikausi pidennetään eduskunnan toimikautta vastaavaksi. Tasa-arvotoimielimiä koskevia säännöksiä uudistetaan siten, että niissä otetaan huomioon toimiston tehtävien lisääntyminen ja tehtäväkentän laajentuminen. Tasa-arvovaltuutetun toimistoon perustetaan kolme uutta esittelijätason virkaa. Tasa-arvovaltuutettua koskevia säännöksiä muutetaan siten, että valtuutettu voi merkittävässä lain soveltamista koskevassa kysymyksessä saattaa asian omissa nimissään tuomioistuimen tutkittavaksi. Tämä edellyttää ehdotettujen lisäresurssien toteutumista. Jotta tasa-arvolautakuntaa voitaisiin hyödyntää enemmän, sen tehtäviä on tarkistettava ja sitä on muutenkin kehitettävä esimerkiksi tietosuoja- tai kuluttajavalituslautakunnan tapaiseksi elimeksi.
Tämä suunnitelma sisältää sisäministeriön henkilöstöpoliittisen ja toiminnallisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman vuosille 2020–2021. Suunnitelma koskee sekä ministeriötä työnantajana että ministeriön toimintaa. Tavoitteena on, että ministeriö edistää tosiasiallista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta aktiivisesti, suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Toimeenpanemalla tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa ministeriö ehkäisee ja torjuu syrjintää iän, sukupuolen, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Suunnitelmassa määritellään yleisellä tasolla ne tavoitteet, toimenpiteet ja vastuut, joilla ministeriö edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta henkilöstöpolitiikassa sekä asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Niiden toteuttaminen ja seuranta tapahtuvat ministeriön osastojen ja yksiköiden yhteistyönä. Sukupuolten tasa-arvon ja kaikkien ihmisten yhdenvertaisuuden edistäminen on jokaisen virkamiehen velvollisuus ja ne huomioidaan kaikessa toiminnan suunnittelussa. Suunnitelma on hyväksytty ministeriön kansliapäällikön johtoryhmässä 22.1.2020, ja se on voimassa ajalla 1.2.2020–31.12.2021.
Tasa-arvoasioista vastaavan ministeri Paavo Arhinmäen nimittämä, mieskysymyksiä tasa-arvopolitiikassa pohtiva työryhmä aloitti toimintansa tammikuussa 2013. Työryhmä koostuu miesjärjestöjen ja poikatoiminnan sekä SETA:n, TANE:n ja neljän ministeriön edustajista. Työryhmän toimikausi päättyy 15.10.2014. Miestyöryhmän tehtävät ovat asettamispäätöksen mukaan: miehiä koskevien uusien tasa-arvokysymysten identifiointi ja jo havaittujen kysymysten tarkentaminen, tasa-arvo-ohjelman miehiin liittyvien toimenpiteiden vauhdittaminen, vuorovaikutuksen kehittäminen ministeriöiden virkamiesten ja miesjärjestöjen välillä, miehet ja tasa-arvo -seminaarin järjestäminen. Työryhmä on asettanut työlleen seuraavat tavoitteet: miehet ja naiset kokevat tasa-arvon yhteiseksi asiaksi ja tasa-arvopolitiikan yhteiseksi politiikaksi, tasa-arvoa edistävät poliittiset toimenpiteet miesten ongelmien ratkaisemiseksi, tilan luominen miesten moninaisuudelle. Työryhmä kokoontui kevätkaudella 2013 seitsemän kertaa ja syyskaudella 2013 neljä kertaa. Työryhmän väliraportti julkaistiin helmikuussa 2014. Loppuraporttia valmistelevassa väliraportissa summataan työryhmän tähänastista toimintaa ja otetaan kantaa meneillään oleviin prosesseihin, kuten tasa-arvo-ohjelman miehiä koskeviin toimenpiteisiin. Väliraportin päätarkoitus on avata työryhmän työskentelyä avoimeksi keskusteluksi keskeisten sidosryhmien kanssa. Työryhmän jäsenet eivät ole sitoutuneet yksittäisiin keskustelunavauksiin. Kyseessä ovat nimenomaan työryhmän esittämät keskustelunavaukset eivätkä työryhmän esitykset.
Toiminnallisen tasa-arvon työryhmä vastaa opetus- ja kulttuuriministeriössä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisestä. Työryhmä valmisteli syksyllä 2018 osastojen kanssa kuvaukset toimenpiteistä, joilla ministeriö on käytännössä edistänyt tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimikaudelle 1.3.2019–31.12.2021 asettama työryhmä on jatkanut edellisen työryhmän työtä ja tuottanut opetus- ja kulttuuriministeriön toimintaa ohjaavat linjaukset tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Ne hyväksyttiin kansliapäällikön johtoryhmässä 24.10.2019. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan on koottu opetus- ja kulttuuriministeriön yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistävät keskeiset linjaukset. Ne on työstetty yhteistyössä ministeriön yhteistoimintaryhmien kanssa. Linjaukset koskevat ministeriön 1) tulos- ja tavoiteohjausta, 2) valtionavustustoimintaa, 3) lainsäädännön valmistelua, 4) koulutusta ja 5) viestintää.
Sisäministeriön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma sisältää sekä henkilöstöpoliittisen että toiminnallisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman. Suunnitelma koskee sekä ministeriön toimintaa ja hallinnonalan toiminnan ohjaamista että ministeriötä työnantajana. Tavoitteena on, että ministeriö edistää tosiasiallista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta aktiivisesti, suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Toimeenpanemalla tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa ministeriö ehkäisee ja torjuu kaikkinaista syrjintää sukupuolen, etnisen alkuperän, iän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen ja moniperusteisen syrjinnän osalta. Suunnitelman tavoitteena on ollut laatia konkreettisia, toteuttamiskelpoisia ja seurattavissa olevia toimenpiteitä. Suunnitelma on laadittu virkatyönä hallinto- ja kehittämisosastolla ja sitä on käsitelty sisäministeriön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden koordinaatioryhmässä, osastopäällikkökokouksessa sekä YT-elimissä. Lisäksi syksyllä 2016 järjestettiin ministeriön sisäinen lausuntokierros, jonka kautta osastot osallistuivat erityisesti toiminnallisten tavoitteiden asettamiseen. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on hyväksytty ministeriön osastopäällikkökokouksessa 30.11.2016.
Arbetsgruppen som utreder mansfrågor inom jämställdhetspolitiken, som tillsatts av minister Paavo Arhinmäki med ansvar för jämställdhetsfrågor, inledde sin verksamhet i januari 2013. Arbetsgruppen består av företrädare för mansorganisationer och pojkverksamhet samt Föreningen för sexuellt likaberättigande SETA, delegationen för jämställdhetsärenden och fyra ministerier. Arbetsgruppens mandatperiod gick ut 15.10.2014. Enligt tillsättningsbeslutet är mansarbetsgruppens uppgifter att identifiera nya jämställdhetsfrågor som gäller män och precisera frågor som redan uppmärksammats, snabba upp de mansrelaterade åtgärderna i jämställdhetsprogrammet, bidra till en livligare dialog mellan ministeriernas tjänstemän och mansorganisationer och ordna seminariet om män och jämställdhet. Mål som arbetsgruppen satt upp är bland annat att män och kvinnor bör uppleva jämställdheten som en gemensam sak och jämställdhetspolitiken som en gemensam politik, politiska åtgärder som främjar jämställdheten bör lösa även mäns problem och nytt utrymme bör skapas för mera mångfacetterad manlighet. Mansarbetsgruppen publicerade i februari 2014 en lägesrapport där man har sammanställt mer ingående bakgrunds- och statistisk information om mansfrågor och presenterat den historiska utvecklingsgången för mansfrågorna i Finland. Gruppen har beslutat göra en kort slutrapport som bara innehåller arbetsgruppens förslag och motiveringar. Slutrapporten har utarbetats utgående från arbetsgruppens diskussioner, och gruppen har haft som mål att ta med samtliga aktörers synpunkter, om än den innehåller kompromisser och vissa avgränsningar.
The working group on the Male Issues in Equality Policy project appointed by Paavo Arhinmäki, the Minister for Gender Equality, began its task in January 2013. The working group consists of representatives of men's organisations, boy action groups, Seta and TANE, the Council for Gender Equality. The working group’s term of office ended on 15/10/2014. When the working group was set up, its tasks were to identify new gender equality issues relating to men and define older issues more closely, expedite measures concerning men under the Government Action Plan for Gender Equality, develop interaction between ministry officials and men's organisations, and organise a seminar on men and gender equality. The working group's goals included that of enabling men and women to feel that equality is something that is common to both genders and that gender equality policy is a policy that is also common to both genders and policy measures to promote gender equality, but also to resolve male problems and the establishment of male diversity. In February 2014, the working group published an interim report containing background information and statistics on male issues in greater depth than in the final report and a description of the historical development of male issues in Finland. It was decided to keep the final report compact, containing just the working group's proposals and their arguments for them. The final report was compiled based on discussions among the working group, and an attempt was made to include the views of everyone, although compromises were made and certain limits were put in place.
The working group on Men s Issues in Equality Policy appointed by Paavo Arhinmäki, the Minister for Gender Equality, began its task in January 2013. The working group consists of representatives of men’s organisations, boy action groups, Seta LGBTI Rights in Finland, the Council for Gender Equality TANE and four Ministries. The working groups term of office ends on 15 October 2014. When the working group was set up, its tasks were to identify new gender equality issues relating to men and define older issues more closely, expedite measures concerning men under the Government Action Plan for Gender Equality, develop interaction between ministry officials and men’s organisations, and organise a seminar on men and gender equality. The working group set the following objectives for its work: to ensure that men and women experience gender equality as a shared issue and gender equality policy as a shared policy, to promote political procedures to resolve problems experienced by men, and to create a space for male diversity. The working group met a total of seven times during its 2013 spring term and four times during its 2013 autumn term. The working group’s interim report was published in February 2014. The interim report, which was compiled in preparation for the final report, sums up what the working group has done so far, and takes a stance on on-going processes, such as the procedures listed in the Government Action Plan for Gender Equality that apply to men. The primary purpose of the interim report is to extend the group’s work into a discussion with key interest groups. The members of the working group have not committed to single proposals. The proposals listed are mere suggestions and ways of initiating discussion on topics, not officially submitted proposals for action.
Tasa-arvoasioista vastanneen ministeri Paavo Arhinmäen nimittämä, mieskysymyksiä tasa-arvopolitiikassa pohtiva työryhmä aloitti toimintansa tammikuussa 2013. Työryhmä koostuu miesjärjestöjen ja poikatoiminnan sekä SETA:n, TANE:n ja neljän ministeriön edustajista. Työryhmän toimikausi päättyi 15.10.2014. Miestyöryhmän tehtävät asettamispäätöksessä ovat miehiä koskevien uusien tasa-arvokysymysten identifiointi ja jo havaittujen kysymysten tarkentaminen, tasa-arvo-ohjelman miehiin liittyvien toimenpiteiden vauhdittaminen, vuorovaikutuksen kehittäminen ministeriöiden virkamiesten ja miesjärjestöjen välillä, miehet ja tasa-arvo -seminaarin järjestäminen. Työryhmän nimeämiin tavoitteisiin kuuluvat muun muassa, että miehet ja naiset kokevat tasa-arvon yhteiseksi asiaksi ja tasa-arvopolitiikan yhteiseksi politiikaksi, tasa-arvoa edistävät poliittiset toimenpiteet myös miesten ongelmien ratkaisemiseksi sekä tilan luominen miesten moninaisuudelle. Miestyöryhmä julkaisi helmikuussa 2014 väliraportin, jossa on koottu loppuraporttia tarkempaa tausta- ja tilastotietoa mieskysymyksiin liittyen sekä esitelty mieskysymyksen historiallista kehityskulkua Suomessa. Loppuraportti on päätetty pitää lyhyenä sisältäen vain työryhmän ehdotukset ja perustelut. Loppuraportti on laadittu työryhmän keskustelujen pohjalta, ja siihen on pyritty sisällyttämään kaikkien tahojen näkemykset joskin kompromisseja ja tiettyjä rajauksia tehden. 2. korjattu painos
Ramboll Management Consulting Oy:n toteuttama selvitys kokoaa yhteen maahanmuuttajanaisten ja -miesten asemaa, sukupuolten tasa-arvoa ja sen kehitystä sekä edistämistoimia Suomessa käsitteleviä tietoja. Selvitys perustuu olemassa olevien aineistoille ja selvityksille. Selvitys palvelee päätöksenteon eri alueita ja antaa aineksia arvioida myös tulevaisuuden tieto- ja kehittämistarpeita eri politiikka-alueilla sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. Selvityksessä kuvataan maahanmuuttajanaisten ja -miesten asemaa ja tasa-arvotilannetta yhdeksän eri teeman kautta: ulkomaalaistaustaisen väestön määrä ja rakenne ja maahanmuuton syyt; työ ja toimeentulo; koulutus; maahanmuuttajat julkisten palveluiden käyttäjinä; miehet ja naiset kotouttamispalveluissa; syrjintä; rikollisuus, väkivalta ja turvallisuus; terveys ja hyvinvointi sekä yhteiskunnallinen osallistuminen. Lisäksi selvityksessä kuvataan valtionhallinnon eri sektoreiden politiikkaohjelmia. Politiikkaohjelmissa esitettyjä havaintoja maahanmuuttajanaisista ja -miehistä on verrattu ulkomaalaistaustaisen väestön asemaa ja tasa-arvotilannetta käsitteleviin tietoihin. Tasa-arvopolitiikan ja maahanmuuttajiin kohdistuvien erityistoimien, kuten kotouttamispolitiikan lisäksi selvityksessä on käyty läpi muun muassa yhdenvertaisuuteen, terveyden edistämiseen, koulutuspolitiikkaan ja lapsi- ja nuorisopolitiikkaan liittyviä sisältöjä. Tehtyjen havaintojen perusteella selvityksessä on esitetty kehittämisehdotuksia maahanmuuttajanaisten ja -miesten aseman sekä sukupuolten tasa-arvon kehittämiseksi.
Oikeusministeriön uusi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma valmistui toukokuussa 2016. Uudistuneen yhdenvertaisuuslain sekä tasa-arvolain edellyttämät suunnitelmat tulee olla valmiina vuoden 2017 alussa. Oikeusministeriön suunnitelma on yhdistetty tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja se pitää sisällään erillisen arviointiraportin sekä suunnitelman toimenpiteistä, joilla tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistetään ministeriön toiminnassa ja työpaikoilla. Suunnitelmaa toteutetaan vuosien 2016–2019 aikana.
Tasa-arvoasioista vastanneen ministeri Paavo Arhinmäen nimittämä, mieskysymyksiä tasa-arvopolitiikassa pohtiva työryhmä aloitti toimintansa tammikuussa 2013. Työryhmä koostuu miesjärjestöjen ja poikatoiminnan sekä SETA:n, TANE:n ja neljän ministeriön edustajista. Työryhmän toimikausi päättyi 15.10.2014. Miestyöryhmän tehtävät asettamispäätöksessä ovat miehiä koskevien uusien tasa-arvokysymysten identifiointi ja jo havaittujen kysymysten tarkentaminen, tasa-arvo-ohjelman miehiin liittyvien toimenpiteiden vauhdittaminen, vuorovaikutuksen kehittäminen ministeriöiden virkamiesten ja miesjärjestöjen välillä, miehet ja tasa-arvo -seminaarin järjestäminen. Työryhmän nimeämiin tavoitteisiin kuuluvat muun muassa, että miehet ja naiset kokevat tasa-arvon yhteiseksi asiaksi ja tasa-arvopolitiikan yhteiseksi politiikaksi, tasa-arvoa edistävät poliittiset toimenpiteet myös miesten ongelmien ratkaisemiseksi sekä tilan luominen miesten moninaisuudelle. Miestyöryhmä julkaisi helmikuussa 2014 väliraportin, jossa on koottu loppuraporttia tarkempaa tausta- ja tilastotietoa mieskysymyksiin liittyen sekä esitelty mieskysymyksen historiallista kehityskulkua Suomessa. Loppuraportti on päätetty pitää lyhyenä sisältäen vain työryhmän ehdotukset ja perustelut. Loppuraportti on laadittu työryhmän keskustelujen pohjalta, ja siihen on pyritty sisällyttämään kaikkien tahojen näkemykset joskin kompromisseja ja tiettyjä rajauksia tehden.
Selvityksen tavoitteena oli koota liikunta-alan tasa-arvotyön hyviä käytäntöjä eri teemoistaSuomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Tavoitteena oli auttaa hahmottamaan, minkälaisia hyviä käytäntöjä ja innovaatioita tasa-arvoprojekteissa on kehitetty, sekä selvittää, miten kehitystyötä voisi jatkaa tai suunnata uudelleen. Työ toteutettiin haastattelemalla asiantuntijoita Suomesta, Ruotsista sekä Norjasta. Raportissa esitellään näistä maista yhteensä seitsemän esimerkkiä, joissa tasa-arvon edistämisen toimijoina on julkisen, yksityisen sekä kolmannen sektorin edustajia. Raportissa esitellään, kuinka sukupuolten välistä tasa-arvoa on edistetty säätelyn ja johtamisen keinoin,kuten sukupuolikiintiöillä (Norjan urheiluliitto ja olympiakomitea), keskusjärjestön ohjaustoiminnalla (Ruotsin urheiluliitto) sekä integroimalla tasa-arvonäkökulma liikuntahallinnon perustyöhön (Oulun kaupunki). Lisäksi raportissa esitellään, kuinka sukupuolten välistä tasa-arvoa on edistetty järjestämällä projekteja, hankkeita ja kampanjoita. Esimerkiksi Palloliiton Prinsessafutis-hankkeessa puututtiin siihen epäkohtaan, että tytöt aloittavat lajin myöhemmin kuin pojat. Kunnossa kaiken ikää -ohjelman SuomiMies seikkailee -kampanjassa pyrittiin vaikuttamaan työikäisten miesten naisia vähäisempään liikunta-aktiivisuuteen. Olympiatoppenin Kvinneløftet-projektissa sparrattiin naisia kohti parempaa menestystä arvokisoissa. Raportissa esitellään myös yksityisen sektorin edustajan ideoima World Village of Women Sportin hankesuunnitelma. Johtopäätökset ja suositukset on esitetty muistilistan muodossa raportin lopussa. Tässä raportissa esiteltyjen käytäntöjen ja hankkeiden toivotaan toimivan hyvinä esimerkkeinä liikunta-alan toimijoille, jotta tasa-arvotyötä saadaan tehostettua ja edistettyä jatkossa yhä laajemmalla sektorilla.
Euroopan komission Progress-ohjelma on vuosina 2008 ja 2009 rahoittanut kansallisia hankkeita sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen edistämiseksi valtionhallinnossa. Ensimmäisessä vaiheessa hankkeita käynnistyi kymmenessä maassa, joista Suomi oli yksi. Seuraavana vuonna Suomi sai rahoituksen myös jatkohankkeelleen. Hankkeiden päätavoitteena on ollut antaa perustiedot sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta ja sukupuolivaikutusten arvioinnista mahdollisimman laajalle joukolle virkamiehiä. Ne ovat myös pyrkineet kehittämään ja vakiinnuttamaan valtavirtaistamisen menetelmiä, ohjeistusta ja koulutuskäytäntöjä. Tässä loppuraportissa esitellään kansallisten valtavirtaistamishankkeiden keskeiset toimenpiteet ja tulokset sekä kokemuksia hankkeiden eri vaiheista. Lisäksi arvioidaan, miten hankkeet saavuttivat tavoitteensa ja miten niiden toteutus onnistui. Arviointi perustuu toteuttajien omaan arvioon sekä eri kohderyhmille lähetettyihin palautekyselyihin. Lopussa on yhteenveto hankkeiden tuottamasta materiaalista.
Tutkielman kohteena ovat kunnissa laaditut henkilöstöpoliittiset tasa-arvosuunnitelmat. Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (Tasa-arvolaki) velvoittaa kaikki säännöllisesti yli 30 henkilöä työllistävät työpaikat laatimaan tasa-arvosuunnitelman, jonka tarkoitus on edistää tasa-arvoa. Tutkimuksen tehtävänä on selvittää retoriikka- ja tekstianalyysin avulla sitä, millaista tasa-arvoa aineiston tasa-arvosuunnitelmissa rakennetaan, millaisia argumentteja niissä esitetään ja pohtia näiden kautta sitä, millaisia tasa-arvopolitiikan instrumentteja suunnitelmat ovat – toteutuuko tasa-arvo suunnitelmilla. Aineistoni tasa-arvosuunnitelmat ovat tiukasti hallinnolliseen kontekstiinsa sidottuja, mikä ilmenee tietynlaiseen kirjoittamiseen sosiaalistumisena sekä tekstityylin argumentoinnille asettamina rajoina. Tasa-arvosuunnitelmissa puhujaksi asettuu institutionaalinen persoona, kunta, ja yleisöksi rajautuvat teksteissä käytettyä virkakieltä ymmärtävät instituution jäsenet. Hallinnollisen suunnittelun kontekstissa suunnitelma on keino saada tasa-arvo halutulla tavalla hallintaan, mutta samalla tasa-arvo, jota halutaan hallita, rajataan hallittavaan muotoon. Kuntien tasa-arvosuunnitelmissa tasa-arvo rakentuukin organisaation tasoiseksi asiaksi. Sukupuolten välinen tasa-arvo käsitetään ohueksi institutionaaliseksi tasa-arvoksi, jonka tunnusmerkkejä ovat sukupuolineutraalius, työelämärajaus, muodollisen tasa-arvon vaatimus sekä käsitys tasa-arvosta syrjinnän vastakohtana. Tasa-arvo rajataan työpaikan tasoiseksi asiaksi, eikä suunnitelmissa pyritä vaikuttamaan niinkään rakenteellisiin tai yksilötason tasa-arvo-ongelmiin, vaan pysytään instituution julkisella tasolla. Aineistoni perusteella kuntien tasa-arvosuunnitelmissa argumentti rakentuu saman kaavan mukaan. Puhujan oikeus rakennetaan lain ehdottoman perusteluvoiman kautta. Tasaarvolain asettamasta suunnitteluvelvoitteesta rakennetaan auktoriteettiin vetoava argumentti, johon lisätään kvantitatiivinen lokus tuomalla esiin syrjintätapausten poikkeuksellisuus. Tästä edetään pragmaattiseen argumenttiin, jossa tasa-arvo siirretään tavoitteesta keinoksi johonkin muuhun. Tässä prosessissa muodostuu sukupuolineutraali käsitys tasa-arvosta, tasa-arvo menettää merkityksensä oikeutena, muuttuu välineeksi ja samalla epäpolitisoituu.
Naisten ja miesten välinen palkkaero on keskimäärin 16 prosenttia koko työmarkkinoilla, ja ero kapenee hitaasti. Tasa-arvolakiin kirjattu tasa-arvosuunnitelma on yksi väline eron pienentämiseksi ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi työelämässä, etenkin palkkauksessa. Lain mukaan vähintään 30 työntekijää työllistävien työnantajien tulee tehdä tasa-arvosuunnitelma ja sen osana palkkakartoitus. Tämä julkaisu on sosiaali- ja terveysministeriön tilaaman ja Tilastokeskuksen toteuttaman kyselytutkimuksen loppuraportti. Tutkimus selvitti työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoitusten yleisyyttä, kattavuutta ja laatua yksityisellä ja julkisella sektorilla. Viitekehyksenä olivat tasa-arvolain tasa-arvosuunnitelmaa ja palkkakartoitusta koskevat säännökset. Tutkimustulosten mukaan suurin osa organisaatioista laatii tasa-arvosuunnitelman ja palkkakartoituksen, vaikka niiden laajuus ja laatu vaihtelevat paljon organisaatioiden välillä. Suurimmat esiin tulleet ongelmat koskivat erityisesti palkkakartoitusten yleisyyttä ja laatua. Kehittämistarvetta on henkilöstön kanssa tehtävässä yhteistyössä, palkkavertailuissa, palkkatietojen käsittelyssä ja suunnitelmiin kirjattavissa konkreettisissa toimenpiteissä. Tasa-arvosuunnitelmien kehittämistarpeet koskivat myös laissa annettujen määräaikojen noudattamista. Tulosten perusteella tasa-arvolakia ja sen toimeenpanoa olisi syytä vahvistaa.