Kaikki aineistot
Lisää
Vasemmassa reunassa näkyy Vapaudenkatu 8/Mariankatu 14 ulkorakennus. August Fellman osti tontin ja siirrätti sille kylän palosta vuonna 1877 säilyneen kestikievaritalonsa. Fellman myi tontin rakennuksineen Lahden kansanopistolle 29.2.1904. Kansanopisto oli toiminut vuokralla kievarirakennuksessa perustamisvuodestaan 1891 lähtien.
Opinnäytetyössä suunniteltiin Haldin brändille takin malli ja sen tuotantoprosessi. Projekti koostui seuraavista osa-alueista: materiaalien hankinta, mallin suunnittelu, kaavoitus, mallikappaleen val-mistus, tuotantopaikkojen selvittäminen ja kustannusten laskeminen. Jokaisessa osa-alueessa täytyi huomioida toimeksiantavan yrityksen toiveet, laadukkuus sekä budjetti. Työn tavoitteena oli suunni-tella naisten takkimalli, joka toimii erilaisista materiaaleista toteutettuna, kuten kuosillisesta tai yksi-värisestä kankaasta valmistettuna. Materiaalin hankinnassa selvitettiin digiprintatunmateriaalin tuo-tantomahdollisuuksia. Työssä hyödynnettiin Zeiselin spiraalimallia, jonka avulla kehitettiin tuotetta ja tuotantoprosessia koko opinnäyteprosessin ajan. Koska työssä käytettiin tietoa, jota kirjoista ei ole saatavilla, tiedonhankinta perustui suurimmaksi osaksi yhteistyökumppaneiden ja alihankkijoiden kanssa keskusteluihin ja vaihtoehtojen selvittämiseen. Erilaisia vaihtoehtoja etsittiin internetistä, alan messuilta sekä aikaisempia kontakteja hyväksi käyttäen. Malliin haettiin ratkaisuja valmiita takkeja tutkimalla, pro-tokappaleita valmistamalla sekä perehtymällä Mod–kulttuuriin. Mallin suunnittelun aikana vertailtiin muun muassa materiaalien laadukkuutta, mallin ajattomuutta ja soveltuvuutta jatkossa materiaalin muutoksille ja kaavan soveltuvuutta erilaisille vartalotyypeille sekä funktionaalisuutta. Työn tuloksena syntyi Haldin brändille suunniteltu takkimalli kahdella eri materiaalivaihtoehdolla tuotanto-ohjeistuksineen. Lisäksi syntyivät valmiit kaavat ja mallikappale lopullisesta materiaalista. Tuotekehitysprosessista ja tulevasta tuotannosta syntyivät kustannuslaskelmat, joita hyödynnetään jatkossa tuotantoa suunnitellessa. Tuloksesta syntyi yrityksen näköinen tuote, jota tullaan hyödyn-tämään seuraavissa mallistoissa.
Opinnäytetyössä käsiteltiin miesten irtotakin suunnittelu- ja valmistusprosessia mittatilaustyönä asiakkaalle. Opinnäytetyön luettavuuden kannalta työn alussa määriteltiin prosessin aikana käytetyt käsitteet. Tavoitteena työssä oli tutustua miesten vaatetukseen sekä miesten irtotakin rakenteisiin. Työn alussa pohdittiin käsitettä mittatilausvaate sekä tarkasteltiin mittatilausvaatteen ja valmisvaatteen eroavaisuuksia sekä mittatilausvaatteen hankintaa. Työssä käsiteltiin erilaisia kangasvaihtoehtoja sekä tyypillisiä tweedkankaita ja niiden kuviointeja. Tietoa miesten mittatilausvaatteen tekemisestä ja rakenteista haettiin kirjallisuudesta ja internetistä. Suurimpana tiedonlähteenä opinnäytetyössä toimi asiantuntija vaatturi-mallimestari Raimo Kokko, jolla on vuosikymmenten kokemus miesten vaatetuksen parista ja miesten pukujen tekemisestä. Opinnäytetyössä suunniteltiin ja valmistettiin konkreettisesti englantilaistyylinen miesten irtotakki asiantuntija vaatturi-mallimestari Raimo Kokon ohjauksen alaisena. Opinnäytetyön tuloksena syntyi asiakkaan toiveita ja tarpeita vastaava yksilöllinen ja persoonallinen mittatilausvaate, jonka tavoitteena on ilmentää asiakkaan persoonaa.
Alppihiihto on kasvava laji. Harrastajat haluavat urheiluvaatteidensa olevat teknisesti toimivia ja hyvännäköisiä, mutta nykyään kiinnitetään huomiota myös tuotantoon ja ympäristöystävällisyyteen. Opinnäytetyössä kehitettiin veden pitävän takin rakennetta. Työn tilaajana oli Sweet Protection AS. Työn tavoitteena oli vähentää takin valmistamisessa syntyvän leikkuujätteen määrää, teipattavien saumojen yhteenlaskettua pituutta sekä työn- ja työvaiheiden määrää. Olemassa olevan takin istuvuus oli jo hyvä ja sen ei haluttu muuttuvan. Tavoitteisiin pyrittiin suunnittelemalla kaavoitus uudellen sekä etsimällä yksinkertaisempia ratkaisuja säätöihin ja muihin yksityiskohtiin. Lopuksi leikkuusuunnitelma rakennettiin uudelleen Takin osat analysoitiin yksitellen, ja tutkittiin missä kohdin kaavojen osia olisi mahdollista yhdistää ja millaisia vaihtoehtoja löytyisi korvaamaan monimutkaiset rakenteet. Kankaan kokonaiskulutusta onnistuttiin vähentämään ja teipattavien saumojen pituus lyheni. Leikkuujätteen määrä kuitenkin hieman kasvoi. Leikkuusuunnitelma tässä opinnäytetyössä suunniteltiin vain yhdelle takille. Tulos voisi olla tehokkaampi, jos leikkuusuunnitelma tehtäisiin käyttäen kokonaista kokolajitelmaa. Tuotteen suunnittelua kaavoituksen näkökulmasta voisi myös tutkia lisää ja etsiä mahdollisuuksia kehittää muodoltaan paremmin yhteensopivia kaavoja säilyttäen kuitenkin vaatteen hyvä istuvuus.