Kaikki aineistot
Lisää
Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, miten suomalaiset yritykset kattavat mahdollisen rahoitusvajeensa ja noudattavatko ne Myersin (1984) luomaa nokkimisjärjestysteoriaa. Tutkimuksessa selvitettiin myös, onko noteerattujen ja noteeraamattomien yritysten välillä eroja rahoitusvajeen kattamistavoissa. Lisäksi tutkittiin, onko rahoitusvajeen suuruudella suhteessa liikevaihtoon vaikutusta yritysten käyttämiin rahoitusratkaisuihin. Rahoitusvajeella tarkoitetaan tilanne, jossa yrityksen tulorahoitus ei riitä kattamaan liiketoiminnan kuluja, investointeja ja osingonmaksua. Tutkimuksen teoreettisena taustana on Myersin (1984) kehittämä nokkimisjärjestysteoria ja Myersin ja Maflufin (1984) teoria epäsymmetrisen informaation vaikutuksesta yrityksen rahoitus- ja investointipäätöksiin. Nokkimisjärjestysteorian mukaan rahoituslähteiden käyttöjärjestys on seuraava: tulorahoitus, vieras pääoma, välirahoitus ja oma pääoma. Tutkimus suoritettiin tilastollisia menetelmiä käyttäen, joissa selvitettiin rahoitusvajeen ja pitkäaikaisen velan lisäyksen välistä riippuvuutta Pearsonin korrelaatiokertoimen ja regressioanalyysin avulla. Tilastolliset testit suoritettiin SPSS (Statistical Package for Social Science)-ohjelmalla sekä Microsoft Excel-ohjelmalla. Tutkimuksen tulosten perusteella näyttää siltä, että suomalaiset pörssinoteeratut yrityksen käyttäytyvät nokkimisjärjestysteorian mukaisesti, jos niiden rahoitusvaje on riittävän suuri suhteessa liikevaihtoon. Jos rahoitusvaje on pieni suhteessa liikevaihtoon, tai rahoitusvajetta ei ole, nokkimisjärjestysteorian selittävyys heikkenee huomattavasti. Pörssissä noteeraamattomien yritysten osalta tilanne on hieman eri. Tutkimustuloksen mukaan nokkimisjärjestysteoria ei selittäisi tällaisten yritysten käyttäytymistä.
Hakukonemarkkinointi on kehittynyt valtavasti internetin käytön yleistymisen myötä, ja nykypäivänä se on yksi digitaalisen markkinoinnin tärkeimmistä osa-alueista. Hakukoneet ovat osana lähes jokaisen arkipäivää, joten sen tarjoamat mahdollisuudet yrityksille ovat valtavat. Tässä tutkielmassa tarkastellaan hakukonemarkkinointia erityisesti suuryritysten näkökulmasta, koska siihen kohdistuneita tutkimuksia on entuudestaan hyvin vähän. Tutkielmassa perehdytään hakukonemarkkinointiin sekä siihen liittyviin perustoimintoihin, kuten hakukoneoptimointiin sekä hakukonemainontaan. Näitä elementtejä ja niiden tuomia hyötyjä tutkaillaan suuryrityksien ominaispiirteiden perusteella, jonka lisäksi perehdytään tapoihin, joilla suuryritysten kannattaa hyödyntää hakukonemarkkinointia. Suurimpana hyötynä on potentiaalisten asiakkaiden löytäminen sekä asiakkaiden laatu. Hakukonemarkkinoinnin avulla suuryritykset voivat löytää asiakkaita, jotka ovat jo osana ostoprosessia, mikä taas mahdollistaa suuremman todennäköisyyden ostokäyttäytymiselle. Lisäksi muita havaittuja hyötyjä olivat brändinäkyvyyden kasvattaminen sekä kustannustehokkuus. Hakukonemarkkinoinnin hyödyntämisessä suurten yritysten tulee kiinnittää eritoten huomiota huolelliseen toteutukseen, eikä hakukonemarkkinoinnin merkitystä saa aliarvioida. Tämän lisäksi havaittiin, että suurtenyritysten on kannattavaa ryhtyä pitkiin optimointiprosesseihin, jotka toteutetaan hyödyntämällä yrityksen sisäisiä resursseja.
Tammikuussa 2022 voimaan tullut yritysten kestävyystietojen raportointidirektiivi (CSRD, EU/2022/2464) laajentaa EU:n taksonomian raportointivelvollisuuden koskemaan yhä uusia yritysluokkia. Rakennusalalla raportointivelvollisuuden piiriin kuuluvat 1.1.2025 ja sen jälkeen alkavien tilikausien osalta myös monet keskisuuret rakennusliikkeet, joiden on julkaistava tiedot ensimmäisen kerran vuoden 2026 aikana. Raportoinnilla on yrityksiin monia vaikutuksia, ja se aiheuttaa yrityksille muun muassa merkittäviä kustannuksia. Taksonomiaan liittyvä raportointivelvoite on linkitetty osaksi olemassa olevaa kestävyystietojen raportointia koskevaa EU-lainsäädäntöä. EU:n tavoitteena on saada yritysten kestävyystiedoille sama asema, kuin taloudellisilla tilinpäätöstiedoilla on.
Yhteiskunnallisten ilmiöiden ja ongelmien selittämiseen liittyy aina valintoja. Nationalistisessa selittämisessä syitä etsitään kansallisvaltioiden historiasta ja instituutioista, kun taas kosmopoliittisessa selittämisessä vastauksia haetaan monikansallisista yrityksistä ja globaaleista instituutioista. Selitysmallien asema vaihtelee eri aikoina, mutta emme vielä tarpeeksi ymmärrä, miten nämä selittämisen kamppailut etenevät.
Opinnäytetyö on tehty suuren teollisuuslaitoksen tarpeisiin onnettomuus- ja muita poikkeustilanteita varten. Kriisinhallinta on organisaatioiden suunniteltua toimintaa poikkeustilanteiden varalle. Kriisiviestintä on osa kriisinhallintaa. Kriisinhallintaa ja kriisiviestintätoimia aiheuttavia kriisejä ovat mm. onnettomuudet, väkivaltaan perustuvat kriisit, talouskriisit, toimialakriisit sekä julkisuuskriisit. Kriisinhallinta vaatii ennakointia kaikkiin näihin mahdollisiin kriiseihin. Opinnäytetyössä on kehitetty toiminnallisin menetelmin kohdeyrityksen tuotantoyksikön kriisiviestintäjärjestelmää – sekä kanavia. Työssä on tutkittu alan kirjallisuudesta teoriaa kriisinhallinnalle ja kriisiviestinnälle. Teorian tueksi työssä on tehty haastatteluja, joiden tarkoituksena on ollut perehtyä siihen, miten muut organisaatiot toteuttavat kriisiviestintää ja saada toisilta yrityksiltä ideoita oman kriisiviestintämallin luomiseksi.
Työssä tutkittiin suomalaisen yksityisen sektorin suuryritysten suhtautumista sosiaaliseen mediaan ja sosiaalisen median hyödyntämistä. Suhtautumisesta tutkittiin, millaista se on ja miten se on muuttunut viime vuosina. Hyödyntämisestä tutkittiin, millaisia käyttötarkoituksia organisaatioilla on eri sosiaalisen median palveluille, millaisia tavoitteita käytölle on asetettu ja millaisia sääntöjä, ohjeita tai rajoituksiao rganisaatioissa on sosiaalisen median käytölle. Tutkimus toteutettiin laadullisia menetelmiä ja sisällönanalyysejä hyödyntäen. Tutkimusmenetelmänä oli avoin teemahaastattelu ja aineisto hankittiin haastattelemalla kuutta yksityisen sektorin suuren organisaation tiedonantajaa. Tiedonantajat työskentelivät tutkimushetkellä viestinnän asiantuntijatehtävissä. Tutkimusaineiston analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua eli teema-analyysia. Tutkimuksessa saatiin selville, että suhtautuminen sosiaaliseen mediaan on suomalaisissa suuryrityksissä hyvin organisaatiokohtaista. Osa organisaatioista suhtautuu sosiaaliseen mediaan positiivisesti ja hyödyntää sitä monella tavalla omassa toiminnassaan. Osa vastaavasti suhtautuu sosiaaliseen mediaan epäilevästi eikä käytä sitä aktiivisesti. Tässä aineistossa positiivisesti sosiaaliseen mediaan suhtautuneet organisaatiot olivat aktiivisia sosiaalisen median käyttäjiä ja epäilevästi sosiaaliseen mediaan suhtautuneet passiivisia. Passiivisissa organisaatioissa sosiaalinen media koetaan epäilyttävänä sen hallitsemattomuuden takia. Epäilyksiä aiheuttaa myös se, tuottavatko sosiaaliseen mediaan sijoitetut resurssit itsensä takaisin. Aktiivisissa organisaatioissa uhkana koetaan se, ettei organisaatio ole läsnä sosiaalisessa mediassa ja vaikuttamassa julkiseen keskusteluun, jossa se on tahtomattaankin osallisena. Aktiivisissa organisaatioissa sosiaaliseen mediaan sijoitettiin resursseja riittävästi, jotta sen ominaisuuksia ystyttiin hyödyntämään aktiivisesti. Vaikuttaa siltä, että organisaatio pystyy hyödyntämään sosiaalista mediaa laaja-alaisesti, mikäli organisaation viestintä on strukturoitu yksityiskohtaisesti. Tässä aineistossa viestintä oli tiedonantajien mukaan aktiivisissa organisaatioissa strukturoitu järjestelmälliseksi osaksi organisaation kaikkea toimintaa ja viestintää ohjasi viestintästrategia. Passiivisissa organisaatioissa ei sen sijaan tiedonantajien mukaan ollut käytössä viestintästrategiaa tai siinä ei mainittu mitään sosiaalisesta mediasta.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia ja vertailla suurimpien matkapuhelinvalmistajien strategioita. Pääasiallisena tavoitteena on selvittää, missä määrin strategiat eroavat toisistaan. Tutkimus keskittyy kahdeksaan suurimpaan matkapuhelinvalmistajaan markkinoilla. Tutkimuksessa keskityn neljään päätekijään, jotka ovat missio, visio, kasvustrategia ja kilpailustrategia. Kukin näistä kahdeksasta yrityksestä arvioidaan näiden neljän elementin perusteella. Tämä tutkimus perustuu Ansoffin matriisiin ja Porterin kasvustrategian malliin. Ansoffin matriisia käytetään tutkittaessa sisäisiä strategioita ja Porterin mallia käytetään tutkittaessa ja vertailtaessa kasvustrategioita. Kun verrataan yhtiöitä toisiinsa, todetaan, että matkapuhelinvalmistajat ovat samankaltaisia, mutta erojakin löytyy. Kaikki ovat hyvin suuria yrityksiä, jotka panostavat kymmeniä miljardeja euroja toimintaansa. Suurimmalle osalle tutkimuksen yrityksistä matkapuhelimet ovat tärkein osa niiden liiketoimintaa. Muutama valmistajista toimii niin kehittyvillä kuin myös kehittyneillä markkinoilla, kun taas loput valmistajista keskittyvät pääasiallisesti vain toiseen niistä. Osa toimii markkinoilla omilla ehdoillaan ja markkinoiden kehittäjinä, kun taas osa toimii enemmän seuraajina. Nämä vaikuttavat vahvasti yrityksen strategiaan, ja nämä valinnat myös tuovat esille matkapuhelinvalmistajien eroavaisuudet, mikä myös ilmenee tutkimuksessa. Näiden tulosten perusteella voidaan todeta, että matkapuhelinmarkkinat ovat muuttuneet ja vanhat metodit ovat jääneet enemmän taka-alalle. On siirrytty uuden viestinnän aikaan, mikä näkyy näiden yritysten toiminnassa, kuten Missio ja visio eivät ole enää niin tärkeässä osassa kuin ennen, vaan yritykset tuovat esille näitä näkemyksiä suurissa mediatapahtumissa ja tuotelanseerauksissa. Matkapuhelinmarkkinoiden kova kilpailu ja nopea kehittyminen tuovat haasteita kaikille siellä toimiville, ja tulevaisuudessa joku toinen voi hallita matkapuhelinmarkkinoita.
Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Valmet Technologies Oy, joka on suomalainen suuryritys ja kuuluu maailman johtaviin paperi- ja kartonkikoneiden valmistajiin. Opinnäytetyön aihe tuli Valmetin palvelut-liiketoimintalinjaan kuuluvan Jyväskylän toimipisteen telahuollon tarpeesta. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa telahuollon tilaus-toimitusprosessista ja huollon läpimenoai-kaa pidentävistä tekijöistä, sekä tunnistaa kehityskohteita, joilla läpimenoaikaa saadaan lyhennettyä. Aiheen laajuuden vuoksi, rajattiin se koskemaan erityisesti tarkastusten aloittamisajankohdan ja lisätyö-raportin valmistumisen välistä ajankohtaa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kehittämistutkimusta, jossa hyödynnettiin sekä laadullisen, että määräl-lisen tutkimuksen menetelmiä. Tutkimuksen aineisto kerättiin omin havainnoin, haastatteluin, sekä toi-meksiantajan toteumatietoa hyödyntäen. Tutkimus aloitettiin havainnoimalla työympäristöä ja kartoitta-malla telahuollon nykytilaa. Telahuoltoprosessi käytiin läpi aina asiakkaan tarpeesta huolletun telan toi-mitukseen asti. Tarkastus-lisätyöraportointiprosessiin tutustuttiin haastattelemalla aiheen parissa työs-kenteleviä henkilöitä. Nykytilan kartoituksessa ilmenneisiin ongelmiin pyrittiin löytämään kehitysehdotuk-sia, joiden avulla ongelma saadaan poistettua. Opinnäytetyön tuloksena syntyi listaus konkreettisista kehitysehdotuksista, joilla telahuoltoprosessia saa-daan kehitettyä. Kehitysehdotukset kohdistuvat tilaus-toimitusprosessin eri vaiheisiin, mutta keskittyvät kuitenkin tuotannon ja erityisesti tarkastus-lisätyöraportointiprosessin kehittämiseen. Kehitysehdotuksilla pyritään mm. poistamaan ylimääräistä työtä ja odottamista, sekä jakamaan työkuormaa tasaisemmin eri työntekijöille. Kehitysehdotusten avulla toimeksiantaja voi kehittää jatkossa omaa toimintaansa. Opinnäytetyö saavutti sille asetetut tavoitteet. Tutkimuskysymykseen löydettiin vastaus ja toimeksianta-jalle annettiin jokaiseen havaittuun ongelmaan yksi tai useampi kehitysehdotus, joiden toimeenpanosta toimeksiantaja päättää jatkossa.
Globalisaation olosuhteissa yritystoiminnan ja politiikan väliset rajat ovat hämärtyneet. Joissakin tapauksissa monikansallisilla suuryrityksillä ajatellaan olevan jopa enemmän vaikutusvaltaa kuin yksittäisten valtioiden hallituksilla. Siksi onkin hieman yllättävää, että vain ani harvat kansainvälisten suhteiden tutkijat ovat huomioineet monikansallisten suuryritysten roolin maailman valtasuhteiden analyyseissään. Näiden yritysten vallankäytön tutkimukselle on kuitenkin selvä tarve nykyisessä talouden ohjaamassa demokraattisessa valtiojärjestelmässä. Uhkana on poliittisen vallan valuminen taloudellisille instituutioille ja toimijoille. Äärimmilleen vietynä kysymys on länsimaisen demokratian mallin haastamisesta. Tämä kandidaatintutkielman tavoitteena on tarkastella yritystoiminnan ja politiikan välisen rajan hämärtymisen vaikutuksia länsimaiseen demokratiaan tapaustutkimuksen keinoin. Tapauksesi on valittu Yhdysvaltojen presidentinvaalit vuosien 2008-2020 välisenä aikana Facebookin vaikuttamisen näkökulmasta. Hyödynnän yritystoiminnan ja politiikan välisen rajan hämärtymisen analyysissäni vuonna 2019 julkaistua kirjaa ’The Age of Surveillance Capitalism: the Fight for a Human Future at the New Frontier of Power’, jossa kirjan kirjoittaja professori Shoshana Zuboff esittelee kokonaisvaltaisen teorian valvontakapitalismista. Erityisen hyödylliseksi tämän kandidaatintutkielman kannalta osoittautui Zuboffin esittämä kiistämisen sykli (disposession cycle), joka auttaa ymmärtämään kuinka monikansallisten suuryritysten vaikutusvallan kasvu on mahdollistunut. Zuboffin mukaan valvomattomuutta ylläpidetään ja vastuuta väistellään suunnitelmallisesti kiistämisen syklin avulla. Yhdysvaltojen presidentinvaaleja koskeva analyysini osoittaa, kuinka Facebook on ollut sekä poliittisen vaikuttamisen toimija että alusta kaikissa vuosien 2008-2020 välillä järjestetyissä vaaleissa. Poliittisen vaikuttamisen jatkuvuuden mahdollistumiseen vaikuttaa löydöksieni perusteella Facebookin ansaintalogiikan, eli Shoshana Zuboffin nimeämän valvontakapitalismin kiistämisen sykli, joskin hieman modifioituna. Vaalivaikuttamisen taustalta löytyy kolme neljästä syklin vaiheesta; tunkeutuminen, totuttaminen sekä sopeuttaminen. Näiden vaiheiden implementointi auttaa Facebookia oikeuttamaan toimintaansa kansalaisille. Uudelleenohjaamiseen vaiheen tehtävä on suunnata Facebookin julkisiin toimiin kohdistuvaa huomiota toisaalle. Tämä ei kuitenkaan ole poliittisen vaikuttamisen toiminnalle oleellista. Vaalivaikuttamista voidaan pitää enemmänkin piilotettuna taustatoimintona, joka ei ainakaan julkisesti ole Facebookin ensisijainen tehtävä. Tutkimustulokseni viestii siitä, että länsimaisten demokratioiden lainsäädäntö ei ole pysynyt teknologisen kehityksen perässä. Toisaalta se kertoo myös siitä, kuinka nykyisessä globalisoituneessa, pääosin kapitalistisessa maailmassa talous on ensisijaista kaikkeen muuhun nähden. Demokratian kannalta olisi oleellista ottaa yrityksiltä valtaa pois esimerkiksi lainsäädännön keinoin. Onnistumisen vuoksi olisi myös hyvä koordinoida lainsäädäntöä ylikansallisesti. Tämän vuoksi ylikansallisen ohjaavan instituution perustaminen voisi olla perusteltua.
Toiminnanohjausjärjestelmät ovat organisaatioiden tietojärjestelmiä, joita hyödynnetään tuottavuuden kasvattamiseksi parantamalla informaation kerättävyyttä, tallennettavuutta ja jaettavuutta. Toiminnanohjausjärjestelmien haasteena organisaatioissa on niiden tarkoituksen ymmärtäminen sekä sovittaminen osaksi organisaatiota. Tässä tutkimuksessa pyritään ymmärtämään, mitkä tekijät vaikuttavat organisaation suorituskykyyn toiminnanohjausjärjestelmän kautta. Tutkimuksen aineistona toimivat pääasiassa e-kirjat, konferenssi- ja artikkelijulkaisut, jotka ovat julkaistu eri puolilla maapalloa, jotta organisaatioiden ja toiminnanohjausjärjestelmien välisestä vuorovaikutuksesta saadaan mahdollisimman kattava ymmärrys. Tutkimuksen päätutkimuskysymyksenä oli: ”Mitkä tekijät vaikuttavat organisaation suorituskykyyn ja tuottavuuteen toiminnanohjausjärjestelmän näkökulmasta?”. Päätutkimuskysymyksen lisäksi tutkimuksessa pohdittiin miten toiminnanohjausjärjestelmä vaikuttaa organisaation tuottavuuteen, miten sen suorituskykyä voidaan mitata ja miten toiminnanohjausjärjestelmän ja organisaation sopivuudesta voidaan varmistua. Tutkimuksen tarkoituksena on hahmottaa toiminnanohjausjärjestelmän vaikutuksia ja haasteita suuryrityksessä sen elinkaaren eri vaiheissa. Tutkimus osoittaa, että toiminnanohjausjärjestelmien ja organisaatioiden yhteensovittamisessa ilmenee lukuisia haasteita, joiden ratkaiseminen on avainasemassa toiminnanohjausjärjestelmän optimaaliseen käyttöön. Haastavin vaihe organisaation hankkiessa toiminnanohjausjärjestelmää on sen implementointi osaksi organisaatiota. Toiminnanohjausjärjestelmää implementoitaessa haasteita tuottavat organisaation rakenne, kyky muovaantua uuteen tilanteeseen ja implementoinnin nopeus. Myöskin implementointia edeltävä suunnittelu ja toiminnanohjausjärjestelmän vaatimusten määrittely on ratkaisevassa asetelmassa implementoinnin onnistumisessa. Tutkimuksen mukaan suurimpana yksittäisenä haasteena organisaatiolle toimii sen henkilöstö, joka käyttää järjestelmää päivittäisen toiminnan tukena. Käyttäjät määrittävät toiminnanohjausjärjestelmästä saatavan hyödyn, sillä ilman heitä on se vain turha tietojärjestelmä. Käyttäjiin liittyviä haasteita ovat muutosvastarinta, sitoutumattomuus sekä tietotekninen osaaminen. Nämä haasteet pienentävät toiminnanohjausjärjestelmästä saatavia hyötyjä, jolloin niiden ratkaiseminen on olennaista organisaatioille.
We analyse the lessons learned from Nokia to illustrate the changing focus in accounting and organisational practices that affect the perceptions of relevant accounting work and the key measures of success. In the course of an analysis covering 25 years, the introduction of management accounting innovations was first emphasised regarding managerial relevance but were later replaced by financial accounting emphasis and innovations (e.g. non-IFRS reporting). Our data includes public reports, newspaper articles and 21 interviews made between 1996 and 2019. We present a framework for analysing shifts in the focus of accounting. Our case analysis on changing accounting practices, on shifting perceptions of relevance and reliability, and on primary measures of success, contributes to understanding the focus of key accounting measures in historical developments regarding perceived success or failure, and in changing institutional practices in terms of ‘institutional work’, especially through valourizing either the actions or valourizing reports.
Opinnäytetyö on tehty tuomaan näkökulmia nykyaikaiseen verkkoviestintään sekä ver-kossa tapahtuvaan sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Työtä voidaan hyödyntää sosiaalisen median perustietojen koulutuksessa sekä uusien palveluiden suunnitteluvaiheessa. Opinnäytetyön tarkoituksena on saattaa lukijan perustietämys sosiaalisesta mediasta sekä sosiaalisista ohjelmistoratkaisuista sille tasolle, että hän voi arvioida eri ratkaisujen käyttökelpoisuuden. Työ tarjoaa huomioitavia ja painotettavia asioita sekä eri tapoja analysoida mahdollisuuksia, joita ohjelmistoratkaisut tarjoavat. Työssä määritellään sosiaalinen media, sosiaalisen median käyttäjätyypit, sosiaaliset ohjelmistoratkaisut sekä sosiaalisessa mediassa esiintyviä ilmiöitä. Sisältöä lähestytään yhteisökeskeisesti. Tein opinnäytetyöni Nokia Siemens Networksille, mutta salassapitojärjestelyistä johtuen opinnäytetyöni käytännön osuus koskee yleisesti suuryritysten sosiaalisia ohjelmisto-ratkaisuja. Sosiaaliset ohjelmistoratkaisut ovat erittäin tärkeä osa nykyaikaista suuryritystä, niinpä eri vaihtoehtojen ja myös ratkaisuihin vaikuttavien taustatekijöiden tunteminen on tär-keää. Suurimpia haasteita kehityksen mukana pysymisen ohella muodostaa on palvelui-den käyttäjien sitouttaminen, johon opinnäytetyö tarjoaa näkemyksiä.