Kaikki aineistot
Lisää
Kehittämishankkeeni tarkoituksena oli tehdä pohjatyö Turun kaupungin hyvinvointitoimialalla toimivan Lakkatien erityislastenkodin käyttöön tulevalle prosessikansiolle ja laatia suunnitelma sen käyttöönotosta. Tänä aikana meneillään olevat valtakunnalliset uudistus- ja kehittämishankkeet edellyttävät myös kykyä tarkastella oman organisaation toimintaa, profiloitua ja esittää laitoksen toimintatavat asiakkaille ja yhteistyötahoille. Tarve prosessikansion kehittämiselle oli noussut jo joitain vuosia sitten lastenkodin perustehtävää pohdittaessa henkilökunnan kehittämispäivillä. Tuolloin laadittiin lastenkodille Hoitopolku-kansio, joka ei kuitenkaan päätynyt aktiiviseen käyttöön työyhteisön keskuudessa. Prosessikansion olemassaolo ja sen myötä tasalaatuinen palvelu asiakkaille nähtiin kuitenkin tärkeänä, ja Sosionomi YAMK opintojeni alettua tarjouduin ottamaan kansion työstämisen kehittämishankkeekseni. Koska yhdenlainen prosessikansio oli jo laadittu, lähdin kehittämishankkeen aluksi selvittämään, miksi työntekijät eivät olleet ottaneet sitä käyttöön. Selvityksessä käytin kehittämismenetelmänä kyselyä. Muita hankkeen tiedonhankinnassa ja kehittämistä ohjaavissa keskusteluissa käytettyjä kehittämismenetelmiä olivat SWOT-analyysi ja Me – We – Us. Kehittämistoimintaa ohjasi hankkeen ajan toiminut ohjausryhmä, joka koostui Lakkatien erityislastenkodin työntekijöistä, niin että jokaiselta osastolta oli edustajat, johtajasta ja psykologista, sekä toisen Turun kaupungin lastenkodin edustajista ja lastenkotien yhteisestä psykiatrisesta sairaanhoitajasta. Kehittämishankkeen suunnittelu alkoi joulukuussa 2016, ja toiminnallinen osuus toteutettiin tammi- maaliskuussa 2018. Kehittämishanke toteutui konstruktiivisen mallin mukaan, jossa kehittämistyön suunnan tarkentaminen tapahtuu jatkuvan arvioinnin kautta. Kehittämishankkeessa kerätyn tiedon perusteella edeltävä prosessikansio todettiin sekavaksi ja sen sisältämistä työvälineistä puuttui käytön ohjeistus. Hankkeen aikana valmisteltiin uusi kansio, jonka sisältö jäsenneltiin selkeästi teemoittain, ja valittuihin työvälineisiin laadittiin tarvittava ohjeistus. Lakkatien hoito- ja kasvatusprosessin kuvausta selkiytettiin myös edeltävästä. Tarkasta eri työntekijöiden välisestä tehtävien jaosta luovuttiin, ja työtä haluttiin suunnata kohti lapsen tarpeista nousevaa työn suunnittelua ja yhteistyötä. Keskeneräiseksi jääneiden osioiden loppuun saattamisesta ja kansion käyttöönotosta laadittiin suunnitelma syksyksi 2018.
Sosiaalialalla työtyytyväisyys on puhuttanut jo pitkään. Monet työntekijät ovat tyytymättömiä työhönsä ja harkitsevat alan vaihtoa. Työvoiman saatavuus ja pysyvyys on usein haasteellista. Tulevien eläköitymisten myötä tilanne uhkaa pahentua entisestään. Työtyytyväisyyden parantaminen on ensiarvoisen tärkeässä roolissa riittävän työvoiman takaamiseksi jatkossakin. Kymenlaakson hyvinvointialue ymmärsi työtyytyväisyyden tärkeyden ja halusi saada tietoa heidän sosiaalihuoltonsa asiakasneuvonnan työntekijöiden työtyytyväisyydestä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää asiakasneuvonnan tämänhetkinen työtyytyväisyystilanne ja löytää mahdollisia kehitysehdotuksia työtyytyväisyyden parantamiseksi. Keskeisinä tutkittavina työtyytyväisyyden osa-alueina olivat työn sisältö, työyhteisö, esihenkilötyö sekä urakehitys ja oppiminen. Tutkimus toteutettiin anonyyminä Webropol-kyselynä. Asiakasneuvonnassa työskenteli tutkimushetkellä 13 henkilöä, joista jokainen vastasi kyselyyn. Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen. Vastaajilla oli myös mahdollisuus antaa kehitysehdotuksia avointen kysymysten avulla. Tutkimuksen mukaan työtyytyväisyys sosiaalihuollon asiakasneuvonnassa on pääosin kiitettävällä tasolla jokaisella osa-alueella. Työntekijät pitivät työyhteisöä erinomaisena, esimiestyötä laadukkaana, työn sisältöä merkityksellisenä ja mahdollisuuksia oppimiseen ja kehittämiseen hyvinä. Kehityskohteiksi nousivat työkäytänteiden selkiyttäminen yhteistyötahojen kanssa sekä viestinnän tehostaminen varsinkin ylemmän johdon osalta. Osa koki myös työmäärän, asiakkaiden haastavat tilanteet sekä jatkuvan kehittämisen kuormittavana. Myös työyhteisön yhteistä aikaa kaivattiin lisää sekä lisämahdollisuuksia tilanteista keskusteluun esimiehen kanssa. Kymenlaakson hyvinvointialueen ei tarvitse olla huolissaan sosiaalihuollon asiakasohjaajien työtyytyväisyydestä, mutta työtyytyväisyyden parantamiseksi entisestään on syytä selventää työkäytänteitä, parantaa viestintää, tasapainottaa työntekijöiden työmäärää, lisätä työyhteisön yhteistä aikaa ja pyrkiä löytämään ratkaisuja kuormittaviin tilanteisiin. Tämä parantaisi työntekijöiden tyytyväisyyttä ja sitoutumista entisestään. Työtyytyväisyyttä on myös syytä mitata ja kehittää jatkossakin parhaan tuloksen saamiseksi ja hyvän tyytyväisyystason ylläpitämiseksi.
Työn tarkoituksena oli tutkia, sekä löytää asiantuntijahaastattelujen avulla malleja ja menetelmiä geriatristen laitospotilaiden henkisten, fyysisten, sekä intiimien osa-alueiden tukemiseksi. Näiden mallien ja menetelmien tavoitteena oli parantaa laitospotilaiden itsenäisyyttä, sekä vahvistaa toimintakykyä voimaannuttamisen, sekä paremman kommunikaation avulla. Työtä varten haastateltiin saksalaisia sosiaalialan ammattilaisia ja heidän ammatillisten kokemuksiensa perusteella pyrittiin kaavoittamaan ongelmakohtia, sekä avun tarpeellisuutta tulevaisuudessa, liittyen vanhusten intiimien elämänalueiden tukemiseen ja mahdollistamiseen. Haastattelut nauhoitettiin, kirjoitettiin puhtaaksi ja käännettiin, jonka jälkeen materiaalille suoritettiin kvalitatiivinen sisältöanalyysi. Sisältöanalyysit osoittavat selkeitä ongelmakohtia liittyen vanhusten seksuaaliseen itsenäisyyteen ja toimintakykyyn laitosasumismuodoissa. Konservatiivisten ideologioiden ja asian arkaluontoisuuden vuoksi laitosten työntekijöiden ja asukkaiden välisessä kanssakäymisessä on havaittavissa selkeitä puutteita. Tämän lisäksi esimerkiksi dementiapotilaiden arvaamattomuus asettaa työntekijät ajoittain myös vaarallisiin tilanteisiin, joista etenkin seksuaalisuussävytteiset tilanteet ovat henkilökunnalle sekä fyysisesti, että henkisesti raskaita. Näiden tilanteiden totaalinen välttäminen on laitosasumismuodoissa mahdotonta, mutta koulutuksen selkeät puutteet nostetaan useasti esiin henkilökunnan toimesta. Saksalaiselta sosiaalialan koulutukselta toivotaan parempaa valmistavaa ja ennaltaehkäisevää otetta, jotta arkaluontoisten asioiden käsittely niiden tapahtuessa ei olisi niin arvaamatonta. Kommunikaatio nousee esiin tärkeänä työkaluna avoimuuden kulttuurin kehittämisessä, ja laitospotilaiden läheisten toiveet ovat usein myös keskeisessä roolissa sitä kehittäessä. Ulkoisen avun lisääminen on sosiaalialan ammattilaisten mukaan myös kriittinen voimavara laitospotilaiden seksuaalisuuden tukemisessa, johon valitettavasti riittäviä resursseja ei usein kuitenkaan ole. Ulkoisella avulla viitataan haastatteluissa niin erityisen seksuaalisen koulutuksen saaneisiin sosiaalialan ammattilaisiin, kuin myös seksityöläisiin. Vanhusten seksuaalisuuteen liittyvät tabut ovat viime vuosina vähentyneet ja yleinen ilmapiiri on nykyään myönteisempi. Rahoitus, ja sen myötä resurssien puute nousee kuitenkin suurimmaksi haasteeksi tulevaisuudessa.
Tämä tutkimus toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä Savonia ammattikorkeakoulun (Matleena Pihlaja) ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun (Outi Rintamäki) opiskelijoiden välisenä yhteistyönä yhteistyöyrityksen tarpeisiin. Opinnäytetyön ensisijainen tarkoitus oli rakentaa yhteistyöyrityksen hyvinvointi- ja sosiaalipalveluiden esihenkilöille koulutukset ohjelmistopohjaisen sijaiskutsujärjestelmän käytöstä, sekä osaamisen johtamisesta saman ohjelmiston pätevyydet-työkaluilla. Opinnäytetyön toiminnallinen osuus alkoi koulutusten suunnittelulla ja toteutuksella 2022, tullen päätökseen vuoden 2023 aikana. Tarve opinnäytetyölle tuli yhteistyöyrityksen esihenkilöiltä. Erilainen ja muista käytössä olevista ohjelmista erillinen yrityksen käytössä ollut sijaiskutsujärjestelmä ei ollut tullut 7 vuoden aikana tutuksi ja käyttöön, jonka vuoksi tarvittiin uusi toimivampi ratkaisu. Pandemiavuodet sekä sosiaali- ja terveysalalla vallitseva työntekijäpula olivat korostaneet sijaisten etsintään kuluvaa työaikaa esihenkilöiden arjessa muodostuen haasteeksi työajankäytöllisesti. Yhteistyöyrityksen käytössä olevaa digitaalista ohjelmistoa ei ollut käytetty aiemmin osaamisen johtamiseen tai myöskään sijaisrekrytointiin. Ohjelmiston mahdollisuudet haluttiin hyödyntää, sekä samalla lisätä esihenkilöiden ymmärrystä osaamisen johtamisesta niin itsessään, kuin laatu-, veto- ja pitovoimatekijänä. Opinnäytetyössä kerrotaan koulutusten suunnittelusta ja toteutuksesta. Koulutuspäivissä kerättiin esihenkilöiden näkemyksiä, toiveita sekä palautetta Mentimeter-ohjelman avulla. Mentimeter muodosti sanapilviä, joita analysoitiin koodauksella. Koulutuksiin osallistuneet yhteistyöyrityksen hyvinvointi- ja sosiaalipalveluiden esihenkilöt saivat koulutukset käytyään sijaiskutsujärjestelmän käyttöönsä ja näkivät sen helpottavan arkeaan. Osaamisen johtaminen koettiin tärkeäksi tavaksi tuoda jokaiseen työyhteisöön ja asiakasryhmään heidän tarvitsemaansa osaamista. Opinnäytetyömme liitteet 1,2 ja 6 ovat salaisia yhteistyöyrityksemme liikesalaisuuksiin vedoten.
TIIVISTELMÄ Kähkönen, Alisa. ”Et siihen soittamiseen kykenee, ni siinä tuntee aika voimakkaasta eläväs”. Mielenterveyskuntoutujien kokemuksia Rauman seurakunnan virkistysbändistä. Pori, kevät 2016, 56s., 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonisen sosiaalialan suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata mielenterveyskuntoutujien kokemuksia Rauman seurakunnan virkistysbändin toiminnasta. Tavoitteena on tehdä näkyväksi musiikin merkitystä ja musiikillisen ryhmätoiminnan hyötyjä kuntoutumiselle ja hyvinvoinnille. Tavoitteena on myös kehittää virkistysbändin toimintaa mielenterveyskuntoutujien toivomuksien ja näkemyksien kautta. Mielenterveyskuntoutujien henkilökohtainen kokemus musiikista, virkistysbändin merkitys mielenterveyden tukijana ja virkistysbändin kehittäminen ja vaikuttavuus seurakunnassa olivat tutkimuksen kolme pääkohtaa, jotka muodostuivat tutkimuskysymysten pohjalta. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimus. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla. Haastatteluun osallistuivat kaikki kahdeksan virkistysbändin jäsentä. Haastattelut analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tulosten perusteella virkistysbändillä on mielenterveyttä ja kuntoutumista tukeva vaikutus. Vertaistuki, musiikillinen itseilmaisu ja vaikuttaminen seurakunnan toiminnassa koettiin mielenterveyttä tukeviksi ja osallisuutta vahvistaviksi tekijöiksi. Mielenterveyttä tukeviksi tekijöiksi mainittiin myös toiminnan hengellinen anti ja musiikin kautta välittyvä lohdutus. Virkistysbändin jäsenet toivat esille myös muutamia epäkohtia ja kehittämisideoita. Epäkohtina mainittiin soittoharjoitusten liian lyhyt kesto ja esiintymisien vähäinen määrä. Suurin osa virkistysbändin jäsenistä haluaisi laajentaa toimintaa järjestämällä yhteisiä soittoharjoituksia toisten vastaavanlaisten bändien kanssa. Opinnäytetyö painottaa musiikin tuomien hyötyjen näkyväksi tekemistä virkistysbändin jäsenien kokemuksien kautta. Tutkimuksessa kävi ilmi, että jäsenet ovat tyytyväisiä ja sitoutuneita virkistysbändin toimintaan. Esiintymiset seurakunnan tilaisuuksissa antavat kokemuksen osallisuudesta ja vaikuttaminen virkistysbändin toimintaan lisää mielenterveyskuntoutujien itsearvostuksen tunnetta. Musiikin terapeuttinen vaikutus avaa uusia näkökulmia ja antaa työkaluja erilaisten haasteiden kohtaamiseen. Musiikkia voidaan käyttää monella tavoin diakoniatyössä hyödyksi, eikä sen käyttö vaadi musiikillista ammattiosaamista. Asiasanat: diakonia, mielenterveys, musiikki, musiikin terapeuttinen käyttö, osallisuus, vertaistuki, kuntoutus, kvalitatiivinen tutkimus
Opinnäytetyön tavoite oli kehittää asiakaslähtöisyyttä nuorten aikuisten palveluissa Hyvinkäällä. Opinnäytetyön kohderyhmänä toimivat 18 – 25-vuotiaat nuoret aikuiset ja erityisesti heidän kanssa työskentelevät työntekijät. Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata, miten asiakaslähtöisyys näkyy ja miten asiakaslähtöisyyttä voidaan kehittää hyvinkääläisten nuorten aikuisten palveluissa. Lisäksi tavoitteena oli kehittää asiakaslähtöisyyttä konkreettisesti käytännön työssä. Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena, jonka aikana toteutui yksi toimintatutkimuksen sykli. Toimintatutkimuksen suunnittelu, toteutus, havainnointi ja reflektointi toteutuivat aikavälillä syksy 2014 – kesä 2015. Toimintatutkimuksen myötä kehitettiin työntekijöiden moniammatillinen kokouskäytäntö, Idea-ahjo, johon hyvinkääläisten nuorten aikuisten työntekijät kokoontuivat kerran kuussa keskustelemaan yhteisestä asiakastyöstä. Idea-ahjoissa keskusteltiin yhteisistä asiakkaista tavoitteena lisätä asiakaslähtöisyyttä nuorten aikuisten palveluissa. Opinnäytetyön aineisto kerättiin 1.3.2015 – 19.6.2015. Aineisto koostui Idea-ahjojen litteroiduista nauhoitteista, aineistonkeruun ajan pidetystä havaintopäiväkirjasta sekä erilaisista kokousmuistioista. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Opinnäytetyön tulosten mukaan asiakaslähtöisyyden kehittäminen vaatii tiedon jakamista, yhdessä tekemistä, yhteistä keskustelua ja asiakaslähtöistä asennetta. Tietoa, tekemistä, keskustelua ja asennetta tarvitaan samanaikaisesti ja lomittain asiakaslähtöisyyden kehittämiseksi työntekijöiden, asiakkaiden ja organisaatioiden välillä. Toimintatutkimuksen aikana saatiin myös aikaiseksi konkreettista kehitystä nuorten aikuisten palveluissa. Nuorten aikuisten palveluissa oli havaittavissa palveluiden tiivistymistä ja verkostomaisen työskentelyn lisääntymistä. Myös uudenlaista yhteistyötä yli sektorirajojen kokeiltiin. Lisäksi uusi kokoontumiskäytäntö, moniammatillinen ja asiakaslähtöinen Idea-ahjo, jatkui osana hyvinkääläisten työntekijöiden työtä syksyllä 2015. Jatkossa olisi mielenkiintoista jatkaa toimintatutkimuksellisia kehittämissyklejä asiakaslähtöisyyteen tai muuhun ajankohtaiseen kehittämisalueeseen liittyen. Lisäksi asiakkaiden näkemys jäi tässä opinnäytetyössä puutteelliseksi. Asiakkaiden näkemys olisi jatkossa tärkeää saada kuuluviin asiakaslähtöisyyden kehittämiseen liittyvään keskusteluun.
Tässä opinnäytetyössä selvitimme, millaisia voimaantumisen kokemuksia Osaavat naiset -projektin asiakkailla on ollut projektin aikana. Monika-Naiset liiton Osaavat naiset -projekti pyrkii työllistämään pääkaupunkiseudulla asuvia pitkäaikaistyöttömiä maahanmuuttajanaisia. Yhteistyö syntyi meidän aloitteestamme. Opinnäytetyömme tuottaa tietoa asiakkaiden voimaantumisen kokemuksista projektille ja muille vastaavan asiakasryhmän parissa toimiville. Opinnäytetyössä käytettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä, ja asiakkaiden voimaantumisen kokemuksia selvitettiin teemahaastattelun avulla. Haastatteluihin osallistui viisi Osaavat naiset -projektin asiakasta, joista kolme oli saanut projektin kautta työkokeilupaikan. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua. Teoreettisena viitekehyksenä opinnäytetyössämme oli voimaantuminen ja pääasiallisena lähteenä käytämme Lauren Bennett Cattaneon ja Aliya R. Chapmanin mallia voimaantumisprosessista. Saamiemme tulosten mukaan haastateltavat osasivat asettaa itselleen työllistymistään edistäviä tavoitteita. Osa haastateltavista koki myös saaneensa projektin aikana lisää tietoa työnhaun käytännöistä, esimerkiksi työhakemusten kirjoittamisesta ja työhaastatteluista. Oma toiminta koettiin tärkeänä omaa työllisyystilannetta edistävänä tekijänä. Kaikki haastateltavat olivat osallistuneet projektin tarjoamiin työllistymisen tukitoimiin, kuten ansioluetteloiden kirjoittamiseen tai työhaastatteluihin. Lisäksi haastateltavien oma-aloitteisuus näkyi siinä, että he opiskelivat suomen kieltä ja hakivat töitä myös itsenäisesti. Johtopäätöksenä voimme todeta, että kaikilla haastateltavilla on ollut eritasoisia voimaantumisen kokemuksia projektin asiakkuuden aikana. Työkokeilut ja projektista saatava sosiaalinen tuki ovat kaikkein olennaisimmat projektin asiakkaiden voimaantumista tukevat tekijät. Lisäksi tulokset osoittavat, että Osaavat naiset -projekti on toimintaympäristönä asiakkaita kannustava ja heidän motivaatiotaan tukeva, minkä voidaan nähdä edistävän heidän voimaantumistaan.
Opinnäytetyön tarkoituksena on tarjota sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille tietoa etäohjaamisesta erityisesti kehitysvammaisten asiakkaiden kanssa. Tarkoituksena on tuoda tietoa etäohjaamisen eri mahdollisuuksista, sekä käytännön toteutuksesta. Opinnäytetyön tuotoksina syntyivät video ja blogikirjoitus aiheesta. Tavoitteena on tiedon tuomisen lisäksi madaltaa ammattilaisten kynnystä kokeilla etäohjausta. Tuotokset on jaettu kolmeen eri osa-alueeseen, ja ne on tuotettu yhteistyössä #Ihan Diginä! -hankkeen ja sen toimijoiden kanssa. Keskeisimpänä menetelmänä tämän toiminnallisen opinnäytetyön tekemisessä oli kokeileva toiminta virtuaalisten digiklubien ohjaamisen muodossa. Muita oleellisia menetelmiä olivat havainnointi ja dialoginen keskustelu toimijoiden ja toimeksiantajan kanssa. Palautetta kerättiin videon valmistuttua verkossa olevalla palautekyselyllä.
Tässä toiminnallisessa opinnäytetyössä käsitellään sosiaalipedagogisen koiratoiminnan laatukriteereitä. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi muutaman sivun mittainen kooste aiheesta. Opinnäytetyöni tilaajana on Suomen Hoivakoira, jolla oli aito tarve koosteelle. Koosteen tarkoitus on toimia oppimateriaalina sosiaalipedagogisen koiratoiminnan koulutuksessa. Kooste on toteutettu helposti ymmärrettäväksi, sopivan tiiviiksi ja opiskelijalle varmuutta antavaksi. Koostetta voi käyttää myös oppimateriaalin lisäksi tuotoksena, jonka avulla herätellään ajattelemaan omaa kasvua sosiaalipedagogisen koiratoiminnan ohjaajana. Toiminnallinen opinnäytetyöni sisältää kehittämisprosessin, jossa kooste toimii kehittämiskohteena Suomen Hoivakoiralle. Kehittämisprosessi toteutui yhdessä tilaajan kanssa. Opinnäytetyön teoriaperusta käsittelee sosiaalipedagogiikkaa, sosiaalipedagogista koiratoimintaa, eläin- ja erityisesti koira-avusteisuutta, koiran vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin sekä koiran kanssa työskentelyä sosiaalialalla.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia sosiaalialalla vaikuttavan Romano Missio ry:n työntekijöiden työhyvinvointia. Tavoitteena oli kerätä tietoa siitä, mitä työhyvinvointi työntekijöiden mukaan on ja millaisena he arvioivat työhyvinvoinnin tilan. Opinnäytetyön aihe valikoitui järjestössä suoritetun harjoittelun aikana. Tutkimus oli ajankohtainen ja työlle nähtiin tarve. Taustatietona käytettiin työhyvinvoinnin keskeisiä käsitteitä ja tietoa kirjallisuuden, julkaisujen ja aiemmin tehtyjen tutkimusten pohjalta. Teoriaosuuden tärkeimpänä tietolähteenä oli Rauramon teos Työhy-vinvoinnin portaat. Aineistonkeruu tapahtui kaksiportaisella menetelmätriangulaatiolla, jossa tutkimusmenetelminä toimi ryhmähaastattelu sekä sähköinen kysely. Aineisto teemoiteltiin ja sitä verrattiin teoriaan. Tutkimuksen tulosten mukaan työhyvinvoinnin tila Romano Missiossa on hyvä. Vastaajien mukaan työhyvinvointia luovat työyhteisö, oman työnkuvan tiedostaminen, aikataulutus, ilmapiiri, lepo ja terveys, viestintä, kehittymismahdollisuudet sekä kristilliset arvot. Johtopäätöksenä aineistosta löytyi yhteneväisyyttä teorian kanssa. Työntekijät toivovat uusia työkaluja viestintään ja työn aikatauluttamiseen. The purpose of this thesis was to study Romano Mission’s employees’ well-being at work. Romano Mission is an association which works in the social service sector. The aim was to collect information how the employees describe and assess the state of well-being at work. The theme of the thesis was selected during a practical placement in the association. This study was needed and topical. The background of this study consisted of publications, literature and former researches including essential concepts and knowledge of well-being at work. The main theoretical source was a book called The Steps of the Well-being at Work, written by Rauramo. The data were collect-ed by a two-step method trough methodological triangulation. The re-search methods were group interviews and a web-based survey. The obtained data were thematized and reflected upon the theory. The outcome of this thesis was that well-being at work in Romano Mission is good. The employees described that the work community, job description, scheduling, atmosphere, rest and health, communication, opportunity for development and Christian values all contribute to the well-being at work. In the conclusion, the data had similarities with the theory. The staff wish that they would get new tools for com-municating and scheduling their work.
Tässä toiminnallisessa opinnäytetyössä tutkittiin eläinavusteisen ryhmätoiminnan vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin. Toimeksiantaja tälle opinnäytetyölle on Kouvolan Kipinä ry, ja yhteistyökumppanina toiminnallisessa osuudessa on toiminut Kouvolan ratsastuskeskus. Teoriaosuudessa on tietoa eläinavusteisesta työskentelystä sosiaalialalla ja sen jaottelusta asiakasryhmän tai palvelun tuottajan mukaan. Opinnäytetyön toiminnallisessa osuudessa opiskelija kehitti eläinavusteisen ryhmätoiminnan kokeilujakson työikäisille aikuisille. Kokeilujakson kohderyhmä koostui Kouvolan Kipinä ry:n työikäisistä kuntouttavan työtoiminnan ja palkkatukityöskentelyn henkilöistä. Opiskelija vastasi tämän kokeilujakson ohjauksesta. Kokeilujakson tavoitteena oli tuottaa eläinavusteista ryhmätyöskentelyä Kouvolan ratsastuskeskuksen talliympäristössä, ja nähdä millainen vaikutus toiminnalla oli osallistujiin. Tulokset osoittivat, että eläinavusteinen ryhmätoiminta vahvisti osallistujien sosiaalisia vuorovaikutustaitoja, lisäsi itsetuntoa ja tarjosi osallistujille onnistumisen kokemuksia. Haasteena opinnäytetyössä oli työelämän ja ammattikorkeakoulun prosessien eri tahtisuus. Opiskelijan ja opettajan joustavalla yhteistyöllä, sekä opiskelijan nopeatempoisella toiminnalla pystyttiin kuitenkin sovittamaan aikataulut työelämälähtöisesti. Tutkimuksessa hyödynnettiin teemahaastatteluja ja osallistuvaa havainnointia kokeilujakson aikana talliympäristössä. Opiskelija toteutti ryhmänohjauksellisen osuuden käyttäen neuropsykiatrisen sekä ratkaisukeskeisen valmennuksen menetelmiä. Opinnäytetyö tarjoaa tietoa eläinavusteisen toiminnan hyödyntämisestä sosiaalialan työkaluna. Tulosten perusteella suositellaan laajempia tutkimuksia eri eläinlajien vaikutuksista sekä yhteistyötä ammattilaisten kanssa toiminnan kehittämisessä. Eläinavusteisen ryhmätoiminnan sovellusmahdollisuudet erityisryhmien kanssa ovat merkittävät, ja jatkotutkimuksilla voidaan syventää ymmärrystä tämän toimintamuodon vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin. Asiasanat: eläinavusteinen toiminta, sosiaaliala, ryhmätoiminta, hevostalli
Opinnäytetyö tarkastelee eläinavusteisuudesta saatavia hyötyjä vuorovaikutukseen sosiaalialalla. Sen tarkoituksena oli kuvata eläimen mukanaan tuomia hyötyjä vuorovaikutukseen sosiaalialalla. Tavoitteena oli lisätä tietoa eläinavusteisuuden hyödyistä sosiaalialan vuorovaikutustilanteissa. Tutkimuskysymyksenä oli, mitä hyötyjä eläimen mukana olo on tuonut vuorovaikutukseen sosiaalialalla? Teoriassa käsiteltiin eläinavusteisuutta ja eläimen ja ihmisen vuorovaikutusta. Siinä tarkasteltiin myös eläimen ammatillista hyödyntämistä sekä vuorovaikutusta sosiaalialalla. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineiston haku toteutettiin seuraavista tietokannoista: EBSCO Academic Search Elite, Eric, Finna.fi ja LAB Primo, helmikuussa 2024. Hakuun sovellettiin ennalta määriteltyjä sisäänotto- ja poissulkukriteerejä. Kuvailu koostettiin kuuden tutkimuksen aineistosta. Aineiston analyysissä hyödynnettiin teemoittelua. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että eläinavusteisuus vaikuttaa myönteisesti vuorovaikutukseen asiakassuhteen alussa ja lisää vuorovaikutuksen määrää. Sen nähdään tarjoavan hyötyjä sekä työntekijälle että asiakkaalle. Aiheen ympärillä on kuitenkin vielä tarvetta lisätutkimuksille, etenkin vertaisarvioidulle suomalaiselle tutkimukselle.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa myötätuntouupumuksesta, sen syntymisestä ja riskeistä sekä löytää keinoja suojautua myötätuntouupumukselta sosiaalialalla. Tarkoituksena oli työntekijöiden teemahaastatteluin selvittää, millaisia keinoja sosiaalialan työntekijöillä on suojautua myötätuntouupumukselta. Toimeksiantajana oli Uppsala-talon perhekeskus Hämeenlinnassa. Sosiaalialan työntekijöillä myötätuntouupumuksen ja sekundaarisen traumatisoitumisen riskiä lisää traumatisoituneiden asiakkaiden ja vaikeiden tunteiden kohtaaminen empaattisesti. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistonhankintamenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja, ja tutkimuksen kohderyhmänä oli perhekeskuksen Uppsala-talon työntekijät. Haastattelut toteutettiin viidelle työntekijälle Teams-videopuheluina. Aineisto analysointiin sisällönanalyysillä, ja aineiston läpikäymisessä käytettiin koodausta. Tietoperustassa tarkasteltiin laajasti myötätuntouupumukseen johtavia tekijöitä sekä siihen kiinteästi nivoutuvia käsitteitä: empatia, transferenssi ja vastatransferenssi, traumaperäinen stressihäiriö (PTSD), sekundäärinen traumaperäinen stressihäiriö (STSD), sijaistraumatisoituminen, työuupumus sekä loppuun palaminen. Tutkimustulosten mukaan myötätuntouupumukselta voidaan suojautua tiedostamalla riski myötätuntouupumukseen, puhumalla, fyysisillä keinoilla, rajaamalla, tunteiden tunnistamisella ja erottamisella sekä estämällä liiallista samaistumista, esimerkiksi tarvittaessa siirtämällä asiakas toiselle työntekijälle. Asiakastilanteista palautumiskeinoina työntekijät kertoivat käyttävänsä mm. kehon ravistamista, pelaamista tai ankkuroivia mielikuvaharjoitteita. Myötätuntouupumukseen vaikuttavat myös työntekijän kokonaisvaltainen hyvinvointi, koko työyhteisö ja yhteiskunnalliset tekijät. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että myötätuntouupumusta tulisi ehkäistä kolmella tasolla: yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasolla. Poliittisilla päättäjillä ei ole tarpeeksi tietoa myötätuntouupumuksen laajasta vaikutuksesta koko yhteiskuntaan.
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoitus on tehdä tunnetuksi välitystilityötä sosiaalipalveluna asiakasnäkökulmasta. Opinnäytetyö on tehty olemassa olevia tutkimuksia ja materiaalia analysoimalla ja tutkimalla. Välitilitystyötä on tutkittu suhteellisen vähän ja materiaalia siitä on suppeasti. Välitystili on vapaaehtoisuuteen perustuva sosiaalipalvelu, jossa asiakkaan tulot ohjautuvat kunnan välitystilille. Sieltä tilinhoitaja huolehtii, että asiakkaan välttämättömät elämisen kulut tulevat hoidetuiksi. Tästä ylijäävän rahan asiakas voi halutessaan saada käyttöönsä yksilöllisen suunnitelman mukaan. Opinnäytetyöhön kuuluu produktina sähköinen oppimateriaali sosionomiopiskelijoille ja tähän liittyvä raporttiosuus. Tavoitteena on tuottaa opiskelijoille tietoa välitystilityöstä, vahvistaa opiskelijoiden valmiuksia toimia välitystilityössä ja antaa valmiuksia toimia yhteistyössä asiakkaan kanssa, asiakasta aktiivisesti kuunnellen. Tiedollisen panoksen lisäksi myös oppimateriaalin visuaalisuuteen ja toimivuuteen kiinnitettiin huomiota. Tutkimuksessa tärkeää on huomioida ja miettiä erilaisten oppimistapojen, motivoinnin ja mielenkiinnon herättämisen merkitystä tekstin lisäksi myös muissa toteutuksen elementeissä. Opinnäytetyö antaa tiiviin ja informatiivisen oppimateriaalikokonaisuuden opiskelijoiden käyttöön. Oppimateriaalia voivat hyödyntää myös muut asiasta kiinnostuneet. Opinnäytetyötä tarkastellaan asiakkaiden näkökulmasta, eli mitä he ovat mieltä välitystilityöstä ja asiakkuudesta ja miten he toivoisivat työtä tehtävän. Tutkimuksessa tulee ilmi, miten erilaisissa tilanteissa ja yksilöllisen suunnitelmien mukaan välitystilityötä tehdään. Tutkimus tuo esille muutaman yksilökeskeisen työskentelyn tärkeän toimintatavan laajemmin. Pääosin tutkimus kokoaa yhteen ja vahvistaa yleisen käsityksen asiakkaiden tyytyväisyydestä palveluun. Yhtenä tutkimusosiona esille nostetaan välitilitystyön kehityshaasteet. Asiasanat: taloussosiaalityö, välitilitystyö, asiakkaan näkökulma, toimijuus, osallisuus, oppimateriaali, sosionomi
Opinnäytetyö selvittää, millainen arvopohja yhdistää ja ohjaa Etelä-Pohjanmaan monialaista yhteispalvelua ja miten se käytännössä toteutuu. Kyseessä on laadullinen tutkimus. Tutkimusmateriaali on kerätty osallisuutta moniammatillisesti, eli OSMO-hankkeen arvotyöskentelyssä, jossa monialaisessa yhteispalvelussa toimivat ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat ovat koonneet ajatuksiaan siitä, miten luottamus, yhdenmukaisuus, asiakaslähtöisyys ja ammattitaito toteutuvat arjessa ja mitä ne merkitsevät. Analyysi on toteutettu sisällön analyysillä ja analyysin pohjalta syntyi kolme teemaa, jotka olivat asiakkaan näkökulma, monialainen yhteistyö ja ammatillisuus. Näiden kolmen teeman alle muodostui yhteensä kymmenen arvolausetta, jotka kuvaavat monialaisen yhteispalvelun yhteistä arvopohjaa. Kolmessa ensimmäisessä arvolauseessa nousee esiin asiakaslähtöisyys ja asiakkaan asema oman tilanteensa selvittämisessä. Monialaisen yhteispalvelun tavoite on lisätä osallisuutta, joten sen vuoksi arvoissa on kuuntelu sekä asiakkaan oman tilanteen asiantuntijuuden huomioiminen. Yhteistyöhön liittyvät kolme arvolausetta tuovat esiin sitä ajatusta, että vältetään turhaa keskinäistä kilpailua ja nähdään, että palvelut ovat keskenään toisiaan tukevia. Yhteistyötaitoihin kuuluu, että on valmis jakamaan omaa osaamistaan muiden eri alojen asiantuntijoiden kanssa ja ottamaan vastaan sitä osaamista, mitä muilla ammattilaisilla on. Tärkeää on nähdä itsensä ja toiset ammattilaiset samanarvoisina, yhdenvertaisina, jolloin kukaan ei ole toistaan alempi tai ylempi. Neljässä viimeisessä arvolauseessa korostetaan työntekijän ammattitaitoa ja sen ylläpitämisen tärkeyttä. Ammattitaitoa ylläpitää kouluttautuminen ja halu oppia uutta, mutta myös omien puutteiden rohkea myöntäminen. Tärkeää on myös pitää huolta itsestään ja luottaa omiin kykyihin ammattilaisena. Nämä arvolauseet ovat työkalu, jota kaikki monialaisessa yhteispalvelussa mukana olevat voivat käyttää niin omassa työssään kuin myös keskinäisessä yhteistyössään.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena kehittämistyönä turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksessa Etelä-Suomessa. Toimeksiantaja oli vastaanottokeskuksen ylläpitäjä. Vastaanottokeskuksessa oli tarve kehittää perhetyötä. Tässä toiminnallisessa opinnäytetyössä on toteutettu toiminnallinen perhekerho. Tavoitteena oli arvioida, toimiiko perhekerho tukena muulle perhetyölle, ja soveltuuko tämän mallinen työskentely vastaanottokeskuksen perhetyöhön ja arkeen. Arvioin myös sitä toimiiko vanhemmuuden roolikartta ja luovat sekä toiminnalliset menetelmät perhekerhon toiminnassa. Tietoperustana tässä työssä on käytetty materiaalia maahanmuuton tuomista erityiskysymyksistä ja kulttuurisensitiivisestä työskentelystä. Työtä ohjaava lainsäädäntö ja suositukset tuodaan myös esille. Itse toiminnassa eli perhekerhossa toiminnan menetelmänä on käytetty vanhemmuuden rooli-karttaa sekä luovia ja toiminnallisia menetelmiä. Nämä toimivat hyvin vanhemmuuden tukemisessa, perheen vuorovaikutuksen vahvistamisessa ja kulttuurillisten erojen tarkastelussa. Tässä työssä esitellään hyvin käytännönläheisesti kahdeksan kerran runko perhekerhon toteuttamiselle. Se on kuitenkin hyvin muokattavissa perheiden tarpeiden sekä perhekerhon ohjaajan osaamisen sekä mieltymysten mukaiseksi. Tämän opinnäytetyön toiminnan perustelun sekä itse toiminnan kautta voi sanoa, että perhekerho on käyttökelpoinen toimintamuoto perhetyössä vastaanottokeskuksessa. Tätä tukee sekä asiakkailta saatu palaute, työelämältä saatu palaute, että työntekijän itsensä havainnot. Vastaanottokeskuksessa tehtävä kehittämisenkohteet nousevat esiin resursoinnin ja ajankäytön haasteista.
Oman työn organisointi ja työhyvinvointi ovat tärkeässä roolissa työelämässä. On tärkeää, että työntekijöillä on kykyä suunnitella omaa työtään ja ajankäyttöään, jotta työn hallinnan tunne ja työssä jaksaminen paranee. Vaikuttamismahdollisuudet omassa työssä lisäävät työn mielekkyyttä, työssä jaksamista ja työhyvinvointia. Tässä opinnäytetyössä tarkoitus on kuvata sosiaaliohjaajan työtä hyvinvointialueen perhesosiaalityössä oman työn organisoinnin ja työhyvinvoinnin näkökulmista. Pyrin omaa työskentelyäni tarkastelemalla löytämään toimintamalleja, jotka tukevat työstä suoriutumistani ja työhyvinvointiani. Tavoitteeni on löytää toimintatapoja, joita voidaan hyödyntää työyhteisössäni laajemmin työhyvinvoinnin tukena. Toteutin päiväkirjaraportointia sosiaaliohjaajan työtehtävistä perhesosiaalityössä kymmenen viikon ajan syksyllä 2023. Viikkoraportoinnin yhteydessä analysoin sosiaalialan ammattikirjallisuuteen, -tutkimuksiin ja lainsäädäntöön pohjautuen viikon aikana käsiteltyjä aiheita ja esille nousseita kehittämiskohteita. Työnantaja ja työyhteisö voivat hyödyntää havaintojani sosiaaliohjaajan työn organisoinnin ja työhyvinvoinnin kehittämisestä, joilla työn vaikuttavuutta ja työntekijöiden työssä jaksamista voidaan lisätä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa käytettävissä olevaa tieteellistä tutkimusta kokemusasiantuntijuuden käytöstä ja hyödyistä sosiaalialalla. Tavoitteena oli koota tietoa, jota voisi tulevaisuudessa hyödyntää kokemusasiantuntijatoiminnan kehittämisessä. Opinnäytetyö toteutettiin integroivana kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa tutkimuskysymyksinä olivat: ”Miten kokemusasiantuntijuutta on käytetty sosiaalialan palveluissa?” ja ”Millaista hyötyä kokemusasiantuntijuuden käytöstä on?”. Opinnäytetyö on tehty Laurea-ammattikorkeakoulun kokemusasiantuntijakoulutuspilotin innoittamana. Opinnäytetyön lähteinä käytettiin vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita kokemusasiantuntijuudesta. Lähdeaineisto keskittyi Suomen, Ison-Britannian ja Slovenian kokemusasiantuntijatoimintaan. Aineisto koostui kahdestatoista artikkelista, jotka oli julkaistu vuosina 2009–2020. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Sosiaalialan asiakaskunta on moninainen. Asiakkaiden elämäntilanteet vaihtelevat ja myös tuen tarpeet eroavat toisistaan. Asiakkaiden käyttökokemukset ja niiden myötä palveluiden kehittämiseen osallistuminen olivat osa hallituksen Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanketta vuosina 2016–2018. Osallisuuden vahvistamisesta säädetään myös sosiaalihuoltolaissa. Asiakkaita tulee kuulla enemmän ja mahdollistaa osallistuminen oman hoidon suunnitteluun. Kokemusasiantuntijuus on yksi tapa lisätä sosiaalialan asiakkaiden osallisuutta. Kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan kokemusasiantuntijoita on käytetty muun muassa mielenterveys- ja päihdetyössä, asunnottomien parissa, kriminaalihuollossa, palveluiden laadunvalvonnassa sekä tutkimustyössä. Työtehtävät ovat olleet moninaiset, kokemusasiantuntijat ovat toimineet niin vertaisohjaajina kuin kehittäjäkumppaneinakin. Hyötyinä on katsauksen mukaan tutkittu pääasiassa vain kokemusasiantuntijoiden itsensä toiminnasta saamaa ja kokemaa hyötyä, mitä kuvaillaan esimerkiksi omanarvontunteen kohoamisena, kuntoutumisprosessin nopeutumisena ja vaikutusmahdollisuuksien lisääntymisenä, mutta hyödyiksi osoittautui myös asiakkaiden ja ammattilaisten välisen vuorovaikutuksen lisääntyminen sekä asiakkaiden motivoituminen. Kirjallisuuskatsauksen perusteella kokemusasiantuntijuuden käyttöä ja kokonaishyötyjä on tutkittu suhteellisen vähän. Aihe vaatii huomattavasti lisää tutkimusta, jotta käyttökokemuksista ja hyödyistä saataisiin enemmän luotettavaa tietoa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kuinka paljon sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset kohtaavat väkivaltaa työssään vanhusten parissa. Lähtökohtana oli saada aiheesta luotettavaa tietoa, jota voi tulevaisuudessa hyödyntää, kun pohditaan uusia toimintamalleja väkivallan ehkäisyyn, työturvallisuutta ja koulutustarvetta. Opinnäytetyön kohteena oli palvelutalo Tampereella, joka jakautuu kahteen erilliseen yksikköön. Palvelutalo tuottaa sosiaalihuollon palveluita. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: kuinka yleistä väkivallan ja sen uhan kohtaaminen on vanhustyössä? Millaista väkivaltaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset kohtaavat? Millaisia ajatuksia/ tunteita väkivallan ja sen uhan kohtaaminen herättää? Kuinka paljon asiakkaiden omaiset kohdistavat väkivaltaa tai sen uhkaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisiin? Millaista väkivaltaa omaiset kohdistavat? Opinnäytetyö oli kvantitatiivinen. Tutkimusvälineenä toimi Webropol-ohjelmalla laadittu kyselylomake, joka sisälsi sekä avoimia että strukturoituja kysymyksiä. Kyselylomake lähetettiin 37 henkilölle, joista lopulta vastasi 24. Vastausprosentti oli siis 64,8 %. Opinnäytetyön tulokset esitetään taulukoina, jotka on aina selitetty ja tulkattu. Näin lukija ei jää pelkän numeraalisen tiedon varaan. Opinnäytetyön pohjana toimi eri lähteitä mm. Tehyn tekemä laaja kysely hoitajien kohtaamasta väkivallasta vuodelta 2021. Lisäksi hyödynsin pro gradu -tutkielmia sekä kirjallisuutta. Lähteiden mukaan väkivallan kokeminen oli yleistä ja sitä pidettiin työhön kuuluvana. Väkivaltaista käytöstä asiakkaissa aiheutti mm. toimettomuus, turvattomuus ja pelko. Kaikki käyttämäni lähteet antoivat viitettä siitä, että väkivallan kokeminen on yleistä ja uskoin saavani samansuuntaisia tuloksia opinnäytetyössä. Olettamus oli oikea, sillä peräti 100 % vastaajista oli kokenut fyysistä väkivaltaa asiakkaiden taholta, 92 % henkistä ja 71 % seksuaalista. Päivittäin väkivaltaa koki 29 % vastaajista, joka toinen päivä 33 %, kaksi kertaa viikossa 13 % ja viikoittain 21 %. Omaiset kohdistivat väkivaltaa hoitajiin harvemmin kuin kerran kuukaudessa, ja omaisten kohdistama väkivalta oli pääasiassa henkistä väkivaltaa, haukkumista, uhkailua, aliarviointia jne. Väkivallan kokeminen ja sen uhka herätti vastaajissa monenlaisia tunteita: 77 % vastaajista kertoi tuntevansa ärsytystä, 50 % pettymystä ja 46 % avuttomuutta. Valtaosa koki saavansa työkavereilta tukea tilanteeseen. Johdolta ja esimiehiltä toivottiin parempaa puuttumista ja tukea tilanteisiin. Tutkielman lopputuloksena voi siis todeta, että väkivalta on yleistä ja se luokitellaan kuuluvan työnkuvaan. Keinoja väkivallan ehkäisemiseksi tulisi vakavasti pohtia.
Opinnäytetyön aiheena oli työhyvinvoinnin kehittäminen Katja Noponen Oy:lle ko-koamalla yrityksen työntekijöille teettämäni työhyvinvointikyselyn tulokset ja työ-hyvinvoinnin perusteet koulutuspaketiksi. Koulutuspaketin muotona on PowerPoint-esitys. Tavoitteena oli kehittää ja tehdä näkyväksi henkilöstön työhyvinvointikoke-mus. Opinnäytetyö on toteutettu osana yrityksen työhyvinvoinnin teemavuotta ja se on muodoltaan toiminnallinen. Diaesityksen sisältö tehtiin opinnäytetyön tilaajan toi-veiden mukaisesti psykofyysissosiaalisen jaottelun mukaisesti. Koulutuspaketin ko-koaminen alkoi tutkimalla työhyvinvoinnin perusteita sosiaalialalle sopivista materi-aaleista ja tutkimuksista. Työhyvinvointikyselyn lisäksi koulutukseen liitettiin työ-hyvinvoinnin perusteet-osio henkilöstön työhyvinvointitietämyksen päivittämiseksi. Työhyvinvoinnin perusteet sisältävät fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen sekä henkisen työhyvinvoinnin osiot. Aiheita tarkastellaan tiivistetysti ja sosiaalialan näkökulmasta. Johtopäätöksenä opinnäytetyöhön kootusta materiaalista ja analysoinnista voidaan todeta, että yrityksen työntekijöiden työhyvinvointikokemus on positiivinen. Kehi-tyskohteet keskittyvät jo olemassa olevien keinojen jakamiseen, sekä kehittämiseen. Välittömän palautteen perusteella opinnäytetyö oli onnistunut vastaamaan tarpeita.
Vuoden 2018 varhaiskasvatuslaki muuttaa päiväkodin henkilöstön rakennetta uuden ammattinimikkeen kautta. Vaikka siirtymäaikaa onkin vuoteen 2030 asti, valmistuvat uudet varhaiskasvatuksen sosionomit ammattiin jo vuonna 2023. Varhaiskasvatuslaissa (540/2018) mainitaan, että sosionomin osaamista voidaan hyödyntää etenkin lasten ja perheiden palveluosaamisessa, mutta varhaiskasvatuksen sosionomin konkreettista työnkuvaa ei olla määritelty. Siirtymäajan jälkeen päiväkodin tiimeissä työskentelee varhaiskasvatuksen opettajia, varhaiskasvatuksen sosionomeja ja varhaiskasvatuksen lastenhoitajia. Opinnäytetyössä kartoitettiin varhaiskasvatuksen sosionomin tulevaa työnkuvaa päiväkodin työntekijöiden ja johtajien näkökulmasta. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena opinnäytetyönä. Kartoitus toteutui sähköisellä kyselyllä Porin kaupungin varhaiskasvatukselle. Kyselyn tuloksia analysoitiin teemoittelulla. Opinnäytetyön tilaajana toimi Porin sivistystoimialan varhaiskasvatusyksikkö. Kyselyn tulosten perusteella varhaiskasvatuksen sosionomin työnkuva koostuisi työntekijöiden silmissä pääasiassa perheiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja palvelutuntemuksesta, moniammatillisesta verkostotyöstä sekä sosiaalipedagogisen ja monikulttuurisen työotteen hyödyntämisestä. Käytännön tasolla nämä näkyvät perheiden ohjaamisessa matalalla kynnyksellä oikeiden palveluiden pariin sekä lasten osallisuuden ja tasa-arvon edistämisessä.
The non-disclosure for personal safety reasons can be used to restrict the disclosure of personal data from the Population Information System. The purpose of the thesis was to establish what kind of effects it has on the lives of social work professionals. The non-disclosure is part of the daily customer work in the shelter for victims of intimate partner violence and employees may feel the need to protect personal data due to the nature of their work This thesis was carried out in collaboration with Tampere ensi- ja turvakoti ry. There is not enough reliable information about the effects of the non-disclosure for the staff to answer the customers’ questions. Due to the lack of information, it is difficult to objectively compare the pros and cons of non-disclosure to support an employee's personal decision. The aim of the thesis was to produce information on the effects of non-disclosure to support social work professionals' decision-making. The thesis was both practice-based and research-based. The knowledge base consists of an expert interview with the Digital and Population Data Services Agency, the legal basis of non-disclosure for personal safety reasons, the meaning of non-disclosure and its adequacy in safeguarding personal data. The term social work professional is approached through the terms of expertise and professionalism, in addition to which, ethics related to social work professionalism is discussed. The research material was gathered by interviewing the employees of Tampere mother and child home and shelter and people recruited from a Facebook group called Sosionomien uraverkosto. A total of eight interviews were conducted and the research data were analyzed using content analysis. After a verbatim transcription, the research material was categorized into superclasses and subclasses. There were six superclasses: perceived security, effects on people’s economy, effects on being a client in different services, effects on other free time, effects on family and close relationships and the effects on work and studies. A total of 101 effects were found in the data, of which 44 different effects were formed through categorization. The non-disclosure order had the greatest impact on the usage of services and other leisure time, and least to families and loved ones, as well as work and studies. A total of 11 descriptions of the perceived safety of non-disclosure were revealed, five of which indicated that the non-disclosure order had not provided the kind of safety that the taker had intended. The remaining six descriptions indicated that the perceived safety had met or exceeded the expectations of non-disclosure for personal safety reasons. Creating a knowledge base was challenging because there were no prior studies. Therefore, it is important to study the topic further. Research is particularly needed from the perspective of ordinary citizens. The thesis results could be included as a part of the induction folder so that the entire staff has up-to-date information on non-disclosure for personal safety in the fields where non-disclosure is part of daily client work. Based on the results, a printable brochure was created to be used in client work.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia sosionomin (AMK) roolia sosiaaliohjaajana Tampereen kaupungin aikuissosiaalityössä, sillä sosiaaliohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden välisestä työnjaosta ja tehtävänkuvista ei ole valtakunnallisesti yhtenäistä näkemystä. Tarkoituksena oli selvittää, miten sosiaalihuoltolain määritelmä sosiaaliohjauksesta vastaa käytäntöä ja miten työtehtävät jakautuvat sosiaaliohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden kesken sekä minkälaisina sosiaaliohjaajat kokevat ammatti-identiteettinsä ja ammatillisen kasvun mahdollisuudet työssään. Tavoitteena oli jäsentää sosiaaliohjaajan roolia aikuissosiaalityössä sekä sitä, miten sosiaaliohjaajan osaamista voitaisiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla sosiaalityön kokonaisuudessa. Lisäksi tarkasteltiin, onko tarkoituksenmukaista erottaa sosiaaliohjaus sosiaalityöstä aikuissosiaalityön ympäristössä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa aineistonkeruumenetelmäksi valikoitui teemahaastattelu eli puolistrukturoitu haastattelu. Haastateltavien valikoitumisessa käytettiin harkinnanvaraista lumipallo-otantaa. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen analyysivetoisesti. Vuodenvaihteessa 2021–2022 toteutettu Tampereen kaupungin organisaatiouudistus on siirtänyt sosiaaliohjaajia sote-keskuksiin, minkä vuoksi sosiaaliohjaajan työnkuvan voidaan nähdä olevan tällä hetkellä murroksessa. Tutkimustulosten perusteella sosiaaliohjaajan työnkuva nähdään laajana ja moninaisena, jota määrittelee pitkälti asiakkaan yksilölliset tarpeet. Sosiaaliohjaajan rooli nähtiin tärkeänä aikuissosiaalityössä, erityisesti asiakkaan äänen esiin tuojana. Sosiaaliohjaajat pitivät työtään tärkeänä, joka näkyi vahvana ammatti-identiteettinä. Tutkimustuloksista nousi esiin myös työnjakoon liittyviä haasteita ja kehitysideoita. Haasteita olivat työntekijöiden vaihtuvuus, rekrytointivaikeudet ja työnjaon haasteet, jotka johtivat sosiaalityöntekijöiden työtehtävien ohjautumiseen sosiaaliohjaajille. Epäkohtina voidaan nähdä sosiaaliohjaajien osaamisen puutteellinen tunnistaminen sekä se, ettei sosiaaliohjausta tunnusteta sosiaalityöksi. Heikot uralla etenemisen mahdollisuudet ja sosiaaliohjaajien palkka koetaan riittämättömäksi työn vaativuuteen nähden. Näitä epäkohtia ratkaisemalla voidaan parantaa aikuissosiaalityön tuottavuutta esimerkiksi pidempien työsuhteiden avulla. Samalla luodaan realistisempaa näkemystä sosiaaliohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden välisestä tarkoituksenmukaisesta työnjaosta ja tehtävänkuvista, jotta molempien ammattiryhmien osaaminen voitaisiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää yläastelaisten kokemuksia koulusosionomin työstä sekä toiveista työhön liittyen ja tuottaa lisää tietoa koulusosionomin työstä sosiaali- ja opetusalan henkilöstölle. Opinnäytetyön tilaajana toimi pirkanmaalainen koulu, jossa työskenteli sosiaalialan ammattilainen koulusosionomin nimikkeellä. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin koulun sosiaalityötä, koulusosionomin lähtökohtia sekä nuorten sosiaalisia ja psyykkisiä haasteita koulussa. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin sähköisen kyselylomakkeen avulla. Vastaajia oli yhteensä 246. Strukturoitujen kysymysten vastaukset analysoitiin Google Formsin avulla ja tulokset kuvattiin pylväs- ja ympyrädiagrammien avulla. Avoimista kysymyksistä saatu aineisto analysoitiin teemoittelemalla. Tutkimuksen perusteella suurin osa oppilaista oli tietoisia koulusosionomin toiminnasta koululla, ja he olivat keskustelleet koulusosionomin kanssa. Koulusosionomi oli oppilaiden mielestä helposti lähestyttävä ja hyvin saavutettavissa sekä hänet koettiin hyödylliseksi. Osa oppilaista oli saanut apua koulusosionomilta erilaisiin asioihin, mutta valtaosa oppilaista ei kokenut tarvitsevansa apua koulusosionomilta. Koulusosionomilta toivottiin tukea erityisesti psyykkisiin ja sosiaalisiin haasteisiin. Lisäksi tuloksissa ilmeni, että oppilaat lähestyisivät koulusosionomia mieluiten kasvotusten. Oppilaat toivoivat koulusosionomin järjestävän lisää toimintaa välitunneille tai muutoin erilaisia aktiviteetteja ja tapahtumia. Tutkimuksen perusteella koulusosionomin toimintaa voidaan kehittää koululla sekä parantaa nuorten hyvinvointia ja osallisuutta.
Opinnäytetyöni tarkoituksena on perehtyä sosiaalialan työhyvinvointiin niin teoriassa kuin käytännön tasolla yhteisöllisyyden näkökulmasta. Työhyvinvointi on ajankohtainen aihe, koska koronapandemiaan liittyvät rajoitustoimenpiteet ovat osaltaan heikentäneet työyhteisöjen yhteisöllisyyttä. Tämän lisäksi sosiaalialan työntekijät ovat kuormittuneita lisääntyneestä työmäärästä. Opinnäytetyöni toimeksiantajana toimii Kallio peruspalvelukuntayhtymän lapsiperhepalvelut, minkä henkilöstölle minulla oli tavoitteena järjestää ja ohjata toiminnallinen työhyvinvointipäivä toukokuussa 2022. Opinnäytetyöni tuotoksena syntyy esimerkki työhyvinvointipäivästä. Työhyvinvointipäivästä saamani palautteen perusteella voin todeta, että ohjaamani työhyvinvointipäivä oli onnistunut kokonaisuus ja osallistujat tutustuivat toisiinsa päivän aikana paremmin. Lisäksi he pääsivät suunnittelemaan jatkoa oman työyhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi koottuaan työhyvinvointitiimin päivän aikana. Toivon, että opinnäytetyöstäni hyötyisivät kohderyhmän lisäksi myös muut työhyvinvoinnista yhteisöllisyyden näkökulmasta kiinnostuneet henkilöt.
Tämä opinnäytetyö on muodoltaan laadullinen kehittämistyö, jonka tarkoitus oli selvittää virtuaalilasien soveltumista Laurea ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden käyttöön. Työn tavoitteena on madaltaa Laurea ammattikorkeakoulun kynnystä käyttää VR-teknologiaa osana opintotarjontaa. Opinnäytetyön tilaajana toimivat Laurea-ammattikorkeakoulun koordinoimat hankkeet Developing wearable intelligence learning environment – WeaLE ja Yhdessä lisää yritteliäisyyttä – YLY. WeaLE-hanke on toiminut osana sosionomin tutkintoa 45 opintopisteen verran. Puettavan älykkyyden soveltamista on pilotoitu YLY-hankkeen tapahtumassa VR-pajan suunnittelulla ja toteuttamisella Riihimäen lukion opiskelijoille. Laadullisessa kehittämistyössä ei ole keskeisiä tutkimuskysymyksiä, vaan asiaa on lähestytty tutkimalla VR-teknologian syntyhistoriaa, kehitystä ja merkitystä, sekä perehtymällä tiedossa olleisiin suomalaisiin VR-hankkeisiin sosiaali- ja terveysalalla. Varsinaisena kehittämistyönä toimi korkeanpaikanpelkoisille sosionomiopiskelijoille pidetty VR-ohjaus, jossa pelattiin kiipeilypeliä, käytettiin Anne Frank-museosovellusta, sekä tutustuttiin rentoutusharjoituksiin terapiasovelluksen avulla. Sosiaalinen kohtaaminen ilmentyi ohjauksessa ohjaajan ja osallistujien välille syntyvänä dialogina, sekä ohjaajan kannalta ratkaisu- ja voimavarakeskeisenä lähestymisenä niin yksilö- kuin ryhmätyöskentelyssä. Työn tuloksia on lähestytty käytännöllisin menetelmin, joita ovat olleet pelillistäminen sekä ohjauksen strukturoimaton havainnointi, sekä yhteinen palautekeskustelu. Kehittämistyöstä saatujen tulosten avulla huomattiin, että VR-ympäristössä voidaan harjoitella erilaisia pelitapahtumia turvallisesti, vaikka käsiteltävä aihe aiheuttaisi osallistujille pelkoa. Tulosten perusteella VR-teknologia oli helppo omaksua ja se tarjoaa monia mahdollisuuksia sosiaali- ja terveysalan asiakastyössä ja koulutuksessa. Kehittämistyön tulosten avulla Laurea ammattikorkeakoulu saa valmiudet organisoida VR-ohjaustapahtumia osana opintotarjontaansa. Asiasanat: Virtuaaliympäristö, Virtuaalilasit, Sosiaalinen kohtaaminen
Sosiaalialan kehittämishankkeen tavoitteena oli sosiaalipalvelujärjestelmän uudistaminen siten, että palvelujen saatavuus, laatu ja tuottavuus paranevat. Sosiaalialan kehittämishanke oli merkittävä uudistushanke, joka toimeenpantiin laajassa yhteistyössä kuntien ja eri asiantuntijatahojen kanssa. Uudistuksia käynnistettiin sosiaalipalvelujen kaikilla sektoreilla; lasten ja perheiden, vanhusten, vammaisten ja päihdeongelmaisten palveluissa. Lisäksi laadittiin sosiaalialan pitkän aikavälin kehittämistä linjaava Hyvinvointi 2015 -ohjelma.
The aim of this thesis is to compose a business plan for private child welfare unit. The purpose of this thesis is to create base to the best possible unit. The business plan of the private round-the-clock child protection unit was created as the thesis. The business plan includes e.g. Description of the service, market situation, customers and strengths and weaknesses of the company and the owners. The thesis is for its makers so there is no principal. Working with this thesis was formal and it advanced linear. The researching part was 95 emails to social worker and social counselors about institutionalize of sexual- and gender minority in Finland. The purpose of child welfare is secure children growing environment and balanced and versatile development. The primary responsibility for the well-being of the child lies with his or her parents, or another guardian. If necessary, child protection can take custody or make an urgent placement. Outpatient support measures, family work and aftercare are also part of child protection. From the early 1990s to 2019 placements of young people has raised about 10 000. Especially placements of teenaged children has raised in recent years. The establishment of a private child protection unit is a licensed activity. To get a permit the entrepreneur must have adequate and appropriate facilities, equipment and staff. The permit is issued by either the regional government agency or Valvira, depending on the scope of the activity.
Opinnäytetyö käsittelee hyvinvointipalveluita ja niiden tehtävää yhteiskunnassa, osallisuutta ja sen vahvistamista hyvinvointia lisäävänä keinona, kun kohteena ovat kunnassa yläkoulua käyvät nuoret ja heidän perheensä. Opinnäytetyön kehittämistehtävä muodostui Kirkkonummen kunnan hyvinvointipalveluissa vanhempien ja yläkouluikäisten nuorten parissa toimivien eri toimialojen työntekijöiden yhteistoiminnasta KINUVA (Kirkkonummen nuoret ja vanhemmat)-verkostossa. KINUVA:n yhteiskehittämisen päämääränä oli kartoittaa kyseiselle kohderyhmälle suunnatut osallisuutta vahvistavat toiminnot ja koota ne yhteisesti kehitetyn työvälineen avulla sekä kehittää uusia osallisuutta vahvistavia toimintoja kohderyhmälle. Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksellisena kehittämistehtävänä kehittävän työntutkimuksen ekspansiivista oppimisen syklin mallia hyödyntäen. Opinnäytetyön kahden kehittämissyklin toteuttaminen edellytti suunnittelun, arvioinnin, havainnoinnin ja reflektoinnin vaiheiden vuorottelua kehittämisprosessin aikana. KINUVA-verkoston toimijat kokoontuivat yhteiskehittämään vuosien 2013-2015 välisenä aikana 11 kertaa. Lisäksi verkosto järjesti kaksi yläkoululaisten nuorten vanhemmille suunnattua osallisuuden vahvistumisen kokemuksia edistämään pyrkivää tilaisuutta. Yhteiskehittämisen dokumentointi toteutettiin kokoontumiskertojen aiheista ja niistä käydyistä keskusteluista osallistuvan havainnoinnin ja reflektiivisyyteen pyrkivien kenttäpäiväkirjamerkintöjen avulla. Kehittämissyklien etenemisen tarkastelukohtina toimivat uusien yhteistoiminnallisten tilaisuuksien jälkeen käydyt reflektiota sisältäneet palautekeskustelut ja niitä seuranneet yhteiskehittämisen kokoontumiskerrat. KINUVA -yhteiskehittämisen tuloksena opittiin eri toimialoilla työskentelevien työstä, kehittämisen toimintajärjestelmästä ja muodostettiin yhteistä näkemystä osallisuutta vahvistavista toiminnoista. Uusia osallisuutta korostavia yhteistoimintoja kehitettiin ”Vanhempain-ryhmätyksen” ja ”Lauantaifoorumin” muodoissa. Kunnan toimijoiden perustyön tekemisen avuksi suunniteltua kohderyhmälle suunnatut toiminnot kokoavaa palveluohjauksellista työvälinettä ei saatu tämän kehittämistehtävän aikana valmiiksi. Hyvinvointipalveluiden toimijoiden kehittämisyhteistyössä nähtiin yhteistyön voiman ja asiakaslähtöisen työotteen merkitys kehitettäessä vaikuttavampia palvelu- ja toimintamuotoja sekä havaittiin hallinto- ja organisaatiolähtöisen hyvinvointipalveluiden uudistamisen estävän tehokasta ja vaikuttavaa työtä.
Avsikten med rekommendationen för socialvårdspersonalens uppgiftsstrukturer är att klargöra arbetsfördelningen mellan centrala yrkesgrupper inom socialvården och ändra uppgiftsstrukturen inom det sociala området så att den bättre svarar på klienternas behov. Avsikten är också att fullt ut utnyttja den kunskap som den reformerade utbildningen inom det sociala området har genererat. Rekommendationen utarbetades av en vittomfattande expertgrupp. Rekommendationen för uppgiftsstrukturerna definierar hur uppgifterna av socialarbetare, socialhandledare (socionom YH, geronom YH, rehabiliteringsledare YH) och närvårdare samt barnträdgårdslärare och närvårdare inom dagvården borde fördelas i samband med klientprocessen. Rekommendationen bygger på lagen om behörighetsvillkoren för yrkesutbildad personal inom socialvården som trädde i kraft 1.8.2005.
Opinnäytetyössä tarkoituksena oli selvittää, millaisia tuloksia on saatu erilaisilla tutkimuksilla maahanmuuttaja-asiakkaiden kohtaamisesta sekä kohtaamisen haasteista sosiaalialalla Suomessa vuorovaikutuksen ja kulttuurin näkökulmasta. Opinnäytetyön tutkimustehtävänä oli tarkastella, minkälaista vuorovaikutus on, kulttuuriin ja vuorovaikutukseen liittyviä haasteita sekä kuinka kulttuuri vaikuttaa kohtaamiseen maahanmuuttaja-asiakkaiden kanssa sosiaalialalla Suomessa. Opinnäytetyö on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, joka etenee laadullisen prosessin mukaisesti. Analyysimallina olemme käyttäneet teoriaohjaavaa analyysia ja aineiston teemoittelua. Tutkimusaineisto kerättiin kansallisesta Finnasta, Jultika-, UTUPub-, Lauda- ja Trepo-tietokannoista. Aineisto koostuu yhteensä 10:stä tutkimuksesta ja pro gradu -tutkielmasta. Tulosten perusteella vuorovaikutuksen haasteita aiheutti tulkin käyttö sekä yhteisen kielen puuttuminen. Kulttuurin tuomiksi haasteiksi ilmenivät kulttuurierot ja Suomen käytänteiden vieraus asiakkaille. Hyvät vuorovaikutustaidot, kulttuurisensitiivinen työskentely ja hyvän asiakassuhteen luominen ovat osa vuorovaikutusta. Työntekijän tulee osata huomioida asiakkaan kulttuuri hänet kohdatessaan. Ennalta tutustuminen eri kulttuureihin on suotavaa. Jatkotutkimuksena voidaan tutkia kuinka maahanmuuttaja-asiakkaat kokevat kohtaamisen sosiaalialalla Suomessa. Sen voisi toteuttaa esimerkiksi teemahaastatteluna. Haastattelemalla asiakkaita ja työntekijöitä voitaisiin tutkia, kuinka kohtaamista voisi kehittää.
The purpose of this thesis is to strengthen the self-esteem of a sub-school child through equine-assisted activity. The aim of the thesis is to make a self-esteem-related pursuit of practices for the employer. Practices are piloted as an individual customer guidance in the stable environment. The functional contribution of the thesis includes tasks in the stable environment and exercises with a horse aimed at strengthening the child's self-esteem. The work orientation is based on finding customers´ own resources and capacities, the dialogue of customer work and interaction with the horse. This functional thesis includes four equine-assisted activity. The goal-oriented equine-assisted activity as a prosperity of welfare, self-esteem and social rehabilitation proved to be impressive. The feedback showed that the exercises and successes can strengthen self-esteem and contribute to the survival of the challenges of everyday life. The pursuit of practices and its theoretical base can be utilized in the social sector in both preventive and rehabilitative activities with different customer groups.
Opinnäytetyöni aiheena oli kehittää Lehmuskolo Oy:lle uusi palvelumalli, yrityksille myytävä hyvinvointipalvelu. Tämän hyvinvointipalvelun avulla asiakasyritys pystyy vaikuttamaan työntekijöidensä työkykyyn kohenevasti arjenhallinnan ja muiden yksilön työkykyyn vaikuttavien keinojen avulla. Sen seurauksena asiakasyritysten sairauspoissaolot voidaan saada vähenemään. Käytin opinnäytetyössäni konstruktiivista tutkimusotetta, jossa tavoitteena oli löytää ratkaisu reaalimaailman ongelmaan luomalla jokin uusi konstruktio. Työmenetelminä opinnäytetyössäni käytin sinisen meren strategian arvoinnovaatiotyökalua, reflektointia, aivoriihimenetelmää ja yrityksille suunnattua nettikyselyä. Raportin lopussa arvioin vielä lopullisen hyvinvointipalvelun ulkoisia sekä sisäisiä uhkia ja mahdollisuuksia SWOT- analyysin avulla. Opinnäytetyössäni tutkin ensin jo valmiiksi tehtyjä tutkimuksia sairauspoissaoloihin vaikuttavista syistä sekä aiemmin hankittua tietoa siitä, miten sairauspoissaoloihin vaikuttavien syiden takaa todellisuudessa löytyykin välillä muita sairauslomiin vai-kuttavia tekijöitä, kuin sairausloman virallisesti ilmoitettu syy. Lehmuskolon uuden hyvinvointipalvelun avulla yrityksillä on mahdollistaa vaikuttaa sairauspoissaolojen määrään ja niistä aiheutuviin kustannuksiin vähenevästi.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää SaimaanVirta ry:n henkilökunnan kirjaamisosaamisen tasoa ja hyödyntää tuloksia kirjaamiskoulutuksen kehittämisessä. Toimeksiantajana toiminut SaimaanVirta ry tuottaa työllisyyttä edistäviä ja sosiaalisen työllistämisen palveluita Imatralla ja Etelä-Karjalan alueella. Yhdistys on yksityinen sosiaalipalveluiden ja kuntouttavan työtoiminnan palvelusetelituottaja. Opinnäytetyön teoriaosiossa käsiteltiin tarkemmin kirjaamista sekä sen sisältöjä ja työpajatoimintaa. Opinnäytetyön tutkimusosiossa hyödynnettiin määrällistä tutkimusta tutkimusmenetelmänä. Tutkimuksen aineisto kerättiin anonyymin Webropol-kyselyn avulla, joka koostettiin yhdessä toimeksiantajan kanssa vastaamaan asetettuja tavoitteita ja tarpeita. Kysely lähetettiin valitulle kohderyhmälle sähköpostitse, kuten myös muistutusviesti ennen vastausajan umpeutumista. Saatu aineisto analysoitiin määrällisen tutkimuksen keinoin Webropolin luoman grafiikan avulla. Webropol-kyselystä saatujen tulosten perusteella selvisi, että kirjaamisen taso on SaimaanVirta ry:n valmentajilla etenkin perusteiden kannalta kunnossa. Epätasaisuutta on havaittavissa käytetyn kielen ja rakenteiden suhteen sekä omien kirjaamistaitojen hahmottamisessa. Tulos on looginen valmentajien yksilölliset taustat huomioiden. Kirjaamisen merkitys ja sen tärkeys asiakkaalle ja tekijälle itselleen oli valmentajille itsestään selvää ja tuli selkeästi avointen kysymysten vastauksissa esiin. Kirjaaminen koettiin tärkeänä osana työtä ja moniammatillista viestintää. Tulosten perusteella esiin nousi tarve yksilölliselle ohjaukselle ja yksilölliselle kirjaamisosaamisen taitojen arvioinnille. Tarve on myös avoimelle keskustelulle työyhteisössä kirjaamiskäytännöistä sekä yhdessä niiden työstäminen. Jatkotutkimusehdotuksiksi nousi valmentajien mielipiteiden ja tarpeiden seuraaminen kirjaamisen ja lisäkoulutusten suhteen. Kanta-palveluihin liityttäessä kirjaaminen muuttuu ja täsmentyy, jolloin sen hetkisen oppimisprosessin seuraaminen olisi mielenkiintoista.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää työparityöskentelyn kokemuksia Neljä Astetta Oy:n Oulun alueella osana työntekijöiden työhyvinvointia parityössä. Työn tavoitteena oli tuottaa tietoa työn tilaajalle Neljä Astetta Oy:lle työntekijöiden työhyvinvoinnista työparityöskentelyssä ja miten sen kehittäminen tukee työntekijöiden työhyvinvointia. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena Neljä Astetta Oy:n Oulun alueen työntekijöille. Kyselylomake lähetettiin kaikille työntekijöille sähköisesti täytettäväksi keväällä 2021. Vastaavanlaista työhyvinvointikyselyä ei ole ennen toimitettu Neljä Astetta Oy:ssä. Tutkimuksen teoreettista viitekehystä ohjasi käytettävissä ollut kirjallisuus ja aiemmat tutkimukset työhyvinvoinnista sekä työparityöskentelystä lastensuojelutyössä. Opinnäytetyössäni olen perustellut työhyvinvoinnin merkitystä sosiaalialalla tehtävässä parityössä kertomalla työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät. Opinnäytetyössäni olen myös käsitellyt, mitä työhyvinvointi tarkoittaa, ja miten se määritellään. Raportoin prosessikuvauksen kyselystä, jota työstin syksystä 2020 kevääseen 2021. Parityöskentelyn hyvinvoinnin kartoittamiseksi olen käyttänyt aineistona kyselyä, joka on toteutettu keväällä 2021. Kyselyn tulokset rakentuvat Neljä Astetta Oy:n henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämiseen parityössä. Tulosten analysoinnissa olen käyttänyt taulukointia. Opinnäytetyön tuloksista voidaan päätellä, että työparityöskentely on koettu työssä jaksamista tukevaksi, mutta toisaalta myös kuormittavaksi. Tuloksissa korostuu ajankäytön ja suunnitelmallisuuden vähäisyys, joiden koetaan tukemaan työhyvinvointia ja työnlaatua parityössä. Työhyvinvoinnin kehittämiseksi kyselyn tuloksia voidaan hyödyntää tilaajayrityksessä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten AART-menetelmä toimii käytännössä Nuorisopsykiatrisen asumiskoti Puro Oy:n lastensuojeluyksiköissä ohjaajien näkökulmasta. Tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat menetelmän toimivuuteen sekä kerätä tietoa, jonka pohjalta menetelmän toimivuutta voi kehittää entisestään. Työ on toteutettu kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineisto on kerätty hyödyntämällä teemahaastattelua. Tutkimuksessa käytettiin AR Tin pohjoismaista sovellusta AARTia, joka on ennaltaehkäisevämpi sosiaalisen kyvykkyyden harjoitusmenetelmä kuin ART. Tutkimuksen aineiston analysointi on toteutettu aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen. Keskeisiä käsitteitä tutkimuksessa ovat lastensuojelu, sijaishuolto, AART-Adapted aggression replacement training, toimivuus. Tutkimuksen tulosten perusteella havainnot AART-menetelmän toimivuudesta olivat haastateltavilla melko samankaltaiset. Yksimielisyydestä huolimatta esiin nousi monia näkökulmia. AART-menetelmän koettiin tuovan lastensuojeluyksi köille paljon lisäarvoa. Tulosten perusteella selvisi, että AART-tuokioiden vaikutukset eivät näy lyhyellä aikavälillä. Menetelmän toimivuudessa tärkeimmiksi teki jöiksi esiin nousivat suunnitelmallisuus, ryhmädynamiikka ja ympäristö. AARTin kehittämiskohteiksi koettiin AART-tuokioiden säännöllisyys ja suunnittelu sekä AART-ohjaajien jatkuva kehitys.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Pohjois- Karjalan pelastuslaitoksen henkilöstön kokemuksia ja kehittämisajatuksia jälkipurkutoiminnasta. Opinnäytetyön pohjalta Pohjois-Karjalan pelastuslaitos pystyy kehittämään jälkipurku toimintaa ja opinnäytetyötä voi hyödyntää kaikkialla sosiaali- ja terveysalalla. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Pohjois-Karjalan pelastuslaitos. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä, teemahaastattelumenetelmää käyttäen. Haastatteluja tehtiin kuusi. Tulosten perusteella jälkipurkutoimintaa pidetään erittäin tarpeellisena henkisesti kuormittavien työtilanteiden jälkeen. Tärkeimpänä antina koettiin tilannekuvan saaminen, joka antoi vastauksia avoimiin kysymyksiin ja auttoi tilanteen läpikäymisessä. Jatkotutkimusaiheena olisi tärkeää selvittää myös sosiaalihuollon puolelta henkisesti kuormittavat työtilanteet ja viedä jälkipurkutoimintaa enemmän sinne puolelle myös.
Opinnäytetyö on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus mielenterveyskuntoutujien kokemuksista ekspressiivisestä taidetyöskentelystä. Ekspressiivinen taidetyöskentely pohjautuu näkemykseen ekspressiivisestä taideterapiasta, joka on monitaiteinen terapiamuoto. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Aspa Palvelut Oy, joka on Suomalainen asumispalveluja tuottava yritys. Opinnäytetyön kohderyhmänä toimi mielenterveyskuntoutujat, jotka olivat tuetun asumisen asiakkaina Aspa-kodissa. Opinnäytetyö sisälsi toiminnallisen osuuden, kolme kertaa kokoontuvan ekspressiivisen taidepajan. Taidepajat järjestettiin neljälle asiakkaalle, kolmena peräkkäisenä viikkona. Tutkimuksen tavoitteena oli syventyä kohderyhmän kokemuksiin, joita heille syntyi ekspressiivisestä taidetyöskentelystä. Tutkimuksessani selvitettiin minkälaisia kokemuksia ja merkityksiä taidepajassa työskentely osallistujille loi ja kuinka mielenterveyskuntoutujien mielenterveyttä voitaisiin tukea ekspressiivisen taiteen avulla. Opinnäytetyön tarkoituksena oli myös selvittää ekspressiivisen taidetyöskentelyn soveltuvuutta osaksi Aspa-kodin toimintaa, sekä luoda hyviä taidetyöskentelykokemuksia mielenterveyskuntoutujille. Tutkimusaineisto koostui osallistuvasta havainnoinnista, tutkimushaastatteluista sekä näistä koostuneista päiväkirjamerkinnöistä. Tutkimusaineiston analysoinnissa hyödynnettiin teema-analyysia. Kokemukset ekspressiivisestä taidetyöskentelystä olivat pääosin myönteisiä ja osa mielenterveyskuntoutujista koki työskentelyn voimaannuttavaksi ja jopa terapeuttiseksi. Osalle osallistujista työskentelyyn heittäytyminen oli haasteellista, johtuen ennakkoluuloista ja tarpeesta olla itse kontrollissa omasta elämästään. Osallistujat kokivat ekspressiivisen taidetyöskentelyn edistävän mielen hyvinvointia, sekä erityisesti kokemuksien tarkastelussa pintaan nousi sosiaalinen merkitys ja yhteyden luominen muihin ihmisiin. Mielenterveyskuntoutujat kokivat toiminnan soveltuvan Aspa-kotiin ja heidän kokemuksiinsa pohjautuen vastaava toiminta soveltuisi osaksi Aspa-kodin ryhmätoimintaa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata tutkimuskohteena olevien lastensuojelun sosiaalialan työntekijöiden kokemuksia työhyvinvointiaan tukevista tekijöistä. Tutkimus käsitteli sitä, millaiset voimavarat olivat yhteydessä työntekijöiden työhyvinvointiin. Teoreettisesti työhyvinvointi ja -pahoinvointi käsitettiin eri ulottuvuuksina. Tämä lähtökohta mahdollisti lastensuojelutyön voimavaratekijöiden tarkastelun erillisenä ilmiönä. Lisäksi työhyvinvointia lähestyttiin positiivisen näkökulman ja työn imu käsitteen kautta. Tutkimustehtävät olivat: 1. Minkälaisia työhyvinvointia edistäviä kokemuksia sosiaalialan lastensuojelun työntekijöillä on työstään? 2. Minkälaisia yksilöön, yhteisöön ja organisaatioon liittyviä voimavaratekijöitä löytyy työhyvinvoinnin taustalta? Tutkimuksen lähestymistapa oli fenomenologinen, joka on yksi laadullisen tutkimuksen lähestymistavoista. Tutkimusaineisto koostui kahdeksasta lastensuojelulaitoksen työntekijän haastattelusta. Aineiston analyysi pohjautui Amadeo Giorgin kehittämään ja Juha Perttulan täydentämään fenomenologiseen analyysimenetelmään, joka sisälsi viisi vaihetta. Tutkimustulosten mukaan työhyvinvointia tukevia voimavaroja löytyy organisaatiosta, ryhmähengestä, omasta elämänhallinnasta, esimiestoiminnasta ja työn merkityksestä sekä vaikuttavuudesta. Organisaatiossa merkittävin voimavara on sen joustavuus. Esimiestoiminnassa keskeisintä on luottamuksen syntyminen esimiehen ja työntekijän välille sekä vuorovaikutuksen avoimuus. Merkittävimmäksi tutkimustulokseksi nousee kuitenkin kolme voimavaraa, jotka ovat sosiaalinen ja psykologinen pääoma sekä työn merkitys ja vaikuttavuus. Ilman niitä työn imu vähenee lastensuojelutyössä. Sosiaalisen pääoman ja työyhteisön toimintakyvyn yhteys näkyy tässä tutkimuksessa. Työntekijät korostavat, että työpaikan yhteishenki on yksi merkittävimmistä tekijöistä työhyvinvoinnin kannalta. Ryhmähenkeä lujittaa ja sosiaalista pääomaa lisää kaikenlainen yhdessä tekeminen varsinaisen työn rinnalla. Pitkään lastensuojelutyötä tehneillä työntekijöillä on paljon psykologista pääomaa. He ovat optimistisesti ja toiveikkaasti tulevaisuuteen suhtautuvia. Näillä ominaisuuksilla on merkitystä työhyvinvoinnin ja työhön sitoutumisen kannalta. Lastensuojelutyön merkitys ja vaikuttavuus voimavarana on paradoksaalinen. Siihen sisältyy samanaikaisesti sekä työn haastavuus, joka varmasti välillä myös syö voimavaroja ja samalla kokemus siitä, kuinka nuorten auttaminen heidän elämäntilanteessaan on tärkeää ja palkitsevaa.
Opinnäytetyö on Jyväskylän lastensuojelulle tehtävä tutkimuksellinen kehittämistyö, jonka aiheena on perhearviointi –työmenetelmä. Opinnäytetyön tavoitteena on kerätä tietoa työelämän käytännöistä, ja selvittää miten perhearviointia on lastensuojelussa hyödynnetty. Tämän ohella opinnäytetyössä selvitetään, mitä asioita perhearvioinnin tekemisessä tulee huomioida. Opinnäytetyön teoriaviitekehys käsittelee kehittämistoimintaa, sosiaalipalveluiden kehittämistä sekä lastensuojelupalveluiden laatua. Kehittämistä kuvataan tarkemmin työyhteisö- ja toimijalähtöisen kehittämisen teorioiden kautta. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus jonka menetelmänä on teemahaastattelu. Haastateltavat ovat perhearviointi-työmenetelmää käyttäneitä työntekijöitä. Heitä osallistui kolmesta eri organisaatiosta yhteensä kuusi. Haastateltavat ovat kaikki suorittaneet ammattikorkeakoulu-tasoisen sosionomitutkinnon, ja heistä neljä on käynyt perhearviointi-koulutuksen. Haastattelun ja aineiston teemat käsittelevät perhearviointi-työmenetelmän käytäntöä työntekijän, asiakkaan, itse työmenetelmän ja siihen liittyvien muiden palvelujen ja verkostojen, sekä työn kehittämisen kautta. Aineisto muodostaa myös uuden, työntekijöiden sekä asiakkaiden kokemuksia käsittelevän teeman. Tulosten keskeisimmiksi huomioiksi muodostuivat perhearviointimallin käyttökelpoisuus erilaisten lastensuojelun tilanteiden, ympäristöjen ja asiakkaiden kanssa. Työmenetelmää sovelletaan niin strukturoituna mallina kuin erilaisina osina muuta työtä. Erilaiset käyttötarkoitukset vaikuttavat jälleen käytännön suunnitteluun sekä toteutukseen. Perhearvioinnissa huomioitaviin tekijöihin nousi näiden myötä juuri resurssit: työntekijöiden määrää sekä työhön käytettävää aikaa koskevat kysymykset. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että varsinkin perhearvioinnin strukturoidun mallin käyttäminen edellyttää työntekijöiltä sitoutuneisuutta ja aikaa suoriutua työn erilaisista vaiheista, joista päällimmäisenä dokumentaatio. Opinnäytetyössä ei esitetä tyhjentävää kuvausta perhearvioinnin käytännöstä. Tuloksista voidaan kuitenkin nostaa yhteistyökumppaneita hyödyttäviä havaintoja, joiden avulla voidaan reflektoida lastensuojelun perheohjauksen käytössä olevaa perhearviointia, ja punnita työmenetelmän käyttöön ottoa myös perheiden päiväkuntoutuksen puolella.
Lähisuhdeväkivalta on jatkuvasti kasvava ja vakava ilmiö, jonka ennaltaehkäisyyn panostaminen säästää niin taloudellisesti kuin kansanterveydellisesti tarkasteltuna yhteiskuntaa negatiivisilta vaikutuksilta. Lähisuhdeväkivalta on rikos, johon tulee muun muassa rikoslain ja lastensuojelulain nojalla puuttua matalalla kynnyksellä ja tehokkaasti. Lähisuhdeväkivalta aiheuttaa vakavia psykofyysisiä oireita, sosiaalista syrjäytymistä, pelkoja sekä kuolemia. Ennaltaehkäisy ja tukevat palvelut takaavat lähisuhdeväkivaltaa kohdanneille perheille paremmat mahdollisuudet jatkaa elämää väkivallattomasti, turvaten lasten kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin. Tutkimuksellisessa kehittämistyössä tuotettiin palvelupolkumalli lähisuhdeväkivaltaa kohdanneille perheille. Kehittämiselle huomattiin olevan tarve käytännön työssä ja haluttiin selvittää kartoittavan kyselyn avulla sosiaalihuollon ammattilaisilta ajatuksia tilanteesta. Kyselyn vastauksista nousi esiin neljä pääluokkaa: moniammatillisuus, selkeä toimintamalli, koko perheen huomiointi sekä yhdenmukaiset palvelut Satakuntaa, joiden avulla palvelupolkumallin luominen aloitettiin. Palvelupolkumallia työstettiin yhdessä Satakunnan ankkuritiimin ja väkivaltatyön koordinaattorin kanssa. Kehittämistyöstä kirjoitettiin artikkeli, joka julkaistaan 1.3.2024. Julkaisun pysyvä osoite on https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-633-399-4. ISBN 978-951-633-399-4 Satakunnan ammattikorkeakoulu. Sarja D, Muut julkaisut 10/2023 ISSN 2323-8372