Kaikki aineistot
Lisää
Pro gradu työ käsittelee näkemistä ja sokeutta Jyrki Kiiskisen romaanissa Suomies. Työssä käydään läpi näköaistin aseman nousu länsimaisessa kulttuurissa lukutaidon lisääntyessä siirryttäessä keskiajalta renessanssiin. Ihmisen suhde itseensä ja miten hän näkee maailman, on liitoksissa tähän muutokseen. Tieteen nousu ohi kristinuskon maailman selittäjänä renessanssin aikana alkaneen tieteellisten läpimurtojen kautta näkyy myös siinä, miten ihminen on itseään peilistä katsonut. Työssä esitellään tutkimuksen kannalta oleelliset silmään, valoon, haukkaan ja peiliin liittyvät symbolit ja tarkastellaan romaanista löytyviä vastineita. Työssä tarkastellaan Jyrki Kiiskisen artikkelia ”Mitä sokeat näkevät”. Romaanista etsitään yhtymäkohtia sokean Johanneksen ja hänen kirjurinsa Prochoroksen tarinaan mm. romaanin kansitaiteen ja Uhtua-nimisen paikkakunnan kautta. Antiikin Kreikan tunnetuin tietäjä ja ennustaja Teiresias esitellään Homeroksen Odysseian ja Sofokleen Kuningas Oidipuksen kautta. Työssä tutkitaan myös Kuningas Oidipuksessa olevan tabun mahdollisuutta Suomies-romaanissa.
Tutkimuksessa perehdytään saavutettavuuteen, sen nykyiseen tilaan, mitä ongelmia heikkonäköisillä ja sokeilla on verkossa sekä miten näitä ongelmia voidaan ottaa huomioon verkkosivujen kehittämisessä. Saavutettavuuden huomattiin edelleen olevan ongelma jopa suurimmilla verkkosivuilla. Heikkonäköisten ja sokeiden yleisimmät ongelmat johtuvat sivun rakenteen monimutkaisuudesta, rakenteeseen upotetun informaation puutteesta ja värien huonosta käytöstä. Ongelmien korjaaminen ei ole vaikeaa, koska yleisimpiin ongelmiin löytyy helpot ratkaisut, jotka eivät aiheuta paljoa lisätyötä.
Suomen väestöstä arviolta noin kuusi prosenttia on sokeita, heikkonäköisiä tai näköongelmaisia. Sokea ei näe edes valoa. Myös lähes sokeiden toiminta on pääasiassa muiden aistien kuin näön varaista. Näkövammaisen lapsen syntymä tai lapsen näön vammautuminen on vanhemmille ja lähipiirille usein shokki. Vanhemmilla on valtava tiedon ja tuen tarve. Sokean lapsen kasvatuksessa erityisesti kolme ensimmäistä elinvuotta ovat todella tärkeät. Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota tietoa ja tukimahdollisuuksia sokean lapsen saaneille vanhemmille. Kirjallisuuskatsauksen pohjalta luotuun materiaaliin perustuen tehtiin verkkosivut vanhempien avuksi. Tiedonhaku verkkosivuilta on yleistynyt ja yleistyy edelleen. Verkkosivuilta haetaan tietoa sen helpon ja nopean saatavuuden vuoksi. Sokean lapsen vanhemmat saavat runsaasti tukea ja tietoa myös järjestöiltä, yhdistyksiltä ja vertaistukiryhmistä. Tavoitteena oli luoda rakenteeltaan ja ulkomuodoltaan selkeä verkkosivusto. Verkkosivut on tehty toimimaan myös esteettömästi sokeiden lukulaitteilla ja pistenäytöillä.
Interactive skills and social skills are valued in today's service society. In addition to work, interactive skills are crucial when building a social network. Social relationships are empowering, enable social support and significantly increases well-being. Social competence can be described from many different perspectives. Social skills, socio-cognitive skills, adaptive behaviour, self-image and motivation influence a person´s ability to create positive interactions. Learning social skills is mainly based on visual observation and assessment of consequences. The purpose of the study was to determine how the lack of visual information affects the development of social competence, what the challenges are that blindness brings to social interactions and how the interaction of visually impaired children should be supported. Foreign and domestic studies about social relations of visual impaired children and adolescents were selected as background theory. In addition, four blind Finnish adolescents who had no other disability affecting their social competence were interviewed. The material was analysed by using theory-based content analysis where findings are compared to previous research. The results highlighted the difficulty of joining groups and making new contacts as well as the challenges caused by poor self-image and prejudice. According to the respondents, the opportunity to participate as independently as possible in the activities of others were supportive to their social skills. Parents play a key role in supporting the development of their children and adolescents to equal members of society. However, they also need support from rehabilitation counsellors and other professionals with knowledge of visual impairments.
Tein kuvauksen opinnäytetyöni Toni Majaniemen ohjaamasta lyhytelokuvasta Mies joka kuuli murhan. Tämä on kyseisen opinnäytetyön kirjallinen osuus. Olen jakanut kirjallisen osuuden viiteen pääkohtaan: tekijän ja aiheen esittely, elokuvan esivalmistelut, kuvaukset ja jälkityöt sekä yhteenveto. Tekijän ja aiheen esittelyssä kerron lukijalle, miten olin kehittynyt kuvaajana siihen pisteeseen, missä olin ennen opinnäytetyöni kuvauksia ja miten päädyin tekemään kyseisen elokuvan opinnäytetyökseni. Elokuvan esivalmisteluja, kuvauksia ja jälkitöitä käsittelevissä kohdissa kerron koko elokuvan luomisprosessista sekä tekemistäni taiteellisista ratkaisuista ja pohdin, miten ne mielestäni toimivat. Yhteenveto sisältää oman arvioni valmiista elokuvasta. Lopussa on liitteenä elokuvan käsikirjoitus.
Tietokoneet ja mobiililaitteet kehittyvät kovaa vauhtia. Tämä kehitys näkyy myös videopeleissä, jotka myös kehittyvät tekniikan mukana. Suurin muutos viime vuosina on tapahtunut videopelien grafiikan kehittyessä, mutta tämä on jättänyt kokonaisen pelaajaryhmän kehityksen ulkopuolelle. Sokeille on olemassa paljon videopelejä, mutta suurin osa näistä peleistä ei vastaa laadultaan valtaväestölle toteutettuja pelejä. Teoriaosassa käytiin läpi sokeuden ja näkövammaisuuden vaikutuksia videopelien pelaamiseen sekä erilaisia videopelityyppejä. Nämä helpottavat lukijaa ymmärtämään tutkimusta. Tutkimuksen tavoitteena on löytää erilaisista pelilajityypeistä sokeille hyvin sopivia videopelejä ja koostaa näistä löydetyistä peleistä tietopaketti verkkosivulle. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin internetissä olevista artikkeleista, videoista sekä äänitteistä. Tämän lisäksi aineistoa täydennettiin testaamalla pelejä tutkimuksen edetessä. Aineistonkeruun tuloksena syntyi 25:n videopelin tietopaketti sokeille pelaajille. Tietopaketti koottiin erilaisista pelityypeistä. Pelit arvioitiin 1-3 tähdellä sen perusteella, kuinka hyvin teoriaosasta koottujen kriteerien mukaan se sopii sokeille pelaajille. Itse videopelien laatuun ei otettu kantaa. Tästä tietopaketista tehtiin verkkosivusto sokeusjapelit.wordpress.com. Tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, että sokeille on olemassa paljon videopelejä, mutta niiden laatu vaihtelee todella paljon. Myös videopelien tapa korvata visuaaliset palautteet vaihtelivat videopelityypin ja kehittäjän lähestymistavan mukaan. Tutkimusten tuloksien uskotaan myös auttavan sokeita ja heidän vanhempiaan löytämään sopivia pelejä.
The purpose of the thesis was to develop the skills and ability of early childhood educators to work with visually impaired children participating in early childhood education and care. The task was to create a guidebook that early childhood educators can use when working with a visually impaired or blind child. This thesis is practice-based and was commissioned by North Karelia Association of the Visually Impaired. The thesis process was guided by a constructivist model. Both theory and methodological literature as well as dialogic discussion were used in the acquisition of information. In addition, semi-structured interviews and its thematic analysis were conducted by interviewing early childhood educators and the guardian of a visually impaired child. The answers received from the interviews gave direction to the content of the thesis output. The assessment methods in the thesis were an evaluating dialogue with the commissioner, self-reflection, and the thesis diary. The guidebook, which was created as a result of the thesis, is aimed at early childhood educators. In addition to general theory related to visual impairment, the guidebook contains targeted information and practical ideas related to supporting and guiding a visually impaired child in early childhood education. In addition to early childhood educators, the guide can also be used by other people and professionals working with a visually impaired child. The possibility of further development would be to study the usability of the guidebook by observing and evaluating the use of the guide in early childhood education. In order to find out the true usefulness of the guidebook and how it responds to the need, the evaluation could involve early childhood educators who have used the thesis output.
Opinnäytetyössäni on analysoitu kuuden englanninkielisen televisio-ohjelman tai elokuvan etukäteen nauhoitettujen, puhuttujen kuvailutulkkausten osa-alueita. Tavoitteena on ollut selvittää, mitä ohjelmista on valittu kuvailutulkattavaksi sekä minkälaisia eroja ja yhtäläisyyksiä erilaisten ohjelmien välillä löytyy. Analyysin havaintoja on vertailtu sekä Englannissa tehtyihin valtiollisiin suosituksiin elokuvien ja televisio-ohjelmien kuvailutulkkauksen toteuttamisesta. Lähdemateriaalin ja opinnäytetyön tulosten pohjalta on tehty tiivistelmä avuksi televisio-ohjelman tai elokuvan kuvailutulkkaukseen valmistautumiseen. Työni tilaajana toimi Suomen Kuurosokeat ry ja työelämäohjaajana kommunikaatiopäällikkö KT Riitta Lahtinen. Aineistoon kuuluneiden televisio-ohjelmien ja elokuvien kuvailutulkkaus litteroitiin ja sille luotiin tätä työtä varten luokittelujärjestelmä, jonka kautta analyysi toteutettiin. Luokittelujärjestelmässä oli kolme pääluokkaa: Henkilöt ja hahmot, Esineet sekä Muu ympäristö. Jokainen pääluokka jakautui vielä alaluokkiin, joiden avulla pääluokkiin kohdistuvaa kuvailua pääsi tutkimaan tarkemmin. Opinnäytetyön aineistossa suurin osa kuvailutulkkauksesta kohdistui henkilöihin ja hahmoihin, joiden osuus kuvailutulkkauksesta oli yli puolet. Aineiston ainoan poikkeuksen tästä jakaumasta muodosti maantiededokumentti, jossa muun ympäristön kuvailun osuus nousi henkilöiden ja hahmojen osuutta suuremmaksi. Esineiden osuus kuvailusta oli keskimäärin 19 % ja muun ympäristön 26 %. Maantiededokumentin poikkeavan jakauman vaikutus keskiarvoon oli niin suuri, että pääosin kuitenkin esineiden kuvailun osuus oli muun ympäristön kuvailua suurempi. Henkilöiden ja hahmojen kuvailu keskittyi eniten siihen kuka tekee ja mitä, paikallaolijoihin ja sekä tunteisiin ja ilmeisiin. Pääluokka Esineet oli jaettu kahtia: kädessä oleviin esineisiin ja ympäristön esineisiin. Kädessä olevista esineistä kuvailtiin eniten omistajaa ja ympäristön esineistä ulkonäköä. Ympäristön kuvailussa yleisintä oli tapahtumapaikan nimeäminen. Televisio-ohjelmiin ja elokuviin tehtyyn kuvailutulkkaukseen näytti vaikuttavan voimakkaasti käytössä oleva aika. Aineistossa vain noin yksi neljäsosa henkilöiden ja hahmojen sekä ympäristön kuvailusta keskittyi kuvailemaan kohdetta tarkemmin, pääasiassa mainittiin vain tapahtumapaikka tai kuka tekee ja mitä. Esineiden kuvailussa tilanne oli päinvastainen: esineiden nimeämisen lisäksi 80%:ssa tapauksia esineitä myös kuvailtiin jollain tavalla. Opinnäytetyössä tehtyjä havaintoja ei voi supeean aineiston takia yleistää koskemaan televisio-ohjelmien tai elokuvien kuvailutulkkausta yleisesti, eikä niiden kautta pääse tarkastelemaan eroja eri ohjelmagenrejen välillä. Viittomakielentulkit ja alan opiskelijat sekä muut kuulonäkövammaisten tai näkövammaisten kanssa työskentelevät voivat kuitenkin käyttää havaintoja apuna valmistautuessaan televisio-ohjelman tai elokuvan kuvailutulkkaukseen.
Tässä laadullisessa tutkimuksessa on kehitetty menetelmä, jonka avulla sokeiden ja vaikeasti heikkonäköisten esiopetusikäisten lasten taitoja ja tuen tarpeita voidaan arvioida ja seurata. Menetelmän avulla voidaan siirtää tietoa lapsen siirtyessä esiopetuksesta kouluun. Menetelmässä huomioidaan sokean ja vaikeasti heikkonäköisen lapsen kehityksen erityispiirteet. Menetelmälle annettiin nimeksi SoLa kohderyhmän, sokeiden ja vaikeasti heikkonäköisten lasten mukaan. Menetelmän kehittämistä varten koottiin tietoa sokeiden ja vaikeasti heikkonäköisten lasten kehitystä koskevasta kirjallisuudesta, Suomessa käytössä olevista esiopetusikäisten lasten arviointimenetelmistä ja näkövammaisten lasten erityisopettajien paneelikeskustelusta. Lisäksi kehitystyössä hyödynnettiin näkövammaisten lasten arviointi- ja kuntoutustyössä saatua omaa kokemusta. Sokeiden ja vaikeasti heikkonäköisten lasten kehityksen erityispiirteiksi nousivat kirjallisuudesta erityisesti tiedon hankkimiseen, vuorovaikutukseen, motoriikan ja orientoitumisen kehitykseen, työskentelytaitoihin ja itsestä huolehtimiseen liittyvät tekijät. Lisäksi luku- ja kirjoitusmenetelmien erilaisuus sekä laskemisen perusvalmiuksiin liittyvät erityispiirteet nousivat kirjallisuudesta esille. Näkemisen puutteista johtuvien haittojen vähentämiseksi kirjallisuudesta nousi esille erityisesti tunto- ja kuuloaistien käyttäminen tiedonhankinnassa, asiantunteva ohjaus ja ajan antaminen tiedon hankintaan, tiedon käsittelyyn ja taitojen runsaaseen harjoitteluun. Tutkimuksessa kehitetty SoLa-lomake on tarkoitettu sokeiden ja vaikeasti heikkonäköisten esiopetusikäisten lasten arviointiin ja tiedonsiirtoon esiopetusvuoden aikana ja lapsen siirtyessä esiopetuksesta kouluun. Sen käyttäjinä voi olla esimerkiksi esiopetushenkilöstö ja muut lasten kanssa toimivat. SoLa-lomakkeen käytettävyyden lisäämiseksi tulee koota käsikirja, joka sisältää perehdytystä sokean ja vaikeasti heikkonäköisen esiopetusikäisen lapsen taitojen ja tuen tarpeiden arviointiin.
The prevalence of myopia is increasing extensively worldwide. The number of people with myopia in 2020 is predicted to be 2.6 billion globally, which is expected to rise up to 4.9 billion by 2050, unless preventive actions and interventions are taken. The number of individuals with high myopia is also increasing substantially and pathological myopia is predicted to become the most common cause of irreversible vision impairment and blindness worldwide and also in Europe. These prevalence estimates indicate the importance of reducing the burden of myopia by means of myopia control interventions to prevent myopia onset and to slow down myopia progression. Due to the urgency of the situation, the European Society of Ophthalmology decided to publish this update of the current information and guidance on management of myopia. The pathogenesis and genetics of myopia are also summarized and epidemiology, risk factors, preventive and treatment options are discussed in details.
This study is written as a fulfillment of the Dance Teacher's Degree/Bachelor of Dance, at the Turku University of Applied Sciences, Ltd. Through this study the author is collecting together information and tools for teaching dance to visually impaired children. The research focuses on the teachers planning and teaching the dance classes.´ The author used qualitative research methods in her study. The second chapter of the study introduces methods used to collect information. The author interviewed people who have experience in instructing classes related to movement for visually impaired students, observed such classes and collected information from written source material. The author is also reflecting on personal experiences from a few years prior to writing this study. The study goes through the basic terminology of vision impairment. The chapter about vision impairment also goes into more detail of the difficulties visually impaired children may have in their development. These difficulties or delays in development may occur in social, cognitive, language, fine motor or independent work skills. Children’s vision impairment is also often accompanied with other disabilities such as Cerebral Palsy, Intellectual Disability or hearing impairment. The important part of creating a dance class is understanding the main goals of teaching and dance education. Ideas and goals of children’s dance and teaching the students creativity, expression, movement and basic dance skills are introduced in this chapter. The interviews are used as the main source material in the chapter about teaching visually impaired children. Making the space secure for all students and giving the best aids to the children to learn by getting to know their individual needs as students are very crucial for a successful learning experience. In the end of the study the author merges together the information from these chapters and outlines the basis for creating dance classes for visually impaired children.
sisällön kuvaus: Sokeainkoulun =Sokeain kansakoulu) V - VII luokan tyttöjen käsityötunti. Opettaja Ilona Laukkanen esittelee oppilaiden arpajaisia varten valmistamaa nukkea. Kuulo- ja näkövammaiset lapset kävivät vielä sodan jälkeen valtion ylläpitämissä erityiskouluissa. Kansakoulujen sokeainluokka perustettiin Helsinkiin vasta v. 1972.