Kaikki aineistot
Lisää
Pro gradu -tutkielmani lähtökohtana ovat sotilasmusiikkialalla ilmenneet haasteet uusien soittajien rekrytoinnissa. Aihe on ajankohtainen ja koskettaa kaikkia maamme sotilassoittokuntia. Teoriaosuudessa keskityin suomalaisen sotilasmusiikin kehitykseen sen alkumetreiltä nykypäivään saakka sekä rekrytointiin ja työnantajakuvaan käsitteinä. Tavoitteenani oli löytää keinoja sotilasmusiikkialan rekrytoinnin tehostamiseen. Tutkimuksen kohteina olivat sotilasmusiikkialalla jo työskentelevien ammattimuusikkojen lisäksi soittokunnissa avustajina toimineet soittajat sekä musiikin ammattiopiskelijat. Tutkielmassani tarkastelin sotilasmusiikkialalle rekrytoitumisen syitä ja esteitä. Soittokunnissa työskenteleviltä kysyin työn myönteisistä puolista ja työmotivaatiota heikentävistä tekijöistä. Sotilasmusiikkialan ulkopuolisten vastaajien osalta selvitin alan tuntemusta. Vertailin myös sotilasmusiikkialan herättämiä mielikuvia eri vastaajaryhmissä. Toteutin tutkimukseni pääosin määrällisellä menetelmällä. Avovastaukset analysoin sisällönanalyysillä teemoitellen vastauksissa esiin nousseita aiheita. Toteutin kyselyn Webropol-kyselylomakkeella, johon sain yhteensä 186 vastausta. Tulosten mukaan suurin syy sotilasmusiikkialalle rekrytoitumiseen oli mahdollisuus toimia ammattimuusikkona. Työn parhaina puolina pidettiin sen pysyvyyttä ja työilmapiiriä. Työmotivaatiota heikensi eniten riittämätön palkkakehitys. Sotilasmusiikkialan ulkopuolelta tulleiden vastaajien alan ja kelpoisuusehtojen tuntemus oli hyvä. Valtaosa vastaajista myös ilmoitti olevansa kiinnostunut soittokunnassa työskentelemisestä, mikäli se olisi mahdollista. Selkeimmäksi rekrytoinnin esteeksi nousi kyselyn perusteella kelpoisuusvaatimus suoritetusta asepalveluksesta tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta. Eri vastaajaryhmien sotilasmusiikkialaa koskeneista mielikuvista ei löytynyt suuria eroja. Soittokunnissa työskentelevät pitivät kuitenkin sotilasmusiikkialaa keskimäärin monipuolisempana kuin alan ulkopuolelta tulevat vastaajat. Kielteisimmät mielikuvat olivat niillä vastaajilla, joita sotilasmusiikkialla työskentely ei kiinnostanut. Avovastauksissa myönteisinä seikkoina pidettiin alan korkeatasoisuutta ja monipuolisuutta, viime vuosien kehitystä, työn pysyvyyttä sekä Puolustusvoimia työnantajana. Kielteisinä asioina esiin nousi sotilasmusiikkialan muutoshaluttomuus ja yksipuolisuus, rekrytoinnissa koetut ongelmat, sotilasammatillisten kurssien sekä asepalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen pakollisuus ja johtamistavat.
Musiikintutkimuksen pro gradu -tutkielmassani käsittelen perinnettä, sen muodostamista ja soittokuntalaisten sille antamia merkityksiä vuonna 1904 perustetun ja siitä asti aktiivisesti toimineen Narvan soittokunnan kontekstissa. Tutkimusaineistoni koostuu soittokuntalaisten kanssa tekemistäni haastatteluista sekä kirjallisesta että arkistoaineistosta. Perinteen käsitteen tutkimisen ohella esittelen tutkielmassani myös Narvan soittokunnan tiivistetyn historiikin, joka auttaa olennaisesti ymmärtämään niitä asioita, joiden pohjalta soittokuntalaiset muodostavat käsityksiään perinteestä. Tässä tutkielmassa käyttämäni perinteen käsite on aineistolähtöinen, soittokuntalaisten itsensä käyttämä, sana. Tarkastelen perinteen käsitettä ja sen muodostamista teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla keskittyen ensisijaisesti sosiaalisen pääomaan, horisontaaliseen ja vertikaaliseen jatkuvuuteen, Ruth Finneganin musiikkipolkuihin sekä Henri Lefebvren sosiaalisen tilan teoriaan. Narvan soittokunnan tapauksessa perinteeksi käsitetty koostuu jaetusta musiikillisesta harrastuksesta, sen tarjoamasta sosiaalisesta ympäristöstä, yksilöille ja yhteisölle merkityksellisistä paikoista ja tapahtumista, näiden toistuvasta luonteesta seuraavasta jatkuvuuden tunteesta, harrastuksen periytymisestä sekä soittokunnan ja paikkakunnan historiasta.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tuoda esille ja koota yhteen sotilassoittajan koulutukseen ja työhön liittyviä seikkoja. Työ on toteutettu yhteistyössä Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan kanssa heidän toiveitaan ja ideoitaan hyödyntäen. Aiheesta oli saatavana hyvin rajallisesti kirjallista tietoa, joten suuri osa tiedoista on hankittu haastattelemalla sotilasmusiikkialan asiantuntijoita. Opinnäytetyötä hyödynnetään sotilasmusiikkialan vuoden 2016 rekrytointikampanjassa. Opinnäytetyössä pyritään vastaamaan muun muassa kysymyksiin: Mitkä ovat sotilassoittajan työn kelpoisuusvaatimukset ja mitä sotilasmuusikon työhön kuuluu? Minkälaista koulutusta Varusmiessoittokunnassa annetaan? Opinnäytetyössä käydään läpi ja vertaillaan eri opintopolkuja sotilassoittajaksi sekä käsitellään sotilaskapellimestarikoulutusta. Varusmiessoittokunnasta on oma lukunsa, jossa selvitetään muun muassa sinne hakeutumista sekä siellä annettavaa koulutusta. Sotilasmusiikkialalla on ollut vuosien varrella erilaisia koulutuspolkuja. Nykyisin tärkein koulutuskanava on Puolustusvoimien varusmiessoittokunta. Sotilasmusiikkialan koulutusta kehitetään jatkuvasti ja muutosten toivotaan edesauttavan onnistuneita rekrytointeja. Koulutusmuutosten tulokset ovat kuitenkin nähtävissä vasta vuosien kuluttua.