Kaikki aineistot
Lisää
Opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä viittomakielisten ajatuksia valmistelluista instrumentaalimusiikkitulkinnoksista. Opinnäytetyön aihe on hyvin ajankohtainen, sillä musiikki on nykypäivänä yhä suuremmassa osassa kuurojen elämää. Koska kuurot elävät vahvassa yhteydessä kuulevaan valtaväestöön, he kohtaavat musiikkia useissa eri yhteyksissä elämänsä aikana. Musiikin tulkkaus on tärkeää, jotta tasavertaisuus kuuleviin nähden toteutuu. Opinnäytetyön tilaajana toimi Savonia-ammattikorkeakoulun alaisuudessa toteutettu MEOK-hanke. Opinnäytetyön tutkimuskysymys oli: Millaisia ajatuksia valmistellut instrumentaalimusiikkitulkinnokset herättävät viittomakielisissä? Tutkimus oli kvalitatiivinen ja tutkimusmenetelmänä käytettiin parihaastat-telua. Haastattelu toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna ja siihen osallistui kaksi viittoma-kielistä. Haastattelun pohjana käytettiin kahta valmisteltua instrumentaalimusiikkitulkinnosta, jotka oli toteutettu Elina Kovasen ja Anni Salmisen (2014) opinnäytetyönä. Tulkinnoksista käytetään nimityksiä visuaalinen tulkinnos ja soitintulkinnos. Haastattelusta saadut tulokset osoittivat eri menetelmillä tuotettujen instrumentaalimusiikkitulkinnosten herättävän monenlaisia ajatuksia viittomakielisissä. Soitintulkinnos loi toiselle haastelluista mielikuvan suuren orkesterin soittamasta musiikista, joka vaihteli tyyliltään vauhdikkaasta ja voimallisesta peh-meämpään. Haastateltu myös ajatteli tulkinnoksessa ilmennettävän orkesterin soittimista vain viulua ja pianoa. Tulkin käyttämien liikkeiden ajateltiin olevan haastatellusta riippuen joko liian laajoja tai oikein miellyttäviä. Visuaalinen tulkinnos herätti molemmissa haastatelluissa mielikuvan veden aaltoilusta ja musiikin aja-teltiin olevan hyvin pehmeää ja soljuvaa. Toiselle haastatelluista tulkinnos herätti tunteen siitä, kuinka musiikki tempaa mukaansa ja kaikki asiat unohtuvat. Tulkinnoksessa käytetyt ilmeet olivat haastatellus-ta riippuen joko liian vähäisiä tai sitten niiden ajateltiin olevan käsien liikkeiden rinnalla vähemmän tärkeitä. Toinen haastatelluista ajatteli tulkin käyttämien käsien liikkeiden olevan kauniita ja pehmeitä. Tulosten perusteella tulkkauksessa on mahdollista välittää kuuroille samaa tunnetta kuin kuulevat ko-kevat. Tulkkauksessa musiikin elementtejä voidaan ilmentää liikkeillä, jotka ovatkin ilmeiden rinnalla tärkeitä musiikin tulkkauksessa. Tämän opinnäytetyön tutkimustuloksia voidaan hyödyntää instrumen-taalimusiikin tulkkauksessa. Viittomakielisten ajatukset instrumentaalimusiikkitulkinnoksista antavat tulkeille ideoita, kuinka tulkata instrumentaalimusiikkia tarkoituksenmukaisesti ja viittomakielisten aja-tukset huomioiden.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä viittomakielen tulkin käyttäjien kokemuksia instrumentaalimusiikin tulkkauksesta sekä kartoittaa heidän toiveitaan instrumentaalimusiikin tulkkauksen toteuttamisesta. Tutkimusaihe on ajankohtainen, sillä kulttuuripalveluita tarjoavat tahot haluavat tehdä palveluistaan entistäkin saavutettavampia. Näin ollen esimerkiksi viittomakielelle tulkattujen oopperoiden yhteydessä on tarve myös musiikin kuvailulle. Opinnäytetyön tilaajana toimi viittomakielistä tulkkauspalvelua tuottava Tulke Oy. Tutkimus on kvalitatiivien eli laadullinen ja tutkimusmenetelmänä on käytetty haastattelua. Osa haastatteluista on toteutettu teemahaastatteluina ja osa sähköisinä haastatteluina. Tutkimukseen on osallistunut kolme viittomakielen tulkin käyttäjää, kuuro näyttelijä ja viittomakielen tulkki Dawn Jani Birley sekä kuurojenpappi Elina Jokipaltio, jolla on kokemusta instrumentaalimusiikin tulkkauskokeiluista työnsä puolesta. Kaikki haastatellut olivat kiinnostuneita tutkimusaiheesta ja heidät valittiin sillä perusteella mukaan tähän tutkimukseen. Haastatteluvastauksista selvisi, että instrumentaalimusiikkia kuvailevalta tulkilta toivotaan eläytymistä tulkkaustilanteen asettamissa rajoissa. Erityisesti soivien instrumenttien ja soitonvoimakkuuden välittymistä tulkkauksesta pidettiin tärkeänä. Aina ei ole tarpeen käyttää kielellisiä keinoja instrumentaalimusiikkia tulkattaessa vaan tulkkauksessa voidaan hyödyntää myös non-lingvistisia keinoja. Oleellista on huomioida asiakkaan yksilölliset tarpeet ja toiveet instrumentaalimusiikkia tulkattaessa. Tässä opinnäytetyössä esiteltyä tietoperustaa ja tutkimustuloksia voidaan käyttää työkaluna instrumentaalimusiikin tulkkausta suunniteltaessa tai toteutettaessa. Opinnäytetyön kautta viittomakielen tulkit voivat saada osaamisensa perustaksi myös asiakkaiden näkemyksiä, jolloin tarjotun tulkkauksen laadun ei tarvitse perustua pelkkään oletukseen siitä, mikä on toivotunlaista instrumentaalimusiikin tulkkausta.
Toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli toteuttaa kaksi tulkinnosta Väinö Raition teoksesta Elegia. Työelämän yhteistyökumppanina toimi musiikin erityispedagogiikan osaamiskeskittymä (MEOK) – hanke. Tulkinnokset tehtiin yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun musiikkipedagogi-opiskelijoiden kanssa. He soittivat ja äänittivät teoksen, josta tehtiin kaksi tulkinnosta. Työn tutkimuskysymys oli: millä tavalla instrumentaalimusiikkia voi tulkata. Raition teoksesta tuotettiin kaksi tulkinnosta, joita kutsutaan visuaaliseksi tulkinnokseksi ja soitintulkinnokseksi. Visuaalisessa tulkinnoksessa teoksesta luotiin monimerkityksellinen, abstrakti tarina. Siinä ei ole käytetty varsinaisesti viittomakieltä, vaan sitä on lähestytty enemmän visuaalisuuden kautta. Soitintulkinnoksessa ilmennettiin teoksessa soivia instrumentteja. Tämän opinnäytetyön pohjalta voidaan päätellä, että instrumentaalimusiikin tulkkaus ei ole objektiivista, kuten tulkkaus yleensä. Instrumentaalimusiikin tulkkaus perustuu aina tulkin omaan näkemykseen. Tämän vuoksi opinnäytetyön produkteista käytetään nimikettä tulkinnos tulkkeen sijaan. Yleisesti puhuttaessa musiikin ja instrumentaalimusiikin tulkkauksesta kuitenkin käytetään tässä työssä termiä tulkkaus. Visuaalisen tulkinnoksen työstöstä keskeisiksi teemoiksi nousivat mielikuvien luominen, kappaleen jakaminen, metaforat ja viittomakieliset elementit, kuten viittoman varioiminen ja toisto. Soitintulkinnoksen kohdalla huomattiin, että sen yksinkertaisuudesta huolimatta myös siinä voidaan tuoda esiin musiikin vivahteita ja tunnetta. Työ on suunnattu tulkeille ja tulkkiopiskelijoille työvälineeksi instrumentaalimusiikin tulkkaukseen sekä kaikille aiheesta kiinnostuneille. Opinnäytetyössä esitellyt tulkinnokset ovat vain eräitä esimerkkejä tulkata kyseistä musiikkia. Koska aihetta on tutkittu vähän, sen tekemiseen ei ole vakiintunut selkeitä ohjeita. Työssä esiteltyä tulkinnosten työstötapaa voi soveltaa instrumentaalimusiikin tulkkauksessa.
Tutkin alkeispuhallinorkesterille tarkoitetun pedagogisen puhallinorkesterimusiikin säveltämistä. Ensisijaisena tutkimusaineistona käytän niitä vuosina 1997-2017 säveltämiäni puhallinorkesteriteoksia, joissa pedagoginen tarkoituksenmukaisuus on keskeistä. Tutkielmani tarkoitus on selvittää mitkä ominaisuudet tekevät alkeispuhallinorkesterisävellyksistä pedagogisesti tarkoituksenmukaisia. Tulosten perusteella pyrin kehittämään omaa ammattitaitoani säveltäjänä ja tuottamaan tietoa siitä, mistä hyvin tehty pedagoginen alkeispuhallinorkesterimusiikki koostuu. Tutkimusmetodina olen käyttänyt teoksiani johtaneiden kapellimestareiden haastatteluja sekä omia käyttökokemuksiani niiden esittämisestä ja kuuntelemisesta. Työssäni kartoitan myös puhallinorkesterien toimintaa ja puhallinorkesterille sävellettyä musiikkia yleisellä tasolla. Tämän tutkielman kirjoittaminen on ajoittunut vuosiin 2015-2018, mutta olen käyttänyt analyysissäni materiaalina muistiinpanoja, joita olen kirjannut vuosien 1997-2017 aikana. Aineistoni perusteella suomalainen alkeispuhallinorkesterimusiikki on pedagogisesti tarkoituksenmukaista ja sen tekeminen kaikissa muodoissaan (säveltäminen, opettaminen ja esittäminen) järjestäytynyttä. Uudistuva pedagogiikka ja puhallinorkestereiden toimintakulttuuri on kuitenkin synnyttänyt tarpeen uudistaa myös puhallinmusiikkia sisällöllisesti.
Kun puhutaan harmonikansoiton vasemmasta kädestä, ajatellaan ensimmäisenä humppabassoa. Soittotunneilla huomio kiinnittyy enimmäkseen kiinnostavia asioita soittavaan oikeaan käteen ja vasemmalla kädellä soitetaan säestävää taustaa. Vasen käsi koetaan mörkönä, pakollisena pakkona, joka täytyy opetella vain siksi, että omaa soittoa voitaisiin säestää. Myös se, ettei vasenta puolta näe, tekee puolesta pelottavan. Tutkimuksessa selvitettiin, onko harmonikan vasemmalle puolelle olemassa tarpeeksi alkeisoppimateriaalia ja kuinka paljon ja millä tavalla harmonikan vasenta kättä harjoitetaan oppitunneilla. Tutkimuksessa sivuttiin myös bilateraalista siirtovaikutusta tieteellisin dokumentein pianonsoitossa, sekä liikunnan parissa, jossa bilateraalista siirtovaikutusta on tutkittu esimerkiksi keihäänheiton avulla. Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä, jonka linkki lähetettiin etukäteen valituille harmonikkapedagogeille. Tutkimuksessa selvitettiin myös jo olemassa olevien alkeisoppimateriaalien käyttökelpoisuutta nykypäivänä, sekä etsittiin vasemman käden soittoharjoituskirjoja myös kansainvälisistä lähteistä. Kävi ilmi, että soittoharjoituskirjat ovat vanhoja, mutta pedagogit kokevat ne edelleen hyödyllisiksi käyttäessään niitä päivittäin oppilaittensa kanssa. Kansainvälisistä soittomateriaaleista löytyi käyttökelpoista materiaalia, jota voisi käyttää harmonikansoiton opettamisessa myös Suomessa.
Syftet med denna forskning är att öka min förståelse för det relativt outforskade ämnet komponering i gitarrundervisningen. Till det övergripande syftet hör att undersöka fördelar med metoden, ta reda på när man kan börja komponera och hitta lösningar på eventuella problem. För att öka min förståelse för ämnet bör jag också få en inblick i olika metoder för komponering i gitarrundervisningen. I forskningen använder jag en kvalitativ hermeneutisk forskningsansats och som datainsamlingsmetod intervju och litteraturstudier. I studien presenteras också mitt eget tillvägagångssätt för komponering i rytmgitarrundervisningen. Mina forskningsfrågor lyder: Vilka nya infallsvinklar finns det för den didaktiska metoden komponering i undervisning och vilka är fördelarna? Vilka verktyg behöver eleven behärska för att kunna komponera musik? Vilka problem kan förekomma och hur kan man lösa dem? Vilka likheter finns mellan min egen och informanternas metod för att använda komponering i undervisning? För att besvara mina forskningsfrågor utförde jag tre intervjuer med noggrant utvalda informanter. Resultatet visar att komponering i gitarrundervisning främjar elevens lärande på flera sätt, eftersom metoden tangerar musikteori, praktik och kreativitet. Jag har också konstaterat att metoden kan användas både med nybörjare samt längre hunna gitarrister. Min slutsats är att komponering mycket väl kan tillämpas som ett delmoment i gitarrundervisningen.The aim of this thesis is to increase my knowledge of the relatively unexplored subject composing music as a method for teaching guitar. The comprehensive subject involves researching pros of using the method, finding out when you can start to compose music and finding solutions for eventual problems. I also need get an insight into different methods of composing music when teaching guitar, in order to increase my understanding of the subject. My research approach is of a qualitative hermeneutic kind. In order to gather information I performed interviews and studied literature. I also introduce my own method for teaching composition with rhythm guitarists. My research questions are: What new angles of approach are there for the didactic method teaching composition and what are the pros? What skills do the guitar students need to possess to be able to compose their own music during the guitar lessons? What problems can occur and how can you solve them? What similarities are there with mine and the informants’ method of using composition as a teaching method? To answer these questions I performed three interviews with carefully selected informants. The results show that using composition as a method for teaching guitar does promote the students learning in many ways, because the method involves music theory, practical experience and creativity. I have also noticed that the method can be used with both beginners and more experienced guitarists. Therefore my conclusion is that composition advantageously can be applied as a part of teaching guitar.
Opinnäytetyöni tarkoituksena on selvittää, miten musiikkiopiston perustasolla soittavien pianistien yhteismusisointia voitaisiin lisätä. Tutkin, miten sovittaa pianolle tarpeeksi helposti soitettavaa materiaalia, jossa pianisti voi keskittyä teknisten hankaluuksien sijaan myös yhteismusisointiin ja sitä, miten kappalevalinnat vaikuttavat oppilaan soittomotivaatioon. Tätä varten työstin uusia helppoja sovituksia elokuva- ja musikaalimusiikeista. Haluan tietää, onko sovituksille tarvetta musiikkioppilaitoksessa. Kehitystyöni tukena käytin kirjallisuuskatsausta siihen, millaisia keinoja piano-oppilaalla on yhteisöllisyyteen, millaisessa nykyisessä musiikkiopiston maailmassa oppilas elää ja miten kappalevalinnoilla voi vaikuttaa soittomotivaatioon. Kuvaan kappaleiden sovitusprosessia ja siinä oppimiani asioita. Tekemiäni sovituksia kokeiltiin käytännössä Tampereen konservatoriossa Pianocoolio-yhteismusisointiprojektissa, joka huipentui konserttiin keväällä 2022. Haastattelin projektissa mukana olleita pianonsoitonopettajia ja kysyin palautetta siinä mukana olleilta oppilailta palautelomakkeen avulla. Sovitukseni saivat hyvää palautetta erityisesti toimivuudesta ja raikkaista kappalevalinnoista. Sopivien sovitusten tekeminen ei kuitenkaan itsessään lisää automaattisesti pianistien yhteismusisointia, vaan projektin ylläpitäväksi voimaksi tarvitaan aina opettajan omaa aktiivisuutta ja resursseja. Yhteismusisointi tuo iloa sekä opettajan että oppilaan arkeen, joten järjestely on ehdottomasti vaivan arvoista. Projekti osoitti, että uudelle materiaalille on tarvetta ja sitä kannattaisi julkaista lisää.
Tässä opinnäytetyössä pohditaan trumpetin kehittymistä soittimena aina luonontrumpetista läppätrumpettiin asti ja miten se on vaikuttanut trumpetin asemaan orkesterisoittimena ja trumpetille kirjoitettuun kirjallisuuteen niin orkesterin instrumenttina kuin solistisena soittimena. Opinnäytetyössäni pohdin myös säveltäjien Joseph Haydnin ja Johann Nepomuk Hummelin trumpettikonserttoja, koska heidän säveltämät kaksi trumpettikonserttoa ovat nykypäivänäkin erittäin merkittävässä asemassa trumpetti kirjallisuudessa. Lähdeaineistona on käytetty muita opinnäytetöitä, tutkielmia, kirjallisuutta ja internetsivustoja.
Tässä opinnäytetyössä tutkin sitä, miten 5-vuotiaat lapset kuvaavat klassista instumentaalimusiikkia musiikkimaalauksen keinoin. Lisäksi tutkin, onko maalauksissa havaittavissa eroa niiden lasten kohdalla, jotka ovat kotonaan tottuneet kuuntelemaan klassista musiikkia. Soitin lapsille kolme erilaista orkesterikappaletta, joista he maalasivat vesivärimaalaukset. Selvitin lasten kotitaustat suhteessa musiikin harrastamiseen, haastattelin lapsia maalaustilanteiden jälkeen ja analysoin heidän maalauksiaan. Tutkimuskysymykseni olivat seuraavat: 1. Ottavatko 5-vuotiaat lapset maalatessaan maalauksiinsa ideoita tai vaikutteita soivasta instrumentaalimusiikista? 2. Onko instrumentaalimusiikin tulkitseminen lapselle helpompaa ja luontevampaa, jos hän on tottunut kuulemaan sitä kotona vanhempiensa kanssa? Tutkimuksesta käy ilmi, että osa lapsista ottaa musiikista vaikutteita maalauksiinsa ja osa taas ei kokenut musiikin ohjaavan maalausprosessiaan. Vaikutteita ja ideoita saaneiden lasten joukossa oli sekä niitä, joiden kotona kuunnellaan aktiivisesti klassista musiikkia, että myös lapsia, joilla ei ollut tällaista taustaa. Yhdenmukaisuutta samaan kappaleeseen maalatuissa maalauksissa oli lähinnä värimaailmoissa: voidaan siis päätellä kappaleen tunnelman välittyneen lasten värinkäyttöön. Tutkimusta tehdessäni totesin lasten nauttivan suuresti musiikkimaalauksesta. He ovat hyvin avoimia musiikin eri tyyleille, olivat ne sitten tuttuja entuudestaan tai eivät.
Työn tarkoituksena on tuoda opetusmateriaalia harjoituskappaleiden muodossa pop/jazzpianonsoiton opetukseen. Kappaleet on suunnattu musiikin perusopetuksen laajaa oppimäärää opiskelevien ohjelmistoon, esimerkiksi pop/jazzkonservatorion oppilaille. Opinnäytetyöni piirissä esittelen osan säveltämistäni kappaleista. Tämä osa käsittelee afroamerikkalaisen musiikin tyylejä aina ragtimesta rhythm & bluesiin asti. Kappaleiden kautta pop/jazzpianistin ohjelmistoon saadaan eri tyylilajeja käsitteleviä kappaleita, joissa harjoitellaan erilaisia piirteitä, kuten tyypillisiä sointuvaihdoksia, melodiakulkuja ja rytmiikkaa. Pyrkimyksenä on, että kappaleiden, historiaviittausten ja kuunteluesimerkkien myötä oppilaalle muodostuu kokonaisvaltaisempi kuva eri tyylilajeista, ja hän ymmärtää, mistä nykypäivän hittimusiikki on saanut vaikutteensa. Tietopohjana työlleni on ollut tutustuminen taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelmaan sekä kokemukseni pop/jazzmusiikin opettajana. Pääpaino on afroamerikkalaisen musiikin historialla, johon olen hankkinut tietoa perehtymällä alan kirjallisuuteen ja musiikkiin. Näiden pohjalta olen säveltänyt harjoituskappaleeni. Työni myötä oppilaat saavat muun ohjelmiston ohelle vanhempaan rytmimusiikkiin pohjautuvia etydejä. Nämä ovat pohjana sille musiikille, jota he soittavat yhtyesoiton tunneilla tai kuuntelevat vapaa-ajallaan. Työtä tehdessäni olen myös kehittynyt opettajana perehtyessäni musiikin historiaan syvällisemmin, ja pohtiessani opetettavia asioita pedagogisesta näkökulmasta. Työtäni ja myöhemmin valmistuvaa harjoituskirjaani voi hyödyntää opetuksessa musiikkioppilaitoksissa. Se voi toimia muun opetusmateriaalin ohella myös musiikin aloilla ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa.
Opinnäytetyössä tutkitaan fantasiatyylisiä sävellyksiä pääasiassa kosketinsoitinmusiikin osalta ajanjaksolla 1535-1782. Vuonna 1535 Luis de Milán määritteli fantasian soitinsävellykseksi, joka juonsi juurensa pelkästään tekijänsä mielikuvituksesta ja taidoista. Työssä tarkastellaan tämän määritelmän sisään mahtuvia fantasiasävellyksiä Englannin, Italian, Ranskan ja Saksan maaperällä aina W.A. Mozartin vuonna 1782 säveltämään d-mollifantasiaan saakka, ja sivutaan myös saman ajan luuttu- ja yhtyefantasioita. Yksityiskohtaisesti tarkasteltuja säveltäjiä ovat William Byrd, Girolamo Frescobaldi, Louis Couperin ja Wilhelm Friedemann Bach. Lähdeaineistona on käytetty etupäässä alan asiantuntioiden artikkeleita nuottiesimerkein ja kuvin täydennettynä. Fantasia-nimikeellä on ollut eri aikoina useita synonyymeja, kuten voluntary, ricercar, toccata ja prélude non mesuré, ja myös näillä otsakkeilla kulkevat sävellykset ovat tarkastelun kohteena. Aiheen taustaa valotetaan tuomalla esiin varhaisimpia tunnettuja kosketinsoitinmusiikin lähteitä, sekä esittelemällä tavanomaisimmat klaveerisoittimet, joilla työn kattaman ajanjakson musiikkia on soitettu. Työn tarkoituksena on selvittää kosketinsoitinfantasioiden tyylien kirjoa, ja eri säveltäjien tapaa suhtautua tähän vapaaseen sävellysmuotoon. Kirjoittajan pyrkimys on laajentaa tietämystään fantasia-aiheesta sekä muusikon että pedagogin näkökulmasta. Hän tuo esiin ajatuksiaan sekä ohjelmistoa, joka kenties antaa uutta näkökulmaa myös myöhemmän ajan pianomusiikkia soittaville.
Urkumusiikki.fi avaa urkujen maailman kaikille. Vuoden 2024 alussa julkaistu Urkumusiikki.fi on innostava pelillinen oppimisympäristö, joka kutsuu erityisesti lapset tutustumaan urkujen maailmaan hauskalla ja pedagogisesti merkityksellisellä tavalla. Urkumusiikki.fi on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, joten se palvelee laajasti eri kieliryhmiä. Urkumusiikki.fi on suunniteltu alakoulujen musiikinopetukseen. Erityisen hyvin se sopii 1-4-luokkalaisille. Sivusto tukee peruskoulun opetussuunnitelman tavoitteita edistäen oppimisen iloa, luovuutta ja oivaltamista. Urkumusiikki.fi tarjoaa opettajille monipuolisen työkalun musiikin opetukseen. Sivusto soveltuu mainiosti myös itseopiskeluun. Opettajat voivat hyödyntää sivustoa ilman urkuihin liittyvää erityisosaamista, mikä tekee urkujen esittelystä helppoa. Urkumusiikki.fi-sivuston keskeiset ominaisuudet: - Sivusto on ilmainen, mainokseton, helppokäyttöinen ja saatavilla aina. - Animoidut opetusvideot esittelevät urut, pillit ja äänikerrat. - Tietovisat kannustavat animoitujen opetusvideoiden huolelliseen läpikäyntiin. - Käyttäjä voi rakentaa omat urut pelillisessä osiossa. Pärjäämällä tietovisoissa voi saada hauskoja lisäosia, kuten tulta syökseviä urkupillejä palkinnoksi.