Kaikki aineistot
Lisää
Tämän kirja sisältö perustuu Euroopan unionin Sosiaalirahaston rahoittaman Sisu työelämässä -hankkeen tuloksiin sekä aikaisempiin sisututkimuksiin Suomessa. Kirja tarjoaa kattavan katsauksen ihmisen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä sekä sisusta sen takana. Kirjan teemat liikkuvat aina työelämän näkökulmista kansantalouteen, yksilötason mielenlujuuspiirteisiin ja yhteiskunnallisiin vaikuksiin. Samalla tekijät tarkastelevat syitä erilaisten käytösmallien ja huolien taustalla. Kirja rohkaisee lukijaa arvioimaan myös omaa hyvinvointiaan, sisuaan ja stressitasoaan.
This thesis was commissioned by Novia University of Applied Sciences to improve the vibration force isolation of a laboratory engine (Sisudiesel 420 DWI). Excessive vibration is a major contributory factor of internal combustion engines (IC) inefficiencies impacting everything from increased structural fatigue to excessive noise. The purpose of this thesis was to develop a program in MATLAB to analyze the vibration outcomes of a general engine mount system. The resultant application called FreqNess is able to perform a complete vibration analysis by the introduction of basic engine and vibration isolator specifications. Moreover, this intuitive and user-friendly application was found to be an appropriate tool for monitoring and offering vibration guidance applicable to a wide range of other engine mount systems. In this document, the instructions for future users on how to best operate FreqNess are presented, together with general guidance on vibration isolation theory. With respect to the specific case and after an analysis performed by FreqNess, the application demonstrated that the current vibration isolators of the Sisudiesel 420 DWI system do not accomplish the customer vibration isolation requirements in a vast range of engine speed scenarios. The findings provide a starting point for the creation of software that can analyze any type of machine where vibration isolators are implemented.
Sisukysely on hyvä mittari henkilön sitkeydelle ja stressinsietokyvylle. Keräämämme aineiston perusteella näyttää siltä, että sisulla on myös laajempi yhteys henkilön hyvinvointiin, työelämään ja jopa siihen, miten ihminen sanoittaa omia ajatuksiaan ja oloaan. Olemme ”Sisu Työelämässä” -hankkeessa selvittaneet sisun yhteyttä hyvinvointiin ja jaksamiseen. Tässä kirjoituksessa käymme läpi tuloksia joita saimme analysoimalla sisu-kyselyaineistoa koneoppimismenetelmillä. Laajennamme näin aikaisempaa, pitkälti perinteiseen tilastolliseen analyysiin perustuvaa tutkimusta muun muassa soveltamalla tekstianalyysiä avoimiin vastauksiin. Samalla demonstroimme miten koneoppiminen voi tukea perinteistä kyselyaineiston tilastollista analyysiä. Tulostemme perusteella sisukysely on hyödyllinen työkalu ennustamaan henkilön hyvinvointia ja suoriutumista työssä.
TIIVISTELMÄ Närhi, Nina. 2016. ”…Pääsee vähän leijuu, ku on menny hyvin!” - Tapaustutkimus Helsingin yhteislyseon Sisu-ryhmästä. Kasvatustieteen pro gradu-tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. 100 s. Pro gradu-tutkielman tavoitteena oli tutkia miten yksittäisessä yläkoulussa voi tukea yläkoulun päättövaiheen nuoria pienryhmätoiminnan avulla. Kyseessä oli tapaustutkimus Helsingin yhteislyseon Sisu-ryhmästä. Tavoitteena oli ymmärtää Sisu-ryhmää Sisu-nuorten näkökulmasta ja tarkastella niitä käsityksiä, joita nuorilla on Sisu-ryhmästä ja sen harjoittamasta positiivisesta pedagogiikasta. Opinnäytetyöni tehtävänä oli myös toimia Sisu-ryhmän ohjauksen kehittämisvälineenä Sisu-ohjaajille ja Helsingin yhteislyseolle. Tutkimusongelmaa lähestyttiin laadullisen tutkimuksen menetelmin fenomenografisesta ja tapaustutkimuksen näkökulmasta. Tutkimusmenetelminä käytettiin Sisu-ryhmän nuorille teemahaastatteluita ja Sisu-ohjaajille fokusryhmähaastattelua. Aineiston analyysi perustui aineistolähtöiseen sisällönanalyysiin, teemoitteluun. Aineistosta muodostettiin 1 pääteema, 3 yleisen teeman ja 23 alateeman kautta. Pienryhmän mahdollistaman tuen myötä Sisu-nuoret kokivat Sisu-ryhmän vastaavan heidän avun tarpeeseen koulunkäynnissä, motivaation herättämisen ja lisäämisen tarpeeseen sekä tarpeeseen puhua ja tulla kuulluksi. Sisu-ryhmä näyttäytyi nuorten näkökulmasta kasvun tukemisen paikkana. Paikkana, jossa tuetaan positiivisen minäkäsityksen rakentamista omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistamisen kautta ja jossa voi saada vertaistukea: tuulettaa onnistumisia, mutta myös purkaa negatiivisia tunteita. Sisu-ryhmä toimi mahdollisten tulevaisuuksien rakentajana tukemalla tulevaisuuden visiointia, yhteishakua ja nivelvaihesiirtymää. Ennen kaikkea Sisu-ryhmä toimi toivon herättäjänä ja mahdollisti koulunkäynnin positiivisen kierteen syntymisen. Hakusanat: Sisu-ryhmä, tapaustutkimus, pienryhmäohjaus, toivonteoria, positiivinen pedagogiikka, fenomenografia
Tutkimus käsittelee johtajien kokemuksia työuupumuksen positiivisista vaikutuksista myöhemmässä työelämässä. Tutkimuksessa kysytään, millaisia voimavaroja ja vahvuuksia työuupumisen kokemus on tuonut esiin ja millaisia positiivisia vaikutuksia näillä on ollut omaan johtamiseen? Tutkin työuupumusta positiivisen psykologian näkökulmasta, pohtien erityisesti joustavuuden ja hyveiden merkityksiä viiden haastattelemani johtajan kokemuksissa. Tutkimukseni esittelee klassiseen psykologiseen ”vaikeuksista voittoon”–ilmiöön tukeutuvan vaihtoehtoisen näkökulman johtamisen kehitykseen. Tutkimusmenetelmänä on käytetty hermeneutiikkaan painottuvaa fenomenologista psykologiaa, joka on yhdessä positiivisen psykologian ja fenomenologisen psykologian kanssa saanut määritelmän hermeneuttis-fenomenologinen positiivinen psykologia. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoiduilla avoimella haastatteluilla, joissa informantteina toimi viisi johtajaa. Nämä johtajat edustivat sekä valtionhallintoa että yksityistä sektoria. Johtajat kertoivat haastatteluissa kokonaisvaltaisen työuupumuksen historiansa aina sairastumisesta nykyhetkeen saakka. He kuvasivat ajatuksiaan ja tuntemuksiaan johtajuudesta ennen sairastumista, sen aikana ja sen jälkeen. Työuupumus traumana seurasi positiivisen psykologian esittelemää sinnikkyyden, eli sisun, toimintaperiaatetta ja traumasta toipumisen mallia, jonka pohjalta analysoin ja tulkitsin tutkimustuloksia. Toisena positiivisen psykologian teoreettisena viitekehyksenä toimi Seligman & Petersonin hyveteoria eli VIA –luokitus (Values In Action). Tutkimustulokseksi muodostui fenomenologisen tutkimusmenetelmän mukainen yleinen merkitysverkosto, joka kokonaisuutena esitteli työuupumuksen kokemuksen kautta syntyneen sisukkaan ja hyveitä korostavan johtajan. Positiivisesti käsitelty elämäntaidollinen ongelma kasvatti ja kehitti inhimillisemmän, henkilöstönsä hyvinvoinnista huolehtivan, omille arvoilleen uskollisen ja omalla esimerkillään johtavan johtajan. Tutkimustulosten mukaan johtajat ovat tietoisesti tai tiedostamattaankin ottaneet käyttöön positiivisen johtamisen tavat, jotka organisaatiopsykologian tutkimusten mukaan ovat menestymisen avaintekijöitä. Työuupumus ei tämän tutkimusten tulosten mukaan ole kehitystä katkaiseva tekijä, vaan sitä lisäävä kokemus. Tutkimus antaa viitteitä johtajien sisäisten voimavarojen ja vahvuuksien tutkimisen tarpeellisuudesta ja hyödyllisyydestä, jotta positiivisen johtamisen käytäntöjä voitaisiin ymmärtää paremmin.
Sisu is a Finnish cultural concept that denotes determination and resoluteness in the face of adversity. We propose that sisu will supplement the English-language based research on mental fortitude traits. Sisu has not been the focus of systematic research until very recently. We created a new questionnaire measuring sisu (the Sisu Scale), sought to validate the sisu construct and its sub-factor structure as postulated in a recent qualitative study. We investigated associations of sisu with other measures of mental fortitude and well-being. More generally we aimed to enrichen the cross-cultural understanding of human experience of overcoming adversity across life's challenges. We describe and validate a questionnaire that effectively measures both beneficial and harmful sisu, each comprising three sub-factors. Beneficial sisu was associated with other measures of fortitude, but less with personality dimensions. We also confirmed the existence of an independent harmful sisu factor. Beneficial sisu was associated with higher well-being and lower depressive symptoms, and harmful sisu with lower well-being and higher levels of general stress, work stress and depressive symptoms. Together the two factors were superior compared to pre-existing measures when predicting well-being-related variables. Results suggest that the new Sisu Scale we developed may provide a valuable addition to research on mental fortitude, resilience and their consequences for well-being.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan ensin kirjallisuuskatsauksen keinoin informaatio- ja kommunikaatioteknologian ja tietojärjestelmien roolia työhyvinvointiin ja teknostressiin niin yleisemmin kuin käyttöönoton yhteydessäkin työelämässä. Tuloksena saadaan tietoa teknostressin yleisyydestä ja ilmenemisestä kansainvälisesti, erilaisista fyysisistä kuin henkisistäkin tavoista, joilla teknostressi ilmenee eri henkilöillä, erilaisista keinoista torjua teknostressiä niin yksilöllisesti kuin organisaation tasollakin sekä ajankohtaisempi katsaus teknostressiin nykyisessä COVID-19 -pandemiatilanteessa. Toiseksi suoritetaan kyselytutkimus Jyväskylän yliopiston henkilökunnan keskuudessa, missä selvitetään käsitteellistä teknostressin mallia avuksi käyttäen teknostressin luojia, estäjiä kuin työhyvinvointivaikutuksia Sisu-järjestelmään ja sen käyttöönottoon liittyen. Tuloksena havaitaan Sisu-järjestelmän sisältävän suuren määrän teknostressin luojia ja käyttöönotossa käytettyjen teknostressiä estävien menetelmien epäonnistuneen teknostressin torjunnassa. Lisäksi havaitaan Sisu-järjestelmällä olleen merkittävä työhyvinvointia sekä organisaatioon ja työhön sitoutumista heikentävä vaikutus.
Tässä tutkielmassa selvitetään sisälle suojautumisharjoitusten (SISU) toteutumista peruskouluissa. Aihetta ei ole tutkittu aikaisemmin, joten tällä tutkielmalla luodaan pohjaa aiheen tutkimiselle. Tutkielmalla pyritään lisäämään ymmärrystä aiheesta ja tuottamaan uutta tutkimukseen perustuvaa tietoa perusopetuksen turvallisuuskulttuurin kehittämistä varten. Sisälle suojautumiseen johtavat tilanteet ovat vaiettu ja sensitiivinen aihe, joten harjoituksien tarpeellisuus voi olla kyseenalaistettu monessa peruskoulussa. Riskit ovat kuitenkin olemassa olevia ja ne on tiedostettava. Harjoittelulla riskeihin pystytään varautumaan ja ennakoimaan niitä. Peruskoulujen SISU-harjoituksien tilannetta selvitettiin tutkimusongelmien avulla. Alaongelmien avulla saadaan vastauksia tutkimuksen pääongelmaan, eli miten SISU-harjoitukset näyttäytyvät peruskouluissa. Alaongelmat keskittyvät tarkemmin tarkastelemaan harjoituksien sisältöjä, menetelmiä, määrää ja vastaajan näkökulmaa omasta turvallisuusosaamisestaan SISU-harjoituksissa. SISU-harjoituksilla edistetään koulun turvallisuutta ja varaudutaan riskeihin. Tutkielman teoreettinen tausta on koostettu oppilaitosturvallisuuden edistämiseksi tarvittavasta teoriasta, koska aikaisempaa tutkimusaineistoa aiheesta ei ole. Tutkielman viitekehys on muodostettu oppilaitosturvallisuuttaa käsittelevistä käsitteistä. Tutkimus toteutettiin laadullisin ja määrällisin menetelmin eli tutkimuksessa hyödynnetään monimenetelmällistä tutkimusstrategiaa. Tutkimuksen kohdejoukkona toimivat opettajat, rehtorit ja koulun muu henkilökunta. Tutkimusaineisto kerättiin kohdejoukolta harkinnanvaraiseen otantaan perustuen kyselylomakkeella ja vastauksia saatiin 89. Kyselylomake koostui monivalintakysymyksistä, väittämistä ja avoimista kysymyksistä. Tutkimustulosten perusteella saatiin selville, että vastaajat pitävät sisälle suojautumisharjoituksia tarpeellisina peruskouluissa. Sisälle suojautumista tulisi harjoitella ja kehittää entisestään. Tulosten perusteella näyttää siltä, että koulun henkilökunta (rehtorit, opettajat ja muu henkilöstö) tarvitsevat lisää tietoa SISU-harjoituksista, jotta he osaisivat ottaa huomioon oikeat SISU-harjoituksissa vaadittavat toimintamenetelmät. Koulun henkilökunta kaipaa ohjeita aiheen käsittelyyn oppilaiden kanssa, jotta harjoitus osattaisiin toteuttaa siten, etteivät oppilaat tuntisi harjoituksessa tai sen jälkeen pelkoa. Tuloksien perusteella voidaan päätellä, että mahdolliset kouluihin kohdistuvat sisälle suojautumista edellyttävät vaarat ja niiden perusteella tunnistettavat riskit tiedostetaan. Vaikka riskit tiedostetaan, niitä pidetään epätodennäköisinä. Siten harjoitukselle ei välttämättä nähdä välitöntä tarvetta. Sisälle suojautumisharjoituksilla kehitetään oppilaitoksen turvallisuuskulttuuria, turvallisuuskasvatusta ja ennakoidaan riskejä.
PLEASE NOTE! This in an electronic self-archived version of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Purpose: Sisu refers to extraordinary internal strength in the face of adversities. Although originally a Finnish concept, it can be a universally useful concept for studying managerial well-being and performance during difficult or even emergency periods. Previous research on sisu categorizes it into beneficial and harmful sisu and suggests that these two dimensions of sisu are useful when studying determination and resoluteness in crisis situations. This study applies the concept of sisu to examine managers’ well-being in times of crisis. Methodology: Interviews were conducted with 15 managers in the hotel, manufacturing and retail industries in Finland. Results: The beneficial effects of sisu seem to dissolve when it is used too often. The study also highlighted the paradoxical tension involved in the decision to stop or continue actions in a difficult situation and contributes to sisu research by discussing collective sisu. Conclusion: The results of this study suggest that beneficial sisu helps to overcome adversity, while harmful sisu causes distortions in thinking that are detrimental to managers. Understanding one’s own tendency towards beneficial or harmful sisu in difficult situations can help in managerial work. Collective sisu is an excellent resource for overcoming difficult situations in workplaces.
TIIVISTELMÄ Outi Reuter. Sisupartiotoiminnan merkitys nuorten itsetunnolle ja itsenäistymiselle. Diak, Pieksämäen toimipiste, Pieksämäki, kevät 2014, 51 s., 6 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosionomi(AMK)- diakoni. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, oliko sisupartiotoiminnalla merkitystä nuorten itsetunnolle ja itsenäistymiselle myös harrastuksen ulkopuolella siviilielämässä. Usein aistivammaiset ja liikuntarajoitteiset partiolaiset integroituivat tavallisiin ryhmiin, kun taas psyykkisesti kehitysvammaiset toimivat usein omissa ryhmissään. Tällöin partio-ohjelma ja toiminta oli helppo soveltaa ryhmän taitojen mukaisesti. Tutkimuksessa keskityttiin lähinnä psyykkisesti kehitysvammaisiin partiolaisiin. Antoiko sisupartiotoiminta valmiuksia ja rohkeutta lähteä itsenäisesti toimimaan kodin ulkopuolelle? Kuinka he kykenivät hoitamaan itsenäisesti omia asioitaan? Tutkimuksessa haastateltiin kehitysvammaisia partiolaisia (sisupartiolaisia). Haastattelu tehtiin sovelletulle partiopäällikkökurssille osallistuneille sisupartiolaisille. Valtakunnallisille sisujohtajapäiville osallistuneille johtajille tehtiin samanaikaisesti oma kirjallinen kyselynsä. Aineistona käytettiin kahdentoista sisupartiolaisen haastattelua ja kymmenelle sisujohtajalle osoitettua kirjallista kyselyä, jotka suoritettiin paikan päällä. Kyselyyn osallistuvien määrä oli varsin rajallinen. Materiaali analysoitiin manuaalisesti. Sisupartiotoiminta tukee osaltaan sisupartiolaisten erilaisten taitojen opettelemista ja auttaa heitä toimimaan itsenäisesti partion ulkopuoleisessa elämässä. Tutkimuksessa saadun tiedon määrä jäi valitettavan vähäiseksi, koska partiokurssilla oli odotettua vähemmän osallistujia. Partiotoiminnan tavoitteet ja menetelmät sopivat myös sisupartiotoimintaan. Noudatettavista menetelmistä varsinkin nousujohteisuus kannustaa sisupartiolaisia yrittämään parhaansa ja näin vahvistaa heidän itsetuntoansa ja sitä kautta kannustaa itsenäiseen toimintaan elämässä. Asiasanat: sisupartio, sisu, kehitysvammainen, itsetunto
This study investigates sisu (a word describing grit, perseverance, and mental toughness with Finnish etymology), affective states, performance appraisals and task performance and specifically their interrelationships. The concept of sisu with its positive and negative subcategories is addressed, and the target of this work was to research sisu’s associations with affective states and task performance in a laboratory context. Firstly, (1) the effects of pre-task affective states, performance appraisals and sisu on task performance and secondly (2) the effects of task performance and sisu on post-task affective states and performance appraisals were studied. 81 participants from four IT-companies in Tampere, Finland performed three types of tasks (anagram, verbal reasoning and hand grip endurance task) in laboratory settings, before and after which they self-assessed their mood and performance in the tasks. Covariance analyses showed that sisu had significant main effects and interaction effects in both researched situations (1) and (2). Results for situation (1) showed that both positive and negative sisu variables were associated with higher task performance, although positive sisu variables had higher number of positive associations in this study. Results for situation (2) showed that positive sisu variables had mainly positive associations with affective states (e.g. increased arousal, dominance, enthusiasm, and decreased tediousness and challenge) and performance appraisals, while negative sisu had mainly negative association with affective states (e.g. increased perception of challenge and tediousness) and performance appraisals. Based on the results, it can be concluded that sisu has independent main effects and interaction effects together with pre-task affective states and performance appraisals on actual task performance. The study also suggests that sisu has independent main effects and interaction effects together with task performance on post-task affective states and performance appraisals. Altogether, this study brings validation to the relevance of the concept of sisu and aims to awaken the scientific interest in addition to demonstrating the importance of conducting further research on the topic. Implications for future research on sisu are discussed.
This article investigates musical grit and sisu, inner fortitude, as predecessors of flow, flourishing and personal growth. Grit has been identified as an important factor for success. Our aim was to increase knowledge of the benefits of intensified music education for building grit, resilience and fortitude. Data were collected with mixed methods in 2020 from two schools and 96 children. Surveys were filled out by students in both music and regular classes. Qualitative data about music education experiences were collected through interviews and writing tasks from the music class students and interviews with their teachers. Music classes scored higher than regular classes in perseverance, certain dimensions of flow and musical flourishing. Musical flourishing correlated with playing years and had high correlation with self-efficacy, flow experiences and general well-being. The sequence of facing, but also beating, challenges as a group in musical performances and then feeling flow and flourishing seemed to be beneficial for children’s personal growth. Students in music classes learned not only musical skills, but also resilient and optimistic thinking related to their challenges. The theoretical model of Trust, Hope and Love was revised to display how sisu, the inner fortitude, advances flourishing.
Pro- gradu tutkielmani aihe on pieneläjien elämäntavan ja työn välimuodon toteutuminen osittaisessa omavaraistaloudessa. Tutkielman kohteena on Ahlaisten kirkonkylän suistoseudun asukkaiden selviytyminen Suomelle monin tavoin merkittävänä aikana 1940-1970 -luvuilla. Tutkin mikä oli voiman lähde, jonka avulla he jaksoivat. Miksi he elivät niin kuin elivät? Tutkimukseni perustuu muistitietoon ja on empiirishermeneuttinen. Aineistona on haastattelut ja muistelmakirjat. Haastateltavat ovat omakohtaisesti eläneet ja muistavat tutkimaani elämäntapaa Ahlaisten suistoseudulla. Muistelmakirjoissaan Aino Saukko on tallentanut tavallisen ihmisen arkea ja vähän vaatimatonta juhlaakin. Saukon muistelmista käy myös ilmi, miksi tutkimukseni kohteena oleva elämänmuoto oli sekä kohtalona että myös tavoiteltu unelma; punainen tupa ja perunamaa, pihapiirissä navetta, lehmä ja muut eläimet. Tutkimus koskee Ahlaisten suistoseudun maankohoamisalueella elettyä, nyt kadonnutta elämäntavan ja työn välimuotoa. Niin elämänmuotoa kuin suistoseutuakaan ei enää sellaisenaan ole; maaseudun elinkeinorakenne muuttui. Maankohoamisen takia suistoseutu on jatkuvan muutoksen alla. Karjanlaidunnuksen loputtua lehmänlaitumet metsittyivät ja jokien rannoilla järviruoko valloitti alaa. Sota- ja pula-aikana elämänmuoto oli hyödyllinen, koska osittainen omavaraisuus piti ihmiset hengissä. Tutkimukseni ajankohdan loppuaikana se oli poistumassa tekijöidensä mukana. Hyvinvointivaltion eduista he kuitenkin ehtivät nauttia. Nuorempi väki osallistui uuden rakentamiseen; Suomi nousi sodan- ja pula-ajan vuosista 1970-luvun alun voimakkaan talouskasvun aikaan. Tätä aikaa olen pro gradu- tutkielmassani aineistoni pohjalta tutkinut ja kuvannut, esittänyt kysymyksiä ja niihin työssäni vastannut.
Vuonna 2020 ilmestyi politiikan toimittajien kirjoittamana kaksi kirjaa perussuomalaisten näkyvimmistä toimijoista, puheenjohtaja Jussi Halla-ahosta ja europarlamentaarikko Laura Huhtasaaresta. Kummastakaan ei aiemmin ole laajempaa esitystä kirjoitettu, joten ne ovat sikäli tervetulleita. Kummastakin teoksesta jää silti lukijalle hieman hajanainen kuva.
Grit is perseverance and passion for long-term goals, an individual trait that can lead to successful outcome. Habit is considered as goal-directed automaticity, repeated with low awareness, which may interact with behavior and intention for the behavior. The theory of planned behavior (TPB) describes constructs in predicting behavior with the intention to act. There have been several studies on each of the three elements mentioned above (grit, habit, TPB) and autonomous motivation in physical activity (PA). However, few studies look at the relationship altogether between these variables. This study examined the associations of psychological constructs based in the TPB with grit and habit. As a pilot study of a larger project, the study aims to examine if individual differences in grit and habit can predict intentions and behavior of PA. It was hypothesized that grit and habit will both have effect on PA and the TPB variables. 277 Finnish secondary school students (grades 7, 8 and 9) were asked to fill out a questionnaire at two points in time (week 1 and 5). The questionnaire contained questions from three different questionnaires that measure grit (Duckworth & Peterson, Matthews & Kelly, 2007), habit (Gardner et al., 2012), and the constructs of the TPB (Ajzen, 1985). Reliabilities were analyzed with Cronbach’s α and the correlational coefficient r. The relationships between the variables were quantitatively measured through correlational and regression analysis using SPSS. Correlations revealed that grit and habit correlated each in varying degrees to attitude, subjective norms, perceived behavioral control, intention and PA. Longitudinal correlations were found especially with habit, intention, and PA (r ≥ .20). Grit had small longitudinal correlation with PA (r = .13). ANOVA results indicated that students with higher grit or higher automaticity were more physically active in both Time 1 and 2. There were no combined effects of grit and habit on PA. Regression results demonstrated the cross-sectional and longitudinal effect of grit and habit on PA, with intention as a mediating variable. Grit and habit are considered as important predictors to physical activity of adolescents, and as suitable targets for intervention. The results of the study will be important in understanding the effect of grit and habit on the variables of autonomous motivation in the TPB.
Engine testing is a tool to compare the performance of different states of tune and different types of engines. The aim of this thesis is to remodel the engine laboratory in Technobothnia so that the engine testbed can operate in optimal conditions with two different engines, these being SISU 420 DWRIE, a diesel engine, and Opel Z16XEP, a gas-operating engine. The thesis reviewed a range of different things that could be changed in the engine laboratory, including the dynamometer, the shape of the testbed, the mountings and the coupling between the engine and the dynamometer. As a result, it was found that the engine laboratory could be arranged such as it could test the two different engines on the same testbed. This was accomplished by enlarging the structure from 740mm to 855mm and replacing one side of the bed with two beam assemblies where the SISU engine will lie. This model was simulated using Siemens NX, giving a maximum deformation of 0.004mm, which is correct for the operation. The dynamometer was replaced by a Lanmec DW250 which can reach the Opel maximum (6500rpm) and the SISU maximum torque (503Nm). The mountings were also replaced, using for each engine a model that isolates the vibrations at idle speeds. The coupling also needed to be replaced as the current coupling could not be used for both engines. This is because of the SAE size, being the Opel engines’ flywheel 7 ½ and the SISUs’ 11 ½. To solve this, the coupling was substituted for the CENTAX-TEST, which can operate with both engines and the critical speeds of the shaft are 262.45rpm for the SISU engine and 244.05rpm for the Opel engine, which are both below the idle speeds of the engine, which is correct for the operation. The overall cost of the laboratory remodel would be 22720€, which is within the 30000€ budget cap.
Opinnäytetyön toimeksiantajana on Voimistelu- ja urheiluseura Seinäjoen Sisu. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa Sisun eri lajijaostojen tapahtumajärjestämisen keskeiset teemat ja tuoda ne helposti saavutettavassa muodossa kaikkien seuran toimijoiden käyttöön. Opinnäytetyö on toiminnallinen ja sen lopputuloksena on urheiluseuran tapahtumakäsikirja, joka on tämän opinnäytetyön salaisena liitteenä. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin tapahtumajärjestämistä kokonaisuutena peilaten välillä järjestettävien asioiden laajuutta Sisuun. Pääasiallisena teorialähteinä käytettiin aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja asiantuntijoiden verkkojulkaisuja. Empiirinen osuus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmäksi valikoitu puolistrukturoitu haastattelu. Puolistrukturoitujen haastattelujen avulla kerättiin haastateltavien tietotaitoa eri lajijaostojen järjestämistä tapahtumista. Haastateltavina henkilöinä oli Sisun lajijaostojen avainasemissa olevia henkilöitä. Haastatteluja suoritettiin kaiken kaikkiaan kuusi kappaletta. Urheiluseuran tapahtumakäsikirja sai lopullisen muotonsa teoria-aineiston ja haastattelujen pohjalta. Aihe opinnäytetyölle syntyi omasta kytköksestäni Sisuun. Vuosien seuratyön aikana on noussut monesti esiin tarve jonkinlaiselle oppaalle, josta olisi helppo tarkastaa tapahtumien tuottamisen eri vaiheita. Sisu toimii täysin vapaaehtoisten toimijoiden harteilla, joten kaikki tapahtumat tuotetaan toimijoiden vapaa-aikana. Tämä asia pidettiin mielessä käsikirjaa tehdessä ja siitä on jätetty pois kaikki ylimääräinen ja Sisuun liittymätön asia. Haastattelujen pohjalta pystyy toteamaan, että melkein jokaisella lajilla on vain muutama toimija, jotka ovat vastuussa tapahtumien pyörimisestä. Hoidettavat asiat ovat selkeitä näille muutamille henkilöille, mutta muilla toimijoilla ei ole tapahtuman kaaresta kokonaiskäsitystä. Uskon, että tämä käsikirja tulee hyvään tarpeeseen ja sille löytyy käyttöä monen vuoden ajaksi.
This thesis was commissioned by Novia University of Applied Sciences. The aim of the thesis was to design a fuel gas handling system for operating on fuel gas in the engine laboratory of Novia to convert a diesel engine to a gas-fuelled engine. The engine is a SISU Diesel 420 DWRIE, this conversion could also be applied to a diesel power vehicle. To do this, a theoretical study of the most suitable fuel gas for engine conversion has been conducted. CNG was determined to be the most feasible fuel gas for this case, in terms of space, fuel availability, price, safety aspects and impact on the environment. A review has also been made of the fuel system of diesel engines and the adaptations that would have to be made to run on natural gas. By analysing different existing models are all the necessary components for the conversion of the whole fuel system have been determined, costed, and documented. The final part consists of the calculations of the installation and the proposal of a possible design, as a piping and instrumentation diagram. The findings of the thesis are the design of a fuel management system for compressed natural gas operation adapted to the conversion of the Sisu engine. This work is complemented by another project in which specific modifications are made to the engine. It also provides a basis for future work in which to continue with the engine conversion, simulating and subsequently building the design of the present thesis.