Kaikki aineistot
Lisää
fyysinen kuvaus: Kirjoitusipasto - sekretääri, pähkinäpuuviilutettu. Lipastossa kolme levää laatikkoa, kaksi kapeampaa, vetimet rokokooaiheiset messinkihelat, kookkaat messinkiset avainkilvet. Etulevy aukeaa kirjoitustasoksi, kaksi tukivartta reunoista. Yksitoista vetolaatikkoa sekä vihreäksi maalattu avoin lokerikko keskellä.
fyysinen kuvaus: Pieni ja siro uusrokokoota edustava ompelutarvikelipasto, jonka pinta on lakattu ja väriltään pähkinänruskea. Lipaston kansi aukeaa ylös saranoiden varaan. Kannen sisäpuolella on peili. Alla on erikokoisia lokerikkoja, joista osalla on pieni sisäkansi. Kannen alla olevat lokerikot kuuluvat ensimmäiseen vetolaatikkoon. Toisessa vetolaatikossa ei ole lokerikkoja. Molemmat vetolaatikot ovat lukollisia, ja niiden kahvat ovat hyvin koristeelliset. Vetolaatikoiden pinnassa on rokokoo-aiheisia kuvia ihmisistä. Lipaston reunoja ja jalkoja on koristeltu kullanvärisellä metallisella kukka- ja lehtikuvioinnilla. Jalat kaareutuvat pehmeästi. Lipaston takana on tarra. Lipaston sisällä on pystyraitaista kangasta, jolla on päällystetty joitakin Sigrid Juséliuksen huonekaluja kuten tuolit 18299:634-637.
fyysinen kuvaus: Sohva, joka on tyyliltään uusrokokoota. Selusta ja kädensijat ovat puhkonaista, koristeellista puuta. Niihin on veistetty näkinkenkäkuviota ja kaksi kotkanpäätä. Selkänojan ja kädensijojen reunat ovat aaltomaiset. Istuinosa on päällystetty kankaalla ja pehmustettu sisältä. Istuimen kankaassa on punaisia, keltaisia, ruskeita ja valkoisia raitoja. Istuimen etuosa on kaareva ja sivut ja takaosa suorat. Jalat kaareutuvat sivuille. Etujalat on koristeltu lehtileikkauksin. Sohva on kuulunut Sigrid Juséliuksen huoneeseen 1890-luvulla.
sisällön kuvaus: Tuoli on kokonaan topattu, vain selkäosan reunoissa ja kädensijassa on puuta näkyvissä. Takajalat ovat etujalkoja suoremmat. Selkänoja taipuu hieman taaksepäin, edestä katsottuna kruunumainen. Tuolin etureuna on muistuttaa muodoltaan jousen kaarta. Tuoli on ostettu Pietarista ja kulkeutunut sieltä Käkisalmen kautta Viipuriin ja Helsinkiin. Keisari Aleksanteri I:n kerrotaan istuneen siinä vieraillessaan Käkisalmessa. Siitä nimitys "Keisarin tuoli".
fyysinen kuvaus: Nojatuoli, jonka puuosat ovat käsiteltyä pähkinäpuuta. Tuoli on tyyliltään uusrokokoota. Tuolin selkänoja ja istuin ovat yhtenäiset. Selkänoja on kaareva, ja sen puuosissa on koristeellisia leikkauksia. Selkänojan keskikohdassa on kiemurainen koristeleikkaus. Selkänoja on päällystetty beigen kellertävällä silkkikankaalla, johon on kudottu kasviaiheista kuviointia. Verhoilu on kolmessa osassa, joista keskimmäinen on suurin. Selkänojan puuosat jatkuvat tuolin sivuille käsinojiksi, joissa on puuleikkauksia. Käsinojat jatkuvat jaloiksi, joissa on pukinsorkkia muistuttavat puuleikkaukset. Jalkoja on neljä. Kaikki jalat kaartuvat ensin ulospäin ja lattiatasossa takaisin sisäänpäin. Istuimen kehyslaudassa on myös puuleikkauksia. Istuin kapenee kohti selkänojaa. Puuosien ja verhoilun väliset rajat ovat kaarevat. Puuosissa on kultavärillä koristemaalausta. Tuoli on kuulunut vuorineuvos Juséliuksen kodin saliin.
fyysinen kuvaus: Valokuvakehys, joka on tehty messingistä. Kehyksen teline muodostuu rokokoo-tyylisistä koristelluista jaloista sekä alaosasta, johon lasi ja tausapahvi on upotettu. Kehyksiin kuuluu messinkinen tukijalka, joka on irronnut kehyksestä. Tukijalka muistuttaa muodoltaan hieman T-kirjainta, jolla on kaksi jalkaa. Kehyksen lasissa on kultaiset reunat. Taustapahvi muistuttaa puuta. Pahviin on painettu kultaisella värillä teksti "Photo Stand" eli valokuvakehys.
fyysinen kuvaus: Mustavalkoinen kehystetty valokuva, jonka kehys on tehty metallista. Kehys on maalattu kultaisen väriseksi ja kiillotettu osittain. Kehyksen kuviointi on uusrokokoo-aiheista, ja sen ympärillä on ulkonevia kukka- ja kasvikoristeita. Keskellä on kuva-aukko. Kuvan kiinnittämistä varten kehikon alaosassa on kaksi koukkua ja tappi, johon voi kiinnittää irrallisen tuen. Kuvan tukijalka on messinkipeltiä, ja kehyksen takana on irrallinen pahvitausta. Kuvassa on poika merimiesaiheisessa puvussa.
fyysinen kuvaus: Jalallinen matkasamovaari, hopeaa, uusrokokoo-tyylinen. Kaarevakylkisen, ylhäältä leveämmän vesisäiliön sisällä hiilisäiliö, jonka torvi kulkee kannen läpi. Etukyljessä hana. Kylkien nostokorvien sangat samoin kuin kansiosan ja hanan nupit luuta. Säiliön ulkosyrjässä palmettikaiverrusten sarja, ylä- ja alaosassa vastakkaiset Vitruviuksen kiurukka -koristeaiheet. Irroitettavat osat: 4 jalkaa (ruuvit 4 kpl), hana, hiilipohja, 3 kantta.
fyysinen kuvaus: Kookas kertaustyylinen uuninvarjostin, romanttinen kuva-aihe toteutettu ristipistoin ja helmikirjonnalla, kuva-aiheena aatelismiestä kohden kumartava neito. Kuvakudos suojattu lasilla ja pingotettu kookkaaseen mahongista veistettyyn telineeseen. Telineessä suorakulmainen kehysosa, yläreunassa taidokasta veistokoristelua, jalusta niinikään huomattavan koristeelliseksi veistetty, kolmijalkainen.
sisällön kuvaus: Suuri kiinalainen huone Katariina Suuren Kiinalaisessa palatsissa on yhdistelmä varhaisrokokoota ja kiinalaisuutta. Keskellä oleva mahonkinen biljardipöytä edustaa englantilaista chippendalea ja sen on valmistanut huonekalumestari Clark. Posliinit ovat kiinalaisia ja japanilaisia, ja seinien koristeluun on käytetty norsunluuta.
sisällön kuvaus: Rokokootyylinen suuri sali eli Muusien sali Katariina Suuren Kiinalaisessa palatsissa on saanut nimensä Apollonia ja yhdeksää muusaa esittävien seinämaalaustensa vuoksi. Maalaukset ovat italialaisen Stefano Torellin käsialaa. Huoneen seinät on päällystetty marmorilla. Muusien salia käytettiin niin tanssiaisiin, konsertteihin kuin juhla-aterioihinkin.
sisällön kuvaus: Vuoteen lisäksi huoneessa näkyy isoisälle, kaupunginvouti Alexander Wickholmille (1823–1896) kuulunut rokokoonojatuoli ja pieni keinutuoli. Yöpöydällä on radio ja herätyskello, seinillä peili, tauluja ja valokuvia. Bröyer (1897–1979) omisti kantakaupungin vanhimman paikallaan säilyneen puurakennuksen vuodelta 1816 vuosikymmenten ajan, kunnes siitä tuli museo vuonna 1980.