Kaikki aineistot
Lisää
Nokian Renkaat Oyj on pitkät perinteet omaava kansainvälisesti menestynyt rengasalan yritys. Nokian henkilöautorenkaat –yksikkö kehittää, valmistaa ja markkinoi kesä- ja talvirenkaita henkilö- ja jakeluautoihin sekä katumaastureihin. Yhtiöllä on tehtaat Suomessa Nokialla ja Venäjällä Vsevolozhskissa. Kolmas tehdas on rakenteilla Yhdysvaltoihin Daytoniin. Henkilöautorenkaan valmistus vaatii useita eri komponentteja ja kyseiset komponentit valmistetaan komponenttiosastolla. Osaston toimintaa haluttiin tutkia arvovirran näkökulmasta, jotta toimintatapoja voitaisiin tarkastella ja mahdollisia pullonkauloja saada selville. Opinnäytetyö sisältää paljon luottamuksellista tietoa komponenttiosaston toiminnasta ja nämä tiedot ovat yhtiön vaatimuksesta pidettävä salassa. Työn tulokset esiteltiin liitteissä ja ne on jouduttu jättämään julkisesta versiosta pois. Opinnäytetyö sisältää teoriaosuuden leanista ja siihen liittyvästä arvovirrasta, jotta lukijalle selviää tarvittavat perustiedot asiasta. Renkaan rakenne avataan lukijalle ja komponenttiosaston merkitys ja toiminta jokaisen linjan osalta on avattu opinnäytetyössä. Arvovirtaa päädyttiin seuraamaan yhden eniten valmistettavan renkaan, Hakkapeliitta 9, 205/55-R16 osalta. Jokainen renkaaseen menevä komponentti käytiin läpi ja niiden valmistusta seurattiin jokaisessa vaiheessa. Vuokaavioiden tekeminen kaikilta linjoilta, työvaiheiden kellottaminen ja työntekijöiden haastattelut antoivat pohjan arvovirtakuvauksen tekemiselle. Työn tuloksena komponenttiosaston jokaisen linjan jokainen työvaihe on kirjattuna vuokaavioihin, joita voidaan käyttää tulevaisuudessa moneen projektiin. Työvaiheiden seuraaminen ja kellottaminen antoivat kirjallista tietoa siitä, mitä linjoilla tapahtuu ajallisessa merkityksessä. Haastattelut antoivat näkymätöntä tietoa asioista, joita parantamalla saadaan tuotantoa parannettua niin tehokkuuden kuin työn mielekkyyden osalta.
Työn tavoitteena oli kehittää toimintamallia Vianor Oy:ssä rengasleasingin toteuttamiseksi. Aluksi käydään läpi leasingin käsitteen ja muotojen avulla leasingin pääpiirteitä. Leasingin etuja ja haittoja tarkastellaan sekä leasingilleottajan että -antajan näkökulmasta. Leasingsopimuksessa on tärkeää kiinnittää huomiota sopimusehtoihin, joilla pyritään turvaamaan leasingkohteen säilyminen rahoitusmuodon vakuutena.Käytännön osassa tuodaan esiin rengasleasingin merkitystä leasingilleantajalle ja -ottajalle. Kuorma-auton renkaiden ollessa leasingkohteena täytyy kiinnittää huomiota myös käyttöolosuhteiden merkitykseen. Sopimusehtojen osalta luodaan yleisehtojen pääkohtia rengasleasingiin sovellettavaksi.Nykyiseen toimintamalliin liitetään kustannusseurantajärjestelmä, jolla saadaan selville asiakkaan aiheuttamat kustannukset. Laskutusperusteita muuttamalla pystytään leasingmallia keventämään ja tukemaan paremmin asiakkaan rengastalouden hoitamista.
This thesis was commissioned by Nokian Heavy Tyres Ltd. The purpose was to gain more knowledge of a new crossply tyre product family release on to production from design. Results of this research were compared to release process of the radial tyre product family. Focus was on the number of needed test slots and variance of schedules between different product families during process. New radial tyre product family release on the production has been examined on Nokian Heavy Tyres earlier using the Lean Six Sigma Method. The name of the new crossply product family is Nokian TR Forest 2 TL and it includes altogether 12 tyre sizes. This thesis concentrates on four tyre sizes which were manufactured in the first patch. The results of this project to production took place between spring 2021 and the beginning of the year 2022. The new crossply tyre product family release from design to production has not been evaluated earlier within Nokian Heavy Tyres. The outcome of this project was the number of test slots used per TR Forest 2 product, scheduling of the process, and challenges related to them. The original plan turned out to be successful. There were similarities in the number of test slots needed and in the number of tyres produced in both the radial and crossply tyre processes. Nevertheless, there were differences in releasing the different tyre types to standard production. The crossply tyre could be released to standard production earlier than the radial tyre. However, the sample size needs to be taken into account in all comparisons.
Opinnäytetyön kokeellinen osuus suoritettiin Nokian Renkaat Oyj:n materiaalikehityksen laboratoriossa fysikaalisella puolella, jossa suoritetaan materiaalinkehityksen lomassa laadunvalvontaa ja kumin ominaisuuksiin liittyviä analyyseja. Nokian Renkaat Oyj luetaan maailman johtavimpien rengasvalmistajien joukkoon, ja on erityisesti johtava pohjoisen olosuhteiden renkaiden valmistuksessa ja kehityksessä. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli saada jääpitomittauksista ja niiden tuloksista vertailukelpoisia ja toistettavia. Toisena tavoitteena oli edistää Nokian Renkaat Oyj:n materiaalinkehityksessä suoritettavien kumityyppien ominaisuuksien testaamista. Tarkoituksena oli ottaa käyttöön Nokian Renkaat Oyj:lle Laboratory Abrasion and Skid Tester eli LAT100 –laite, ja luoda sen jääpitomittaus -ominaisuudelle optimoitu jää ja mittausmenetelmä. LAT100 –laitteella voidaan luoda kumianalyyseille mahdollisimman luonnonmukaiset olosuhteet. Laitteella pystytään mittaamaan esimerkiksi kulumista ja pito-ominaisuuksia erilaisilla alustoilla ja parametreilla. Opinnäytetyössä keskityttiin jääpitomittauksiin, joista haluttiin selvittää kitkavoima, -kerroin ja näiden vaihtelevuus eri olosuhteissa. Opinnäytetyössä suoritettiin menetelmään sopivan jään optimointi, jossa keskityttiin jäädyttämisen ajalliseen ja laadulliseen parannukseen. Kun saatiin stabiili jää jokaiseen mittaukseen, voitiin keskittyä menetelmän kehittämiseen ja tätä myötä kumityyppien käyttäytymiseen jäällä. Työssä suoritettiin toistettavuusmittauksia, niiden luotettavuuden ja toistettavuuden edistämistä sekä mittauksia erilaisilla kumityypeillä. Tavoitteena ollut toistettavien mittauksien sekä vertailukelpoisuuden luominen onnistui. Tuloksena saatiin LAT100 –laitteen toimiva kokonaisuus jääpitomittauksissa sekä tälle kehitetty menetelmä, joka otettiin käyttöön heti sen valmistuttua. Onnistuneesta veden jäädyttämiselle luodusta menetelmästä tuli vakio jäädytysohjelma. Tällä menetelmällä vesi voidaan jäädyttää samanlaiseksi jokaisella kerralla mahdollisimman nopeasti jään laadun pysyessä vakiona.
Suomen talvi-ilmasto asettaa erityisvaatimuksia henkilöautojen renkaille. Jäisillä teillä ajamiseen vaaditaan renkaalta erityisominaisuuksia, jotta sujuva ja turvallinen liikenne on mahdollista. Autoilijat käyvät jatkuvasti keskustelua siitä, kumpi rengas on parempi talviajoon, nastarengas vai kitkarengas. Työni tarkoitus oli koota yhteen eri tutkimuksissa ilmi tullutta tietoa nasta- ja kitkarenkaista ja vertailla renkaiden hyviä ja huonoja puolia. Tämä työ on toteutettu itsenäisesti perehtymällä alan kirjallisuuteen. Lähteinä olen käyttänyt mm. VTT:n tutkimusraportteja, aikaisempia opinnäytetöitä, rengasvalmistajien internetsivuja ja autoalan lehtiä. Tutkimuksia on tehty renkaiden ympäristövaikutuksista, kuten renkaiden tienkuluttavuudesta, liikennemelusta ja katupölyn muodostuksesta. Autoalan lehdet testaavat vuosittain uusimmat talvirenkaat ja vertailevat kattavasti renkaiden pito-ominaisuuksia eri alustoilla. Tuloksista selviää, että kitkarenkaiden ympäristövaikutukset ovat pienempiä kuin nastarenkailla. Nastarenkaiden suurin haitta on teiden kuluminen, myös vierintämelu ja katupölyn muodostus on suurempaa kuin kitkarenkailla. Kitkarenkaat ovat myös polttoainetaloudellisempia. Pitotesteissä suurimmat erot nastarenkaiden hyväksi tulevat jääpinnalla. Lumialustoilla renkaiden erot jäävät pieniksi. Kitkarenkaiden hieman arvaamattomasta käytöksestä johtuen ne sopivat parhaiten kokeneemmille autoilijoille. Nastarenkaat toimivat tasaisemmin kelien vaihdellessa ja antavat parhaan pidon hankalimmissa olosuhteissa.
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää suurimmat syyt henkilöautorenkaan kokoonpanon teräsvyöjätteelle. Teräsvyöt valmistetaan yhdistämällä terästä ja kumia. Jäte on suuri kuluerä Nokian Renkaiden toiminnassa ja aiheuttaa suuret kustannukset vuosittain. Tiedot häiriöistä saatiin konekohtaisilla seurantalomakkeilla. Seurantajakson pituus oli kaksi kuukautta. Lisäksi työssä eroteltiin laatu-, vaihto- ja konehäiriöjäte. Tarkoitukseni ei ollut keksiä parannuskeinoja vaan parannuskohteita. Seurantakaavakkeen tulosten perusteella tehtiin parannussuunnitelma suurimpien syiden vähentämiseksi yhdessä kokoonpanon ja komponenttiosaston laatuhenkilöiden ja esimiesten kanssa. Tavoitteena oli vähentää teräsvyöjätettä, parantaa kokoonpanokoneen toimivuutta sekä tehostaa tuotantoa. Jätemäärät piti suhteuttaa tehtyyn rengasmäärään (g/rengas). Jätemäärän tavoitetaso on 15g/rengas.
Diplomityössä tarkastellaan käytöstä poistettujen renkaiden kierrätyksen ja kierrätettyjen renkaiden hyötykäytön nykytilaa Suomessa ja Euroopassa. Työn tavoitteena oli arvioida nykyisin käytössä olevia rengaskumijätteen hyödyntämismenetelmiä ja löytää uusia jätehierarkian ja kiertotalouden mukaisia hyödyntämismenetelmiä. Käytöstä poistettuja renkaita on Suomessa kierrätetty vuodesta 1996 lähtien ja laskennallinen kokonaisten renkaiden kierrätysprosentti on jo useana vuonna ollut yli 100 %. Vuosina 2010 -2014 lähes 80 % kierrätetyistä renkaista hyödynnettiin materiaalina. Suurimpia yksittäisiä käyttökohteita olivat kaatopaikkarakenteet ja meluvallit. Vuoden 2016 alussa voimaan tullut uusittu jätelaki kieltää rengasrouheen käytön kaatopaikkojen pohjarakenteiden kuivatus- ja salaojituskerroksissa, minkä johdosta kierrätetyille renkaille täytyy löytää uusia hyötykäyttötapoja. Uusina hyödyntämistapoina työssä selvitettiin rengaskumijätteen hajottamista pyrolyysin ja devulkanoinnin avulla, sekä renkaiden granulointia ja rengasrouheiden käyttöä ravinnerikkaiden vesien biosuodatuksessa. Eri hyödyntämistapoja vertailtiin kirjallisuustietojen pohjalta. Hyödyntämisen tulevaisuuslinjausten tarkastelussa syntyi kaksi keskeistä päätulosta. Niistä ensimmäinen oli tieto kierrätettyjen renkaiden kokonaismassasta, jonka Suomessa voidaan arvioida riittävän täyttämään tarkastelussa olleiden pyrolyysi- ja granulointilaitosten raaka-ainetarpeen. Toisena tuloksena löytyi potentiaalisin teollisessa mittakaavassa toimiva hyödyn-tämismenetelmä, nimittäin rengaskumin mekaaninen pienentäminen mahdollisimman pieneen raekokoon eli granulointi. Kumimateriaalin devulkanointia tai pyrolyysiä ei ole saatu mo-nista tutkimuksista huolimatta toimimaan luotettavasti ja kustannustehokkaasti. Granulointi osoittautui tulevaisuuden potentiaalisimmaksi menetelmäksi taloudellisten seikkojen ja vä-häisten ympäristövaikutusten perusteella. Granulointi täyttää hyvin myös jätehierarkian prioriteettijärjestyksen asettamat vaatimukset, ja siinä syntyville jakeille on selkeät käyttökohteet. Kumigranulaattia voidaan käyttää asfaltin valmistuksessa, tekonurmissa, leikkikenttärakenteissa ja urheilunsuorituspaikoissa. DI-työn tulosten analysointi eri hyödyntämisvaihtoehtojen osalta perustui työssä lasketuista renkaiden hyödyntämismääristä arvioituihin mahdollisuuksiin. Tulosten perusteella käytännössä on saatavilla teollisesti toimivia, taloudellisesti kannattavia ja ympäristöllisesti hyväksyttäviä käytöstä poistettujen renkaiden ja niistä saatavan kumimateriaalin hyödyntämistapoja. Tulevaisuudessa tulisi keskittyä selvästi enemmin rengaskumimateriaalin mekaanisen pienentämisen kehittämiseen niin, että tuotanto on energiatehokkaampaa ja murskaustuotteiden laatu mahdollistaa niiden paremman hyödyntämisen jatkojalostuksessa.
Autonrenkaan toiminta on merkittävimpiä liikenneturvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Hyvin toimivilla ja suunnitelluilla renkailla saadaan parempi pito renkaiden ja tien välille. Samalla jarrutusmatkat lyhenevät, polttoainekulutus pienenee sekä pito-ominaisuudet erilaisilla tienpinnoilla paranevat, kuten märällä, mikä parantaa turvallisuutta. Tämän työn tarkoitus on selvittää mistä vyörengas koostuu ja kuinka se valmistetaan sekä selvittää kulutuspinnan kuvion merkitys pidolle. Työssä selvitetään kirjallisuustutkimuksella ensin vyörenkaan rakenneosat ja niiden tehtävät sekä vyörenkaan valmistusprosessin vaiheet. Seuraavaksi selvitetään kulutuspinnan kuvion toiminta, kuinka ilmiöt adheesio ja muodonmuutos vaikuttavat pitoon sekä lopuksi kulutuspinnan kuvion elementit ja niiden merkitys sekä toiminta, kun ne ovat vuorovaikutuksessa maanpinnan kanssa. Kirjallisuusselvitys osoittaa, että vyörengas koostuu seitsemästä kriittisestä komponentista, jotka ovat kulutuspinta, teräsvyö, sivupinta, runkokoordi, jalkaosa, kolmioliuska sekä sisäkalvo. Kulutuspinnan tehtävä on mahdollistaa jatkuva kontakti renkaan ja maanpinnan välillä. Teräsvyön tehtävä on jäykistää runkokoordia sekä parantaa renkaan kulumisenkestoa ja lisätä vaurionkestoa tienpinnan aiheuttamilta vahingoilta. Sivupinnat vahvistavat renkaan rakenteellista kestävyyttä ja joustavat pystysuunnassa myötäillen tienpinnan epätasaisuutta sekä suojaavat runkokoordia naarmuilta. Runkokoordi antaa renkaalle sen muodon ja määrittää sen kuormankantokyvyn. Sisäkalvon tehtävä on pitää paineistettu ilma sisällä. Sivupinnan pohjalla oleva jalkaosa ankkuroi renkaan vanteeseen, ja kolmioliuska mahdollistaa asteittaisen siirtymän jäykästä jalkaosasta joustavampaan sivupintaan. Renkaan valmistus koostuu kuudesta vaiheesta, jotka ovat kumiseoksen sekoitus, kankaiden ja teräslankojen käsittely ja pinnoitus, kumiosien puristus muotoon, komponenttien yhdistäminen, kasatun renkaan kovettaminen sekä lopuksi tarkastus. Renkaan kykyyn tuottaa pitoa liittyy kitkan lisäksi renkaan kyky muuttaa muotoa sekä kumiseoksen mahdollistama adheesio. Muodonmuutoksella rengas myötäilee maanpinnan epätasaisuutta, kasvattaen kontaktipinta-alaa. Adheesiolla tarkoitetaan heikkoja sidosvoimia, joita esiintyy kumiseoksen ja tienpinnan välillä, mikä myös kasvattaa pitoa. Kulutuspinnan elementit ovat poistourat, kyljet, lohkot sekä viillot, ja ne luovat mekaanista pitoa terävillä reunoilla. Poistourien tehtävä on poistaa vettä renkaan ja tien välistä. Kyljet muodostavat tukevan kulutuspinnan renkaalle sekä seinämät poistourille. Yksittäiset lohkot kulutuspinnassa purevat maahan terävillä reunoilla sekä pyyhkivät myös vettä pois. Myös kulutuspinnassa olevien pienien viiltojen tehtävä on pyyhkiä vettä pois.
Ruotsin talvirengaslaki laajeni vuoden 2013 alussa raskaan kaluston vetoakselien talvirengaspakoksi. Rengasvalmistajat tahtoivat tehostaa Suomen raskaan kaluston rengaslakeja, minkä vuoksi Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n tilaamana opinnäytetyö tutki, onko muutoksille tarvetta. Teoriaosuuteen tietoa kerättiin asiaan liittyvistä tutkimuksista, haastattelemalla alan asiantuntijoita, sekä tutkimalla aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Tutkintaosuus koostui SKAL:n jäsenyrityksille tehdystä talvirengaskyselystä sekä rengasyrityksen, rengasvalmistajan ja Liikkuvan poliisin edustajan haastatteluista. Tutkimuksen pääaiheina oli löytää tietoa Suomen raskaan kaluston kuljetusyrittäjien talvirengaskäytännöistä tänä päivänä, sekä miten ne muuttuisivat, jos Suomen raskaan kaluston rengaslait kiristyisivät. Ensimmäinen asia, johon oli toivottu muutosta aina Konginkankaan linja-autoturmasta lähtien, oli renkaiden urasyvyydet. Raskaan kaluston talvi- ja nastarenkaita pidettiin hyödyllisinä tietyissä ajo-tehtävissä, mutta erityisesti nastarenkaat kuluttivat tiestöä erittäin paljon. Eturenkaiden pinnoitus tahdottiin kieltää, mutta niidenkin käytölle oli puolustajia. Kuitenkin Suomessa hyvälaatuista pinnoitettua rengasta pidettiin lähes yhtä hyvänä kuin uutta rengasta. Nastansa menettäneet nastarenkaat voivat muuntua pahimmillaan pommeiksi. Kuljetusyrityksien mielestä rengasyrityksien kausi-työntekijöiden työn jälkeä piti seurata tarkkaan. Opinnäytetyö toi esille kuljetusyrittäjien, Liikkuvan poliisin sekä rengasvalmistajien ja -yrityksien mielipiteet Suomen raskaan kaluston rengaslainsäädännöstä. Jos Suomessa raskaan kaluston rengaslakeja muutetaan, pitäisi tehdä lisää rengastutkimuksia niiden vaikutuksista liikenneturvallisuuteen.
Suomen maanteillä oli vuoden 2009 loppuun mennessä käytössä noin 111 000 kuorma-autoa, ja yli 750 kg painavia perävaunuja noin 122 000 kappaletta. Kuljetuskaluston suuresta määrästä johtuen teillämme ajaa joka päivä huomattava määrä raskaita ajoneuvoyhdistelmiä. Näiden yhdistelmien renkaissa olevan ilmanpainemäärän oikeellisuus on tärkeässä asemassa monien eri asioiden kannalta. Näitä ovat esimerkiksi polttoaineen kulutus ja päästöt, liikenneturvallisuus sekä taloudelliset kustannukset. Opinnäytetyön tavoitteena oli mitata satunnaisesti valittujen, raskaiden ajoneuvoyhdistelmien rengaspaineet. Mitatun otoksen koko oli 44 ajoneuvoa. Mittaustulosten pohjalta analysoitiin rengaspaineiden nykytilaa, sekä kartoitettiin niiden tarkistamiseen ja ylläpitämiseen liittyviä ongelmakohtia. Työssä käsitellään myös ajoneuvon pyöräkokonaisuuteen liittyviä teoreettisia ja rakenteellisia asioita. Työn tuloksena todettiin, että noin 70 % mitatuista yhdistelmistä oli rengaspaineidensa osalta kunnossa. Rengaspaineiden tarkistamisen ja ylläpidon osalta havaittiin puutteita ajoneuvojen renkaiden paineilmaventtiileissä sekä mittauspaikoissa. Työn lopussa esitän mahdollisia parannusehdotuksia koskien oikeiden rengaspaineiden ylläpitoa. By the end of year 2009 about 111 000 trucks and 122 000 heavy trailers over 750 kg were operative on the Finnish roads. Due to the large number of transportation vehicles, there is a significant number of heavy semi-trailer combinations on our roads every day. The correct air pressure of the tires of these combinations plays an important role having an effect on many different aspects. These include, for example, fuel consumption and emissions, road safety and economic costs. The aim of this thesis was to measure the tire pressures of semi- trailer combinations which were selected at random. The measured sample size was 44 semi-trailers. The measurement results were analyzed on the basis of the current status of tire pressure, and problems concerning the checking and maintenance of the tires were charted. The study also addressed the theoretical and structural issues of the tire set. As a result, it was found that approximately 70 % of the transportation vehicles that were included this study had their tire pressures in good condition. As regards to checking and maintenance of the transportation vehicle tire pressures shortcomings were revealed in the pneumatic valves and at the measurement locations. Possible improvement proposals regarding the proper tire pressure maintenance are presented at the end of the study.
Tässä opinnäytetyössä käsitellään viivakoodikameroiden valintaa, asentamista ja käyttöönottoa henkilöautorenkaan paisto-osaston automaattisessa välivarastojärjestelmässä. Opinnäytetyö tehtiin Nokian Renkaille ja se oli osa vuonna 2014 aloitettua renkaan jäljitettävyys- ja virheenestoprojektia. Projektin aluksi selvitettiin jäljitettävyyden nykytila, jonka pohjalta järjestelmän konseptointi aloitettiin. Konseptoinnin tavoitteena oli selvittää rengasaihion viivakooditarran luentaan tarvittava laitteisto ja tutkia sitä, millaisia muutoksia olemassa olevaan aihion viivakooditarraan pitää tehdä hyvän lukuvarmuuden takaamiseksi. Viivakoodinlukujärjestelmä hankittiin konseptoinnin perusteella ja viivakooditarraan tehtiin tarvittavat muutokset. Järjestelmän valinnassa selvitettiin eri valmistajien viivakoodikameroiden ominaisuudet ja niiden soveltuvuus Nokian Renkaiden tuotantoprosessiin. Valinta käytettävästä järjestelmästä tehtiin painotettua pisteytystä käyttäen. Eri järjestelmät erosivat teknisiltä ominaisuuksiltaan hyvin vähän, ja valinnassa otettiin huomioon myös muita ominaisuuksia, kuten hinta, takuu ja toimittajasuhde. Työssä tarkastellaan renkaan jäljitettävyyttä ja siihen liittyviä lakeja sekä viivakoodin rakennetta ja erilaisten viivakoodinlukutekniikoiden ominaisuuksia ja niiden eroja. Lisäksi opinnäytetyössä selvitetään, miten viivakoodikamerat toimivat osana renkaan jäljitettävyyttä ja virheenestoa. Raaka-aineiden ja puolivalmisteiden tietojen sekä prosessidatan tallentaminen tiedonkeruujärjestelmään vaatii luotettavan ratkaisun renkaan viivakoodin lukemiseksi. Ilman sopivia viivakoodikameroita renkaan yksilöllinen jäljittäminen on mahdotonta.
Opinnäytetyönä toteutetun tutkimuksen lähtökohtana oli yksityisten rengasliikkeiden muodostaman Rengasmarket-ketjun tarve siirtyä sähköiseen kaupankäyntiin. Tavoitteena oli laatia laajamittainen suunnitelma, jonka tulosten pohjalta varsinainen verkkokauppapaikka voidaan toteuttaa. Työ rajattiin asiakkaalle sopivimman sähköisen kauppapaikkatyypin määrittelyyn ja valintaan: varsinaisen käyttövalmiin verkkokaupan työstäminen ei sisältynyt tähän tutkimukseen. Teoriaosuudessa käytiin läpi erilaisia olemassa olevia sähköisiä kauppapaikkatyyppejä ja niiden ominaisuuksia sekä verkkoliiketoiminnan perusteita, kuten maksutapoja ja tietoturvaa. Asiakkaan vaatimusten pohjalta tehtiin lopullinen sähköisen kauppapaikkaratkaisun valinta. Tutkimus vaati selvitys-, määrittely- ja vertailupohjaista työskentelyä sekä erilaisten tutkimusmenetelmien käyttöä, mm. konstruktoivaa ja evaluoivaa tutkimusta ja kyselylomaketta. Aineistona käytettiin aihetta käsittelevää kirjallisuutta sekä opinnäytetöitä ja sähköisiä artikkeleita. Yritykselle sopivimmaksi sähköisen kauppapaikan toteutusmalliksi valikoitui räätälöitävä ratkaisumalli. Verkkokaupan räätälöinnillä päästäisiin kohtuullisin resurssein lähimmäksi Rengasmarket-ketjun toiveita ja tarpeita. Räätälöinnillä voitaisiin vastata tietojärjestelmien yhteensovittamisen muodostamiin haasteisiin ja toteuttaa järjestelmäintegraatio parhaalla mahdollisella tavalla.
Autofit Nummi on monimerkkikorjaamo, joka huoltaa ja korjaa kaikkia ajoneuvoja merkistä ja mallista riippumatta. Yritys muutti vuonna 2016 Orikedolle, Turkuun. Uudet tilat ovat isommat kuin edellisessä toimipisteessä. Uusien tilojen myötä yrityksen on pitänyt laajentaa toimialaansa. Ensimmäiseksi yritys laajensi palveluitaan rengashotellilla. Muutamien renkaiden kausivaihtojen jälkeen yhä useampi asiakas on jättänyt renkaat kausisäilytykseen. Tämä tarjoaa yritykselle mahdollisuuden liiketoiminnan kehittämiseen. Varastotilan täytyttyä yrityksen on täytynyt alkaa miettimään parempaa järjestystä renkaiden varastoinnille nykyisen sijaan. Tästä ollaan päästy ideaan, että yritykselle hankittaisiin rengashyllyköt tai vastaava säilyntämenetelmä renkaita varten. Säilytettävien rengasmäärien kasvaessa yrityksessä ollaan huomattu myös rengaskoneiden puuttuminen. Se on aiheuttanut sen, että mahdolliset rengastyöt, joita oltaisiin pystytty myymään asiakkaille, on jouduttu käännyttämään muualle tai ulkoistamaan palvelut. Tämä on johtanut siihen, ettei rengastöistä jää liikevaihtoa yritykselle kuin vaihtotyöstä saatavat tulot. Asioiden tutkimisen jälkeen ollaan tultu siihen tulokseen, että yrityksen olisi kannattavaa hankkia omat rengaskoneet ja aloittaa myös rengastöiden tekeminen. Työssä suunnitellaan yritykselle rengasvarasto, johon saisi varastoitua rengashotellin asiakkaiden renkaat. Tarkoituksena on myös suunnitella varaston laajentaminen vanhan varaston täytyttyä. Myöhemmin tutustutaan tarkemmin rengaskoneiden eri työvaiheisiin, rengaskoneiden perusominaisuuksiin ja eri rengaskoneiden käytössä tarvittaviin perusasioihin, kuten sähkön, veden ja paineilman tarpeisiin. Rengaskoneiden vertailuiden jälkeen suositellaan yrityksen tarpeisiin sopivia laitteita ja tehdään kustannusanalyysi yritykselle. Kustannuksissa perehdytään tarkemmin kiinteisiin- ja työkustannuksiin, joita rengaskoneet ja rengashyllyt aiheuttavat. Lopuksi selvitetään tarvittava rengasmyynti, jotta uusien hyllyjen ja koneiden hankinta olisi kannattavaa yritykselle.
Opinnäytetyön kokeellinen osuus suoritettiin Nokian Renkaat Oyj:n analyyttisessä laboratoriossa. Nokian Renkaat Oyj kuuluu maailman tunnetuimpien rengasvalmistajien joukkoon ja on erikoistunut pohjoisten olojen renkaisiin. Yrityksen laboratorio sijaitsee Nokian tehtaalla ja siellä suoritetaan laadunvalvontaa, kumianalyysejä sekä menetelmänkehitystöitä. Tavoitteena oli TD-NMR-laitteen käyttöönotto ja tekstiilikoordien imeytymämäärityksen validointi. Lisäksi tavoitteena oli nopeuttaa imeytymämääritysten suorittamista. Tekstiilikoordi on kuiduista valmistettua löyhää kangasta, jota käytetään kumituotteessa lujitteena. Imeytymä on tekstiilikuidussa olevan resorsinoliformaldehydilateksikäsittelyaineen (RFL) pitoisuus prosentteina. RFL-käsittelyä tarvitaan, jotta kuitu ja kumi saadaan kiinnittymään toisiinsa. Tarkoituksena oli saada uusi TD-NMR-laite käyttökuntoon, määrittää standardisuorat eri koordityypeille ja testata tekstiilikoordien imeytymämääritystä. Opinnäytetyössä suoritettiin aluksi imeytymämääritykset käytössä olleella standardisoidulla menetelmällä kaikista mahdollisista koordinäytemateriaaleista. Käyttöönotossa käytiin läpi laitteelle vaadittavat asennustehtävät laitevalmistajan edustajan kanssa. Kun TD-NMR-laite oli otettu käyttöön, erilaisia näytteiden käsittelytapoja testattiin kuivaamisesta massan muutoksiin. Laitteelle määritettiin ja tallennettiin standardisuorat eri koordityypeille. Validointia varten suoritettiin useita erilaisia mittauksia, esimerkiksi toistettavuusmittauksia. Imeytymät määritettiin TD-NMR-laitteella samoista näytteistä kuin vanhalla menetelmällä ja verrattiin tuloksia myös raaka-ainetoimittajien ilmoittamiin tuloksiin. Validointia tehdessä TD-NMR-laite osoittautui tarkaksi laitteeksi. Laitteen antamien tulosten keskihajonta oli pieni ja tulokset osoittivat mittausten olevan toistettavia. TD-NMR-laitteella tehdyt mittaukset olivat verrattavissa vanhan menetelmän tuloksiin. Tavoitteena ollut imeytymämäärityksen nopeutuminen toteutui. Aiemmin kolme vuorokautta kestävä määritys voitiin tehdä uudella laitteella muutamassa tunnissa. Lisäksi laboratorio voi luopua vanhassa menetelmässä käytetyistä haitallisista reagensseista. Validoitu menetelmä helpottaa toimenpiteitä, mikäli yritys haluaa jatkossa testata uusien raaka-ainetoimittajien koordinäytteitä tai uusia koordityyppejä. Menetelmä otettiin käyttöön heti validoinnin valmistuttua.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on kuvata traktorin renkaiden suolanestetäytön tekeminen sekä kerätä aiheeseen liittyvää tietoa. Tarkoituksena on tuottaa käyttökelpoista, hyvin tulkittavaa materiaalia suolanestetäyttöä suunnitteleville henkilöille sekä täyttöjä suorittaville henkilöille. Tutkielmassa kuvattiin pääpiirteittäin traktorin renkaiden historiaa, erilaiset rengastyypit sekä traktorin renkaiden tuotekehityksen suunnat. Traktorin renkaiden nestetäytön hyötyjä ja haittoja punnittiin. Pääasiassa työssä on käsitelty suolanestetäytön tekoon sekä sen suorittamiseen tarvittavia välineitä ja materiaaleja. Lisäksi työstä löytyy erilaisia taulukoita eri kokoisten traktorin renkaiden suolanestetäyttömääriin liittyen. Tietoa asiasta hankittiin haastatteluin sekä kirjallisuuteen perehtymällä. Ajatukset tämän työn toteutuksesta lähtivät työn toimeksiantajalta Rengas Vekka Oy:ltä. Työhön saatiin koottua tarvittava tieto suolanestetäytöstä, sen suorittamisesta ja vaikutuksista. Lopputuloksena pohdinnan kautta saatiin selville johtopäätös, että Suolanestetäyttö soveltuu traktoreihin, joilla tehdään pääasiassa raskasta vetotyötä ja tarvitaan samalla myös pyörille parempaa vetopitoa. Edellä mainitussa tapauksessa Suolanestetäyttö soveltuu traktoriin painonlisäystoimenpiteenä sekä vakauttamaan konetta erilaisissa työtehtävissä.