Kaikki aineistot
Lisää
Suomalaisten asuinkerrostalojen huoneistokohtaiset parvekkeet alkoivat yleistyä 1930-luvulla, kun arkkitehdit pyrkivät ratkaisuillaan hygieenisiin, valoisiin ja käytännöllisiin kerrostaloasuntoihin. 1940-luvulla sodat, taloudellinen tilanne ja pula rakennusmateriaaleista aiheuttivat tauon parvekkeiden rakentamisessa. Kuitenkin parvekkeet olivat olennainen osa kaupunkikuvaa ja lähes jokaista rakennettavaa kerrostaloasuntoa 1950-luvulle tultaessa. 1960-luvulla parvekerakentaminen jatkui ja yleistyi yhä edelleen, mutta niiden muoto, koko ja käyttötavat muuttuivat radikaalisti elementtirakentamiseen siirtymisen myötä. Tämä tapaustutkimusluonteinen maisterintutkielma tarkastelee 1940–1960-lukujen aikana valmistuneiden asuinkerrostalojen parvekkeita sekä niiden korjaustapoja, jotka on jaoteltu kolmeen ryhmään; säilyttävä korjausrakentaminen, verhouskorjaus ja kokonaan tai osittain uusiminen. Lisäksi tarkastelun kohteena on alkuperäisinä säilyneitä parvekkeita, joita vertaillaan eriasteisia muutoksia kokeneisiin kohteisiin. Korjaustapojen lisäksi aihetta lähestytään arkkitehtilähtöisestä näkökulmasta. Jyväskylän ensimmäinen kaupunginarkkitehti Matti Hämäläinen on suunnitellut Jyväskylän alueelle 56 rakennusta, joista 26 sijoittuu ruutukaava-alueelle. Lähemmän tarkastelun kohteeksi valikoitui aluerajauksen perusteella 32 Hämäläisen suunnittelemaa asuinkerrostaloa, joiden joukosta valikoitui yhä edelleen harkinnanvaraisesti kuusi tutkielmassa tarkemmin esiteltävää tapaustutkimuskohdetta. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten eri korjaustapa- ja materiaalivalinnat vaikuttavat rakennuksen arkkitehtuuriin ja rakennustaiteellisiin arvoihin. Modernin rakennuskannan kunnostamista ohjeistavia alueellisia korjaustapaohjeita on julkaistu eri puolilla Suomea. Tämä tutkielma pyrkii lisäksi pohtimaan, onko Jyväskylän alueelle tarvetta laatia oma paikallinen modernin rakennuskannan kunnostamista ohjeistava korjaustapaohje.
Erilaisia kasvi- ja viherhuoneita on käytetty jo vuosisatoja kasvien kasvattamiseen sekä tarjoamaan viihtyisää oleskelutilaa. Lasin ja muiden läpinäkyvien materiaalien ansiosta on mahdollista rakentaa tiloja, jotka saavat runsaasti luonnonvaloa. Tässä työssä tutkittiin erilaisia asuntojen yhteyteen rakennettuja viherhuoneita. Käsite ymmärrettiin laajasti ja siihen sisältyivät lasikuistit, lasitetut parvekkeet, lasitetut terassit, lasiverannat, talvipuutarhat ja varsinaiset viherhuoneet sekä vastaavat tilat. Kasvihuoneet ja esimerkiksi julkiset vihertilat rajautuivat tarkastelun ulkopuolelle. Viherhuoneita on tutkittu Suomessa varsin vähän, minkä vuoksi internetkyselyn avulla kerättiin laajasti tietoa erilaisista viherhuoneiden toteutus- ja käyttötavoista. Viherhuone on mahdollista toteuttaa monin eri tavoin, mutta yhteistä erilaisille viherhuoneille oli toive käyttää niitä oleskelutiloina ja kasvien kasvatuksessa. Lisäksi lukuisat muut esiin tulleet käyttötavat osoittivat viherhuoneen tarjoavan asuntoon monipuolisen lisätilan, joka saattoi olla lämmittämätön tai ympäri vuoden lämmitetty. Yleisimpinä haittapuolina pidettiin äärilämpötiloja, joista erityisesti kesäaikainen ylilämpeneminen koettiin suurena ongelmana. Myös viherhuoneen pieni koko asetti rajoituksia käytölle. Ongelmakohdista huolimatta käyttäjät olivat tyytyväisiä viherhuoneisiinsa ja valtaosa heistä koki niiden joko vastanneen odotuksia tai ylittäneen ne. Tämän työn perusteella voidaan todeta, että viherhuoneen avulla on mahdollista parantaa asumisviihtyisyyttä ja edistää esimerkiksi viherkasviharrastusta. Viherhuoneet saattoivat olla käyttäjilleen hyvin tärkeitä tiloja ja muodostaa jopa asunnon mielipaikan. Viherhuoneiden avulla käyttäjät myös hyödynsivät tilaa sisä- ja ulkotilan välissä sekä nauttivat niin ulkoilmassa tuotetuista kuin mahdollisesti kasvatettavien kasvien tuottamista ekosysteemipalveluista. Lasittamalla parvekkeita ja terasseja, tai rakentamalla erilaisia viherhuoneita sekä uusiin että vanhoihin asuntoihin, asukkaat voivat saada käyttöönsä tilaa, jota he pystyvät itse monin tavoin muokkaamaan toiveitaan ja käyttötarkoituksiaan vastaavaksi.
Ohje tarjoaa suunnittelijoille, rakennusvalvontaviranomaisille, kaavoittajille ja toiminnanharjoittajille tietoa siitä, miten lasitetuille parvekkeille asetettava ääneneristävyys määritellään, suunnitellaan ja todennetaan. Ohjeessa esitetään menetelmät lasitetun parvekkeen ääneneristävyyden mitoittamiseen ja mittaamiseen, sekä painovoimaisen ilmanvaihdon ja lämpötilan laskentaan. Ohjetta voivat hyödyntää myös taloyhtiöt, isännöitsijät sekä asuntojen ostajat. Ohjeessa kuvataan minkälaisia vaatimuksia, odotuksia ja merkityksiä parvekkeiden käytölle eri käyttäjäryhmät asettavat, sekä mitä ominaisuuksia parvekkeilta edellytetään. Ohje sisältää neljä liitettä, joihin on taulukoitu lähtöarvoja laskentaa varten ja esitetty lasitetun parvekkeen ilmanvaihtomalli. Liitteissä annetaan lisäksi tietoa siitä minkälaisia äänitasoja parvekkeisiin yleisesti kohdistuu ja minkälaisille melualueille parvekkeita rakennetaan.
Tämän opinnäytetyön aiheena oli perehtyä itsekantavan ja pilarituetun parveketyypin asentamiseen asuinkerrostaloon. Tavoitteena oli tutkia kahden eri tyyppisen parveke-elementin asentamiseen liittyviä asioita. Kohteena oli Oulussa Peab Oy:n uudisrakennus asuinkerrostalo Tullikulma, jossa oli 8 kerrosta. Parveke-elementtien asentaminen eteni muun runkotyön yhteydessä kerroksittain muiden työvaiheitten mukana. Etenemistä dokumentoitiin työvaiheittain ja työn edetessä samat asiat toistuivat. Parvekkeiden asentamisessa korostui huolellisuus ja mittatarkkuuden sekä ennalta määritellyn aikataulun noudattaminen. Elementtien nostoissa ja asennuksissa noudatettiin rakennesuunnittelijalla hyväksyttyä asennussuunnitelmaa koskien käytettävää nostokalustoa ja elementtien suurimpia painoja. Iso merkitys oli myös tekijöiden aikaisemmalla kokemuksella.
Vaasan keskussairaalan alueelle valmistuu vuonna 2022 uudisrakennus, johon tulee muiden sairaanhoitopalveluiden lisäksi mielenterveyspalvelut. Opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella rakennuksen psykiatristen vuodeosastojen kaksi suurta ulkoiluterassia. Toinen terassi suunniteltiin aikuisille ja toinen lapsille ja nuorille. Niiden tavoitteena oli taata suljettujen osastojen potilaille itsenäinen ulkoilumahdollisuus. Terassien tuli olla mahdollisimman viihtyisiä turvallisuudesta tinkimättä. Opinnäytetyön tilaajana toimi Bothnia High 5 -allianssi, ja hankkeen arkkitehti- ja pääsuunnittelusta vastasi Raami Arkkitehdit Oy yhdessä Arkkitehdit Kontukoski Oy:n kanssa. Suunnittelu toteutettiin tiiviissä yhteistyössä sairaalahenkilökunnasta kootun asiantuntijatiimin kanssa. Aikuisten terassille toivottiin puutarhamaista ilmapiiriä, erilaisia istuskelumahdollisuuksia sekä pelialuetta. Lasten ja nuorten terassille sen sijaan toivottiin enemmän leikkisyyttä ja aktivoivaa toimintaa. Terassien julkisivujen osalta tehtiin ehdotukset käytettävistä materiaaleista ja niiden sijoitteluista niin, että ne tukevat terassien toiminnallisuutta. Julkisivujen suunnittelu rajattiin kuitenkin tämän työn ulkopuolelle. Opinnäytetyössä kuvattiin suunnitteluprojekti lähtötietojen keräämisestä valmiisiin suunnitelmiin. Suunnittelussa oli otettava huomioon useita eri teknisiä ja toiminnallisia tarpeita. Lopputuloksena oli tilaajan toiveita vastaavat luonnossuunnitelmat, joilla voidaan edetä kohti toteutussuunnitelmia.
Opinnäytetyössä käsitellään korjattavien betonirakenteisten parvekkeiden laadunvarmistukseen liittyviä toimenpiteitä. Opinnäytetyö on rajattu betoniparvekkeisiin ja niiden yleisimpiin ongelmiin, jotka johtavat parvekkeiden korjaamiseen. Tavoitteena on kerätä yleissivistävä kuvaus parvekeremontista ja mitä asioita tulee huomioida, että työ saadaan toteutettua suunnitelmien ja hyvän rakentamistavan mukaisesti. Työssä käydään läpi työvaiheita, jotka ovat tärkeässä roolissa laadukkaan betonirakenteen toteuttamisessa ja laadunvarmistuksessa. Laadunvarmistaminen on tärkeä osa työnjohtajan tehtäviä ja tämän opinnäytetyön tavoitteena on helpottaa työnjohdon laadunvarmistamista työmaalla. Opinnäytetyö on toteutettu yhteistyössä Consti Oyj:n kanssa. Työn tuloksena koottiin sähköinen tarkastusasiakirja Consti Oyj:n toimihenkilöiden käyttöön.
Opinnäytetyössä perehdytään korjausrakennustyömaan työnjohtajan keskeisiin tehtäviin ja tuotetaan näiden pohjalta portfoliotyyppinen kirjallinen opinnäytetyö. Opinnäytetyön tarkoituksena on, että sitä voitaisiin jatkossa käyttää koulutusmateriaalina. Opinnäytetyön on kirjoitettu rakennusalan kirjallisuudesta etsittyjen tietojen pohjalta. Lisäksi opinnäytetyössä käydään läpi teorian soveltamista käytännön rakennustyömaalle ja oman ammatillisen kasvun kehitystä. Opinnäytetyössä syvennytään patterilinjojen purku- ja asennustöihin sekä julkisivujen saneeraustyöhön. Työn aihepiireihin kuuluvat ajallinen suunnittelu ja valvonta, tehtäväsuunnittelu, aliurakkasopimukset, työ- ja ympäristöturvallisuus, laadunvarmistus, hankinnat ja logistiikka sekä työmaasuunnitelmat.
Työn tarkoituksena oli tutkia kahta Hämeen Teräsrakenne Oy:n valmistamaa jälkiasennettavaa parveke-elementtituotetta ja niiden kannatusta. Toisessa parveke-elementissä on kevyt teräsrakenteinen välipohjalaatta ja toisessa, vasta markkinoille tulevassa, elementissä on teräsreunallinen kuitubetonilaatta. Työ keskittyy korjausrakentamisessa hyödynnettäviin vanhoihin ratakiskokannakkeisiin ja uudisrakentamisessa käytettäviin lämmöneristettyihin ulokekiinnike-elementteihin. Tavoitteena oli selvittää tuotteiden ja menetelmien toimivuutta, hyviä ja huonoja puolia sekä arvioida niiden kilpailukykyä ja arvoa nykyisillä rakennusmarkkinoilla. Tutkimusmenetelmät jakautuivat teoreettisiin ja käytännön tarkasteluihin. Parvekkeiden valmistukseen tutustuttiin tehtaalla ja niiden asennusta seurattiin korjauskohteissa. Parveke-elementtien valmistajia ja heidän yhteistyökumppaneitaan haastateltiin. Tuotteita verrattiin vastaaviin kilpaileviin innovatiivisiin tuotteisiin, tutkimustuloksiin ja kokemusperäisiin tietoihin. Hämeen Teräsrakenne Oy:n valmistamissa tuotteissa hyödynnetään kehittyneitä materiaaleja ja menetelmiä, kuten kuitubetonia ja kylmäsillan katkaisevaa ulokeparvekkeen kannatuselementtiä, jotka ovat muualla maailmassa tutkitumpia ja käytetympiä. Näille ratkaisuille olisi kuitenkin enemmän tilaa ja käyttöä myös Suomen markkinoilla. Hämeen Teräsrakenne Oy:n valmistamat tuotteet ovat varmasti nyt ja tulevaisuudessa kilpailukykyisiä muiden parveke-elementtien rinnalla modernien ja innovatiivisten materiaalien ja menetelmien ansiosta, jotka vastaavat nykypäivän vaatimuksiin.
Opinnäytetyössä tutkittiin betoniparvekkeiden peruskorjausta, sen laatua ja siihen liittyviä aikatauluongelmia. Korjauskohteena oli viisikerroksinen kerrostalo, jossa oli 30 huoneistoa ja ulokeparveketta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä asiat aiheuttavat eniten laatuongelmia ja myöhästymistä aikataulusta. Tutkimustyöhön tarvittavat tiedot saatiin kohteelle tehdyistä kuntotutkimuksista, korjaustyöselostuksista ja kaikista urakoitsijan asiapapereista korjauskohteesta. Tutkimuksen aikana haastateltiin lisäksi korjauskohteen vastaavaa mestaria ja työnjohtoa. Tutkimuksessa selvisi epävakaisten sääolosuhteiden merkitys aikataulussa pysymiseen, mutta erityisen tärkeäksi asiaksi nousi aikatauluongelmien välttäminen mallitöillä ja niiden hyväksyttämisellä tilaajalla ennen varsinaisen peruskorjauksen aloitusta. Mallityöllä varmistettiin laatu, työmenetelmien soveltuvuus, työmiesten ammattitaito ja parvekkeen lopullinen ulkonäkö peruskorjauksen jälkeen. Lisäksi tutkimuksessa selvisi, että hyvän laadun tekemiseen korjaustyömaalla tarvitaan yrityksen laatupolitiikkaa, jossa on keskeisimmät laatutavoitteet sekä kaikkien työhön osallistuvien ammattitaitoa ja sitoutumista. Hyvä laatu ei ole pelkästään näkyvillä olevaa ja aistinvaraisesti todettavaa laatua, vaan siihen sisältyy myös muun muassa toiminnan varmuus, ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilökunta ja työturvallisuudesta huolehtiminen.
Tässä diplomityössä tutkittiin parvekelasien ja lasisen kaiteen yhteistä ilmaääneneristävyyttä. Tulosten perusteella johdettiin laskuri, jolla voidaan mitoittaa lähes mielivaltainen parveke. Laskurin laskenta perustuu standardissa ISO 140-5 esitettyyn ilmaääneneristyslukumittaukseen R'45. Parvekelaseja ja lasitettua kaidetta tutkittiin mittaamalla niitä laboratoriossa sekä kentällä. Laboratoriomittauksissa tutkittiin kaiderakenteen, h-listojen, profiilin tiiveyden ja lasin paksuuden vaikutusta. Tulokseen vaikuttaa eniten rakenteen tiiveys, johon vaikuttaa kaiteen rakenne, h-listat ja profiilien tiiveys. Parvekelaatan päälle asennettavien kaiteiden todettiin olevan laatan otsapintaan asennettavia kaiteita parempia. H-listojen käyttö lasielementtien välissä paransi tulosta yhdenmukaisesti läpi mittausten. Profiilien tiivistäminen toi huomattavia parannuksia niin rakenteen yksilukuarvoon kuin terssikaistaiseen ilmaääneneristävyyteen. Laskurin toimivuutta tarkasteltiin vertaamalla sitä aiemmin parvekkeilta tehtyihin tieliikennemelumittauksiin. Tulokset olivat vaihtelevia, mutta laskurin tarkkuudeksi saatiin karkeasti +/- 3 dB. Laskennan tarkkuuteen vaikuttaa huomattavasti laskuriin syötetyn parvekkeeseen kohdistuvan melutason paikkaansapitävyys ja parvekkeella olevan absorption määrä.
Opinnäytetyö on tehty Riikku Rakenteet Oy:lle, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla Alavudella. Yritys on perustettu vuonna 2005. Riikku Rakenteet Oy:n päätuotteet ovat alumiini rakenteita, joita yritys valmistaa ja asentaa rakennustyömaille ympäri Suomen. Opinnäytetyö sisälsi yrityksen valmistamien alumiinisten parvekekaiteiden kiinnityksessä käytettävän hattukiinnikkeen tutkimus- ja kehitystyön. Työn tarve tuli esille hattukiinnik-keen valmistusmenetelmän muutoksen tuomista muutostarpeista. Tulevaisuudessa alumiininen hattukiinnike olisi valettava tuote nykyisen pursotettavan tuotteen sijasta. Tutkimustyöhön kuului erilaisten materiaalien tutkiminen, joita hattukiinnikkeessä olisi mahdollista ja tuotteen valmistuksen kannalta ergonomisinta käyttää. Tutkimuksessa on perehdytty myös hieman painevalumenetelmään, joka on käytetyin menetelmä tämän ko-koisissa tuotteissa. Esitutkimuksena kehitystyölle on tehty tutkimusta hattukiinnikkeeseen tulevista ulkoisista kuormista. Kehitystyönä hattukiinnikkeestä on tehty kolme erilaista valukappale mallia, joista lujuuksia on vertailtu COMSOL Multiphysics lujuuslaskenta ohjelmalla. Saatujen tulosten perusteella kiinnikkeeksi valittiin yksi malli, joka sai lujuuslaskenta oh-jelmasta parhaat tulokset. Hattukiinnikkeen materiaaliksi valittiin erilaisista vertailutaulu-koista saatu alumiiniseos, jota kiinnikkeen valmistuksessa tultaisiin käyttämään. Opinnäytetyöhön sisältyi myös RIIKKU-parvekekaiteiden mitoitusopas. Mitoitusoppaasta suunnittelija voi helposti lukea kaiderakenteisiin vaikuttavat kuormitukset ja niiden vaiku-tukset eri maastoluokissa.
Puurakentaminen on pitkään keskittynyt Suomessa omakoti- ja vapaa-ajan rakennuksiin. Vii-meisten vuosien aikana on myös asuinkerrostalorakentamisessa käytetty runkomateriaalina puuta. Siksi myös puurakenteiset parvekkeet ovat yleistyneet Suomessa ja muualla. Puurakenteisten parvekkeiden rakentamista ohjaavat lukuisat määräykset, ohjeet ja suunnitte-lun erityiskysymykset. Yhtenä vaikuttavana tekijänä ovat parvekkeen käyttäjän tarpeet. Lisäksi parvekejulkisivutuotteet, niiden tuenta rakenteisiin ja kustannustehokkuus tuovat omat vaati-muksensa parvekerakenteille. Opinnäytetyö ohjeistaa puurakenteisten parvekkeiden suunnittelijoita toteuttamaan parvekerat-kaisut niin, että niihin kohdistuvat vaatimukset on mahdollista täyttää. Opinnäytetyö suosittaa suunnittelijalle muutamaa perustyyppiä parvekkeista. Näitä parveketyyppejä ja niihin liittyviä ohjeita käyttämällä voidaan varmistaa vaatimuksenmukainen parvekerakenne. Keskeisenä tavoitteena on myös mahdollistaa Lumon Oy:n parvekejulkisivutuotteiden asenta-minen toteutettaviin puurakenteisiin parvekkeisiin. Hyvällä hankesuunnittelulla voidaan vaikuttaa ratkaisevasti rakennuksen kokonaiskustannuk-siin. Tämä pätee myös parvekkeiden suunnitteluun ja rakentamiseen.
Ilmastonmuutoksen torjumista on eri medioissa tuotu esiin sekä poliitikkojen että ilmastotutkijoiden toimesta jo pitkään. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi valtiot ovat sopineet varsin haasteellisia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteita. Eri ilmastoennusteiden mukaan Suomen ilmasto tulee joka tapauksessa muuttumaan lämpimämpään ja sateisempaan suuntaan seuraavien vuosikymmenten aikana riippumatta uudisrakentamisen energianvähennystoimista. Nykyisen useiden vuosikymmenten aikana rakennetun rakennuskannan julkisivuissa on käytetty monia erilaisia materiaaleja, joiden kestävyyttä muuttuvassa ilmastossa ei tarkkaan tunneta. Tämän lisäksi monien käytössä olevien rakenteiden lämpö- ja kosteustekninen toiminta on jo nykyisessä ilmastossa varsin vaurioherkkää. Tässä julkaisussa arvioidaan nykyisten julkisivutyyppien kestävyyttä, vaurioitumismekanismien ja vaurioitumisnopeuden muutoksia sekä korjaus- ja suojausmahdollisuuksia muuttuvassa ilmastossa. Tässä esiselvityksessä keskitytään ensisijaisesti huokoisten kiviainespohjaisten julkisivu- ja parvekemateriaalien vauriomekanismeihin sekä niiden keskeisimpiin korjaustapoihin. Pääpaino on 1960-luvulla ja sen jälkeen rakennetuissa rakennuksissa, jolloin selvitys kattaa yli 80 % rakennuskannasta. Esiselvitys perustuu tutkijoiden kokemuksiin julkisivujen vaurioitumisesta ja korjaamisesta sekä Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) Rakennustekniikan laitoksella aiemmin tehtyihin julkisivujen vaurioitumiseen ja korjausmahdollisuuksiin liittyviin tutkimuksiin. Kuvaa 9 sivulla 19 päivitetty 24.9.2014.
Tämä insinöörityö tehtiin yhteistyössä Rakennusosakeyhtiö Hartelan ja YIT Rakennus Oy:n kanssa. Insinöörityön tavoitteena oli tutkia eri parvekeratkaisujen vaikutukset suunnitteluun, tuotantoon ja viranomaisasioihin. Parvekkeisiin on kohdistunut paljon vaatimuksia niin kuluttajan kuin määräyksien kautta. Insinöörityön rajattiin tutkittujen kerrostalojen ripustettuihin teräsbetoni- ja teräsparvekkeisiin, joita verrattiin perinteisiin pieliparvekkeisiin. Työssä ei siis oteta kantaa puukerrostalon parvekeratkaisuihin. Tätä insinöörityötä tutkittiin kolmessa eri kerrostalokohteessa ja työ kirjoitettiin niistä saaduista tiedoista. Kohteet rakennettiin Viikissä, Jätkäsaaressa ja Konepajan korttelissa. Tutkimus tehtiin pitkälti haastattelujen ja rakennusmääräyskokoelmien perusteella. Ongelmakohteet selvitettiin työmaalla keskustelemalla työmaainsinöörien ja vastaavien mestareiden kanssa, keskusteluista saatiin tieto siitä, mitä kannattaisi ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Tutkimusta varten haastateltiin myös akustiikkasuunnittelijaa, teräsparveketoimittajaa, rakennesuunnittelijaa ja rakennusviranomaisia. Helsingin rakennusviranomaisten pyynnöstä tutkimusten ja haastattelujen perusteella koottiin suunnittelijan opas. Oppaassa on tärkeät kohdat, mitä on tarkasteltava ennen päätöksen tekemistä. Tulokseksi saatiin myös vertailutaulukko, josta saadaan helposti tietää miten nämä kolme parvekeratkaisua eroavat toisistaan.
Tämän työn tarkoitus on antaa yksi vaihtoehto, kuinka parvekelaatta voidaan vahvistaa, kun siitä poistetaan kaide, joka on osa kantavaa rakennetta. Korjausrakentamisessa ajaudutaan joskus yllättäviin tilanteisiin kuten kyseessä olevassa kohteessa. Töiden jo olessa täydessä vauhdissa huomattiin, että purettava parvekkeen vanha kaide oli osa kantavaa rakennetta vastoin käytössä olleita vanhoja rakennesuunnitelmia. Tällaisessä tilanteessa tarvitaan nopeasti vaihtoehtoisia korjaustapoja. Työssä käydään läpi Gunillantie 6 korjaustavan vaiheet vanhan rakenteen purusta uuden rakenteen luomiseen. Nämä työvaiheet toistettiin kahdeksassa kerrostalossa, joissa oli yhteensä 248 parveketta. Työssä esitellään myös kuntotutkimuksen tuloksia ja kerrotaan vaihtoehtoisesta hiilikuituvahvistamisesta.