Kaikki aineistot
Lisää
Kandidaatintutkielmani käsittelee Mikkelin kaupungin palotoimesta mikkeliläisissä sanomalehdissä 27.8.1910 kaupungissa syttyneen tulipalon jälkeen annettuja kuvauksia. Tutkimuksen alkuperäislähteinä toimivat kolme Mikkelissä tuona aikana ilmestynyttä sanomalehteä: Mikkelin Sanomat, Suur-Savo ja Vapaus. Sanomalehtien välityksellä pyrin vastaamaan kahteen tutkimuskysymykseen: "Millaisina palokunnan toimintaedellytykset tulipalossa nähtiin?" ja “Miksi sammutus- ja pelastustyön katsottiin myöhemmin epäonnistuneen?”
Palokuntanuorisotyö on palokuntayhdistysten tuottamaa harrastustoimintaa 7–17 vuotiaille nuorille. Aiemmin palokuntanuorisotyö tunnettiin palokuntapoikatyönä ja sillä onkin pitkä historia vapaaehtoisen palokuntatoiminnan parissa, missä sen juuret ulottuvatkin reilun vuosisadan taakse. Nykypäivän palokuntanuorisotyö vuosittain huipentuu alueellisesti kesäisin järjestettävään viikon mittaiseen koulutusleiriin, joka järjestetään neljän vuoden välein koko valtakunnan laajuisesti. Työn tavoitteena oli selvittää, miten leirin järjestäminen tällä leirillä oli onnistunut ja miten itse nuoret kokivat leirin suunnittelun sekä rakentamisen onnistuneen leiri-infran ja välimatkojen osalta. Tämän tiedon pohjalta opinnäytetyön tarkoituksena on tarjota mitattua dataa, jolla luoda pohjaa koulutusleirien suunnitteluohjeiden laatimisen tueksi sekä antaa vinkkejä, huomioita ja oivalluksia suur- ja koulutusleirien seuraaville järjestäjille. Opinnäytetyön aikana tutkittiin, miten tällä leirillä erilaisiin leirin toimintoihin pääsy toteutui ja paljon siellä oli kävijöitä. Kyselytutkimus leirin aikana selvitti nuorilta heidän näkemystään toimintoihin pääsyn ja välimatkojen suhteen, kuinka tyytyväisiä leiriläiset niihin olivat sekä kartoitti leiriläisten omia ideoita leirien rakenteellisen kehityksen suhteen. Opinnäytetyön johtopäätöksenä teoreettisessa osassa on paljon huomioita asioita leirin suunnittelun suhteen ja tutkimuksellisen osuuden johdosta laadittu tutkimussuunnitelma tulevien leirien käyttöön. Opinnäytetyön tilaajana toimi Uudenmaan Pelastusliitto, joka toimi myös Eldis22-suurleirin hallinnollisena järjestäjätahona.
Opinnäytetyön aiheena on sopimus- ja sivutoimisten palokuntalaisten mönkijäkoulutuksen kehittäminen. Tavoitteena oli selvittää mönkijäkoulutuksen nykytila ja koulutustarve palokunnissa. Selvitys tehtiin kyselyn avulla koulutuksesta vas-taaville henkilöille. Tutkimustulosten perusteella laadittiin koulutusmalleja, jotka palvelee parhaiten sopimus- ja sivutoimisten palokuntien mönkijöiden kuljettajia. Aihe on ajankohtainen, koska mönkijät ovat viime vuosien aikana merkittävästi lisääntyneet pelastuslaitosten käytössä, ja sopimus- ja sivutoimisille palokuntalaisille ei ole saatavilla koulutusta mönkijöiden käyttöön. Työssä tarkastellaan myös siviilikäytössä olevien mönkijöiden määriä, sekä niillä sattuneita onnettomuuksia viime vuosien aikana. Koulutuksen kehittämismallin tukena on käytetty Puolustusvoimien- , Poliisin- ja Pelastusopiston mönkijäkoulutuksien materiaaleja, joista on pyritty ottamaan palokuntakäyttöön parhaiten sopivat mallit. Tutkimustulosten perusteella tarvetta ja halukkuutta mönkijäkoulutukselle on. Päätoimiset pelastushenkilöt ovat olleet usean laitoksen alueelta Pelastusopiston mönkijäkurssilla, mutta lähes kaikissa pelastuslaitoksissa sopimus- ja sivutoimisten palokuntalaisten koulutus on toteutettu itsenäisesti, koska ulkopuolisia koulutuksia tai kursseja ei ole.
Sisäministeriö asetti 15.12.2015 hankkeen pelastustoimen uudistamiseksi. Hanke on sisäministeriön pelastusosaston ja pelastuslaitosten yhteinen. Hankkeen tavoitteena on varmistaa asiakkaan turvallisuustason säilyminen toimintaympäristön muuttuessa haasteellisemmaksi. Hankkeen päätehtäviä olivat lakihanke, yhteistoiminta pelastustoiminnassa ja poikkeusoloissa, pelastustoimen kehittäminen ja henkilöstö, talous ja tietojärjestelmät. Sopimuspalokuntien edistämistyöryhmän tavoitteena oli kehittää osana pelastustoimen uudistusta sopimuspalokuntien ja pelastustoimen muiden vapaaehtoisten toimintaa valtakunnallisella, maakunnallisella ja paikallisella tasolla huomioiden toiminnan yhdenmukaisuus ja kustannustehokkuus. Työryhmän tehtävinä oli 1. Selvittää sopimuspalokunta- ja pelastustoimen muun vapaaehtoistoiminnan keskeiset käsitteet ja terminologia ja tehdä esitys niiden yhdenmukaistamisesta. 2. Käydä läpi sopimuspalokuntien ja pelastustoimen vapaaehtoisten toimintaa keskeisesti ohjaavat säädökset ja ohjeet sekä tehdä esitykset niihin tarvittavista muutoksista. 3. Tehdä esitys, kuinka sopimuspalokunta- ja pelastustoimen muuta vapaaehtoistoimintaa ohjataan ja kehitetään valtakunta-, maakunta- ja paikallistasolla uudessa pelastustoimen järjestelmässä. 4. Selvittää sopimuspalokuntatoiminnan haasteet ja esittää ratkaisuehdotuksia niihin.
Tässä opinnäytetyössä selvitetään palokuntanuorisotoiminnan merkityksellisyyttä nuorten näkökulmasta. Opinnäytetyössä on myös haluttu saada nuorten näkökulman rinnalle vertailuksi palokunnan näkökulma nuorisotoiminnan merkityksestä. Lisäksi pohditaan palokuntanuorisotoiminnan yhteiskunnallisia merkityksiä. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna, jossa haastateltiin sekä nuoria että aikuisia. Haastateltavat valittiin tietyin perustein, joista yksi oli osallistuminen palokunnan nuorisotoimintaan ohjaajana tai harrastavana nuorena, jolla on useamman vuoden osallisuus. Haastateltavina oli kolme nuorta ja kaksi aikuista, joista toinen oli palokunnan johtotehtävissä ja toinen nuoriso-osaston ohjaaja. Molempien ryhmien haastattelurungot olivat erilaisia. Haastattelut toteutettiin tammikuussa 2009. Nuorille palokunnan nuorisotoiminta antoi mahdollisuuden kehittää itseään sekä edetä palokunnan sisäisessä hierarkiassa. Nuorisotoiminta tarjosi nuorelle kokemuksia, yhteisöllisyyttä ja elämyksellisyyttä. Harrastus tuki nuoren itsetuntoa sekä kehittymistä aktiiviseksi toimijaksi yhteiskuntaan. Palokunnan nuorisotoiminta nähtiin ennaltaehkäisevänä työnä, jossa nuoret vievät oppimansa taidot mukanaan ja välittävät tietoa muille ihmisille. Nuorisotoiminta tukee palokunnan jatkuvuutta ja antaa palokunnalle positiivista näkyvyyttä. Nuorisotoiminnassa kannattaakin huomioida nuorten ajatukset ja tarpeet suunniteltaessa harrastustoimintaa ja harrastekertoja.
Vapaapalokuntatoiminta alkoi maassamme vuonna 1838 naapurimaista saadun esimerkin mukaisesti. VPK:iden toiminta muotoutui moninaiseksi ja se oli tarkoitettu kaikille kansalaisille. Toiminnassa noudatettiin tasa-arvon ja demokratian periaatteita alusta lähtien ja toiminnan tavoitteisiin kuuluivat yleishyödyllisyys sekä luokkaerojen vähentäminen jäsenten keskuudessa amerikkalaisen esikuvansa mukaisesti. Tutkielman tarkoituksena on selvittää vapaapalokuntatoiminnan merkitystä kansalaisyhteiskunnalle ja kansalaisille niillä paikkakunnilla, joilla yhdistyksiä perustettiin. Tutkielman ajaksi olen rajannut ensimmäisen sadan vuoden ajan, koska silloin vapaapalokuntatoiminta oli aitoa vapaaehtoista toimintaa, joka pohjautui jäsenten aktiiviseen toimintaan ja omatoimiseen varainhankintaan. VPK-järjestelmä toimii edelleen, joten olen hyvin lyhyesti kertonut myös nykypäivän tilanteesta ja siitä muutoksesta, jonka yhdistykset ovat joutuneet kokemaan muuttuessaan paikallisesta turvallisuutta tuottavasta yhdistyksestä yhdeksi palvelutuottajaksi ja osaksi tilaaja-tuottajamallia toteuttavassa alueellisessa pelastustoimessa. Tutkielman aineistona olen käyttänyt 56 eri paloyhdistyksen kirjoittamia historiikkeja, joissa käsitellään niiden toimintaa vuosien 1838–1938 välillä. Tutkielmassa käytin narratiivien ja narratiivisen analysoinnin keinoja aineiston käsittelyssä. Analyysien perusteella olen selvittänyt toimintamuodot, niiden muutokset sekä niiden merkitystä jäsenille, yhteiskunnalle ja kansalaisyhteiskun-nalle. Tehdyt toimintamuotojen vaihtelut olen koonnut teemaluokkiin taulukoiksi sekä kommentoinut tehtyjä havaintoja toimintamuodoittain. Tuloksena syntyi neljä yhteiskunnan kehityksen ja historian kulkua noudattelevaa narratiivia palokuntayhdistyksen toiminnan kehittymisestä ja sen muutoksista, jotka noudattavat aineistosta esiinnousseita tarinatyyppejä ja juonenkäänteitä. Toimintamuodoista käsittelen yhdistyksien kirjastoja, näytelmäpiirejä, musiikkitoimintaa, huveja sekä urheilua, varsinaisen palo- ja pelastustoiminnan kehittymisen jäädessä lyhyiksi maininnoiksi. Toimintamuotojen laajan kirjon taustaksi paljastuivat Venäjän Keisarikunnan määräykset ja muutokset poliittisessa ilmapiirissä. Toimintamuotojen jyrkkään vähenemiseen vaikuttivat yhteiskunnan politisoituminen ja yhdistystoiminnan vapautuminen tiukasta säätelystä vuosisadan vaihteessa. Puolueettomuutta ja demokratiaa toteuttava palokuntayhdistykset säilyivät ja jatkavat edelleen toimintaansa muutoksista huolimatta. VPK-yhdistyksien laajasta toimintojen kirjosta jäi lopulta jäljelle ydintoiminta – palojen sammuttaminen ja sitä tukevat toimintamuodot.
Opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella entisen teollisuushallin sisälle, nykyaikaiset paloasematilat Villähteen Vapaapalokunnalle. Tarkoituksena oli tehdä tilaajalle piirustukset ja suunnitelmat, joita voi perustellusti esitellä vuokranantajalle ja Päijät-Hämeen Pelastuslaitokselle, jotta laajennuksen toteuttaminen voisi edetä. Tavoitteena oli, että tilojen suunnittelussa noudatetaan Puhdas paloasema -mallia eli parantaa työterveyttä ja selkeyttää rakennuksen tilajärjestelyä. Toiveena oli saada eroteltua pukeutumistiloja, huoltotiloja, kuntosali ja koulutustiloja. Laajennuksen suunnittelun hankaluutena oli se, että rakennus on alkuaan kaavoitettu teollisuushalliksi. Palomääräysten mukaan P3-luokan teollisuusrakennusten tulisi olla yksikerroksisia. Määräyksissä annetaan kuitenkin mahdollisuus poikkeamiseen silloin, kun toiseen kerrokseen ollaan sijoittamassa oleellisesti rakennuksen toimintaan liittyviä tiloja. Arkkitehtisuunnittelun ohella tehtiin myös alustavaa rakenne- ja talotekniikkasuunnittelua. Opinnäytetyön tuloksena saatiin toimivat suunnitelmat tilajärjestelyineen palokunnalle ja tarvittavat piirustukset laajennuksen jatkon kannalta. Uusia toimintatapoja suunniteltiin palokunnan käyttöön laajennuksen myötä ja Puhdas paloasema -mallia edistämään. Uusiin suunniteltaviin toimintatapoihin kuului varusteidensäilytys, ajoneuvojen säilytys sekä kulkeminen hälytystilanteessa ja kaluston huoltotilanteessa. Opinnäytetyön merkitys on saada levitettyä tietoa ja apua suunnitteluun muille rakennusalan suunnittelijoille paloasemien nykyaikaisista vaatimuksista ja terveyden merkityksestä pelastusalalla. Pelastusala on muuttunut huomattavasti viime
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen alueen sopimuspalokuntalaisilta, mitkä ovat niiden näkemykset palokuntien nykytilasta sekä tulevaisuuden suunnitelmista sopimuspalokuntatoiminnassa. Aikaisempaa tutkimustietoa ei Päijät-Hämeen sopimuspalokuntien nykytilasta tai tulevaisuuden näkymistä ollut käytettävissä. Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin Päijät-Hämeen maakunnan väestörakenteen nykytilaa sekä tulevaisuuden ennusteita sekä sopimuspalokuntien osallistumisia onnettomuustehtäville. Opinnäytetyö toteutettiin kyselytutkimuksena Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen alueen sopimuspalokuntien henkilöstölle. Webropol-kysymykset lähetettiin 422 sopimuspalokuntalaiselle sähköpostilla ja WhatsApp-sovelluksella tammikuussa 2020. Kyselyyn vastasi yhteensä 232 sopimuspalokuntalaista. Lopputuloksena syntyi Päijät-Hämeen pelastuslaitokselle kokonaisuus Päijät-Hämeen sopimuspalokuntien nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Opinnäytetyön tulokset ovat sovellettavissa sopimuspalokuntien toiminnan kehittämisessä.
Managing leadership is important and it is needed in every organization for the organization to survive and the operation to thrive. Today's healthcare needs visionary, efficient and wise leaders to create new solutions to improve the quality of life, transform healthcare systems and inspire the next generation of leaders. In this thesis, leadership of nursing and the methods for leading were clarified. This was a functional thesis, and its client was the voluntary fire department in Virojoki. The goal of the thesis was to make the group leader’s job in the emergency response vehicle easier, hence a group leader's guide was created. The fire department’s first response vehicle had not previously had a guide for the group leader, and the department had been hoping to obtain one for a long time. The client wanted the guide to be clear and short, and that is why the guide has been made as simplified as possible. The content of the guide was created based on the common operating principles of the client, and attempt was made to ensure its need and usefulness by creating an opportunity for the staff to answer a survey anonymously. Based on the survey, it could be concluded that the guide would be useful. In addition to this, the guide was reviewed with the entire first response team before finalization and publication. The group leader's guide is an A4-sized, double-sided, laminated note that is placed in the group leader's folder in the first response vehicle. It is intended to be offered to other first responders operating in Kymenlaakso as well. The usefulness of the guide could be further studied in the future, after it has been distributed to other first responder groups.
The purpose of this functional thesis was to develop a first aid training day for young volunteer firefighters. The young were aged between 15 and 17 and the objective of this training was to increase young volunteer firefighter’s ability to apply their knowledge to practical situations and encourage them to act in different first aid situations. The training day was held in the spring 2018 and the training was case based. The themes of the training day were; resuscitation, assessment and observation of vital functions, trauma patient in road accident and triage method. The training day included a short theory part of the day’s topics and a functional part in which the young volunteer fire fighters practiced in groups. The theoretical framework of this thesis dealt with laws regulating the duty to render aid, topics of the training day, teaching and learning methods and youth development. In addition, information retrieval has been carried during the implementation of this functional thesis about; planning, organizing and evaluating the event. Based on the feedback received, young volunteer firefighters felt the training day interesting and educational. More than half of them felt that they were better after training in first aid situations than before training day. They also wanted more similar training days in the future.
Tämä raportti on osa Pelastustoimen ja siviilivalmiuden suorituskyky ja suunnitteluperusteet -hankekokonaisuutta. Raportissa käsitellään maaseudun ja harvaan asuttujen alueiden toimintaympäristöä sekä ilmiöitä pelastustoimen näkökulmasta, palokuntatoimintaa sekä toteutettuja tehtävätilastoanalyysejä. Hanketyössä haettiin myös ratkaisuja maaseudun pelastustoimen kehittämiseksi ja jatkuvuuden takaamiseksi. Ratkaisuideat esitetään kokeilu- ja kehitysideatarjottimella (liite 5). Maaseudulla ja harvaan asutuilla alueilla palveluja on vähemmän, ja ne ovat usein etäämmällä toisistaan kuin kaupungeissa. Kaupungistumisen myötä nykyisin yli 70 prosenttia ihmisistä asuu kaupungeissa. Miljoonat ihmiset viettävät kuitenkin monipaikkaista elämää kaupunkien ulkopuolella, ja maaseudulla on monenlaisia toimintoja, jotka aiheuttavat riskejä. Iso osa maaseudun hälytystehtävistä liittyy liikenteeseen, ja erityisen vilkasta on loma- ja matkailusesonkiaikoina. Vaikka Suomi on laaja maa, kattaa sen paloasemaverkosto lähes kaikki taajaan asutut alueet ja apua hätätilanteeseen on saatavilla kohtuullisessa ajassa. Harvaan asutulla maaseudulla palokuntalaiset ovat mukana yli 90 prosentissa tehtävistä. Palokuntatoiminnan jatkuvuudelle aiheuttaa riskejä etenkin harrastuksen sitovuus, kova kuormitus ja palokuntayhteisöjen ikääntyminen. Pelastustoimen suorituskyvystä ja etenkin palokuntatoiminnan tilasta on vaikea saada kansallista kokonaiskuvaa, ja trendien osoittaminen on epävarmaa, koska tietoja ei ole saatavilla yhtenäisesti. Pelastustoimen ja siviilivalmiuden suorituskyky ja suunnitteluperusteet -hankkeen julkaisut: <a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-576-1">Pelastustoimen ja siviilivalmiuden suorituskyky ja suunnitteluperusteet -hanke : Yhteenvetoraportti</a> <a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-634-8">Pelastustoimen ja siviilivalmiuden toimintaympäristöanalyysi</a> <a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-580-8">Onnettomuusennusteiden hyödyntäminen pelastustoimessa</a> <a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-584-6">Pelastustoimen tietoperustan päivittäminen ja uudistaminen</a> <a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-588-4">Asiakkuustyö ja asiakasymmärrys pelastustoimessa</a> <a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-592-1">Kuka auttaa harvaan asutuilla alueilla ja maaseudulla? : Lisää ymmärrystä ja ratkaisuja pelastustoimelle</a> <a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-596-9">Pelastustoiminnan suorituskykyvaatimukset</a> <a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-600-3">Onnettomuuksien ehkäisyn suorituskyky suhteessa suorituskykyvaatimuksiin</a> <a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-604-1">Pelastustoimen rooli alueellisen varautumisen yhteistyössä ja väestönsuojelun suorituskyvyt</a> <a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-608-9">Ennakoiva talous- ja henkilöstösuunnittelu – pelastustoimen suorituskyvyn perusta</a> <a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-612-6">Pelastustoimen väestökysely ja -segmentointi : Pelastustoimen ja siviilivalmiuden suorituskyky ja suunnitteluperusteet -hankkeen loppuraportin osajulkaisu</a>
Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, kuinka työttömyysetuusaika vaikuttaa osallistumisaktiivisuuteen sopimuspalokuntalaisella, joka saa palokuntatoimintaan osallistumisesta rahallista korvausta. Tutkimuksessa keskityttiin tutkimaan työttömyysetuuden vaikutusta sopimuspalokuntalaiseen lähinnä taloudellisen näkökulman kautta. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena käyttäen Webropol-sovellusta. Tutkimuksessa selvisi, että työttömyysetuus rajoittaa sopimuspalokuntalaisten osallistumista palokuntatoimintaa kohtaan suurimmalla osalla vähintäänkin jonkin verran. Runsas enemmistö oli myös sitä mieltä, että osallistumisaktiivisuus palokuntatoimintaa kohtaan kasvaisi, mikäli työttömyysetuuteen vaikuttavaa tulorajaa ei olisi. Enemmistön kohdalla suojaosuus oli ylittynyt vähintäänkin joskus, ja valtaosan mielestä suojaosuuden nykyinen suuruus on liian pieni. Työttömyyskorvauksien hakuprosessi nähtiin työläänä ja sen koettiin pitkittävän turhaan korvauksen saamista. Vastauksista ilmeni, että osallistumisaktiivisuus kärsii jo pelkästään pitkän ja työlään hakuprosessin takia, johon ei aina haluta edes ryhtyä.
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoitus oli järjestää puoliautomaattisen, neuvovan aed-sydäniskurin (Automated External Defibrillator) käyttökoulutus Kaasmarkun vapaaehtoisen palokunnan (WPK:n) hälytysosastolle. Sydäniskuri eli defibrillaattori on laite, joka sähköisesti pysäyttää elottoman potilaan sydämen haitallisen rytmin. Tavoitteena oli poistaa sydäniskurin käyttöön liittyviä myyttejä ja suoranaisia pelkoja sekä lisätä uskallusta ja osaamista laitteen käyttöön. Ajatus tällaisen koulutuksen järjestämisestä heräsi opinnäytetyön tekijän havainnoista sydäniskurien nopeasta yleistymisestä julkisissa tiloissa ja toisaalta koulutuksen puutteesta. Käyttökoulutuksessa käytiin läpi aed-sydäniskurien historiaa ja toimintaa. Koulutuksessa tuotiin esiin erityisesti sitä, että eri valmistajien laitteet toimivat kaikki samalla tavalla, huolimatta erilaisesta ulkonäöstään. Koulutus järjestettiin paloaseman luokkatilassa, missä käytössä oli videotykki PowerPoint -esitystä varten. Harjoituskalustona käytössä oli elvytysnukke ja neljä sydäniskuria, yksi harjoituslaite ja kolme oikeaa. Koulutukseen osallistui 11 palokuntalaista. Syksyllä 2020 vallinnut covid-19 -tilanne aiheutti koulutuksen järjestämiselle haasteita. Turvallisuussyistä paineluelvytyksen käytännön harjoittelu jätettiin pois, mikä toisaalta oli hyvä asia, näin koulutus saattoi keskittyä nimenomaan sydäniskurin käyttöön. Myöhemmin samanlainen koulutus pidettiin myös palokunnan naisosastolle ja Martoille. Tilaisuuksista saatu palaute oli hyvää, ja sen perusteella tämänkaltaiselle koulutukselle on tilausta. Opinnäytetyön tavoite lisätä tietoa ja osaamista sydäniskurista täyttyi.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, miten tietoturva ja tietosuoja on järjestetty Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen sopimuspalokuntalaisille sekä sivutoimiselle henkilöstölle sekä miten koulutus on huomioitu harjoitusohjelmissa. Tietoturva ja tietosuoja ovat aiheena laajoja, joten kysymysten asetteluissa, jotka koskevat sopimuspalokuntatoimintaa, joutuu rajamaan tarkkaan ne kysymykset, joilla on asiaan merkitystä. Kysymykset lähetettiin Webropol-kyselyinä kaikille pelastuslaitoksen alueen sopimuspalokunnille sekä sivutoimisille palomiesyhdityksille. Lisäksi kysely osoitettiin alueen vakinaiselle henkilöstölle, jotka toimivat alueella sopimuspalokuntien kouluttajina ja harjoitusohjelmien hyväksyjinä. Kyselyjen lisäksi tehtiin haastatteluja. Sopimuspalokuntalaisten rooli hälytystehtävistä pelastuslaitoksen alueella on merkittävä. Alueella toimii vakinainen miehistö ympäri vuorokauden Kuusamossa, Oulussa, Haukiputaalla ja Kempeleessä. Tietoturvan ja tietosuojan kannalta tärkeää on se, että tehtävistä, mitä sopimuspalokuntalaiset tekevät eniten, ovat ensivastetehtävät ja liikenneonnettomuudet, joissa liikkuu eniten tietoa ihmisistä. Tämän vuoksi, on tärkeää, että tietoturva ja tietosuojakoulutusta järjestetään. Tässä työssä tuli esille, että koulutusta ei ole järjestetty riittävästi ja asia pitäisi huomioida paremmin harjoitusohjelmia laadittaessa. Asian esille nostaminen sai vastaajilta kiitosta.
Tutkielmassa kartoitetaan pelastustoimen perinteiden säilyttämisen ja hoidon nykytilaa maassamme. Tutkielma tarkastelee pelastustoimen perinteiden säilyttämistyötä tämänhetkisen tilanteen pohjalta niin alueellisesta kuin valtakunnallisestakin näkökulmasta. Työssä tarkastellaan myös olemassa olevien palomuseoiden avulla tämänhetkistä perinnetoiminnan tilaa maamme pelastuslaitoksissa. Tutkielma pyrkii antamaan museoammatillisia toimintamalleja sekä resursointimalleja perinneasioiden arjen sujuvaan hoitamiseen eri pelastuslaitoksissa ja palokunnissa. Tutkielma nostaa esille perinnetoiminnan haasteet, jotka ovat keskeisiä kehittämisalueita maamme pelastuslaitoksissa. Parhaillaan pelastustoimi on historiansa suurimpien mullistuksien kourissa. Pelastustoimen palveluiden siirtyessä maakuntahallintoon on myös alan historiallisille arvoille tärkeä taata maassamme turvattu tulevaisuus.