Kaikki aineistot
Lisää
Sähköistyminen, robotiikka ja digitalisaatio ovat muuttaneet työtä ja yhteiskuntaamme. Koneet korvaavat ihmistyötä ja kokonaisia toimialoja on jäänyt tarpeettomiksi. Uusia ammatteja syntyy jatkuvasti ja vanhoja tuhoutuu. Tässä pro gradu -tutkimuksessa tarkastellaan työn muutosta, katoavia ammatteja sekä erityistapauksena palkanlaskentatyötä ja sen tulevaisuutta. Palkanlaskijan työ on muuttunut vuosien saatossa tiedon manuaalisesta tallentajasta sähköisten järjestelmien valvojaksi ja oikeellisuuden tarkastajaksi. Tutkielmassa tarkastellaan kriittisesti alan kehittymistä ja sen seurauksia eri näkökulmista. Palkanlaskentaan vaikuttaa eri tahojen moninainen kenttä: rajoittavana puolena lainsäädäntö, työehtosopimukset ja tilintarkastus, mahdollistajana taas IT-ala ja järjestelmäkehitys. Palkanlaskennasta voidaan ulkoistustapauksissa erottaa myös toimittajan ja hankkijan roolit. Tämä tutkielma perustuu laadulliseen tutkimukseen. Aineisto koostuu kahdeksasta haastattelusta: IT-konsultti, tilintarkastaja, palkanlaskennan ulkoistusta harkitsevan yrityksen henkilöstöjohtaja ja talouspäällikkö sekä tilitoimistojen ja ohjelmistotalojen edustajat. Haastattelut tehtiin puolistrukturoituina yksilöhaastatteluina ja analysoitiin teemoittelemalla käyttäen menetelmänä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimuksen tarkoituksena oli ymmärtää palkanlaskentaa ja sen tulevaisuutta eri asiantuntijoiden näkökulmista sekä näkökulmia yhdistellen. Haastatteluvastauksista löytyi 16 aineistolähtöistä teemaa, jotka yhdistettiin synteesivaiheessa neljäksi pääteemaksi: 1) palkanlaskennan tulevaisuuden mahdollisuudet, 2) rajoitteet, 3) investointinäkökulma ja 4) paineen teoria. Eri näkökulmia yhdistellen voidaan todeta, että palkanlaskenta on Suomessa työehtosopimusviidakon ja väärinkäytösriskin takia vaikeasti automatisoitavissa oleva alue, mutta jatkuvaa kehitystä tapahtuu. Etenkin vuoden 2019 alussa käyttöön otettu kansallinen tulorekisteri automatisoi palkanlaskentaa jatkossa. Palkanlaskennan tulevaisuuden mahdollisuuksia ovat tekoälyn hyödyntäminen palkanlaskentaohjelmistoissa ja työn automatisoinnin lisääminen. Kehitys vaatisi kuitenkin investointeja, jotka ovat nykyisellään vähäisiä johtuen palkanlaskennan tukitoimintoluonteesta ja markkinan maakohtaisesti pienestä koosta. Ilman painetta kuten kiristyvää kilpailua tai lainsäädäntömuutoksia palkanlaskenta kehittyy hitaasti. Pitkällä tähtäimellä palkanlaskija vaikuttaisi kuitenkin olevan katoava ammatti.
Olen työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta heinä-syyskuussa 2015 selvittänyt PK-yritysten taloushallinnon digitalisointia. Tavoitteena on ollut selvittää mihin toimenpiteisiin julkishallinnon olisi syytä ryhtyä, jotta taloushallinnon digitalisoinnin esteitä poistettaisiin, ja jotta syntyisi parempia edellytyksiä sekä tuottavuushyötyjen saavuttamiselle että alan innovatiivisen liiketoiminnan kehitykselle
Tässä päiväkirjamuotoisessa opinnäytetyössä kuvataan työtehtäväni palkanlaskijana taloushallinnon palveluita tuottavassa yrityksessä. Opinnäytetyö koostuu kymmenestä seurantaviikosta, jossa merkintöjä kirjoitetaan maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjan-taisin. Jokaisen seurantaviikon lopussa on analyysi. Opinnäytetyön kirjoittamisaika on kesä -syksy 2020. Työtehtäväni koostuvat palkanlaskennan prosessista kansainvälisessä talous- ja henki-löstöhallinnon konsernissa. Aluksi työn kuva oli suppea ja siihen kuului vain henkilö- ja palkansaajarekisterin päivittäminen, sekä kuukausipalkkaisien työntekijöiden palkkojen laskenta. Sitten, osaamiseni laajentuessa, teen palkkoja kokonaisuudessaan viran-omaisilmoituksineen. Opinnäytetyö perustuu omiin kokemuksiin ja niiden analysointiin. Aloitin yrityksessä työharjoittelijana toukokuussa 2020 ja 1. lokakuusta lähtien jatkan työskentelyä kokoai-kaiseksi palkanlaskijana.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella palkanlaskennan prosessia ja löytää prosessista mahdollisia kehittämisen kohteita. Lisäksi palkanlaskennan perehdyttämisen tueksi tehtiin työopas. Työoppaan tarkoituksena oli toimia tukena uudelle työntekijälle, ja tuoda esiin keskeisimmät vaiheet palkanlaskennasta. Opinnäytetyö on toiminnallinen opinnäytetyö, ja se toteutettiin sähköpostitse kyselylomakkeella. Kyselylomakkeessa oli avoimia kysymyksiä palkanlaskennan prosessin eri vaiheista ja mahdollisista ongelmakohdista. Kyselyyn vastasi seitsemän (7) palkkasihteeriä. Kyselyn pohjalta tehtiin kehittämisehdotuksia prosessin sujuvuuden parantamiseksi. Opinnäytetyössä on käsitelty prosessiteorian perusteita sekä laajemmin palkanlaskennan kokonaisuutta. Palkanlaskennan teoriaosuudessa on pyritty tuomaan Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän näkökulmaa palkanlaskennan eri vaiheisiin mahdollisuuksien mukaan. Opinnäytetyöraportin teoria ja työoppaan sisältö tukevat toinen toisiaan.
The goal of this thesis was to analyze whether Stora Enso’s current payroll department and its human resources software, SAP HR, offer a cost-efficient and competitive solution. This was done with the help of benchmarking. Five large Finnish companies participated in benchmarking. The main focus of benchmarking was on a cost comparison between the companies. The survey also focused on the performance of the companies’ respective software. The results showed that Stora Enso’s payroll department is cost-efficient and its HR software and system model are competitive compared to other major Finnish companies.
Tekoälyn hyödyntäminen on vähitellen yleistymässä, mutta organisaatioissa on yhä epävarmuutta tekoälyn soveltuvuudesta omaan liiketoimintaan ja tekoälyyn tehtävien investointien kannattavuudesta. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää tekoälyn hyödyntämistä henkilöstö- ja palkanlaskentajärjestelmässä. Tekoälyn hyödyntämistä tarkasteltiin informaatioteknologian (IT) omaksumisen näkökulmasta organisaatiotasolla. Kvalitatiivisen tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla henkilöstö- ja palkanlaskentajärjestelmän kehitykseen ja ylläpitoon osallistuvia IT-alan työntekijöitä. Tulokset vahvistivat aiempia käsityksiä, joiden mukaan tekoälystrategian ja osaamisen puute hidastavat tekoälyn teknologioiden omaksumista organisaatioissa. Uusien teknologioiden käyttöönotto on välttämättömyys järjestelmäkehityksessä, mutta tulosten mukaan tekoälyn teknologioiden omaksuminen ei ollut samalla tavalla mahdollista kuin perinteisten järjestelmäkehitysmenetelmien. Tuloksista voidaan päätellä, että tekoälyn teknologioiden omaksumista voidaan edistää riittävillä resursseilla ja nostamalla organisaation osaamistasoa koulutuksella, rekrytoinnilla tai alihankinnalla. Automaatiota käytetään jo nyt monipuolisesti henkilöstö- ja palkanlaskentajärjestelmissä. Tästä huolimatta havaittiin, että tekoälyn teknologiat tarjoavat uusia mahdollisuuksia järjestelmäkehitykseen. Tutkimuksessa kartoitettiin tekoälyn omaksumista yhdessä organisaatiossa ja sen perusteella annetaan ehdotuksia jatkotutkimusaiheiksi.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää miten palkanlaskennan erilaiset ilmoitukset muuttuvat tulorekisterin käyttöönoton yhteydessä. Aineisto opinnäytetyötä varten on kerätty teemahaastatteluilla. Opinnäytetyön toimeksiantaja on KuntaPro Oy. Tulorekisteri on yksi suurimmista muutoksista palkkahallinnossa pitkään aikaan, joten opinnäytetyön aihe on varsin ajankohtainen ja tärkeä. Kansallinen tulorekisteri muuttaa palkkojen ilmoittamistavan täysin. Tulorekisteri mahdollistaa sen, että erilaiset ilmoitukset maksetuista palkoista ilmoitetaan vain yhteen paikkaan. Useampaa ilmoituskanavaa ei siis tulevaisuudessa tarvita. Tutkimus on luoteeltaan laadullinen tutkimus, ja tutkimusta tehtäessä noudatettiin laadullisen tutkimuksen asettamia periaatteita. Tutkimuksessa käytetty teoriaosuus on saatu webinaareista, kirjallisista lähteistä ja internetlähteistä. Yhteenvetona voidaan yleisesti sanoa, että tulorekisteri helpottaa palkanlaskennan hallinnollista työtaakkaa ja muuttaa merkittävästi palkanlaskennan erilaisia prosesseja. Tulorekisterin lupaama hyöty ei ole kuitenkaan vielä nähtävissä, mutta tulevaisuus vaikuttaa hyvältä.
Tämän opinnäytetyön aiheena on palkanlaskennan ulkoistamisen hyödyt, riskit ja päätöksenteko. Taloushallinnon palvelut toimialana on jatkanut kasvuaan taantumasta huolimatta, joten aihe on ajankohtainen ja yrityksille hyödyllinen. Ulkoistamispäätöksen teossa on kuitenkin eri vaiheita, jotka tulee suorittaa huolellisesti parhaan lopputuloksen aikaansaamiseksi. Opinnäytetyön tavoitteena onkin koota yhteen monipuolinen tietopohja kaikille yrityksille, jotka harkitsevat tai suunnittelevat palkanlaskennan ulkoistamista. Selvityksessä käydään läpi monipuolisesti palkanlaskentaa ja sen yksityiskohtia, kuten palkan muodostumista lisineen ja vähennyksineen. Myös työnantajan velvollisuudet selvitetään. Ulkoistamiseen tutustutaan käyden läpi muun muassa sen historiaa ja kehitystä, sekä ulkoistamisprosessin eri vaiheet. Ulkoistamisessa saavutettavat hyödyt ja sen mukanaan tuomat riskit eritellään, samoin kuin ulkoistamisen päätöksenteossa huomioitavat vaiheet. Tämä opinnäytetyö on suoritettu kirjallisuustutkimuksena. Lähteenä on käytetty niin painettua kirjallisuutta kuin internet-lähteitäkin. Myös tekijän oma havainnointi työelämässä on toiminut pohjana selvitykselle. Selvitys osoitti, että palkanlaskennan ulkoistamisen suurimpia hyötyjä ovat esimerkiksi mahdollisuus keskittyä yrityksen ydinosaamiseen, sekä osaamisen kartuttaminen. Suurimpien riskien joukkoon pääsivät muun muassa henkilöstöongelmat ja viestinnän toimimattomuus. Päätöksenteon eri vaiheista tärkeimmiksi erottautui lähtötasoanalyysi, markkinaselvitys ja riskianalyysi.
Opinnäytetyön aiheena oli kahden erikokoisen yrityksen taloushallinnon järjestelmien ja sähköisen palkanlaskennan vertailu. Tutkimuksessa selvitettiin, mitä järjestelmiä yrityksissä on käytössä, millä perusteella ne on valittu ja millainen on järjestelmien käyttökokemus. Erityisesti keskityttiin palkanlaskennan toimintaan sähköisessä toimintaympäristössä. Teoriaosuudessa tarkasteltiin palkanlaskennan merkittävimpiä osa-alueita, sähköistä taloushallintoa ja palkanlaskentaa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista tutkimustapaa. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelun avulla. Haastatteluun osallistui kummastakin kohdeyrityksestä palkanlaskijoita ja taloushallinnon ammattilaisia. Eniten yhtäläisyyksiä havaittiin järjestelmien käyttökokemuksissa, johtuen järjestelmien samankaltaisesta rakenteesta. Kummakin yrityksen järjestelmäkokonaisuudessa oli ERP-järjestelmän lisäksi useampi erillisjärjestelmä. Osa järjestelmistä on ollut käytössä kauan. Konserni on tehnyt päätökset koskien ERP-järjestelmän valintaa. Palkanlaskennassa eroja löytyi tuntitietojen keräämisestä ja sähköisestä palkanlaskentaprosessista. Eroihin vaikutti suurilta osin yritysten kokoero ja etenkin henkilöstömäärä.
Kansallinen tulorekisteri (KATRE) on sähköinen tietokanta, joka sisältää jokaisen palkansaajan palkka-, etuus- ja eläketiedot. Tulorekisterihanke on tehty yhdessä kaikkien sidosryhmien kanssa alusta alkaen. Kansallinen tulorekisteri astuu voimaan vaiheittain: 1.1.2019 ilmoitetaan palkkatiedot ja 1.1.2020 ilmoitetaan myös etuus- ja eläketiedot. Palkanmaksajat ilmoittavat tiedot maksukohtaisesti ja reaaliaikaisesti tulorekisteriin, josta tiedon tarvitsevat tahot, muun muassa verohallinto, KELA ja työeläkelaitokset, saavat tiedon ja näin ollen palkanmaksajan ei tarvitse enää ilmoittaa tietoja useaan paikkaan. Tässä opinnäytetyössä pyritään selvittämään, mikä tulorekisteri on ja miten ilmoittaminen toimii käytännössä. Tavoitteena on vertailla konkreettisesti muutoksia nykyisen käytännön ja tulevan tulorekisterin välillä. Tarkoituksena on tarkastella tulevia muutoksia ensisijaisesti palkanlaskijan näkökulmasta, mutta myös muiden sidosryhmien, kuten verottajan näkökulmasta. Opinnäytetyö perustuu artikkeleiden, internetlähteiden ja tulorekisteri.fi-sivuston tietoihin. Myös kirjalähdettä käytetään, jotta voidaan verrata kunnolla tulevaa muutosta nykyiseen käytäntöön. Palkanlaskentaprosessin muutoksesta on laadittu prosessikaavio, joka kuvaa tulorekisterin toimintaa. Kaavion tueksi esitetään kuvia, jotka avaavat prosessikaavion toimintaa. Opinnäytetyöstä selviää tiiviissä paketissa mistä tulorekisteristä on kyse, sekä miten ilmoittaminen jatkossa tehdään, ts. kuvaukset teknisestä rajapinnasta ja sähköisestä asiointipalvelusta kertovat ilmoittamisesta käytännössä. Erot ilmoittamisen suhteen nykyisen käytännön ja tulorekisterin välillä ovat huomattavat. Tulorekisterin myötä ilmoittaminen tasaantuu, mutta jotta kaikki tahot saisivat täyden hyödyn tulorekisteristä, tulisi sinne ilmoittaa tiedot kattavasti teknistä rajapintaa käyttäen. Tekniset ongelmat ja muutosvastarinta tuonevat alkukankeutta, mutta työn perusteella tulorekisteri tulee helpottamaan palkanlaskijan lisäksi myös muiden sidosryhmien käytännön työtä huomattavasti.
Palkanlaskenta luetaan osaksi palkka- ja henkilöstöhallintoa, jotka puolestaan kattavat suuren osan yrityksen taloushallinnosta. Nykypäivänä ja tulevaisuudessa lähes kaikki taloushallinnollinen toiminta tulee muuttumaan sähköiseksi, sillä se on nopeampi ja tehokkaampi tapa hoitaa asioita. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli helpottaa ja nopeuttaa toimeksiantajan palkanlaskentaa ottamalla käyttöön uusi, sähköinen palkanlaskentaohjelma. Tutkimusongelmana oli löytää toimeksiantajalle parhaiten sopiva palkanlaskentaohjelma. Alaongelmina olivat palkanlaskennan perussäännösten selvittäminen sekä palkanlaskentaohjelmien vertailu. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään palkanlaskennan perussäännöksiä, kuten palkanlaskentaan ja työaikaan liittyviä sopimuksia ja lakeja, palkasta tehtäviä vähennyksiä sekä palkkakirjanpidon vaatimuksia. Palkanlaskennan perussäännösten lisäksi teoriaosuudessa vertaillaan kolmea, toimeksiantoyrityksen pohjatietojen ja haastattelujen perusteella valittua, palkanlaskentaohjelmaa; niiden käyttöominaisuuksia sekä hintoja. Lähteinä käytettiin kirjallisuutta, internet-lähteitä, haastatteluja sekä sähköpostiviestejä. Työn empiirisessä osassa toteutettiin uuden palkanlaskentaohjelman käyttöönotto toimeksiantoyrityksessä. Prosessiin sisältyi myös perehdytys ja ohjeistus ohjelman käyttöön. Uudeksi palkanlaskentaohjelmaksi valikoitui Palkka.fi. Valinta perustui pitkälti ohjelman helppokäyttöisyyteen, hintaan sekä muihin ominaisuuksiin, jotka vastasivat parhaiten toimeksiantajan toiveita. Käyttöönottoprosessi sisälsi neljä vaihetta: aloitusvaihe, ohjelman valinta ja esittely, katso-tunnisteet ja yrityksen perustaminen ohjelmaan sekä viimeisenä palkanlaskenta. Toimeksiantajan tukeminen ja ohjeistaminen oli tärkeää koko prosessin aikana. Kokonaisuudessaan prosessi onnistui hyvin ja toimeksiantaja oli tyytyväinen lopputulokseen. Vaikka toimeksiantajalla ei tällä hetkellä ole tarkoitus sähköistää toimintaansa enempää, sai toimeksiantaja kuitenkin tietoa sähköistämisestä. Tulevaisuus näyttää, mitä ja miten toimeksiantoyrityksessä sähköistetään seuraavaksi.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, kuinka laatua mitataan palkanlaskentapalveluissa. Työn toimeksiantaja oli Itella Information Oy. Lähtökohtana opinnäytetyölle oli yrityksen kasvava tarve todistaa uusille asiakkaille pysyvästä ja tasaisesta laadusta palkanlaskentapalveluissa. Työn tavoitteena oli tutkia laatumittareita ja palkanlaskennan laatua. Tarkoituksena oli selvittää, kuinka näitä on järkevä tulkita, seurata ja ylläpitää sekä etsiä yrityksille palkanlaskentapalveluiden tärkeitä ominaisuuksia. Tutkimusote oli laadullinen. Aineisto kerättiin avoimilla teemahaastatteluilla kirjallisuudesta ja omista havainnoista. Kolmen eri yrityksen edustajia haastateltiin koskien palkanlaskennan prosesseja ja laatua. Opinnäytetyön viitekehys toteutettiin kahtena osana. Ensimmäisessä osassa tarkasteltiin laatua ja siihen liittyviä käsitteitä. Toisessa osassa tarkasteltiin palkanlaskentaa ja palkanlaskennan ulkoistamista. Tutkimuksessa käsiteltiin palkanlaskennan laatua kolmesta eri näkökulmasta. Nämä näkökulmat olivat: palveluntarjoaja ulkoisille asiakkaille, palveluntarjoaja konsernin sisäisille asiakkaille ja asiakkaan näkökulma laadusta. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että palveluntarjoajat kokevat palkanlaskennan laadun moninaiseksi. Siihen liittyvät asiakkaan toiveet, palveluntarjoajan sisäiset toimintatavat ja laadun tasaisuus. Asiakas taas kokee palkanlaskennan laadukkuuden erityisesti aikataulun pitävyydessä, virheettömyydessä ja raportoinnin tehokkuudessa. Palkanlaskentapalveluiden laatua voidaan siis mitata monilla eri keinoilla, mutta käytettävät mittarit riippuvat siitä, mitä näkökulmaa tai seikkoja halutaan korostaa mittauksessa. Yrityksien tulisi tarkastella ennen mittareita, mitä tietoa ne itse asiassa haluavat saada laatumittareista. Ne voivat olla muun muassa apuna omien prosessien kehittämisessä tai mahdollisuus todistaa asiakkaille laadun tasaisuus. Yrityksellä voi olla myös useita tavoitteita laatumittaamiselle.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää työntekijöiden mielipiteitä palkkaprosessin tallennusvaiheesta. Uudenlainen työtuntien tallentamiskäytäntö otettiin toimeksiantajayrityksessä käyttöön reilu vuosi sitten. Nykyisessä tallentamisjärjestelmässä työntekijät kirjaavat itse työtietonsa suoraan sähköiseen järjestelmään aiemmin käytössä olleiden paperisten tuntikorttien sijaan. Tutkimuksessa haluttiin lähteä selvittämään, miten työntekijät kokevat sen, että he tallentavat itse työtietonsa palkkajärjestelmään. Tavoitteena oli saada kokonaiskuva työntekijöiden ajatuksista tallentamisjärjestelmää kohtaan ja onko siinä heidän mielestään jotain kehitettävää. Tutkimusprosessi aloitettiin keräämällä kyselylomakkeiden avulla tietoa työntekijöiden mielipiteistä tallentamisvaihetta kohtaan. Kyselylomakkeet jaettiin kaikille 60:lle ISS Palvelut Oy:n Itä-Suomen alueen Teknisten palveluiden työntekijöille. Vastausprosentiksi muodostui 30 %, joka jäi odotettua alhaisemmaksi. Vastaukset analysoitiin SPSS-ohjelman avulla. Teoreettinen viitekehys muodostui suurilta osin työlainsäädännöstä ja organisaatiomuutoksesta. Työntekijät olivat valtaosin tyytyväisiä nykyiseen tallennusjärjestelmään. Sen koettiin olevan varmempi ja nopeampi kuin aikaisemmin käytössä ollut paperiversio. Vastausten perusteella työntekijät hallitsevat tallennusjärjestelmän käytön hyvin, eivätkä he tarvitse lisäkoulutusta tallentamisvaiheeseen. Osan mielestä tallentamisvaiheeseen menee kuitenkin liikaa aikaa. Hankalaksi ja hitaaksi tallentaminen koettiin varsinkin, jos on usealla työmaalla viikon aikana. Jatkotutkimuksena voitaisiin lähteä selvittämään, kuinka tallentamisvaihetta pystyttäisiin kehittämään nopeammaksi ja yksinkertaisemmaksi. Voitaisiin tutkia onko itse tallennusohjelmaa mahdollista parannella, vai olisiko hyödyllisempää tehdä työntekijöille jonkinlainen opaskirja avuksi tallentamisvaiheeseen.
Työn tavoitteena oli selvittää palkanlaskennan nykytilaa ja sen uudistamisen mahdollisuuksia etenkin SAP HR-ohjelmiston valossa. Ensin selvitettiin palkanlaskentaan ja sovellushankintaan liittyviä vaatimuksia kirjallisuuden avulla. Tämän jälkeen tutustuttiin palkanlaskennan nykytilaan haastattelujen, prosessikuvausten ja sisäisten dokumenttien avulla. SAP HR-ohjelmistoon tutustuttiin siihen liittyneiden työtehtävien, erilaisten koulutusmateriaalien ja esittelyiden avulla. Yrityksessä on jo aiemmin yritetty korvata henkilöstö- ja palkanlaskentajärjestelmiä, mutta projekti keskeytettiin. SAP HR-ohjelmiston henkilöstöhallinto-osuutta ollaan ottamassa käyttöön koko yrityksen laajuudessa. Palkanlaskentajärjestelmä vaatii pikaista uusintaa vanhan teknologian ja suuren henkilöriippuvuuden takia. Nykyiset työajanhallinnan ja palkanlaskennan prosessit yrityksessä ovat tiukasti sidottuja nykyisten järjestelmien kanssa ja uuden järjestelmän käyttöönotto vaatii muutoksia koko ketjuun työvuorojen suunnittelusta palkanlaskentaan ja raportointiin asti. Johtopäätöksenä todetaan SAP HR:n palkanlaskennan soveltuvan yrityksen palkanlaskentaan ja tarjoavan monia uusia mahdollisuuksia. Suurimmat mahdollisuudet liittyvät kokonaisten prosessiketjujen läpinäkyvyyteen ja parempaan ohjailtavuuteen. Tämä kuitenkin vaatii nykyistä tarkempaa sisäisten prosessien selvittämistä, SAP HR-palkanlaskennan kyvykkyyden tarkempaa tutkimisia, vaihtoehtoisten ohjelmien vertailua sekä ennen kaikkea valmiutta muuttaa nykyisiä prosesseja.
Tämä toiminnallinen opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona henkilöstövuokrausyritykselle. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda toimeksiantajayrityksen palkanlaskijoille työohjeet uudesta palkanlaskentajärjestelmästä. Työohjeen tavoitteena oli tukea palkanlaskijoita päivittäisissä työtehtävissään sekä auttaa perehdyttämään uusia työntekijöitä työtehtäviin Yritys X:n palkanlaskennassa. Työohjeiden avulla tavoiteltiin myös palkanlaskentavirheiden minimointia ja työhön sitoutumista. Toiminnallisena opinnäytetyönä työ koostui kahdesta eri osuudesta; teoriatiedosta sekä kehittämistyöstä. Kehittämisen kohde tässä tapauksessa oli siis palkanlaskennan työohje. Opinnäytetyön työstäminen aloitettiin ensin tutustumalla kirjalliseen teoriaan palkanlaskennasta. Teoriaosuuden jälkeen aloitettiin itse työohjeen kirjoittaminen. Tiedonhakumenetelminä toimivat kirjallinen teoriatieto ja palkanlaskijoille tehty kysely. Kysely toteutettiin vapaamuotoisina haastatteluina. Kyselyn avulla selvitettiin palkanlaskijoiden toiveita uusien työohjeiden sisällöstä ja rakenteesta. Kyselyn perusteella palkanlaskennan työohje muotoutui lopulliseen muotoonsa. Opinnäytetyöprosessin lopputuotoksena syntyi palkanlaskennan työohje. Työohjeen kohderyhmä oli Yritys X:n nykyiset ja mahdolliset uudet palkanlaskijat. Työohje tehtiin vain toimeksiantajayrityksen sisäiseen käyttöön. Ohjeet otettiin ensin testikäyttöön, jonka aikana kerättiin kommentteja työohjeiden toimivuudesta. Lopulliseen käyttöön työohjeet otettiin toukokuussa 2016.
Tämä opinnäytetyö tehtiin case-yrityksen, Yritys X Oy:n, toiveesta hoitaa itse oma palkkahallintonsa. Yritys X Oy:n palkkojen maksaminen on tähän asti ollut ulkoistettuna kirjanpitäjälle, mutta palkkojen sisäinen maksatus Yritys X Oy:n vastuuhenkilön toimesta on tullut ajankohtaiseksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää huomioonotettavat tekijät, jotka vaikuttavat osakkaan, joka omistaa alle 30 prosenttia yrityksen osakkeista, palkanmaksuun. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään osakkaiden rahapalkkaa, siitä tehtäviä vähennyksiä sekä kustannusten korvauksia ja luontoisetuja, joita osakkaalle on mahdollisuus maksaa. Teoriaosuus käsittelee lisäksi palkanmaksuun liittyviä työnantajamaksuja, -ilmoituksia ja -tilityksiä sekä niitä lakeja ja viranomaisvaatimuksia, jotka palkkojen maksamista säätelevät. Opinnäytetyön case-osuudessa syvennytään Yritys X Oy:n palkanmaksuun liittyviin tekijöihin sekä Palkka.fi-palvelun käyttöön case-yrityksen näkökulmasta. Yritys X Oy:n omatoimisen palkanmaksun tueksi tehtiin myös opas Palkka.fi-palveluun. Tutkimuksen luonne on kvalitatiivinen eli laadullinen tapaustutkimus. Case-osuus toteutettiin haastattelujen, Palkka.fi-palvelun sekä teoriaosuudesta poimittujen Yritys X Oy:tä koskevien asioiden pohjalta. Opinnäytetyön myötä Yritys X Oy:n vastuuhenkilölle selkiytyi yrityksen palkanmaksuun vaikuttavat tekijät ja Palkka.fi-palvelun käyttö. Oppaan avulla myös muiden osakkaiden on mahdollista hoitaa Yritys X Oy:n palkkahallintoa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda kattava, selkeä ja helppolukuinen opas palkanlaskennan perusteista aloittavalle työntekijälle. Opas on suunniteltu yhdessä toimeksiantajan tilitoimisto Yrityspalvelu ProTilit Oy:n kanssa. Oppaan sisältö rakentui keskustelun myötä palkanlaskennassa vaikeimpina pidetyistä asioista, sekä opinnäytetyön tekijän oman palkanlaskentakokemuksen pohjalta. Osa-alueet ovat valittu sen mukaan, mitkä toistuvat usein palkanlaskijan työssä tai ovat uudelle työntekijälle haasteellista sisäistää. Opinnäytetyön teoriaosuus koostuu palkanlaskennan perusteista, joita ovat rahapalkka luontoisetuineen, ennakonpidätys ja palkasta tehtävät muut vähennykset, verovapaiden matkakustannusten korvaukset, vuosiloma sekä erilaiset työnantajan maksut ja tilitykset. Lähteinä käytettiin palkanlaskentaan liittyvää kirjallisuutta, voimassaolevia palkanlaskentaan vaikuttavia lakeja sekä verosäännöksiä. Oppaan avulla uudet palkanlaskijat voivat perehtyä palkanlaskennan perusasioihin sekä saada laajamittaisen käsityksen siitä, mitä kaikkea palkanlaskenta pitää sisällään. Oppaan ei ole tarkoitus korvata henkilökohtaista opetusta palkanlaskennasta, vaan toimia sen tukena jokapäiväisessä työelämässä. Opas tullaan tallentamaan yrityksen yhteiselle verkkoasemalle, jossa se on yhteisesti työntekijöiden käytettävissä. Jotta opas pysyisi ajan tasalla jatkossakin, opasta tullaan päivittämään aina vuoden vaihteessa tarvittavien aihealueiden kohdalta. Tällaisia ovat esimerkiksi sosiaalivakuutusmaksuprosentit, verottomien matkakustannusten korvauksien määrät ja luontoisetujen verotusarvot.
Tämä toiminnallinen opinnäytetyö tehtiin Lassila & Tikanoja OyJ:n toimeksiannosta. Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa Lassila & Tikanojan palkanlaskennan työohjeiden nykytilanne ja selvittää, millainen uuden työohjeistuksen tulee olla tukeakseen palkanlaskennan tehtäviin perehtymisessä. Ohjeen tavoitteena oli dokumentoida työyhteisössä olevaa hiljaista tietoa ja etsiä mahdollisuuksia maksuryhmien toimintatapojen yhtenäistämiselle. Opinnäytetyö koostui kahdesta osasta: opinnäytetyöraportista, jossa esiteltiin työn teoreettisen viitekehys, tutkimusmenetelmät ja johtopäätökset sekä kehitystyön tuloksena syntyneestä palkanlaskennan työohjeesta. Opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen muodosti palkkahallintoa ja perehtymistä käsittelevä alan kirjallisuus. Tutkimusaineisto koostui olemassa olevista palkanlaskennan ohjeistuksista. Tietoa kerättiin havainnoimalla ohjeistusten kykyä opastaa työssä. Työn tekemisestä tehtyjen havaintojen perusteella katsottiin tärkeäksi, että ohje ei ainoastaan kuvaa eri työvaiheita vaan lisää myös perehdytettävän ymmärrystä yksittäisten työvaiheiden merkityksestä koko palkanlaskentaprosessissa. Työohjeen tuli myös olla niin perusteellinen, että uusi työntekijä suoriutuu sen avulla palkanlaskennan perustyötehtävistä. Työohjeessa käytettiinkin runsaasti kuvia havainnollistamaan työvaiheita. Työohje syntyi tiiviissä vuorovaikutuksessa Lassila & Tikanojan palkanlaskijoiden kanssa. Lopuksi ohjetta testattiin uuden perehdytettävän kanssa ja hänen kommenttinsa huomioitiin ohjeen lopullisessa versiossa.
Tämä opinnäytetyö käsittelee laskutusta, palkanlaskentaa ja projektiseurantaa Ecom-ohjelmalla. Työni tarkoitus on helpottaa yrityksen arkea vähentämällä tietokoneella työskentelyä sekä paperitöitä. Opinnäytetyöni toimeksiantajana toimi Sähköpalvelu Timonen Oy. Opinnäytetyö on toiminnallinen työ, johon käytettiin empiiristä tutkimusmenetelmää, eli keräsin aineistoja tutkimustani varten. Pääasiallisesti keräsin tiedot ja ohjeet internetistä. Kerättyjen tietojen ja ohjeiden avulla loin esimerkkitapauksen, jolla pyrin mallintamaan projektiseurantaa. Teoreettinen viitekehys työssä käsitteli laskutusta, projektinseurantaa ja palkanlaskentaa. Teoreettiseen osioon kuului myös esittely Ecom -sovelluksesta ja prosesseista sovelluksessa. Työllä saatiin luotua kuvaus projektiseurannasta ja kuinka laskut, ostolaskut ja palkanlaskenta saadaan projektiseurantaan.