Kaikki aineistot
Lisää
Sisäasiainministeriö asetti säteilytilanneohjetyöryhmän 30.3.2010. Työryhmälle annettiin tehtäväksi laatia normaali- ja poikkeusolojen säteilytilanteet kattava opas, joka antaa perusteet toiminnan suunnittelulle ja toimeenpanolle sellaisissa säteilytilanteissa, joista voi aiheutua väestön terveydelle haittavaikutuksia.
Paikallisen turvallisuustyön tarkoituksena on edistää sellaisen olotilan saavuttamista, jossa kunnan asukkaiden, järjestöjen ja yhteisöjen turvallisuusriskit ovat pienimmillään sekä ilkivallan, rikollisuuden, vahinkojen ja onnettomuuksien ennaltaehkäisy on tehokasta. Yhtenä tärkeänä keinona tavoitteen saavuttamiseksi on turvallisuussuunnittelu, jota toteutetaan eri viranomaisten, toimijoiden ja järjestöjen välisenä laajana yhteistyönä.
Sisäasiainministeriö asetti säteilytilanneohjetyöryhmän 30.3.2010. Työryhmälle annettiin tehtäväksi laatia normaali- ja poikkeusolojen säteilytilanteet kattava opas, joka antaa perusteet toiminnan suunnittelulle ja toimeenpanolle sellaisissa säteilytilanteissa, joista voi aiheutua väestön terveydelle haittavaikutuksia.
Työn lähtökohtana olivat valtakunnalliset liikenneturvallisuustavoitteet vuoteen 2020 ja tienpitäjän keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Työssä käsiteltiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tieverkolla taajamien ulkopuolella olevia kaksiajokaistaisia maantiejaksoja, joiden nopeusrajoitus on alle 100 km/h. Työssä tarkasteltiin kyseisten teiden liikenneturvallisuustilannetta sekä nopeusrajoituksen muuttamisen tarvetta. Nopeusrajoituksen muuttamista liikenneturvallisuustilanteen parantamiseksi selvitettiin kyseisillä tiejaksoilla seuraavan etenemispolun mukaisesti: • Selvitettiin nykyiset nopeusrajoitukset tierekisteritietojen perusteella • Tunnistettiin ohjeen vastaiset nopeusrajoitukset vertaamalla niitä nopeusrajoitusohjeeseen ja muihin nopeusrajoituksia koskeviin ohjeisiin • Tunnistettiin nopeusrajoitusohjeesta poikkeavien nopeusrajoitusten tarve tarkastelemalla tieympäristöä ja väylän luonnetta tierekisteritietojen perusteella • Laadittiin yhteenveto tieosista, joilla ohjeiden mukaan tulisi muuttaa nopeusrajoitusta, ja perusteltiin muutostarve • Priorisoitiin nopeusrajoitusmuutoksia vaativat tiejaksot ja arvioitiin nopeusrajoitusten alentamisen liikenneturvallisuusvaikutuksia Tarva-laskelmien perusteella. Nopeusrajoitusta ehdotetaan alennettavan yhteensä 27 kilometrin matkalla. Toimenpiteillä saavutetaan noin 0,18 vuosittainen vähenemä henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa. Toimenpiteiden yhteiskuntataloudellisten kustannusten arvioidaan olevan yhteensä 397 000 euroa/vuosi.
Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen toisesta sisäisen turvallisuuden ohjelmasta 8.5.2008. Ohjelmassa hallitus määrittää poikkihallinnollisesti sisäisen turvallisuuden keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet. Ohjelma ulottuu vuoteen 2015. Ohjelmassa on päätetty, että ohjelman väliarviointi tehdään vuonna 2011 ja evaluaatio vuonna 2015.
Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vuonna 2020 Turvallisesti kaiken ikää – Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn ohjelman 2021–2030. Ohjelman visiona on, että kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti tapaturman seurauksena. Ohjelmassa on yhteensä 89 toimenpidettä ikäryhmittäin tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Tämä Turvallisesti kaiken ikää -ohjelman ensimmäisen vaiheen toimeenpanosuunnitelma on laadittu vuosille 2021–2025. Ohjelman toimenpiteet ja toimeenpanosuunnitelma on laadittu poikkihallinnollisesti laajassa yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa eri tapaturmatyypeittäin. STM:n Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn koordinaatioryhmä seuraa ja arvioi toimeenpanon etenemistä. Tämä toimeenpanosuunnitelma sisältää tapaturmatyypeittäin jaotellut luvut ja taulukot: kaatumiset ja putoamiset (ml. liikuntavammat), myrkytykset, tieliikenneonnettomuudet, hukkumiset ja vesiliikenneonnettomuudet, paloturvallisuus sekä omaiset ja läheiset turvallisuuden edistäjinä. Jokainen taulukko sisältää Turvallisesti kaiken ikää -ohjelmassa määritellyt toimenpiteet, niiden vastuutahot ensisijaisuusperiaatteen mukaisessa järjestyksessä ja seurantamittarit ikäryhmittäin (lapset ja nuoret, työikäiset, iäkkäät) jaoteltuna. Taulukkoon on kirjattu jokaisen toimenpiteen alle toimet, joilla eri tahot edistävät toimenpiteen toimeenpanoa vuosina 2021–2025.
Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen toisesta sisäisen turvallisuuden ohjelmasta 8.5.2008. Ohjelmassa hallitus määrittää poikkihallinnollisesti sisäisen turvallisuuden keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet. Ohjelma ulottuu vuoteen 2015. Sisäisen turvallisuuden ohjelma sisältää tavoitteet, toimenpiteet sekä tunnusluvut ja mittarit, joilla ohjelman toteutumista seurataan. Kunkin toimenpiteen kohdalla on vahvistettu toimenpiteestä päävastuussa oleva taho ja toimenpiteen toteuttamisen aikataulu. Ohjelma toimeenpannaan osana eri hallinnonalojen toiminnan ja talouden suunnittelua ja paikallista turvallisuussuunnittelua. Ohjelman toimeenpanoon osallistuvat lähes kaikki ministeriöt sekä järjestöt, elinkeinoelämä ja tutkimuslaitokset.
Sisäministeriön asettama työryhmä on laatinut ensimmäisen kansallisen säteilymittausstrategian. Strategian tavoitteena on, että Suomi on varautunut erilaisten säteilyvaaratilanteiden hallintaan sekä parantaa säteilymittausvalmiutta yhteiskunnan toimivuuden ja sen elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi. Strategian valmistelussa tunnistettiin Suomessa säteilymittauksia tekeviä tahoja. Tavoitteena on varmistaa näiden tahojen välinen yhteistyö, tiedonkulku, tilannetietoisuus, toiminnan jatkuvuus ja kehittää Suomessa käytettävissä olevaa säteilymittauskykyä ja osaamista sekä selvittää kansainvälisen yhteistoiminnan ja avun mahdollinen tuki kansalliselle mittaustoiminnalle. Strategiassa on huomioitu viranomaisyhteistyön tarpeiden lisäksi mm. Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017, Kansallinen terrorismintorjunnan strategia 2018-2021, CBRNE-strategia 2017, Kansallinen riskiarvio 2018 sekä EU:n CBRN-toimintasuunnitelman asettamat tavoitteet. Strategian visiona on, että Suomi on yhteiskunta, jossa on turvallista asua ja elää. Viranomaiset ja muut toimijat ovat varautuneet erilaisiin säteilyvaaratilanteisiin ja -uhkiin yhteiskunnan toimintaedellytysten turvaamiseksi. Viranomaisilla ja muilla toimijoilla on selkeät vastuut, riittävät resurssit ja osaaminen, laadukkaat työkalut säteilymittauksia varten ja yhteinen tilannekuva sekä johdonmukainen ja yhteensovitettu viestintä tilanteen hoitamista varten.
Sisäministeriö asetti säteilytilanneohjetyöryhmän 30.3.2010. Työryhmä laati vuonna 2012 oppaan: "Säteilyvaaratilanteet - toimijoiden vastuut ja tehtävät". Työryhmä esitti sisäministeriölle, että kyseistä opasta ylläpidettäisiin jatkuvasti ajantasaisena ja kehitettäisiin järjestelmä, jossa voitaisiin tarkastella oppaan uusimis- tai päivittämistarvetta. Sisäinen turvallisuus
Kieli: | fin |
---|---|
Julkaisija: | Helsinki : Valtioneuvoston kanslia 2023. |
Aiheet: | |
Tallennettuna: |
|
Kieli: | mul |
---|---|
Julkaisija: | Helsinki : Onnettomuustutkintakeskus 2008- |
ISSN: |
2242-7724 |
Aiheet: | |
Tallennettuna: |
|
Pääteillä esiintyvien häiriöiden, kuten onnettomuuksien, tietöiden, tapahtumien ja poikkeuksellisten ruuhkatilanteiden varalle tarvitaan varareittejä, joille liikenne voidaan häiriön sattuessa ohjata joko kokonaan tai osittain. Varareitit ja niiden opastus tulee olla ennalta suunniteltuja, jolloin niiden käyttöönotto sujuu häiriötilanteessa mahdollisimman vaivattomasti eri viranomaisten yhteistyönä. Häiriötilanteiden hallinnassa paitsi suunnitellut varareitit ja niiden liikenteen ohjaus, myös tiivis yhteistyö eri viranomaisten välillä on oleellista tilanteen sujuvan hoitamisen kannalta. Tässä raportissa on esitetty valtatiellä 18 välillä Ähtäri–Jyväskylä liikenteen häiriötilanteissa käytettävät varareitit, häiriöpaikalla tapahtuvan liikenteenohjauksen periaatekuva sekä varareittien liikenteenohjaussuunnitelmat. Suunnittelualueella on, kuten pääsääntöisesti koko Suomen tieverkolla, varsin vähän lyhyitä ja aina kaikelle liikenteelle soveltuvia varareittejä. Tämän vuoksi suunnitelmassa määritettiin varsinkin raskaan liikenteen tarpeita ajatellen myös pidempiä varareittejä. Pidemmille varareiteille liikennettä ohjattaessa korostuu tiedotuksen ja liikenteenohjauskaluston tärkeys. Varareitin aktivoinnissa ja liikenteenohjauksen järjestämisessä korostuu yhteistyö liikenneviraston tieliikennekeskuksen kanssa. ELY-keskus vastaa kustannuksista, urakoitsijan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti, jotka syntyvät urakoitsijan toiminnasta häiriöhallintatilanteen purkamisessa. Tämä työ on saanut rahoitusta NECL II –hankkeesta, joka saa puolestaan EU-rahoitusta Itämeren maiden ohjelmasta. Lisäksi työ on saanut rahoitusta Keski-Suomen ELY-keskukselta.
Kieli: | fin |
---|---|
Julkaisija: | Helsinki : Tiehallinto 2006- |
Aiheet: | |
Tallennettuna: |
|
Yhteistoimintasuunnitelma siviili-ilmailun onnettomuuksien varalta on tarkoitettu hallinnollisen johtamisen tueksi varautumisessa siviili-ilmailun onnettomuuksiin. Suunnitelmassa on kuvattu eri toimijoiden roolit ja keskeiset yhteistoimintamallit siviili-ilmailun onnettomuustilanteissa. Velvoite laatia suunnitelma perustuu siviili-ilmailun onnettomuustutkinta-asetuksen (EU) N:o 996/2010 21 artiklaan.
Ett av målen med detta arbete är att nå de nationella trafiksäkerhetsmålen för år 2020. I arbetet undersöktes vägar som har 100 km/h hastighetsgräns på sommaren. Dessa vägars geometri jämfördes med riktlinjerna för hastighetsbegränsningarna Kommunikationsministeriets allmänna riktlinjer 2009) och vägavsnittens olyckstätheter samt olyckskvoter med landets genomsnittliga värden (Trafikverket 2012). Dessutom så granskades befolkningstätheten vid vägavsnittens närområden. På basen av dessa granskningar utformades en lista på vägavsnitt där hastighetsgränsen rekommenderas sänkas till 80 km/h. En sänkning av hastighetsgränsen ansågs förbättra trafiksäkerhetssituationen enligt följande prioriteringsprinciper: 1. 0-visionen och den mänskliga hållbarheten i olyckssituationer • Vilka 100 km/h vägavsnitt har inte mitträcken? 2. Motsvarar de nuvarande 100 km/h vägsträckorna de aktuella riktlinjerna för hastighetsbegränsningar? 3. Är olyckstätheten eller olyckskvoten speciellt stor på 100 km/h vägavsnitten? Enligt beslutet från Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finlands trafik ansvarsområdes ledningsgrupp bör hastighetsgränsen sänkas till 80 km/h på sammanlagt 23 vägkilometer. Ytterligare bör vinterhastighetsgränsen sänkas på totalt 9 vägkilometer. Dessutom så beslöt ledningsgruppen att lägga till omkörningsförbud i anslutning till en korsning och buskage bör tas bort vid en vägsträcka. Åtgärderna kommer att spara 0,78 personskadeolyckor årligen. De samhällsekonomiska kostnaderna för åtgärderna är totalt 600 000 € / år.
Meri-Lapin liikenneympäristöä koskeva liikenneturvallisuussuunnitelma on laadittu, jotta liikenneturvallisuusongelmat ja niihin ideoidut parantamistoimenpiteet ovat selvillä kuntien ja ELY-keskuksen toiminta- ja taloussuunnittelussa. Liikenneturvallisuussuunnitelman laatimisen yhteydessä kehitettiin samalla liikenneturvallisuustyön toimintaa. Nykytilanteen arviointi on laadittu sidosryhmätyöskentelyn, asukas- ja koululaiskyselyn, taustarekisterien analysoinnin ja maastokäyntien avulla. Meri-Lappin liikenneturvallisuustavoitteet on luotu jalkauttamalla valtakunnalliset tavoitteet Kemin, Keminmaan, Simon, Tervolan ja Tornion ominaispiirteisiin. Tavoitteena on, ettei yksikään ihminen kuole tai loukkaannu vakavasti liikenteessä. Liikenneympäristön parannustoimenpiteiksi on haettu halpoja ja helposti toteutettavia, mutta tehokkaita toimenpiteitä. Suurimmat toimenpide-esitykset ovat valtateiden ja taajamateiden parantamishankkeita. Toimenpiteet on asetettu ohjeelliseen kiireellisyysjärjestykseen ja niille on arvioitu alustavat toteutuskustannukset. Esitetyillä toimenpiteillä liikenneturvallisuus ja liikkumisen helppous paranevat. Erityisesti koulumatkojen turvallisuus paranee. Arvioidut rakentamisen kustannukset ovat yhteensä noin 30,7 miljoonaa euroa. Osa hankkeista on pitemmän ajan varauksia. Kuntien osuus kustannuksista on noin 8,4 miljoonaa