Kaikki aineistot
Lisää
1920-luvun Norjassa kommunismista tuli enenevissä määrin uhka vallinneelle yhteiskuntajärjestykselle ja se täytyi ottaa vakavasti. Tämä tutkielma avaa polarisoitunutta tilannetta, joka Norjassa tuona aikana vallitsi. Vuosien 1924 – 1927 parlamenttidebateissa radikaali vasemmisto pyrki kaikin keinoin haastamaan maan keskusta-oikeistolaisen järjestyksen. Parlamentin täysistuntokeskustelujen analysointi avaa kommunistien ja muun poliittisen kentän välistä suhdetta tuoden näin osaltaan lisäelementin norjalaisen työväenliikkeen historian tutkimustraditioon. Mitä muotoja kommunistien muodostama uhka sai aikaan Norjassa? Millä tavoin muut puolueet suhtautuivat kommunistien levittämään propagandaan? Tarkasteluajanjaksolla 1924 – 1927 kommunisteihin varautuneesti suhtautuneet puolueet eivät tyytyneet vain esittämään vastalauseita kommunisti-ideologiaa kohtaan, vaan pyrkivät tiukasti kontrolloimaan aatteen leviämistä laajemmin yhteiskunnassa, pidättämällä kommunisteja ja pyrkimällä etäännyttää kommunistiedustajia poliittisesta päätöksenteosta. Tukielmassa korostuvat tapaustutkimuksen ohella parlamenttihistorian, poikkikansallisen historian sekä vertailevan historiantutkimuksen traditiot. Näiden lähestymistapojen avulla on tarkoitus saada paras irti alkuperäislähdeaineistosta
Tämä opinnäytetyö on tehty osana Nuori Eurooppa -hanketta, joka tutkii nuorten aikuisten hyvinvointia Euroopassa. Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata, millaisena norjalaiset nuoret aikuiset terveytensä kokevat ja mitkä tekijät terveydentilaan vaikuttavat. Lisäksi saatuja tuloksia on verrattu Suomessa tehtyihin vastaaviin tutkimuksiin ja tilastoihin. Aineisto on haettu systemaattisen kirjallisuuskatsauksen periaatteita noudattaen kahdesta kansainvälisestä tietokannasta, CINAHLista ja PubMedista. Näistä tietokannoista löydetyistä tutkimuksista tähän opinnäytetyöhön hyväksyttiin kahdeksan tutkimusta. Löydettyjen tutkimusten tukena on käytetty tilastoja ja muita tutkimuksia. Tutkimukset on analysoitu sisällönanalyysin avulla. Tutkimustulosten mukaan kokemus elämänhallinnasta sekä omien voimien ja kykyjen riittävyydestä ovat tärkeitä hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Näiden lisäksi koettuun terveydentilaan vaikuttavat yksilön koulutus, ammatillisuus ja sosiaalinen pääoma, kuten perhe, ystävät, aktiivisuus jossakin järjestössä tai seurassa sekä korkeakoulutetun henkilön tunteminen. Vaikka tietoa terveysriskeistä on hyvin saatavilla, jää oman terveydentilan arvioiminen usein tekemättä. Tähän olisi syytä kiinnittää enemmän huomiota, sillä kokemus elämänhallinnasta sekä omien voimien ja kykyjen riittävyydestä ovat tärkeitä hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Jatkotutkimuksia tarvitaan paitsi terveydentilaan vaikuttavien tekijöiden tutkimiseen myös niihin kohdistuvien terveydenhuollon palvelujen kehittämiseen.
Tämä opinnäytetyö on tutkimus norjalaisista matkailijoista Oulussa kesällä 2013. Toimeksiantajana oli BusinessOulu. Oulun kaupungin teettämien tilastojen mukaan norjalaismatkailijoiden määrässä on viime vuosina ollut laskua. Tavoitteena oli selvittää norjalaismatkailijoiden asiakasprofiili ja se, mitä mieltä he ovat Oulusta matkakohteena. Lisäksi tavoitteena oli selvittää Oulun vetovoimatekijöitä ja markkinointiin liittyviä asioita, joiden pohjalta Oulun matkailullista vetovoimaa voitaisiin kehittää ja parantaa. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin matkustusmotivaatioon ja matkakohteen valintaan liittyviä tekijöitä, eli työntö- ja vetovoimatekijöitä ja attraktioita. Lisäksi käsiteltiin palveluiden ja matkakohteen markkinointia sekä matkailijatyyppejä. Tutkimusmenetelmänä oli kvantitatiivinen kyselytutkimus, jossa oli muutama kvalitatiivinen kysymys. Norjankielinen kyselylomake valmistui toukokuussa 2013. Tutkimusaineisto kerättiin kesä-elokuun aikana ja täytettyjä kyselylomakkeita saatiin 193 kappaletta. Tutkimus onnistui hyvin ja sille asetetut tavoitteet saavutettiin. Tulosten perusteella suurin osa Ouluun matkustavista norjalaisista on kotoisin Pohjois-Norjasta ja on lomalla perheensä kanssa. Eniten majoitutaan Nallikari Lomakylä-Campingin alueella viisi yötä tai enemmän. Suurin osa norjalaisista matkailijoista on vieraillut Oulussa aiemmin ja saanut tietoa sukulaisilta tai ystäviltä ennen matkaa. Tärkein vetovoimatekijä on sää, joka oli myös parasta Oulussa Nallikarin rannan ohella. Kehitysideoiksi Nallikari Lomakylä-Campingin alueelle esitettiin puiden kaatoa ja teiden asfaltointia. Oulun alueelle toivottiin parempaa kielitaitoa, informaatiota sekä selkeämpiä opasteita ja kylttejä. Todettiin, että markkinointia voitaisiin parantaa, koska tiedetään asiakasprofiili, Oulun vetovoimatekijät ja kilpailijat. Norjalaisten Oululle esittämät kehitysideat ovat toteutuskelpoisia ja toteutuessaan ne voisivat palvella myös muita kansainvälisiä matkailijoita.
Tämän opinnäytetyön aiheena oli käytettyjen alusten kauppa ja siinä esiintyvät ongelmat. Kansainvälinen aluskauppa on ollut aina suurien salaisuuksien verhoamaa johtuen siitä, että kyseessä ovat aina melkoiset rahasummat ja aluskaupan välittäjillä hyvät tienestimahdollisuudet suurista välityspalkkioista. Tässä tutkimuksessa olen pyrkinyt raottamaan tätä salaisuuden verhoa sekä tuomaan esille aluskaupassa esiintyviä ongelmia. Lisäksi esitellään muutamia käytössä olevia sopimusmuistiota ja niiden käyttöä. Raportti perehtyy myös erään suomalaisen merirakentajan toimintaan ja sen alustarpeisiin sekä niiden optimaaliseen käyttöön, myynnin optimointiin ja realisoin-tipäätösten taloudellisiin lähtökohtiin. Miten tarvittava alus parhaiten löytyy, miten se tarkastetaan ja rahoitetaan? Mikä aluksen fyysisen kunnon ja sen dokumennoinin merkitys hankinta prosessissa? Tutkimus tehtiin haastattelemalla ”pienntonniston” laivanvarustajia, jotka enimmäkseen Suomessa operoivat käytetyllä tonnistolla. Tutkimukseen haastateltiin myös luokituslaitoksen edustajia sekä Suomessa että ulkomailla. Lisäksi käytiin läpi aiheeseen liittyvää kansainvälistä oikeuskäytäntömateriaalia ja kirjallisuutta. Aluskauppaan liittyviä ongelmia voidaan välttää käyttämällä kaupanteossa kansainvälisesti tunnettuja sopimusmuistioita ja niiden kanssa ns.”raidereita” selventämään haluttuja yksityiskohtia. Lisäksi aluskauppaan erikoistuneiden meklarien käyttö näyttää olevan tarkoituksenmukaista, vaikka siitä aiheutuva kustannus onkin huomattava.
Toiminnallisessa opinnäytetyössä perehdyin kansanmusiikki CD:n tuottamiseen lähtömateriaalista valmiin tuotteen julkaisemiseen loppukonserttini yhteydessä 4.5.2017. Aloitin siis nuotti materiaalista ja työstän valitsemani kappaleet radiosoittotasoiseksi CD:ksi asti. Opinnäytetyö koostuu tiivistetystä työkertomuksesta ja valmistetusta CD-levystä. Lisäksi prosessiin kuului CD-levyn ulkoasuun liittyviä graafisia tehtäviä ja julkaisukonsertin järjestämiseen liittyviä käytännön asioita kuten mainosten tekemistä ja levyn omakustanne painatuksen tilaamista. Kirjallinen osuus selvittää aluksi mikä valitsemani tyylilajin, kansanmusiikin määritelmä on tässä projektissa, minkälaisia tekniikoita sovittamisessa käytetään, minkälaisia ominaisuuksia työssä käytetyillä instrumenteilla on sekä äänityksen perusteet. Jälkimmäinen puolisko esittelee pääpiirteittäin prosessin etenemisen vaihe vaiheelta ja lopuksi on pohdintaa työn aikana oppimistani asioista.
Ryhmäkuva, jossa noin kolmekymmentä miestä seisoo rakennuksen sisäänkäynnin edessä, portaikon päällä. Miehillä on yllään sekä tumma- että vaaleasävyisiä pukuja ja hattuja. Kuvan vasemmassa reunassa rakennuksen seinässä on tekstit: "Osuustukkukauppa R.L., Kansa-yhtiö". Kuvan reunoilla näkyvissä rakennuksen tiiliseiniä ja ikkunoita.
Olavi V (2. heinäkuuta 1903 Applenton House, Englanti – 17. tammikuuta 1991 Holmenkollen, Norja) oli Norjan kuningas 1957–1991. Hän syntyi Tanskan prinssi Carlin ja Ison-Britannian prinsessa Maudin poikana, ja hänet kastettiin nimellä Alexander Edward Christian Frederik. Hänen isänsä tultua 1905 Norjan kuninkaaksi Haakon VII:nä prinssi Alexander sai norjalaisen nimen Olav. Olavin ensimmäinen serkku oli Iso-Britannian kuningas Yrjö VI. Heidän molempien isoisä oli Edvard VII. Olavi ja prinsessa Märtha saapuivat viikon pituiselle vierailulle Suomeen 6.7.1936.
VR:n Vaasan asiakaspäivillä lehdistö haastattelee norjalaisia ja ruotsalaisia vieraita.Vaasan asiakaspäiville saapuneet sekreterare Brenik ja Holös, Norjasta sekä byråsekreterare Trünning ja byrådirektör Gärndt, Ruotsista Helsinkiläisten sanomalehtimiesten haastateltavina rautatiehallituksessa 21/1.53.