Kaikki aineistot
Lisää
Nowadays, the world arms trade market is growing every year, as is the number of players on it. Many countries are engaged in arms export, although the list of the largest exporting countries has not changed for many years. Even though Sweden has never entered the top five, the country has firmly established itself in the list of the top twenty exporters, being an active participant in the market. The aim of this study is to identify differences in coverage of the topic of arms exports in newspapers with different political pressures. Through content analysis, this study highlights the salient features of Swedish arms exports from two of Sweden's largest newspapers, Aftonbladet and Dagens Nyheter. Mass media, in particular newspapers, have played an important role in the life of Swedish society. With the rise in the popularity of social media and the rise in digitalization, the popularity of newspapers has somewhat diminished, but online newspapers are still one of the main sources of information. For this reason, of all types of media, it was newspapers that were selected for analysis. To carry out this analysis, based on the formed criteria, we selected arrays of articles for 2015 from both newspapers. This study contributes to the existing knowledge about the role of the media in Swedish society, as well as expands knowledge about the peculiarities of coverage of controversial political topics in Swedish newspapers of different orientations. In the future, in order to understand whether the Swedish press influences the policy pursued by the state, future research can be conducted as a case study, based on the data obtained in the course of this study.
"This book is the first edited volume focusing on handwritten newspapers as an alternative medium from a wide interdisciplinary and international perspective. Our primary focus is on handwritten newspapers as a social practice. The case studies contextualize the source materials in relation to political, cultural, literary, and economic history. The analysis reveals both continuity and change across the different forms and functions of the textual materials. In the 16th century, handwritten newspapers evolved as a news medium reporting history in the making. It was both a rather expensive public commodity and a gift exchanged in social relationships. Both functions appealed to public elites and their news consumption for about 300 years. From the late 18th century onwards, changing notions of publicness as well as the social needs of private or even secluded groups re-defined the medium. Handwritten newspapers turned more and more into an internal or even clandestine medium of communication. As such, it has served as a means to create social cohesion, political debate, and religious education for nonelite groups until the 20th century. Despite these changes, continuities can be observed both in the material layout of handwritten newspapers and the practices of distribution."
This paper focuses on media innovation among publishers of metropolitan newspapers in the United States, in cities such as San Diego, Boston, Miami, Philadelphia and Dallas. The situation for metropolitan newspapers is difficult, as they fall between national newspapers, which can aim for extending their reach both nationally and globally, and local newspapers, which have a smaller cost structure and can cater to a more limited, and often more engaged, audience community. Our paper demonstrates that there seems to be great awareness of what can be done by US metropolitan newspapers, but managers are struggling with constraints, such as lack of financial and human resources and general organisational anaemia.
Drawing on appraisal theory, this paper aims to analyze how the attitudinal positioning of writers of the editorials of business newspapers can be construed by means of lexical metaphors. The focus is on judgment, the evaluation of human actors, because it indicates the subjective presence of a writer. Based on a dataset o3f 32 editorials of two Finnish business newspapers, the results show that the lexical metaphors used during assessments are mostly dead metaphors, representing the source domains of competition and sports, humans and animals, and war, battle, and violence. The most common targets of judgment are institutional actors that are described by the meanings of capacity, tenacity, and propriety. Economic actors are mostly evaluated positively while political actors are mostly evaluated negatively. Cases where economic actors are evaluated negatively and where individual persons are mentioned are unusual but do arise. In general, judgments in editorials reflect the shared values and ideological beliefs of the papers and their readers. Lexical metaphors offer a subtle way of praising and criticizing institutions and individual people, which makes them an important way of communicating as expected in a discourse community.
Tutkimukseni ensimmäisenä tarkoituksena on selvittää, kuinka seksuaalista häirintää kehystetään The New York Timesissa ja Helsingin Sanomissa #MeToo-liikkeen ensimmäisen kuukauden aikana. Toisena tavoitteena on vertailla näiden kahden sanomalehden artikkeleista löytämiäni kehyksiä ja tutkia, miten ne eroavat toisistaan tai millaisia samankaltaisuuksia niissä on. Aineistonani on molempien sanomalehtien kotisivuilla aikavälillä 16.10.- 16.11.2017 julkaistut artikkelit. Analyysimenetelmänäni toimii kehysanalyysi. Entmanin (1993: 53) mukaan kehystettäessä korostetaan puheenaiheena olevan asian tiettyjä osia ja parannetaan niiden huomattavuutta (salience). Käyttämällä siis eri kehyksiä tietystä asiasta, se muuttuumyösluonteeltaan erilaiseksi (Karvonen 2000: 78). Näin ollen kehyksillä on vaikutusvaltaa sen suhteen, miten jokin asia nähdään. Analyysini tuloksena tunnistin yhteensä viisi kehystä The New York Timesista: valta-kehys, uhri-kehys, yleisyyskehys, hiljaisuus-kehys ja ainutlaatuinen hetki-kehys. Helsingin Sanomista löysin kuusi kehystä: valta-kehys, uhri-kehys, yleisyys-kehys, hiljaisuus-kehys, sukupuoli-kehys ja häiritsijä-kehys. Seksuaalinen häirintä kehystettiin molemmissa lehdissä siis yleisenä ilmiönä, jota ympäröi hiljaisuus ja joka on kytkeytynyt sukupuoleen ja valtaan. Kuten edellä olevista tuloksista näkee, Helsingin Sanomat ja The New York Times kehystivät seksuaalista häirintää hyvin samalla tavalla. Eroja syntyi lähinnä siinä, miten kehykset rakentuivat näissä sanomalehdissä. Esimerkiksi tämän vuoksi olen luonut sukupuoli- ja häiritsijä-kehykset Helsingin Sanomien artikkeleista, sillä The New York Timesissa sukupuolta ja häiritsijöitä käsiteltiin enemmän valtakehyksen kautta. Lisäksi ainutlaatuinen hetki-kehys oli läsnä ainoastaan The New York Timesissa. Tämän kehyksen keskiössä oli Weinstein-paljastusten ja #MeToo:n luoma erityinen konteksti. Erityisen mielenkiintoista tuloksissani oli se, että häirintää kehystettiin vahvasti vallan, sukupuolen ja uhrien kokemusten kautta molemmissa lehdissä. Mediakehysten tutkiminen on siis tärkeää, koska ne voivat vaikuttaa siihen, kuinka ilmiö ymmärretään. Jotkin löytämistäni kehyksistä näyttävät osittain vahvistavan kuvaa seksuaalisesta häirinnästä vakavana ongelmana, mutta toisaalta osa kehyksistä myös esittää seksuaalisen häirinnän vain tietyssä rajatussa valossa. Tällä on voinut olla seurauksia siihen, millaisena ilmiö on näyttäytynyt julkisessa keskustelussa ja miten ihmiset ovat sen ymmärtäneet. Tämä puolestaan voi vaikuttaa siihen, millaisena ongelmana asia määrittyy yhteiskunnalle ja miten siihen reagoidaan.
Fyysisellä aktiivisuudella tiedetään olevan monia terveyttä edistäviä vaikutuksia, kun taas liian vähäinen liikunta on merkittävä riskitekijä terveydelle. Irlannissa ainoastaan kolmannes aikuisväestöstä saavuttaa liikuntasuositusten mukaisen määrän liikuntaa, joten kansanterveydellisestä näkökulmasta fyysisen aktiivisuuden lisääminen on tärkeää, ja tähän tulisi pyrkiä monin keinoin. Joukkotiedotusvälineillä, kuten sanomalehdillä, voi olla huomattava vaikutus ihmisten terveyskäyttäytymiseen, joten se, miten mediassa käsitellään esimerkiksi liikuntaa voi vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja ymmärrykseen sitä kohtaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten liikuntaa käsitellään Irlannin kahdessa suurimmassa sanomalehdessä ennen koronaviruspandemiaa sekä sen aikana. COVID-19-viruksen aiheuttama koronaviruspandemia rajoitti vahvasti ihmisten elämää ja liikkumista maaliskuusta 2020 eteenpäin, millä oli merkittäviä taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tutkimuksen aineisto koostuu yhteensä 32:sta the Irish Times sekä Irish Independent -lehdissä kolmen peräkkäisen vuoden (2019, 2020 ja 2021) huhtikuussa julkaistuista fyysiseen aktiivisuuteen liittyvistä artikkeleista. Aineiston analyysi toteutettiin monimenetelmällisesti hyödyntäen sekä sisällönanalyysia että kehysanalyysia. Yleisimmät aineiston artikkeleissa esiintyneet liikuntaan liittyvät aiheet koskivat liikunnan vaikutuksia sekä koronarajoituksia. Kaikkiaan eri aihekategorioita, joiden esiintyvyyteen koronapandemian vaikutus osaltaan heijastui, muodostui sisällönanalyysissa 11. Kehysanalyysi keskittyi artikkeleissa useimmin esiintyneeseen teemaan eli liikunnan vaikutuksiin. Tätä aihetta käsittelevät tekstiotteet analysoitiin hyöty- ja tappiokehysten (gain / loss frame) näkökulmasta. Hyötykehys, jossa korostetaan liikunnan positiivisia vaikutuksia, oli liikunnan vaikutuksista puhuttaessa yleisempi kuin tappiokehys, joka korostaa liikkumattomuuden haittoja. Retorisista kehystyskeinoista hyötykehyksessä käytettiin usein yksiselitteisiä verbejä preesensissä ja tehostavia adverbejä sekä puhuteltiin lukijaa suoraan you-pronominin avulla. Tietolähteenä käytettiin puolestaan monesti alan asiantuntijoita, tutkimustietoa tai tavallisten ihmisten omia kokemuksia. Tutkimusten mukaan hyötykehyksen käyttäminen saattaa olla tappiokehystä tehokkaampi tapa muotoilla terveyteen liittyvää informaatiota, joten terveyden edistämisen näkökulmasta voidaan pitää positiivisena löydöksenä sitä, että hyötykehys todettiin tässä aineistossa yleisemmäksi liikunnan vaikutuksista puhuttaessa. Tutkimuksen analyysi vahvisti myös sitä, kuinka koronaviruspandemia vaikutti muiden asioiden ohella myös ihmisten liikuntakäyttäytymiseen sekä liikunnan medianäkyvyyteen. Se, miten media käsittelee terveyteen liittyviä aiheita, voi vaikuttaa ihmisten terveyskäyttäytymiseen, joten aiheen tutkiminen laajemmin ja muissa medioissa olisi perusteltua myös kansanterveydellisestä näkökulmasta.
The goal of this study was to identify the most important themes and issues of the Scottish independence referendum debate in six broadsheet newspapers’ independence-referendum-related editorials from the last five weeks before the independence referendum.Syftet med denna avhandling var att identifiera de viktigaste temana, ämnena och mönstren i tidningsdebatten kring skotsk självständighet.
Tutkimus käsittelee venäläistä talousjournalismia käyttäen esimerkkeinä kahta sanomalehteä, Kommersantia ja Vedomostia. Tarkastelun kohteena ovat näiden julkaisujen muotojen ja sisältöjen kehittyminen sekä venäläisten talousjournalistien näkemykset työstään ja talouslehtien paikasta mediakentällä. Länsimaiset talouslehdet ovat toimittajille tärkeitä vertailukohtia venäläisen median ohella. Tutkimuskohdetta lähestytään kenttäteorian, professionalismin ja uutisorganisaatioiden tutkimuksen näkökulmien avulla. Tutkimusaineistona ovat venäläisten journalistien teemahaastattelut sekä sanomalehtiaineisto. Teemahaastatteluita analysoidaan laadullisesti, sanomalehtiaineistoa määrällisen sisällönanalyysin avulla. Haastatteluaineisto keskittyy toimintaan ja toimijoiden suhteisiin kentällä, sanomalehtiaineisto kertoo lehtien muodon ja sisältöjen muutoksesta ja antaa mahdollisuuden vertailuun eri aikakausien ja lehtien välillä. Sanomalehtiaineiston analyysi ja journalistihaastattelut antavat kuvan talouslehdistöstä, joka on reagoinut toimintaympäristön muutoksiin uudistumalla. Tutkitut lehdet ovat olleet aktiivisia osapuolia talousjournalismin kentän kehittymisessä. Ensin 1990-luvun taitteessa Kommersant tuli Neuvostoliiton mediakentälle uudenlaisena, markkinatalouteen suuntautuvana julkaisuna. Varhainen kentälle tulo varmisti aseman ja pohjan markkinajohtajuudelle lehti oli ensimmäisten joukossa määrittelemässä 1990-luvun venäläisen talousjournalismin toimintatapoja. 1990-luvun lopussa oli Vedomostin vuoro hämmentää kentän voimasuhteita: lehti haastoi Kommersantin tärkeimpänä talouselämää seuraavana päivälehtenä tuodessaan kansainvälisten sanomalehtien esimerkeistä muokatun lehtityypin Venäjälle. Tutkimuksen perusteella Venäjän nykyinen talouslehdistö on kehittynyt murroskauden taloustiedon janon tyydyttäjästä talouden ja politiikan toimijoita palvelevaksi journalismiksi seuraamalla osin läntisiä malleja, osin omia perinteitään. Talouslehtien kenttä on muodostunut 1990-luvun etsikkoajan jälkeen melko vakiintuneeksi, mutta uusia tuotteita ilmestyy jatkuvasti ja jakelukanavat monipuolistuvat. Kommersantissa ja Vedomostissa 2000-luvun alun talouskasvun vuodet olivat muotojen ja sisältöjen vakiintumisen kautta, ja ne ovat näyttäneet menestyvän hyvin kamppailussa mainosmarkkinoista ja lukijoista. Kommersantin ja Vedomostin journalistit arvostavat moninäkökulmaista uutisjournalismia ja talouden toimijoita lähteinä. Molempien lehtien toimittajat korostavat talousjournalismin suurempaa professionaalisuutta verrattuna muuhun venäläiseen journalismiin, ja Vedomostin toimittajat painottavat vielä hieman Kommersantia enemmän faktapohjaisen uutisjournalismin keskeisyyttä. Journalistien ideaalit ovat samankaltaisia kuin läntisessä journalismissa, mutta toimintaympäristö vaikuttaa käytäntöjen muotoutumiseen. Tutkimuksen perusteella tarkastellut julkaisut näyttävät edustavan niin sanottua liberaalia mediamallia tai ainakin pitävän sitä tavoitteena. Talousjournalismin edustama kaupallinen mediamalli eroaa siten valtavirran venäläisestä mediasta, jossa on nähty olevan monia autoritaarisuuden piirteitä. Tämä vahvistaa ajatusta siitä, että erilaiset journalistiset kulttuurit ovat mahdollisia samalla maantieteellisellä alueella.
Abstract This work is concerned with the attitudes of the principal newspapers in Finland, Helsingin Sanomat, Hufvudstadsbladet, Maakansa, Suomen Sosialidemokraatti, Uusi Suomi and Vapaa Sana, towards Urho Kekkonen during the time leading up to his presidency, in 1944–1956. The account proceeds chronologically, employing principally a qualitative historical method, although with some quantitative aspects. A total of 1284 articles or news items concerned with Kekkonen were published in these leading newspapers during the period in question, the vast majority, 87.5%, in 1950–1956. Maakansa was the most active paper in writing about Kekkonen, and gained a position as his mouthpiece early in his career, whereas Hufvudstadsbladet was more passive in its view of him and Suomen Sosialidemokraatti and Uusi Suomi were the most critical. All in all, however, the majority of the leading newspapers tended for the most part to be critical of him during this period, although he gained some recognition even amongst his opponents, who admitted that he had been a forceful and effective personality as Minister of Justice, Speaker of Parliament and Prime Minister. The criticism was directed mainly at his arbitrary behaviour in foreign affairs and his alleged ties with the communists. The speech that he had made in parliament in March 1940, opposing the peace treaty that ended the Winter War, was the weapon most frequently used against him, whereas the question of war crimes did not arouse much debate regarding him in the columns of the press, nor did the negotiations over the Agreement of Friendship, Cooperation and Mutual Assistance. Kekkonen did not usually intervene in any way in the discussions concerning him in the press during the 1940’s, but as Prime Minister he reacted strongly to the growing criticism, usually venting his feelings through articles in Suomen Kuvalehti or Kyntäjä, or through private correspondence. He particularly despised the writings of Suomen Sosialidemokraatti and its columnist “Jahvetti”, and was also annoyed at the attitudes of the Uusi Suomi columnist “Timo”.
Saamme suuren osa informaatiosta erilaisten uutisväylien kautta. Vaikka perinteisten sanomalehtien ja muiden vastaavien uutisjulkaisujen merkitys tiedonvälittäjinä on vähentynyt viime vuosina digitaalisten uutisten myötä, uutiset ovat yhä merkittävä osa tiedonsaantiamme. Uutissisällön kuluttamisessa kriittinen lukutaito on ensiarvoisen tärkeää. Eri tahot saattavat pyrkiä välittämään tietoa tietystä näkökulmasta omien tarkoitusperiensä mukaisesta. Tämä voi tapahtua manipuloimalla, muokkaamalla tai muuten esittämällä uutiset tavalla, jotka toisintavat tietyn tahon näkemyksiä ja mielipiteitä. Tässä tutkielmassa tutkin diskurssin keinoja, joita eri uutisjulkaisut käyttivät artikkeleissaan. Tutkielma keskittyi erityisesti Roseann Quinnin ja hänen murhansa raportointiin. Tutkimusaineisto koostui kuudesta eri uutisartikkelista: kolmesta uutisartikkelista, jotka raportoivat Quinnin murhasta välittömästi sen paljastumisen jälkeen, sekä kolmesta mielipidekirjoituksesta. Tutkielman tarkoitus oli selvittää, mitä erilaisia diskursseja Quinnin tapauksen raportointiin kuului, ja erosivatko ne keskenään eri uutisartikkeleiden välillä. Lisäksi pyrin selvittämään, vaikuttiko artikkelien kirjoitusajankohdan kulttuurinen ja yhteiskunnallinen ympäristö raportointitapoihin. Analysoin uutisartikkeleita kriittisen diskurssianalyysin keinoin. Perustana tässä analyysissa on Fairclough’n (1995; 2003; 2013) kolmetasoinen kriittisen diskurssianalyysin malli, sekä GDS-malli, joka lähestyy analyysiä genrejen, diskurssien ja tyylien kautta. Tutkielmassa kävi ilmi, että samasta tapauksesta samaan aikaan raportoivat uutiset kertoivat tapahtumista hyvin vaihtelevin keinoin. Mm. adjektiivien ja muun kuvaavan kielen käyttö vaikutti merkittävästi siihen, millaisessa valossa Quinnin tapaus esitettiin. Mielipidekirjoitusten tapauksessa kirjoittajien omat mielipiteet ja tarkoitusperät vaikuttivat merkittävästi siihen, miten Quinnin tapausta käytettiin kirjoituksissa. Tutkimuksen tuloksia olisi mahdollistaa soveltaa esim. kriittisen medialukutaidon opetuksen yhteydessä. Koska tutkimus käsittelee sekä kriittisen diskurssianalyysin että entekstualisoinnin keinoja, voidaan tutkimuksen tuloksia käyttää soveltaen esimerkkinä erilaisten mediatekstien tulkinnassa.
The Rohingya people are the most persecuted minority in the world according to the United Nations. On 25 August 2017, a brutal military operation was launched by the Myanmar Army against the Rohingya civilians in the Rakhine State of Myanmar. Rohingya villages were set on fire, and various heinous crimes like torture, murder and rape were committed by the army as well as the local Buddhist mob. Around 700,000 Rohingyas, a large portion of whom were women and children, fled to the neighboring state Bangladesh to escape persecution. In the immediate aftermath of the violence, the Government of Bangladesh sheltered the refugees and provided humanitarian support. About two years after the crisis, on 11 November 2019, the prime minister of Bangladesh declared the Rohingyas a threat to both national and regional security. This statement indicates a change of pace in the official position of the state regarding the refugees. Since the media play a key role in forming or shifting the public opinion, this research aimed to understand how the Bangladeshi media portray the Rohingya people. Forty articles from the top four newspapers of Bangladesh were analyzed in this regard. At the same time, the securitization framework was employed as an analytical tool. This research finds that the mainstream newspapers of Bangladesh utilize four broad frames to portray the Rohingyas: (i) Human interest, (ii) Attribution of responsibility, (iii) Securitization, and (iv) Conflict. The human interest frame is the most frequent frame across the analyzed articles followed by the attribution of responsibility frame, the securitization frame and the conflict frame. The English newspapers utilize the human interest frame more frequently than the Bengali newspapers. On the other hand, the securitization frame is more common in the Bengali newspapers than their English counterparts. Interestingly, the securitization frame begins to appear in the articles from 2018 onward, meaning there has been a shift in the media framing of the Rohingyas since the 2017 crisis. This research adds to the existing literature by bringing new insights into the securitization of the refugees and the changing nature of media framing in Bangladesh on the Rohingya issue.
News media share gatekeeping power with social media platforms and audiences in the digital news environment. This means news media is no longer the sole gatekeeper when gatekeeping is viewed post-publication, that is after news content has been published and entered circulation. In this study, we approach interacting and commenting on social media as post-publication gatekeeping practices. This means gatekeeping materialises as and in social interaction, as conversational gatekeeping. We engaged in a quantitative and qualitative analysis of Instagram posts and comments on Finnish newspapers’ Instagram accounts during a period of one year (April 2019–March 2020) to explore how conversational gatekeeping emerges in the increasingly visual and multimodal social media environment. We contribute to the emerging stream of post-publication gatekeeping research by showing how multimodal Instagram content initiated four different styles of performing conversational gatekeeping: affirmative, critical, corrective, and invitational styles. Our typology helps to understand the social interactional relationship between news media and their audiences in general, as well as the micro-level practices of post-publication gatekeeping in particular.
Britannia ja sen eri maat ovat unionin pitkän historian kuluessa kohdanneet lukuisia muutoksia ja haasteita. Viimeaikaisimmat näistä haasteista ovat liittyneet esimerkiksi siihen miten unionia ja sen maita hallitaan: vuonna 1997 unionin valtaa hajautettiin sisäisille paikallishallinnoille, jonka jälkeen muun muassa Wales on saavuttanut laajemmat oikeudet omien lakien säätämiseen ja Skotlanti on syksyllä 2014 äänestämässä mahdollisesta itsenäisyydestä. Tällaiset kehitykset herättävät kysymyksiä siitä, miten unioni nykyään toimii, kuinka vahvasti sen eri maat ovat sidoksissa toisiinsa, ja miltä sen tulevaisuus näyttää. Tämän tutkielman tarkoitus on tarkastella sitä, miten Britanniaa ja brittiläisiä identiteettejä rakennettiin englantilaisissa, skotlantilaisissa ja walesilaisissa sanomalehdissä vuosina 2010 ja 2011, jolloin merkit tällaisista poliittisista kehityksistä nousivat otsikoihin. Sanomalehdet tarjoavat mielenkiintoisen tutkimuskohteen, sillä niiden kautta lukijoille tarjotaan kuvaa siitä millaisia Britannia ja sen eri identiteetit ovat nykyään ja tulevaisuudessa. Tutkielman aineisto koostuu lehtiartikkeleista jotka on kerätty kolmesta brittiläisestä sanomalehdestä. Metodina toimii kriittinen diskurssianalyysi, jonka pohjalta tarkasteltiin sitä miten lehdet konstruoivat eri identiteettejä, miten kyseiset identiteetit sekoittuivat ja menevät päällekkäin, ja miten Britannian ja sen eri maiden tulevaisuutta rakennetaan ja kuvataan. Tutkimuksen tuloksista selviää, että sanomalehtien identiteettirakennus oli harvoin yksinkertaista tai ilmiselvää. Konstruoitujen identiteettien rajat eivät olleet selkeitä, vaan esille nousseet identiteetit olivat usein päällekkäisiä ja toisiinsa kietoutuneita. Rakennetuista identiteeteistä Wales näytti läpikäyvän muutoskautta yhtenäisemmän ja itsevarmemman Walesin suuntaan, joskin myös tämä uusi Wales oli tyytyväinen osaansa yhtenä unionin maana. Vastaavasti skotlantilainen identiteetti ilmeni irtaantuvan muusta unionista, ja konstruoitui suurelta osin Skotlannin ja muun unionin erojen varaan. Englantilainen identiteetti puolestaan nousi esiin lähinnä vain tiettyjen, nimenomaisten olosuhteiden vaikutuksesta, joskin myös Englanti tuntui ajautuneen tilanteeseen jossa sen oli entistä selvemmin tunnustettava oma erilaisuutensa. Siinä missä yhtenäinen brittiläinen identiteetti oli artikkeleissa läsnä, varsinkin sen rakennusprosessi esiintyi varsin tavanomaisena ja luonnollisena prosessina. Lehtiartikkelit myös sallivat lukijansa kuuluvan useampaan kuin vain yhteen identiteettiin samanaikaisesti, mahdollistaen tilanteen jossa lukijan ei tarvitse valita vain yhtä.
Traditional newspaper journalism is in a state of crisis and there have been several attempts to overcome this. Many discourses have reiterated the triumphal march of a digital revolution in newspaper journalism and anticipated the end of the print newspaper. This moment calls for an in-depth analysis of reader habits of news consumption and use in order to understand the audiences for journalistic output and their relationship with the journalistic objects. In this study, we adopt a multi-method approach, integrating (1) qualitative content analysis of student essays dealing with the physicality of printed and online newspapers, (2) ethnographic observation of the use practices of readers and (3) expert interview. The findings show that informants perceive print and online newspapers as objects with which they have a different experience and highlight the need to develop bridging strategies combining print and digital media in order to overcome the crisis facing printed news media.
Australian alkuperäiskansalaiset, Aboriginaalit, saapuivat Australian mantereelle noin 40 000 – 50 000 vuotta sitten ja asuttivat sen. Ennen siirtolaisten saapumista, Aboriginaalit elivät useissa eri heimoissa, joilla oli jokaisella omanlaisensa ekonomiat, jotka siirtolaisten saapuminen onnistui tuhoamaan. Australian alkuperäiskansalaisten määrä väheni ankarasti väkivaltaisten hyökkäysten, joukkomurhien ja sairauksien vuoksi. Australialla kesti miltei puolitoista sataa vuotta päästä tasapainoon, jossa alkuperäiskansalaiset ja muut Australian asukkaan pystyivät elämään yhdessä. Tutkimukseni tarkoitus on analysoida yleisellä tasolla, miten Australian Aboriginaaleja kuvataan australialaisessa mediassa 2020 luvulla. Tutkimuskeinona käytin multimodaalista kriittistä diskurssianalyysiä sillä tutkimukseni aihe koskee voimasuhteita Australian Aboriginaalien ja muiden australialaisten välillä, ja tutkimuksessa analysoin multimodaalisia elementtejä. Viitekehyksenä tutkimuksessa käytin Fairclough’n periaatteita kriittisestä diskurssianalyysistä. Tutkimus päätyi tulokseen, jossa Aboriginaalit kuvattiin samanarvoisina kuin muut Australian asukkaat, mistä saatiin pääteltyä, että diskurssi Aboriginaali Australialaisista on muuttumassa positiivisemmaksi ja tasa-arvoisem- maksi. Tutkimuksesta voisi olla hyötyä vähemmistödiskursseja, erityisesti alkuperäiskansoja käsittelevissä tutkimuksissa. Tutkimus on tehty melko yleisellä tasolla, joten se voisi tarjota pohjan laajemmalle ja yksityiskohtaisemmalle tutkimukselle Australian alkuperäiskansalaisista ja heidän kulttuuristaan. Tutkimuksella on myös mahdollista avartaa katsetta ja tuoda esille tietoa Australian alkuperäiskansalaisista ja heidän historiastaan, ja siitä miten se vaikuttaa siihen, miten heidät hahmotetaan mediassa.
This article explores how the time spent on the Internet is associated with printed and online newspaper reading. The direct and moderating effects of gender are especially investigated. The survey data (N = 612) collected from Finland in 2011 are analysed by using hierarchical regression modelling. The results of the study show that Internet use has a displacement effect on printed newspaper reading but only among male respondents. In contrast, results show that more women spend time on the Internet the more frequently they also read printed newspapers. This finding is in line with the so-called efficacy hypothesis. No similar moderating effect of gender was found when exploring online newspaper reading. However, it was noted that men read more online newspapers than women. Lastly, the results of this study call for further investigations on other interaction effects, which have capacity to clarify how one medium can substitute and displace the other.
People are often exposed to propaganda. However, propaganda provides prejudiced and subjective data, which aims at spreading points of view, arguments and facts to mold public opinion. As research on propaganda has shown, political leaders often spread inimical images of states with other political aspirations through propaganda. As a consequence, people construct stereotypes. Stereotypes represent a fixed pattern of perceiving and interpreting information; an established attitude towards events, actions, behavior. Historical examples prove that stereotypes about other ethnicities are transmitted from generation to generation and appear to be very viable. In this regard, Finland and Soviet Karelia represent a special case for analysis because of their interconnected and interdependent historical and cultural background. The main aim of the research is to examine propaganda in the Soviet Karelian newspapers in the 1920s and 1930s, and what stereotypes about Finns were spread at that period. The current research is qualitative. After discussing theories on propaganda and stereotypes and elucidating the historical background of Karelia, framing analysis is used for analyzing articles in the Soviet Karelian newspapers. The findings show what images of the Finns were constructed and spread in the region by the Soviet Karelian newspapers. The newspapers emphasized the difference between the red and the white Finns, provided argumentation and thus, created stereotypes about the neighbors. No opposing points of view in the press which made the stereotypes more vital were offered. As the research shows, the constructed stereotypes were in fact an important part of Soviet propaganda.