Kaikki aineistot
Lisää
Tutkielmani pääaiheena on millaisena naistaiteilijoiden asema taiteen kentällä 2000-luvun alun Suomessa näyttäytyy naistaiteilijoiden omien kokemusten, näkemysten ja aiheeseen liittyvän muun kirjallisuuden valossa. Lähestyin kysymystä erilaisten tekstien, osalle kuvanveistäjäliiton naisjäsenelle suunnatun kyselyn ja omien kokemusteni pohjalta heränneiden ajatusten kautta. Kirjoitelma koostuu kolmesta osasta. Ensimmäinen osa muodostuu eri lähteistä poimituista teksteistä, jotka käsittelevät naiskäsityksiä, naisen asemaa yhteiskunnassa, suomalaisia naistaiteilijoita, taiteen tekemisen tavoissa tapahtuneita muutoksia ja feminististä teoriaa. Toinen osa sisältää kyselyn, edeten sen lähtökohdista vastausten analysointiin ja tulkintaan ja poiminnoista muiden tutkijoiden käsityksistä naistaiteilijan asemasta Suomessa. Kolmannessa osassa kerron itsestäni, omasta taiteestani ja pyrkimyksistäni päästä taiteen kentälle ja sen herättämistä ajatuksista. Päätännössä luon kuvaa naistaiteilijan asemasta taiteen kentällä 2000-luvun alun Suomessa ja siihen vaikuttaneista tekijöistä koko aineiston perusteella. Kyselyyn vastanneista kuvanveistäjistä osa oli erittäin tyytyväisiä asemaansa, osa kohtalaisen tyytyväisiä ja osa koki jääneensä syrjään. Menestyneet olivat saaneet tunnustusta ja apurahoja. He toimivat, tai olivat toimineet, taiteen kentän keskiössä. Syinä hyvään asemaan pääsyyn pidettiin muun muassa omaa ahkeruutta, säännöllistä näyttelyiden pitämistä ja aktiivista toimintaa taiteilijaseuroissa ja liitoissa. Tasa-arvoa pidettiin melko hyvänä. Kodin ja lastenhoito ja taiteen tekeminen oli pystytty yhdistämään hyvin tai kohtalaisesti, mutta ristiriitaisiakin tunteita tilanteen johdosta oli koettu. Apurahojen määriin ja summiin toivottiin korotuksia, jotta taiteen tekemiseen olisi paremmat edellytykset. Naistaiteilijan aseman kohentumiseen taiteen kentällä koko aineiston pohjalta voidaan katsoa johtuvan taidekäsitysten ja taiteenteko tapojen muuttumisen myötä, uuden historiankirjoituksen ja taiteen tutkimuksen ansiosta, joka huomioi myös naiset, ja naistaiteilijoiden oman aktiivisen toiminnan seurauksena.
Hallitusohjelmaan sisältyy kirjaus naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelman laatimisesta. Oikeusministeriö asetti 28.1.2020 torjuntaohjelman valmistelua varten poikkihallinnollisen työryhmän. Ohjelmavalmistelussa on huomioitu mm. Istanbulin sopimuksen toimeenpanoa valvovan GREVIOn Suomelle antamat suositukset, olemassa olevat torjunta- ja toimenpideohjelmat ja strategiat sekä muu teemaan liittyvä hallitusohjelmavalmistelu, kuten seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus, arviomuistiot kunniaan liittyvän väkivallan ja naisten sukuelinten silpomisen erilliskriminalisoinnin tarpeesta, lähestymiskieltolainsäädännön tarkastelu, ihmiskaupan vastainen poikkihallinnollinen toimintaohjelma sekä sovittelun ja vaihtoehtoisten konfliktinratkaisumenetelmien tilanteen tarkastelu, ml. lähisuhdeväkivallan sovittelu. Ohjelman läpileikkaava teema on väkivallan ennaltaehkäisy. Väkivallan muodoista ohjelmaan on sisällytetty kunniaan liittyvä väkivalta ja digitaalinen väkivalta. Lisäksi painotetaan väkivallan tekijöiden kanssa tehtävää työtä sekä esitutkinta- ja rikosprosessin sekä rikosseuraamusalan viranomaisten osaamisen kehittämistä. Ohjelman toimeenpanoaika on vuoden 2020 syksystä vuoden 2023 kevääseen. Työryhmä seuraa ohjelman toimeenpanoa ja laatii ohjelman toteutumisesta raportin alkuvuodesta 2023. Lisäksi ohjelman toteutumisesta teetetään ulkopuolinen arviointi.