Kaikki aineistot
Lisää
Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen Laila Hirvisaaren romaania Minä, Katariina (2011). Tutkimusongelmani on, löytyykö Minä, Katariinasta sukupuolijärjestelmän rajoja rikkovaa feminiinisyyttä tai maskuliinisuutta, eli voivatko teoksen miehet ja naiset astua alueille, joita pidetään perinteisesti toiselle sukupuolelle kuuluvina. Hypoteesini mukaan Minä, Katariinan päähenkilö Katariina peilaa omaa naiseuttaan aviomiehensä Pietarin epäonnistunutta mieheyttä vastaan. Esitän, että teoksen vahvojen naishahmojen vastapareina Minä, Katariinan mieshahmot ovat heikkoja miehiä. Työssäni pääpaino on sukupuolen, niin feminiinisyyden kuin maskuliinisuuden piirteiden analyysissä. Tarkastelen kohdeteosteni maskuliinisuuksia keskittymällä teoksissa esiin nouseviin miehen malleihin, rooleihin ja odotuksiin sekä seksuaalisuuteen ja suhteisiin teoksen naisiin. Samoin tutkin teoksessa esitettyä naiseutta, naisen rooleja kuten äitiyttä, ja naisten suhdetta valtaan. Tutkielmani tuloksissa havaitsin perinteisten sukupuolirajojen rikkomisen olevan teoksen henkilöhahmoille mahdollista, mutta haastavaa. Minä, Katariinan naiset representoituvat vahvoina ja moniulotteisina hahmoina, jotka kapinoivat heille asetettuja sukupuolirooleja vastaan. Minä, Katariinassa sukupuoli näyttäytyy kokoelmana piirteitä, joita sekä naiset että miehet toteuttavat vaihtelevasti. Teoksen naisista löytyy sekä perinteisiä, äidillisiä naishahmoja että naiseuden piirteitä vaihtelevasti toteuttavia, maskuliinisia naisia. Teoksen miehet eivät ole vain hegemonisen maskuliinisuuden toteuttajia, vaan erityisesti Pietarissa näkyy miesfeminiinisyyttä.
Tutkin kandidaatintutkielmassani feminiinisyyden representaatioita Hayao Miyazakin ohjaamasta ja käsikirjoittamasta animaatioelokuvasta Prinsessa Mononoke (1997). Tutkielmassani haluan selvittää, miten feminiinisyys, naiseus ja niiden suhde representoituu teoksissa sekä millaisia valta-asetelmia eri tutkimuskohteiden välillä on. Haluan myös selvittää, miten henkilöhahmojen toimijuus ja ulkoinen olemus eroavat ja liittyvät toisiinsa. Tutkin ja analysoin elokuvaa feministisestä näkökulmasta, sekä tarkastelen aineistoa kyseenalaistaen ja osoittaen löytämiäni havaintoja. Tutkimusmenetelmäni ovat kuva-analyysi ja lähiluku feminismin ja representaatioiden näkökulmasta. Tutkin erityisesti tutkimuskohteiden olemuksen ja toimijuuden välistä suhdetta: Olemukseen liittyy kysymykset henkilöhahmoihin suhtautumisesta sekä ulkonäöstä. Toimijuuden tutkailu kattaa tutkimuskohteiden funktion ja käyttäytymisen tarkastelun.
Erilaiset mediat ovat jatkuvasti läsnä nykyihmisen arjessa. Representaatioiden kautta muun muassa lastenohjelmat välittävät ideoita ja käsityksiä, jotka vaikuttavat edelleen katsojan maailmankuvaan. Myös sukupuolikäsitykset muovautuvat ympäristöstä opittujen normien kautta. Kulttuurisesti konstruoidun sosiaalisen sukupuolen osina myös maskuliinisuus ja feminiinisyys ovat luonteeltaan liikkuvia, ja niitä koskevat käsitykset muuttuvat eri konteksteissa. Sukupuolia kahtiajakavat ja rajoittavat käsitykset vaikuttavat suoraan siihen, millaisiksi yksilö kokee mahdollisuutensa yhteiskunnassa, joten on tärkeää tutkia sitä, millaisia representaatioita niistä näemme eri medioissa. Tässä tutkielmassa tarkastelen, millaisia maskuliinisuuden ja feminiinisyyden representaatioita animaatiosarjan Avatar: Viimeinen tuulentaitaja (Yhdysvallat/Nickelodeon 2005-2008) henkilöhahmot Avatar Aang, Sokka, Katara ja Toph Beifong tarjoavat. Analysoin näiden henkilöhahmojen suhtautumista maskuliinisiin ja feminiinisiin piirteisiin itsessään ja toisissaan sekä sitä, miten heidän käsityksensä muuttuvat sarjan aikana. Kriitikoiden ylistämä Avatar: Viimeinen tuulentaitaja oli suosittu jo ilmestyessään, ja on vuosien aikana vain kasvattanut suosiotaan. Sarjan fiktiiviseen maailmaan sijoittuvaa uutta sisältöä on tehty tasaisesti alkuperäisen sarjan ilmestymisen jälkeen ja tehdään edelleen, mutta tieteellisiä tutkimuksia suosiosta huolimatta ei ole paljonkaan. Analyysini kannalta tärkeimmät käsitteet ovat maskuliinisuus ja feminiinisyys siten kuin ne länsimaissa perinteisesti määritellään sekä representaatio. Olen myös hyödyntänyt henkilöhahmoteoriaa Essi Variksen (2019) näkemyksiä seuraten. Lisäksi käytän Francis Agnolin (2020) käsitettä animated bodyscape, jonka hän on johtanut Nicholas Mirzoeffin (2005) käsitteestä bodyscape. Analyysimetodeinani ovat sisällönanalyysi sekä lähikatselu. Tutkimuksessa selvisi, että Avatar: Viimeinen tuulentaitaja esittää maskuliinisuuden ja feminiinisyyden melko modernilla tavalla. Tietyt ominaisuudet eivät ole vahvasti sidoksissa vain toiseen sukupuoleen, vaan jokaisessa henkilöhahmossa yhdistyvät omalla tavallaan sekä maskuliiniset että feminiiniset piirteet. Maskuliinisuus ja feminiinisyys täydentävät toisiaan harmonisesti eivätkä ole ristiriidassa, eikä maskuliinisuus jätä feminiinisyyttä hierarkisesti varjoonsa. Vaikka kulttuurinen paine pyrkii välillä erottelemaan ne toisistaan ja pakottamaan yksilön toteuttamaan pelkästään maskuliinisia tai pelkästään feminiinisiä ominaisuuksia, on jopa suositeltavampaa ajaa rohkeasti omia näkemyksiä eteenpäin ja olla ylpeä omasta persoonallisuudesta.
UniTed on Teddy boy- tyylistä inspiroitunut kevät/kesä mallisto naisille.Mallistossa yhdistyy perinteinen teddy boy- vaatetus ja klassinen feminiinisyys, sekä menneisyys ja nykyisyys. Suunnittelun lähtökohtia olivat naisellisuus, tyylikkyys ja pyrkimys luoda nykyaikaista suunnittelua menneisyydestä lainaillen.
Using the method of empathy-based stories, the study aims to bring forth thoughts of 15-year-old girls about gettingon a diet (=losing weight). These thoughts can be used in designing health counselling for girls. The goal of the study is to discover both factors that protect young girls from the desire to be thinner and factors that predispose to dieting. Moreover, the objective is to find out how a girl sees her body as she starts or does not start to diet. The material of the study, collected by the method of empathy-based stories, consists of 11 responses to a story frame. The method of empathy-based stories is a means of collecting data in qualitative research. In the method, the interviewee identifies with the situation described in the story frame and writes a continuation for it. 11 15-year-old girls formed the study group. The data was collected in July 2006. The most central factor predisposing to dieting turned out to be low self-esteem. A girl with low selfesteem is more prone to external impulses influencing the decision to diet. Dissatisfaction with their bodies, comparing themselves to thinner girls, and being teased for their weight are other central factors subjecting girls to dieting. The most vital factor keeping a girl from dieting turned out to be high self-esteem, which protects a girl from external predisposing factors. Receiving positive feedback from other girls on her figure, an acquired, constructive outlook on health, and comparing herself to heavier girls are other essential factors inhibiting a girl from dieting. A girl getting on a diet sees herself as fat, ugly and disproportioned. She feels that by dieting she would become admired and better-looking. A girl not getting on a diet, while not entirely happy with all of the features of her body, is nonetheless content with her figure and thinks everyone is different. A public health nurse has the opportunity to build a girl's self-esteem and strengthen her contentment with her body. It is important to develop working methods which build self-esteem and, in addition to the girl, also take into accountthe youth community and culture.
Opinnäytetyön aiheena oli suunnitella naisellinen ja hauska tekstiiliprinttimallisto valmiina oleviin tuotteisiin tuotemerkille Riiminka Design. Työ jakaantui tiedonhankintaan ja produktiiviseen osioon. Koska yrityksen on haasteellista yhdistää printeissä kohderyhmän haluama naisellisuus sekä itse suosimansa hauskuus, selvitettiin, mitä näihin itsestään selvinä pidettäviin teemoihin kuului. Muita tiedonhankinnassa käsiteltäviä aiheita olivat strategisten ryhmien analyysi Riimingan kilpailijoiden kartoittamiseksi, kohderyhmäluokittelut yrityksen kohderyhmän tarkentamiseksi sekä haastattelu ja havainnointi kohderyhmän toiveiden selvittämiseksi. Saatujen tulosten pohjalta suunniteltiin produktiivisessa osiossa printtimallisto. Yritykselle esiteltäviksi valikoitui kolme konseptia flora ja fauna, sykli sekä matka, joissa on yhteensä 30 printtimallia esittäviä sekä abstrakteja printtejä. Konseptit pohjautuivat naisellisuuteen ja hauskuuteen. Erilliset strategisten ryhmien analyysit vaatteista ja asusteista tehtiin jakamalla kilpailevat yritykset ryhmiin. Kohderyhmäluokitteluista tutkittiin eri typologioita, joihin yrityksen kohderyhmä sijoitettiin määrittelyä varten. Naisellisuutta ja hauskuutta selvitettiin monien eri tekijöiden kuten määritelmien, värien ja symbolien kautta. Teemahaastattelulla ja havainnoinnilla tarkennettiin kohderyhmän mielipiteet teemoista, jotka analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä. Muotoiluprosessi toteutettiin ideoimalla ja luonnostelemalla eri menetelmillä. Kohderyhmä halusi ennemmin abstraktia ja naisellista printtiä, yritys puolestaan esittävää. Tärkeimmäksi muotoiluprosessia ohjaavaksi tekijäksi nousi abstraktin naisellisen ja esittävän hauskan printin yhdistely. Haastattelu myös paljasti, että naisellisuuden tulisi esiintyä vaatteissa mallina, leikkauksena sekä väreinä ja hauskuuden yksityiskohtina, printteinä ja väreinä.
Recent studies have shown that the politics of self–presentation was a contentious issue among feminists. This article, which is based primarily on oral histories, addresses how Finnish second– wave feminists viewed the meanings of dress and appearance for their identity. The focus is on those who believed that feminist ideology liberated them to embrace their femininity and argues that Finnish feminist views about dress liberated women from the orthodox Marxist, pro–Russian Soviet political ideology of the Taistoist movement that was popular among young people in the 1970s, yet also from traditional, conservative female education at home and in school.
TIIVISTELMÄ Vallinmäki Mirva 2011. Fantasiaverkkopelit ja sukupuoli Opinnäytetyö. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu. Kulttuuriala. Kuvataiteen koulutusoh-jelma. Sivuja 22 Liitteitä 13 Opinnäytetyöni aiheena ovat naisten ja miesten väliset ulkonäölliset erot Massiivisissa monen pelaajan verkkoroolipeleissä. Media ja arkinen elämismaailma ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Media ei ainoastaan toista olemassa olevia konventioita, vaan myös muovaa havainnointiamme ja ajatteluamme. Kiinnostavaa on, miten sukupuolta ilmaisevat näkyvät piirteet sijoittuvat tähän median ja arkielämän väliseen dialogiin Tutkimuskysymykseni on: kuinka naisten ja miesten kuvaukset Massiivissa monen pelaajan verkkoroolipeleissä eroavat toisistaan? Opinnäytetyöni teososana on digitaalinen piirustus, jossa kuvaan fantasiatyylisen mies- ja naishahmon vastakkaisen sukupuolen kuvauksille tyypillisillä tavoilla. teoksessani tutkin totuttuja esitystapoja käänteisen toistamisen kautta. Fantasia-aiheisessa peliympäristössä olisi runsaasti tilaisuuksia kokeilla rajoja ja haastaa totuttuja käsityksiä, mutta pelit tyytyvät toistamaan valtavirtamediassa ja kulttuurissa yleisesti tutuksi tulleita kaavoja feminiinisyyden ja maskuliinisuuden kuvauksissa. Ne piirteet, jotka on totuttu tuntemaan maskuliinisena, säilyvät normina ja feminiinisyys on – aivan kuten muussakin mediassa – maskuliinisuuden puutetta, sen näennäinen vastakohta. Hahmojen toisin, käänteisesti toistaminen toi esiin myös perusteita sukupuolten vakiintuneille esitystavoille. Jos halutaan roolipelin hahmojen sukupuolen olevan ulkonäön perusteella tunnistettavissa, tunnistamisen mahdollistavia piirteitä on oltava kuvauksessa mukana – vaikka tunnuspiirteet olisivatkin keinotekoisia, kulttuurillisesti rakennettuja.
Olen tässä maisterintutkielmassa tarkastellut kotimaisten taiteilijanaisten käyttämiä tapoja käsitellä sukupuolta omakuvissa feministis-teoreettisesta näkökulmasta. Tavoitteenani oli lukea tutkielma-aineistosta vastarintaista sukupuolen tekemistä ja katsoa omakuvissa esitettyä naissukupuolta konventionaalisen representaation yli. Keräsin tutkielman aineiston Kansallisgallerian kokoelmahausta omakuvaan liittyviä hakusanoja käyttäen. Aineistoksi muodostui 85 teoksen kokonaisuus, josta 20 teosta luen tässä tutkielmassa. Teokset ovat vuosilta 1892–2010. Analyysimenetelminä käytin vastakarvaan lukemista sekä visuaalisen kulttuurin tutkijan Annamari Vänskän kehittämää vikuroinnin käsitettä. Luin aineistosta esiin kolme tapaa käsitellä sukupuolta: häiritty konventionaalinen sukupuoliesitys, häivytetty sukupuoliesitys sekä odotusten ulkopuolella suoritettu sukupuoliesitys. Näitä tapoja keskustelutin teosten kautta feministiteoreetikko Judith Butlerin sukupuolen performatiivisuutta käsittelevän teorian lävitse. Luentani mukaan taiteilijanaiset tekivät näkyväksi sukupuolen stereotypioita ja kohdistivat niihin kyseenalaistavaa prosessointia liioittelun ja suureellisen imitoinnin keinoin. Niin ikään he häivyttivät sukupuolta aktiivisesti ja pettivät katsojan odotuksia. He myös kiusaannuttivat, kriisiyttivät, vikuroivat vastaan ja jopa kieltäytyivät ’sukupuolisäännöistä’ tai vastaavasti dramatisoivat niitä väärintoistamalla ja parodioimalla. Lisäksi he käyttivät feminiinisyyttä, maskuliinisuutta ja androgyniaa sukupuolen tuottamiseen vallattomasti ja rikkoivat sukupuolen yhtenäisyyden ja ’todellisuuden’ illuusiota. Nostan tämän tutkielman keskeisimmäksi tulokseksi sen, kuinka omakuva vallan välineenä yhdistyi omakuvan kykyihin artikuloida naisen ihmiskuvasta. Omakuvassa vallattomasti ja vikuroivasti esitetty sukupuolen toteuttaminen on osoitus ihmiseksi käsitteellistyvästä naiseudesta samalla, kun taiteilijanaiset ylittivät kahden sukupuolen kahlitsevuuden. Tutkimusaineisto osoittautui potentiaaliseksi myös laajemmalle tutkimusasetelmalle ja ehdotankin jatkotutkimukselle tutkimukseni esiin tuomien kysymysten esittämistä kehon sekä toimijuuden näkökulmista, ja näiden kautta tapahtuvaa tarkastelua omakuvan vikuroinnista ja kyvyistä vastadiskurssien luomiselle.
Alopecia areata, tutummin pälvikalju, on autoimmuunisairaus, jota esiintyy noin yhdellä tuhannesta ihmisestä. Sitä esiintyy kaikenikäisillä, yhtäläisesti niin lapsilla, naisilla kuin miehilläkin. Alopecia koetaan sairautena, jolla on merkittävä vaikutus elämään ja kokonaisvaltaiseen terveyteen. Yhtäkkinen hiustenlähtö koetaan sokkina ja häpeän tunne on tavallinen. Koska alopecia ei ole yleinen sairaus, harvalla on siitä ennestään tietoa. Alopecia vaikuttaa negatiivisesti elämänlaatuun erityisesti psykologisen, emotonaalisen ja sosiaalisen elämän osa-alueilla. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata alopecia areatan yhteyttä naisen elämään, elämänlaatuun ja minäkuvaan. Opinnäytetyö on toteutettu yhteistyössä Pohjois-Suomen Alopeciayhdistyksen kanssa. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa suomenkielistä tutkimustietoa aiheesta ja lisätä ihmisten tietoutta alopeciasta sairautena. Tutkimus voi toimia myös vertaistukea antavana materiaalina alopecia areataa sairastaville. Tämä opinnäytetyö on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusta varten on haastateltu neljää eri ikäistä alopeciaa sairastavaa naista. Haastattelut toteutettiin yksilöllisinä teemahaastatteluina ja analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin mukaisesti. Opinnäytetyön tietoperustassa käsitellään naiseutta, tutustutaan alopeciaan sairautena ja käydään lyhyesti läpi teoriaa hiusten normaalista kasvusta. Tietoperustassa tutustutaan myös jo olemassaoleviin alopecian psykologisia vaikutuksia käsitteleviin tutkimuksiin. Tuloksissamme käy ilmi, että alopecialla on merkittävä yhteys naisen elämänlaatuun ja identiteettiin. Alopecia vaikuttaa naisen minäkuvaan negatiivisesti, aiheuttaa stressiä, ahdistusta ja pelkoa sairauden etenemisestä. Naiseuden löytäminen alopecian myötä koetaan vaikeana ja naisellisuuden korostaminen on haastavaa. Alopecialla on myös yhteys elämänlaatuun monella tavalla. Alopeciaa sairastava kohtaa erilaisia asenteita ja ennakkoluuloja. Peruukin käytön koetaan rajoittavan elämää ja korvaavat hiukset ovat taloudellisesti kalliita.
This article investigates the construction of gender identities of Pakistani men and women Facebook users given that Facebook has emerged as the prime social media platform through which Pakistani users interact. By employing thematic analysis and taking insights from theory of performativity and intersectionality, the findings of the interview data suggest that the formation, negotiation, and expression of gender identities on Facebook occurs through complex interplay between the discourses of religion, class, culture, and tradition. In some cases, Facebook highlighted the reproduction of the prevalent cultural models of masculinity and femininity while in other cases; there was resistance to the existing socio-religious cultural norms of the society.
Opinnäytetyöni käsittelee vanhuutta sekä naiseutta symbolisella tasolla. Keskeiset elementit kuvissani ovat feminiinisiä elementtejä, joiden kautta tutkin suhdettani vanhenemiseen sekä naiseuteen. Feminiiniset elementit kuvissani ovat vanhoja hedelmiä, jotka edustavat kohtua. Luonto toistaa samoja elementtejä, joita naisessa on. Hedelmissä toistuvat naisten sukupuolielimien kaava, naisen kohtu on päärynän muotoinen. Naisen sukupuolielimiin viittaavat muodot hedelmissä korostavat naisen ruumiillisuutta. Hedelmä/kohtu ilmaisee naisen luontoa, ei alistuvan herkkänä vaan vallankumouksellisen tehokkaana, itsenäisenä ja sukupuolestaan tietoisena voimana. Pyrkimykseni on ollut taiteen kautta tutkia naisen elämänkaarta ilman välivaiheita sekä omia naiseuteen liittyvien pelkojen kohtaamista. Olen seurannut hedelmän omaa vanhenemisprosessia sekä sen kautta pohtinut ihmisen vanhenemisessa usein tapahtuvaa mielen palaamista lapsuuteen sekä siihen mistä olemme tulleet. Ruumiinkuvan kehittyminen alkaa jo sikiöasteella, joten naisen ruumiin metamorfoosi ilman välivaiheita, oli mielestäni mielenkiintoinen variaatio. Olen halunnut yhdistää kaksi asiaa, joista toinen on silmillä havaittu ja toinen piilossa. Lopputulos on taiteellinen teos omasta näkemyksestäni naiseuteen sekä vanhuuteen.
In this paper the focus is on the representations of “middle-aged” or “aging” women streamers in western media. I analyze discussions in Western online media around a case of Chinese DouYu live-streamer. “Qiaobiluo Dianxia,” as her streamer name goes, became a topic in Western media after a glitch in her live stream revealed her to be a middle-aged woman, rather than young woman she was assumed to be. The discussions are analyzed with critical discourse analysis. It is argued that the aging bodies of women, both their presence and absence, should be read and understood through toxic gaming culture and geek masculinity and the hegemonic discourse they constitute.
Denna magisteravhandling behandlar njutning som ett verktyg för skådespelarens arbete. Specifikt behandlar uppsatsen mina (Patrik Kumpulainen) erfarenheter med njutning i mitt arbete. Texten behandlar erfarenheter från mina fem år i teaterhögskolan, och min arbetspraktik vid teater Galeasen i Stockholm. Först definierar jag en konkret stund då jag bestämde mig för att arbeta med njutning på ett påtagligt sätt i min arbetsprocess, varefter jag dyker in i olika koncept och principer som fungerat för mig i mitt arbete under de senaste fem åren. Bland annat behandlas koncept som Flow, virtuositet, ord som fungerar och femininitet. Det sistnämnda i förhållandet till mitt alter ego som jag jobbade med i mitt konstnärliga slutarbete. Utöver det ifrågasätter jag också mitt eget behov för en allmängiltig metod som skulle fungera i allt skådespelararbete. Detta i förhållande till litteratur av David Mamet och Toby Cole & Helen Chinoy, samt intervjuer med svenska utbildningsprogrammets professor Aune Kallinen och teaterhögskolans vice-dekan Ville Sandqvist. Huruvida njutning ens kan fungera som en metod eller riktlinje behandlas också.
This study analyzes the emotional and aesthetic labor of Finnish military officers. It examines the kinds of valuations officers attach to the notion of an ideal soldier. The meanings that officers give to these ideals are explored within the wider framework of post-Fordist new work. The ideal soldier is traditionally considered to be physically capable and strong, rational, and in control—features culturally coded as masculine. An analysis of 108 military officers’ writings and 12 interviews showed that while the traditional masculine ideal still exists, a vast variety of valuations are related to new work. The notion of the new ideal worker includes attributes, such as empathy, emotional intelligence, and social skills, which are culturally coded as feminine qualities. These feminine valuations may work to female officers’ advantage. However, despite fractures in traditional masculine ideals, there are still some deeply rooted gender stereotypes that work to female officers’ disadvantage.
Orkidea – vartalokoru naiselle on matka naisellisuuteen ja seksikkyyteen. Matkalla sukelletaan myös burleskin viininpunaiseen maailmaan; kohti sen syvintä olemusta, jotta saadaan monipuolinen kuvan siitä, mikä on naisellista ja seksikästä. Työssä tutkitaan naisen vartaloa; sen symbolisia ja seksuaalisia merkityksiä, sekä myös vartalon historiaa. Toteutettu vartalokoru on lopputulema tästä tutkimusretkestä ja se kuvastaa kauneutta kaikkien naisten sisällä. Opinnäytetyössä keskitytään positiivisesti siihen, mikä tekee naisista niin vastustamattomia. Onko seksikkyyttä pitkät sääret, pienet jalat, leveät lanteet, terhakat rinnat vai tulinen katse? Vartalokorun tarkoitus on olla naisellinen, vartaloa kaunistava elementti, joka on esteettisesti miellyttävä ja myös käytettävä. Prosessin aikana tekijä on yhteydessä suomalaisiin burleskitanssijoihin ja pyytää heiltä palautetta matkan varrelta sekä haastattelun heidän suhtautumisestaan kehoonsa ja seksikkyyteen burleskin kautta. Tervetuloa mukaan nauttimaan naiseuden oikuista ja nautinnoista!
Ihmiset jaetaan perinteisesti kahteen sukupuoleen, naisiin ja miehiin. Useimmiten jako auttaa rakentamaan yksilön identiteettiä mutta toisaalta tiukka lokerointi voi kahlita mahdollisuuksia toteuttaa itseään haluamallaan tavalla. Femiinisyys tulkitaan automaattisesti naisten ja maskuliinisuus miesten ominaisuudeksi. Tutkielmassani pohdin näiden kahden puolen välimaastoja neljän opinnäytetyömaalaukseni pohjalta. Käsittelen kahta maalausta miehistä, joista toisella on osaksi naisen alusvaatteet ja mekko ja meikkiä. Toinen teemoista on naiskehonrakennus ja kolmas naiseuden ja miehisyyden raja.
Käsittelen tutkimuksessa japanilaisen Final Fantasy -konsolipelisarjan sukupuolikuvia. Sarjan hahmokuvastolle ominaisia ovat kehollisesti feminiiniset miessankarit sekä toimijuudeltaan vahvat naissankarit, jotka pohjaavat japanilaisen mangan ja animen bishonen-perinteestä ammentavaan sukupuoliestetiikkaan. Tutkimusnäkökulmassani Final Fantasy -hahmojen sukupuolirepresentaatiot asettuvat vertailusuhteeseen länsimaisen populaarikulttuurin sankariesitysten kanssa, mitä kautta niiden (länsimaisia) normeja haastavia piirteitä ja elementtejä luetaan auki. Sarjan sukupuolikuvia analysoidaan kolmen ydinaspektin – kehollisuuden, toimijuuden ja seksuaalisuuden – kautta, joille taustakontekstin muodostaa (populaari)sankaruuden tematiikka. Tutkimuksen teoreettisena perustana toimii konstruktionistinen sukupuoliteoria, joka kytkeytyy laajempaan queer-tutkimuksen sateenvarjokäsitteeseen; teoriakentän ytimeksi asettuu tutkimuksessa Judith Butlerin performatiivinen sukupuolimalli. Valitun teoriapohjan lähtökohtana on ajatus sukupuolesta kulttuurisesti rakentuneena konstruktiona, joka tuotetaan ajassa ja historiassa muuntuvien kulttuuristen käytänteiden kautta. Sukupuoli ei tässä ajattelumallissa ole pysyvä ja itsestäänselvä, biologisesti määräytyvä ominaisuus, vaan kulttuurisen tekemisen ja tuottamisen tulos. Teoriapohjan valossa Final Fantasy -sukupuolikuvia lähestytään kulttuuris-esteettisinä konstruktioina, jotka rakentuvat ja saavat merkityksensä kulttuurin ja aikakauden ehdoilla. Tarkastelun polttopisteeseen asettuvat Final Fantasy -hahmojen androgyynit piirteet ja elementit, jotka sekoittavat maskuliinisuuden ja feminiinisyyden, mieheyden ja naiseuden kategorioita (ja haastavat tätä kautta populaariviihteen (länsimaisia) sankarikonventioita). Tutkimusasetelmassa Final Fantasy -hahmot näyttäytyvät sankariesityksinä, jotka häivyttävät ja purkavat binaaristen sukupuolikategorioiden – kuten mies- ja naiskehon sekä mies- ja naisroolien – vastakohta-asetelmia ja rakentavat näin sukupuolten välille vahvaa tasa-arvoisuuden tematiikkaa.
Toteutin opinnäytetyönäni keväällä 2012 ihmisruumiin jäsentämistä käsittelevän valokuvasarjan Soma. Sarja koostuu kuvista alastomasta vartalosta, joinka ihoon oli piirretty kaaviokuvio sinisellä kynällä. Kaavion merkitystä ei ole avattu: oli se sitten anatomian oppikirjan kuvasta, vaatekaaviosta tai lihateollisuudesta. Tutkielmaosuus käsittelee suomalaisessa valokuvataiteessa sallitun alastonkuvan piirteitä ja käsitteellistämisen tapoja. Kyse on valokuvataiteessa kuvilla harjoitetusta vallankäytöstä. Hahmottelen mies- ja naiskuvaajien diskurssien eroja ja "kriittiseksi" esitetyn tulkinnan teennäisyyttä, suhteessa sukupuolentutkimuksen nykytilaan.
Kohdunpoisto on aihe, josta harvoin keskustellaan avoimesti, mutta joka koskee monia naisia. Koska kohdunpoisto on merkittävä gynekologinen leikkaus sillä voi olla vaikutusta naisen seksuaalisuuteen. Seksuaalisuus on edelleen tabu, eikä siitä käydä riittävästi keskustelua potilaan ja hoitajan välillä. Kohdunpoiston katsotaan yleensä vaikuttavan positiivisesti seksuaalisuuteen ja seksuaalisiin kykyihin, ja siihen suhtaudutaan yleensä tämän ajattelutavan myötä. Kohtu on sukupuolielin ja tämän elimen poistaminen ei aina merkitse positiivista muutosta naisen elämässä. Emme siis saa unohtaa, että joillekin potilaille kohdunpoisto aiheuttaa seksuaalisia toimintahäiriöitä, kuten halujen heikkenemistä tai puuttumista, kipuja, emättimen kuivumista tai orgasmin saavuttamiseen liittyviä ongelmia. Nämä haitat vaikuttavat negatiivisesti naisen seksuaalisuuteen. Koska leikkauksen jälkeiset fyysiset, lääketieteelliset, sosiaaliset, emotionaaliset ja psykologiset tekijät voivat kaikki vaikuttaa seksuaalisuuteen, monet naiset haluavat tietää kuinka kohdunpoisto vaikuttaa heidän leikkauksensa jälkeiseen seksuaalisuuteensa. Pelko leikkauksen jälkeisistä negatiivisista vaikutuksista voi laukaista ahdistuksen. Työn tarkoituksena on selvittää kuinka kohdunpoisto vaikuttaa naisen seksuaalisuuteen ja täten lisätä gynekologisten potilaiden kanssa työskentelevien tai seksuaaliterapiassa työskentelevien terveydenhuollon ammattilaisten tietämystä ja ymmärrystä aiheesta, sekä rohkaista terveydenhuollon henkilöstöä keskustelemaan arkaluontoisista aiheista, kuten seksuaalisuudesta, potilaiden kanssa. Aikaisempi tutkimus on tarjonnut perustan työlle ja netnografisen tutkimuksen kautta suomalaisten naisten kokemuksia kohdunpoiston jälkeisestä seksuaalisuudesta on haettu keskustelupalstoilta. Tuloksia on sittemmin verrattu ja niistä on tehty yhteenveto. Aikaisemman tutkimuksen tulokset ovat vain jossain määrin yhdenmukaisia netnografisessa tutkimuksessa esiintyneiden kokemusten kanssa, kuten leikkauksen jälkeiset toimintahäiriöt, leikkauksen tyyppi ja menetelmä, koettu orgasmi, parisuhde ja kommunikaatio. Siksi on tärkeää, että hoitajan ja potilaan välinen viestintä on avointa, rehellistä ja sisältää kaiken tiedon pitkällä aikavälillä.
Vahvat ja erilaiset naishahmot ovat aina kiehtoneet minua, ja siksi halusin tehdä opinnäytetyöni naisista. En ole ikinä pitänyt siitä, jos naisia, sen kummemmin kuin miehiäkään, lokeroidaan tai pyydetään käyttäytymään tietyllä tavalla. Stereotypiat ovat kulttuurin ja sosiologian pohjalta rakentuvia uskomuksia tietystä ryhmästä, ja ne muuttuvat yhteiskunnan mukana. Stereotypioita on hyvä kyseenalaistaa, jotta voisimme kehittyä tasa-arvoisempaan suuntaan. Ihmiset ovat kuitenkin aina yksilöitä ja omia persooniaan, vaikkakin biologia takaa molemmille sukupuolille omat erikoispiirteensä. Naisstereotypiat toimivat hyvin lähtökohtana taiteelliselle työlleni. Teetin kyselyn naisista työpaikallani Tanssikeskus Citydancessa otsikolla ”Naiset eivät…”. Kyselystä sain paljon stereotypisia vastauksia naisista ja niiden pohjalta kehittelin tanssijoilleni roolihahmot. Yhdestä tuli odottava äiti, toisesta karvainen nainen, kolmannesta rikas ja menestyvä nainen ja neljännestä luulosairas. Omalla humoristisella tavalla otimme kantaa kyseisiin stereotyyppisiin rooleihin, joita naisille usein annetaan, ja lopputuloksesta tuli onnistunut. Kokonaisuus oli toimiva, ja roolit olivat mielenkiintoisia. Odotushuoneen tekoprosessi oli antoisa ja mielenkiintoinen, vaikka aikataulu olikin tiukka. Ilmapiiri oli työryhmän kesken avoin ja positiivinen. Se teki harjoitusvaiheesta mielekkään ja antoi paljon niin minulle kuin tanssijoillekin. Suunnitteluvaiheessa opettelin luottamaan omiin ideoihini ja sain myös rohkeutta toteuttaa niitä. Matkan varrella opinkin paljon itsestäni ja työtavoistani. Prosessi, onnistunut lopputulos, ja positiivinen palaute kasvattivat itseluottamustani ja oma koreografinen tyylini selkiytyi.
Tämän tutkielman tarkoituksena on kuvailla nuorten naisten kokemuksia ja ajatuksia rintasyövän ensitiedon yhteydessä ja miten elämä muuttuu sen jälkeen. Opinnäytetyössä esitetyt kysymykset ovat: Miten ensitieto rintasyöpäsairaudesta vaikuttaa naiseen? Millä tavalla rintasyöpä vaikuttaa naisellisuuteen. Millaista on kirjoittaa avoimesti sairaudestaan blogissa ja mikä vaikutus sillä on rintasyöpää sairastavaan. Teoreettiseksi lähtökohdaksi olemme valinneet Katie Erikssonin käsitteen kärsimyksestä ja terveydestä. Aineisto kerättiin laadullisella dokumenttitutkimuksella joka perustuu neljään rintasyöpää käsittelevään blogiin. Käytetty analyysimenetelmä on laadullinen sisältöanalyysi. Tuloksesta ilmeni kolme teemaa: tieto rintasyövästä, naisen kehon muutokset ja syöpäblogit. Tuloksesta saimme selville että rintasyöpään sairastuminen vaikuttaa paljon persoonallisuuteen ja naisellisuuteen. Myös oman perheen suhtautuminen sairauteen herättää monia syviä tunteita, varsinkin kun perhe kohtaa sen tosiasian että kuolema saattaa erottaa heidät. Kaikki mitä vuosien aikana on yhdessä rakennettu saattaa yhtäkkiä olla vaakalaudalla ja voi kallistua kumpaan suuntaan tahansa. Tuloksesta käy myös ilmi että syöpäblogin kirjoittamisella tai muitten syöpäblogien lukemisella on sekä myönteisiä että kieltäisiä vaikutuksia. Positiivista saattaa olla että saa kontakteja muihin syöpäsairaisiin kun taas negatiivinen puoli voi olla siinä että toisten ajatukset ja tunteet eivät aina käy yhteen oman tilanteen kanssa.
Tämä opinnäytetyö tutki sosiaalisen median palvelu Instagramin naisoletettuihin kohdistamaa vallankäyttöä sekä feminiinisyyden aliarvostamisen kulttuuria. Tavoitteena oli tuoda esille Suomessa tapahtunein esimerkein sukupuolittuneita rajoituksia ja hierarkioita tekemällä näkyväksi niitä tuottavia mekanismeja. Alastomuuden ja seksuaalisuuden esityksiin suhtautuminen Instagramissa korostaa sekä käsitystä kahdesta vastakkaisesta sukupuolesta, että pelkoja seksuaalisuuteen ja sen julkisuuteen liittyen. Samalla kun mediakuvasto on täynnä julkisia alastomuuden esityksiä, sitä arvotetaan ja säännellään. Kirkon seksuaalikäsitys ja rakenteiden maskuliinijohtavuus näkyvät yhdysvaltalaissovelluksen käytänteissä. Kulttuurisena vaikuttajana Instagram jatkaa totuttujen ulkonäköön ja sukupuolioletukseen perustuvien esilläolon rajoitusten toisintamista. Ytimeen nousevat feminiinisyyden aliarvostamisen ilmiöt kuten naisylävartalon näennäisen peittämisen velvoite, kehonkoostumuksen ja alastomuuden seksualisointi sekä ulkonäkökeskeisen työn ja esilläolon paheksunta. Maskuliinisten ja feminiinisten piirteiden sitominen odotuksiltaan ja säännöiltään eriäviin suljettuihin kategorioihin todettiin paitsi kulttuuriseksi illuusioksi, myös rajoittavaksi kaikille identiteeteille. Tärkeimmäksi vaikuttamisen keinoksi nousivat uskomusten ehdollisuuden oivaltaminen sekä kuluttajapainostus esimerkiksi erilaisin kantaa ottavin kampanjoin. Kulttuuriin luodut tottumukset kuvaavat yhteisöjen ihmiskäsityksiä, mutta olemassaoloa ei voida koskaan täysin kuvata.
Sukupuoli on yksi keskeisimmistä aiheista videopeleistä puhuttaessa; luokka sen sijaan saa vain vähän huomiota osakseen. Tämä tutkimus kuitenkin yhdistää nämä kaksi, sillä sen tavoitteena oli selvittää kuinka videopelihahmojen sukupuolta ja luokkaa rakennetaan Assassin’s Creed: Syndicate -pelissä, joka sijoittuu pääasiassa viktoriaaniseen Englantiin. Pelistä valittiin kuusi hahmoa, joita analysoitiin sukupuolen ja luokan näkökulmasta karakterisointitaksonomiaa (characterisation taxonomy) käyttäen. Taksonomiaan sisältyi seuraavat kategoriat: fyysinen ulkonäkö, eleet ja liikkeet, tavanomainen käyttäytyminen, psykologiset ominaisuudet, puhe, sosiaalinen vuorovaikutus, ympäristö, affordanssi ja biografia. Hahmojen sukupuolta ja luokkaa rakennettiin monipuolisesti eri kategorioiden avulla. Sukupuolen kohdalla esille nousivat ulkonäkö, puhe, psykologiset ominaisuudet, käyttäytyminen ja affordanssi: hahmojen sukupuolta rakennettiin esimerkiksi feminiinisillä vaatteilla ja maskuliinisella käyttäytymisellä. Luokkaa puolestaan rakennettiin melko tasaisesti eri kategorioilla, mutta päällimmäiseksi nousivat hahmojen kouluttautuneisuus, rationaalisuus, sekä tunteikkuus, joita hyödynnettiin esimerkiksi hahmojen puheessa ja käyttäytymisessä. Lisäksi hahmot sekä toistivat että rikkoivat viktoriaanisia sukupuoli- ja luokkanormeja; etenkin naiset tuntuivat poikkeavan näistä. Kategorioita käytettiin myös rakentamaan hahmojen nousua luokkahierarkiassa. Tutkimus tarjoaa uudenlaisen lähestymistavan sukupuolen ja luokan tutkimiseen videopeleissä. Jatkotutkimuksissa luokkaa ja sukupuolta olisi hyvä tutkia esimerkiksi videopeleissä, joiden tapahtumapaikka on erilainen, tai jotka edustavat eri genreä. Lisäksi olisi kiinnostavaa tutkia muita sosiaalisia kategorioita, kuten etnisyyttä tai seksuaalisuutta, hyödyntäen tämän tutkimuksen lähestymistapaa ja menetelmiä.
Tutkielman oletuksena on, että kasvatus on Venäjällä sukupuolittunutta, ja että sukupuolen ilmiasu on Venäjällä rajoitetumpaa kuin monissa länsimaissa. Syitä tähän ovat muun muassa länsimaissa vaikuttava feminismi, joka ei ole Venäjällä saavuttanut samanlaista jalansijaa, sekä Venäjän pyrkimykset tietoisesti säilyttää perinteikkyyttä ylläpitävät sukupuoliroolit. Tutkielman tavoitteena on selvittää, onko kasvatus Venäjällä sukupuolittunutta, ja millaiset kasvatusihanteet Venäjällä ovat vallitsevia tyttöjen ja poikien osalta. Tutkielman aineisto koostuu Internetistä kerätyistä venäjänkielisistä julkaisuista, jotka ovat pääosin venäläisten psykologien kirjoittamia, ja joissa pohditaan tyttöjen ja poikien kasvatusihanteita. Tutkielman teoreettisena menetelmänä toimii Norman Faircloughin kolmitasoinen kriittinen diskurssianalyysi, jonka avulla tarkastellaan aineistoteksteissä käytettyjä diskursseja, eli poikiin ja tyttöihin liittyviä kirjoittamisen tapoja. Diskursseja analysoimalla löydetään vakiintuneita sukupuolittuneita käsityksiä. Tutkielman päätulokset ovat seuraavanlaiset: tyttöihin ja poikiin liitetään Venäjällä erilaisia kasvatusihanteita, ja siten kasvatuksessa pyritään tuomaan tytöistä ja pojista esiin erilaisia piirteitä. Tytöissä korostetaan naisellisen ulkonäön merkitystä, kodinhoitamiseen, äitiyteen ja kuuliaisuuteen liittyviä asioita, hyväsydämisyyttä ja myötätuntoisuutta, sekä sivistyneisyyttä ja viisautta. Jossain määrin tyttöjä kannustetaan saamaan vaikutusvaltaa. Pojissa puolestaan ihannoidaan itsenäisyyteen, rohkeuteen ja päämärätietoisuuteen liittyviä piirteitä, sekä heitä kannustetaan olemaan aktiivisia, mutta kuitenkin hyväsydämiä ja suojelevia lähipiiriään kohtaan. Tyttöjen sukupuoliodotuksissa on nähtävissä ristiriitaisuuksia. Tytöt halutaan toisaalta nähdä perinteisessä sukupuoliroolissa, kun taas toisaalta heille sallitaan joitain maskuliinisempia piirteitä. Maskuliinisuutena pidetään aktiivisuutta ja pyrkimystä saada valtaa ja johtaa. Useinkaan näitä pyrkimyksiä ei tueta lapsuudessa, eikä siten myöskään työelämässä. Lapsuudessa aktiivisuus saatetaan ohjata urheilulajeihin ja yleisesti itsensä kehittämiseen. Poikien kasvatusihanne on selvästi yhteneväisempi. Tutkielman yhteenvetona voidaan todeta, että lastenkasvatus on Venäjällä sukupuolittunutta, ja sukupuolella on merkittävä rooli lastenkasvatuksessa.
The topic of my master's thesis is based on my interest in Japan and its multi-faceted culture. Addition to the fact that Japanese femininity as a topic is fascinating, it could be argued to be current as well. The buying capacity of the second largest consumer market makes it a tempting destination of international expansion, espe-cially as Finnish design seems to attract Japanese consumers. As typical to academic research of clothing design, my thesis is qualitative and interdisciplinary, also borrowing theories from gender and representation studies. It's constructive feministic from clothing's point of view, and sign analysis of narrow Japanese media imagery, from which I'm searching for significant structures. With the help of women's magazines' clothing images and by avoiding ethnocentric atti-tudes, I examine femininities as constructions of Japanese culture; I study how Japa-nese clothing images represent and construct femininities. What are the means that affect the building up of feminine picture in the image? What kind of relationship does clothing and body have in Japanese culture? It's important that my study about Japanese woman is feministic and thus aware of the gendered and hierarchical world around us. I analyze the clothing images with the help of five codes' method from Roland Barthes' book S/Z. The representations of femininity consist of signs. Signs are sig-nificant since they belong to socially shared codes that observers can recognize and decode. Instead of criticizing the possibly misleading picture women's magazines give about Japanese woman, the focus of my study is in how the codes of magazines create the concept of femininity. My intention is not to categorize Japanese feminini-ties but to bring out different styles the images have in building up these cultural constructions. By the means of semiotics I decoded the association states of the clothing im-agery so that Japanese femininity would become easier to understand. My thesis en-lightens Japanese clothing images' styles of representing different femininities. Clothing as a perspective is justifiable in examining femininities but the difficulty I faced was the demarcation - you can't separate clothing from its context. The concep-tion of femininity composes of the complex interaction between gender, nationality, globalization and class status.