Kaikki aineistot
Lisää
Tämä Kandidaatintutkielmani on kirjallisuuskatsaus, jossa käsittelen metallimusiikin raskaaseen sointiväriin vaikuttavia musiikillisia tekijöitä. Tutkielmassa käydään läpi joukko metallimusiikin ja sen alagenrejen musiikillisia ja tuotannollisia ominaispiirteitä, jotka yhdessä vaikuttavat tyylilajin yleisesti miellettyyn raskauteen ulkomusiikillisten piirteiden lisäksi. Tutkielmaa varten käsitelty kirjallisuus keskittyy metallimusiikkiin 80-luvulta 2010-luvulle, ja fokuksena on metallimusiikin teoreettinen ja tuotannollinen ulottuvuus sen suurimmissa ja suositummissa alalajeissa, jotka on valittu tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Tutkielmassa ei siis käsitellä esimerkiksi sanoituksia, visuaalista ilmettä tai fanikulttuuria. Tutkielman tavoitteena on muodostaa mahdollisimman kokonaisvaltainen kuva metallimusiikin raskaan sointivärin tekijöistä sellaisena, kuin ne on esitetty aikaisemmassa kirjallisuudessa. Tarkoituksena on myös luoda pohjaa empiiriselle jatkotutkimukselle, joka myös perehtyisi metallimusiikin viimeisimpiin kehityssuuntiin, joista ei ole vielä tällä hetkellä paljoa tutkimusta.
Religious groupings and subcultures both tend to have well-articulated interests, aims, and values that unite certain people but also alienate those who do not share their interests. The case is then made for the construction of difference between 'us' and 'them'. This paper examines the construction of such a group boundary in the previously little studied context of the Christian metal (CM) music subculture. The focus of analysis is on the kinds of stances that are taken and attributed to 'us' and 'them' in the English lyrics of Finnish CM groups. The particular types of stance are related to questions of epistemology, interpersonality, and morality. The paper shows that the borderlines between CM and its Other are drawn on the basis of stance on being right/wrong, heading for heaven/hell, and having a better/worse divinity as an object of worship. The use of binary opposites, together with the practice of elevating 'us' and devaluing 'them', constructs CM as a categorical movement which relies on conservative Christian values. CM can thus be seen as resistance or perhaps even a counterattack against the general religo-cultural trend of abandoning Christianity in Western societies.
Tässä tutkielmassa tutkittiin automaattista rumputranskriptiota käyttäen konvoluutioneuroverkkoa iskutapahtumien havaitsemiseen ja transkriptioon ääniraidasta, jossa on säröä sisältävää metallimusiikkia rumpujen seassa. Iskutapahtumien havaitseminen on perustavanlaatuinen ja tärkeä vaihe musiikkianalyysissä, kuten automaattisessa transkriptiossa ja rytmin tunnistamisessa. Automaattinen rumputranskriptio on nuotinnuksen tekemistä äänitetystä rumpujen soitosta, missä iskutapahtumien havaitsemista voidaan kuvailla prosessin ensimmäiseksi vaiheeksi. Rumpuiskutapahtumista pyrittiin havaitsemaan bassorumpua ja virveliä, jotka ovat hi-hatin lisäksi useimmiten valitut rumpuinstrumentit transkription haasteellisuuden vuoksi. Konvoluutioneuroverkoilla tehtynä transkription tulokset ovat tänä päivänä parhaita muihin menetelmiin verrattuna etenkin silloin, kun rumpuiskujen seassa on polyfonista musiikkia. Tutkimuksessa luotiin konvoluutioneuroverkkototeutus polyfonisten ääniraitojen rumpuiskutapahtumien havaitsemista varten. Menetelmän kehitysvaiheessa aineistona käytettiin ENST-rumputietokantaa, joka on vastaavissa tutkimuksissa laajasti käytetty rumpuaineisto. Menetelmän testaamisessa käytettiin ENST-rumputietokannan lisäksi Riddle Me This -yhtyeen studioäänityssessiosta saatuja ääniraitoja, joilla voitiin todentaa menetelmän toimivuutta metallimusiikissa. Tutkimuksen tuloksista selvisi, että virveli-iskutapahtumia saatiin havaittua paremmin aiempaan tutkimukseen verrattuna, ja bassorummun iskutapahtumia vain hieman paremmalla tarkkuudella. Menetelmä oli sovellettavissa myös metallimusiikkiaineistoon eroteltujen perkussiivisten elementtien ansiosta.
Tämä opinnäytetyö käsittelee metallimusiikkiin soveltuvan sähkökitaran rakentamista kotimaisista puulajeista. Työn laatu on produktiivinen. Yhteistyöyrityksinä toimi Harjunpääbass, Guitar Service Harri Mäisti, SoundSpiral Audio ja Schaller GmbH. Opin-näytetyö tehtiin vuoden 2017 aikana sekä Kouvolassa että Nurmijärvellä. Työn tavoitteena oli tutkia, minkälaisella sähkökitaralla muusikot haluaisivat soittaa metallimusiikkia ja voisiko kotimaisia puulajeja käyttää sähkökitaran valmistamisessa. Tutkimuksen perusteella rakennettiin konseptikitara. Sähkökitaran suunnittelun pohjana hyödynnettiin Muusikoiden.netissä tehtyä kyselytutkimusta, Ikaalisten käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen kitaranrakennuksen opettajan Anssi Nuutisen ja kitaranrakentaja Jouko Harjunpään haastatteluja ja tutkijan omaa harrastustaustaa. Se rakennettiin käsityönä, mutta muodonhakemisessa ja suunnittelussa hyödynnettiin tietokonemallintamista. Tutkimuksen perusteella muusikot suosivat perinteisiä ratkaisuja sähkökitaroiden rakenteissa. Asiantuntijahaastattelun perusteella kotimaisista puulajeista on myös mahdollista rakentaa yhtä näyttäviä ja hyvä soundisia sähkökitaroita kuin ulkomaisista puulajeista. Opinnäytetyön lopputuloksena syntyi uniikki metallimusiikkiin soveltuva toimiva sähkökitara, joka miellyttää rakenteellisilta ratkaisuiltaan ja ulkonäöltään enemmistöä muusikoista ja raportti kitaranrakennusprosessista. Työn ympärille onnistuttiin kasaamaan laaja-alaisesti erilaisia musiikkialan ammattilaisia. Opinnäytetyö antoi tarvittavan osaamisen uusien kitaroiden rakentamiseen tulevaisuudessa.
Tutkielmani tarkoitus on selvittää talven representaatioita suomalaisen metallimusiikin kuvastossa. Tutkimukseni on laadullinen tapaustutkimus. Tutkimusaineistonani on viisi levyn kansikuvaa ja kaksi promootiokuvaa, yhteensä viideltä eri yhtyeeltä. Aineistoni on hyvin rajattu ja tarkastelen sitä perusteellisesti ikonografisen kuvien tulkintamenetelmän avulla. Syvennyn kuvastojen taustoihin erilaisten musiikkimedioiden julkaisujen, levyarvosteluiden ja muusikoiden haastatteluiden avulla. Pohjustan tutkimustani käsittelemällä ensin suomalaista talven maisemaa, suomalaisten maisemakuvastojen muotoutumista ja talvea osana 1800- ja 1900-lukujen vaihteen maalaustaidetta. Käsittelen suomalaista metallimusiikkia yleisesti ja lisäksi syvennyn sen ominaispiirteisiin. Esiin nousee miten pohjoisen kuvaukset ovat oleellinen osa suomalaista populaarimusiikkia lajityypistä riippumatta. Tutkimuskysymykseni ovat: Miten talvea esitetään suomalaisen metallimusiikin kuvastoissa? ja Miten talven representaatiot ovat päätyneet kuvastoihin? Lisäksi halusin selvittää, onko suomalaisen metallimusiikin talvisessa kuvastossa yhteneväisyyksiä varhaisempaan suomalaiseen talvitaiteeseen. Tutkielmani aikana talvi muuttui laajemmaksi pohjoisuuden käsitteeksi. Selvisi, miten suomalainen luonto vuodenaikoineen on osa monen muusikon identiteettiä ja täten osa musiikkia ja kuvastoja. Talvi ja pohjoisuus näyttäytyivät kuvastoissa hyvin romanttiseen tyyliin. Kuvasto ei välttämättä imitoinut todellista ympäröivää luontoa ja maisemaa, vaan oli tekijöidensä subjektiivinen näkemys talvesta ja pohjoisuudesta. Tutkielmassa tulee esiin, miten suomalaisen metallimusiikin talvikuvaston juuret ovat suomalaisessa maalaustaiteessa ja näin osa jatkumoa.
Tämä tutkielma käsittelee voimasanoja suomenkielisessä metallimusiikissa. Tavoitteena on selvittää voimasanojen ja metallimusiikin välistä suhdetta voimasanojen määrän, laadun, esiintymistavan ja käyttötarkoituksen perusteella. Voimasanojen tutkimus on lisääntynyt viime vuosina, mutta laululyriikoista ei ole tehty aiempaa voimasanatutkimusta. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: Millainen yhteys suomenkielisen metallimusiikin ja voimasanojen välillä on? Mitä voimasanoja suomenkielisissä metallilyriikoissa esiintyy ja missä määrin? Missä käyttötarkoituksissa voimasanat esiintyvät? Miten voimasanojen määrä muuttuu yhtyeiden tuotannossa? Miten voimasanojen määrä vaihtelee eri metalligenrejen välillä? Aineistossa on tarkasteltu 2059 suomenkielistä metallimusiikkikappaletta. Kappaleet ovat 41:n eri yhtyeen tuotannoista. Tarkastelen aineistoa ensisijaisesti kvantitatiivisin menetelmin. Tutkimuksessa selviää, että voimasanojen ilmiö on metallimusiikissa hyvin vaihteleva, eikä selkeää yhteyttä voi aineiston perusteella vetää. Voimasanat toimivat yhtenä tunnelatauksen välittämisen muodoista. Noin joka kymmenennessä kappaleessa on voimasanoja jossain määrin. Yhtyeistä kymmenen käsittää noin 80% kaikista voimasanoista. Yhtyeistä 15 ei käytä voimasanoja lainkaan. Yhtyeittäin eniten käytetty voimasana on helvetti, mutta esiintymismäärissä laskettuna käytetyin on vittu. Tyypillisesti voimasanoja joko käytetään johdoksena, niillä intensifioidaan toista sanaa tai voimasanat ovat interjektiomaisessa käytössä. Voimasanojen käyttö pysyy suhteellisen ennustettavana yhtyeen tuotannossa. Yhtyeiden aloitusvuoden mukaisella vertailulla ei esiinny merkittäviä muutostrendejä. Genreittäin voimasanojen käyttö on suurinta sellaisilla poikkeavilla yhtyeillä, joita ei voi luokitella perinteisiin metalligenreihin. Tutkimustulokset vaatisivat vertailukohtia toisaalta muista musiikkilajeista, toisaalta erityisesti englanninkielisestä metallimusiikista. Tämä asettaisi tulokset mittasuhteisiin ja avaisi tarkastelua ja ymmärrystä laululyriikoiden voimasanoista kokonaisvaltaisemmin.
Tutkin opinnäyteyössäni metallimusiikin alagenrejä ja niiden ympärille muodostunutta visuaalista kulttuuria. Monelle metallimusiikkia kuuntelemattomalle kaikki ”hevarit” ovat yksi ja sama asia, ja kaikki metalli on samantyylistä musiikkia. Mutta kun tätä alakulttuuria tarkastelee lähempää, huomaa, että metallimusiikkia on hyvin monimuotoinen kirjo ja myös artistien ja fanien visuaaliset mieltymykset vaihtelevat musiikin tyylin mukaan. Tämä opinnäytetyö käsittelee juuri näitä eroavaisuuksia ja yhtäläisyyksiä, jotka tekevät metallimusiikin alakulttuurista niin kirjavan (yleisestä tummanpuhuvuudesta huolimatta). Tavoitteena on mahdollisimman selkeästi esitellä metallimusiikin alagenrejen musiikilliset ja visuaaliset erot ja osoittaa lukijalle, kuinka monenlaista musiikkia ja visuaalisia mieltymyksiä otsikon ”metallimusiikki” alle todellisuudella mahtuu. Pohjustan pääaihetta aloittamalla kirjallisen osuuden metallin alagenrejen esittelyllä, jota seuraa lyhyt katsaus graafisen suunnittelun aseman muodostumiseen (populääri)musiikin maailmassa, sekä sen nykyisestä asemasta metallimusiikin piireissä. Viimein pureudun itse pääaiheeseen, ja esittelen kunkin alagenren visuaalisia trendejä levyjen kansikuvissa, bändien logoissa ja oheistuotteiden grafiikoissa, sekä artistien lavapukeutumisessa ja mahdollisessa lavarekvisiitassa. Käsittelen samankaltaiset tai toisiinsa jollain tavalla yhteyksissä olevat sukulaisgenret saman otsikon alla, ja keskityn pukeutumisesta puhuessa pääasiassa vain artistien lavapukeutumiseen. Kootessani työtä tärkeänä tiedonlähteenä ovat toimineet antropologi Sam Dunnin dokumentit metallimusiikin kulttuurista ja musiikillisista tyyleistä, lisänä eri verkko- ja kirjallisuuslähteet sekä oma musiikin kuunteluun ja kuvamateriaaliin perustuva havainnointi ja analysointi. Tutkimusprosessi on auttanut minua syventämään ymmärrystäni metallimusiikin visuaalisuudesta. Tämä on minulle hyödyksi graafikon urallani ja voin käyttää keräämääni tietoa erikoistuakseni juuri tämänlaiseen grafiikkaan.
Opinnäytetyössäni tutkin heavy metal -musiikin äärimmäistä ja raskainta tyylisuuntaa (lyhennettynä äärimetallimusiikkia) soittavien yhtyeiden logojen suunnitteluun ja keskeisiin elementteihin. Käyn myös lyhyesti läpi musiikillisten tyylisuuntien ominaispiirteitä, selventääkseni genrejen ominaisia piirteitä niitä tuntemattomille lukijoille. Esittelen myös muutaman keskeisen henkilön, jotka ovat osaltaan vaikuttaneet logojen kehitykseen olennaisesti. Tutkin teoriaosuudessa, miksi nimenomaan goottilaiseen kirjasinperheeseen kuuluvat blackletter-fontit ovat logosuunnittelussa erittäin suosittuja ja mikä linkki näillä on erityisesti pohjois-eurooppalaiseen metallimusiikkiin historiallisesti ja geografisesti. Käyn myös lyhyesti läpi kaksi yritystä tuoda äärimetalli-kulttuurin logoja populaarikulttuurin puolelle ja kuinka näissä onnistuttiin. Analysoin lopuksi metallimusiikin eri alagenrejen logojen yleisiä piirteitä typografisessa muotokielessä, kuten symmetriaa ja muodon kovuutta tai pehmeyttä ja pohdin, miksi luonnon elementit ja okkulttiset symbolit ovat niin vahvasti esillä logoissa ja minkä takia logot saattavat olla joskus täysin lukukelvottomia. Teososuudessa olen toteuttanut omalle Dark Side of Zen –tuotemerkilleni logoja, jotka seuraavat äärimetallin logojen typografiaa ja muotokieltä. Tein näille myös tyylisuuntansa mukaiset tekaistut levykannet. Kerron luomisprosesseista ja siitä, mitä seikkoja otin huomioon toteuttaessani logoja. Tällä pyrin kehittämään valmiuksiani toteuttaa logoja ja levykansia yhtyeille tulevaisuudessa. Tavoitteeni oli työtä tehdessäni ymmärtää bändilogojen suunnittelua kokonaisvaltaisemmin ja avata sitä myös lukijalle, jolla ei välttämättä ole mitään tuntemusta äärimetallimusiikista ja -kulttuurista. Äärimetallimusiikin logoissa on kyse paljon muustakin kuin vain logon kirjasintyylistä tai muodosta.
Valmiit teokset ovat olleet pitkään säveltämisen tutkimuksen keskiössä. Sävellysprosessia ei voi ymmärtää sitä epäsuorasti tutkimalla. Ensi käden tieto säveltäjiltä on vähäistä. Tutkielman tekijän tarkoituksena oli tarkastella säveltämänsä "Self-Actualize" -metallimusiikkiteoksen sävellysprosessia ymmärtääkseen tapaansa työskennellä. Laadittu kronologinen narratiivi perustuu dokumentaatiolle prosessista, johon sisältyy päiväkirjamerkintöjä ja äänitiedostoja. Narratiivia tulkittiin laadullisesti. Narratiivia seurasi sävellysprosessin yhteenveto ja sen pohdiskelu. Selvä intentio ja tavoitteiden asetus olivat prosessin keskeisiä tekijöitä. Niiden merkittävyys tuli esille myös muiden säveltäjien kirjoituksissa. Näille säveltäjille kynä ja paperi olivat tärkeitä säveltämisen työkaluja, kun taas tutkittu prosessi perustui pitkälti tietokoneohjelmistojen käytölle. Tutkielma loi omalaatuisen katsauksen sävellysprosessiin, osoittaen, että säveltämiseen liittyy yleismaailmallisia piirteitä. Tekijä kannustaa säveltäjiä tutkimaan sävellysmenetelmiään ja jakamaan löytönsä toistensa kanssa.
Opinnäytetyöllä luotiin lahtelaiselle heavy-bändille, Aurea Mentisille visuaalinen identiteetti. Bändistä haluttiin luoda kiinnostava myös musiikin ulkopuolella, joka tarkoitti visuaalisen ilmeen määrittämistä mainonnan- ja bändin tuotteiden valmistusta varten. Bändille suunniteltiin uusi logo, tunnuselementtejä, värimaailma, sekä typografia. Lopputuloksesta syntyi kokonaisuus, jonka yhdistää metallimusiikkiin, mutta sisältää stereotypiseltä kannalta vaihtoehtoisia ratkaisuja. Työn teoriaosuudessa avattiin tietoutta heavy metallin synnystä, kulttuurista ja visuaalisuudesta. Visuaalisen identiteetin ajatusmallia avattiin kirjallisin lähtein, ennen työn taiteellista osuutta. Produktio-osuudessa suunniteltu materiaali esitettiin yksityiskohtaisesti, ja niiden suunnitteluratkaisut jäsennettiin lukijalle. Syntyi värien, muotojen ja tekstuurien kirjo, joiden avulla käyttötarpeista riippuen Aurea Mentis pystyy tulevaisuudessa rakentamaan brändiään uskottavasti. Visuaalisen identiteettisuunnittelun tavoitteena oli, että Aurea Mentisillä on avaimet luoda graafista aineistoa, jonka katsoja pystyy yhdistämään bändiin ja täten luomaan syvempiä mielikuvia musiikista.
Opinnäytetyössäni analysoin kolmen naismetallilaulajan soundeja ja mitä heidän kehossaan äänifysiologisesti tapahtuu. Valitsin kultakin artistilta yhden kappaleen, jonka lyriikoita sekä laulusoundia analysoin subjektiivisesti. Työni on kvalitatiivinen eli laadullinen analyysi ja työ on luonteeltaan case-tutkimus. Jotta lukija voi ymmärtää miten erilaisia laulusoundeja tuotetaan, selitän työssäni äänen fysiologiaa. Äänenmuodostusosiossa esittelen laulusoundiin vaikuttavat asiat, kuten kurkunpään rakenteen, miten äänihuulet toimivat, mitä erilaisia rekistereitä laulajalla on, missä ääni resonoi sekä miten ääntöväylän muokkaaminen vaikuttaa laulusoundiin. Historiakappaleessa esittelen metallimusiikin historiaa alkaen heavy metallin juurilta. Kappaleessa selvitän myös heavy metallin erityispiirteet, alagenrejä ja miten musiikkityyli lähti leviämään. Analyysiini valitut laulajat sekä heidän musiikkinsa esittelen omassa kappaleessa. Valitsin soundianalyysiin yhden kappaleen kultakin laulajalta ja analysoin hänen soundiaan kyseisessä kappaleessa sekä miten soundi tai soundit ovat tuotettu. Tutkin myös sitä, miten kyseisen kappaleen lyriikat vaikuttavat laulajan soundiin ja välittyykö tätä kautta jokin tunne. Analyysin tuloksena löysin pop-tyylisen laulusoundin, klassisen laulusoundin sekä death metallille ominaisen huutosoundin, johon ei kuulu minkäänlaista säveltä. Tutkimustuloksena totesin myös, että jokainen laulaja laulaa tai huutaa kappaleen korkeintaan kahta erilaista soundia käyttäen. Tein laulajien soundeista taulukon, josta on helppo ymmärtää soundien erot ja yhtäläisyydet.
Tutkimuksessa selvitetään viiden henkilön suhtautumista metallimusiikin käyttämiseen seurakunnan musiikkityössä. Tarkentavat tutkimuskysymykset ovat: Vaikuttavatko lapsuuden ja nuoruuden kasvuolosuhteet sekä haastateltavan tausta nykyiseen suhtautumiseen metallimusiikkiin? Miten haastateltavat näkevät kirkkomusiikin ja metallimusiikin suhteen? Miten tekstin ja musiikin suhde sekä kirkollisen tilaisuuden luonne vaikuttavat musiikkivalintoihin? Minkälaisia positiivisia tai negatiivisia vaikutuksia metallimusiikin käyttämisellä voisi olla seurakunnassa? Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluin. Haastateltavista jokainen oli tekemisissä metallimusiikin, kirkkomusiikin tai molempien kanssa. Taustaan liittyvillä tekijöillä näyttää olevan melko vähäinen vaikutus haastateltavien nykyiseen suhtautumiseen metallimusiikkiin. Haastatteluaineistossa on kuitenkin havaittavissa yhteys vanhoillis-lestadiolaisen perhetaustan ja metallimusiikkia koskevan kriittisen suhtautumisen välillä. Instrumentaalinen metallimusiikki, esimerkiksi urkusovitukset ja improvisoinnit, koetaan vastauksissa helpompana toteuttaa messuissa kuin laulettu metallimusiikki, koska sanoitusten yhteensovittaminen kirkkopyhän sanomaan voi olla haasteellista.
Tässä maisterintutkilmassa tarkastellaan metalliyhtye Stam1nan albumeiden Viimeinen Atlantis ja Elokuutio rocklyriikan dystooppisuutta. Tutkielmassa eritellään albumeiden rocklyriikassa ilmeneviä dystopian piirteitä sekä rocklyriikan keinoja, joilla dystopia albumille rakentuu. Analyysi on toteutettu kuuntelemalla ja lukemalla albumeiden rocklyriikkaa verraten sitä Erika Gottliebin kokoamaan klassisten dystopioiden piirreluetteloon ja paikoin myös muuhun dystooppisen fiktion teoriaan. Albumeiden sanoituksia ei tarkastella irrallisena tekstinä, vaan osana rocklyriikan ja musiikin yhdessä muodostamia kappaleita ja albumikokonaisuuksia. Analyysissa tuodaan esiin myös musiikin vaikutusta tehtyihin tulkintoihin. Tutkimuksessa käy ilmi, että monet klassisen dystopian piirteet ovat selkeästi esillä Elokuutiolla ja Viimeisellä Atlantiksella. Yksilön totaalinen kontrollointi ja saatavilla olevan tiedon rajoittaminen tai manipulointi toistuvat kummallakin albumilla. Molemmilla albumeilla on myös selkeästi havaittavissa uskonnon asemaan noussut vallitseva ideologia, jonka avulla vallitsevaa tilaa ylläpidetään. Lisäksi kummankin albumin tarina jossain määrin seuraa tyypillistä dystooppisen kertomuksen kaarta, jossa päähenkilön matka käy heräämisen, kapinoinnin ja oikeudenkäynnin kautta rangaistukseen. Selkeästi ilmastofiktion genreen kuuluva Viimeinen Atlantis erottuu kuitenkin klassisista dystopioista erityisesti loppunsa puolesta, sillä albumin puhuja ei saa ankaraa rangaistusta ja tarinan loppu jää avoimeksi. Viimeisellä Atlantiksella on myös havaittavissa klassisille dystopioille tyypillisen kahden aikatason sijaan kolme aikatasoa, joiden välisiä syy-seuraussuhteita osoitetaan. Lisäksi kummankin albumin tarina sijoittuu kaukaisen tulevaisuuden sijaan läheiseen tulevaisuuteen tai jopa nykyisyyteen. Stam1nan rocklyriikassa leikitellään arkisilla kielikuvilla, luodaan uusia sekä käytetään runsaasti alluusioita ja intertekstuaalisia viittauksia. Erityisesti viittaukset aikamme ilmiöihin kytkevät albumeiden rocklyriikkaa nykyisyyteemme ja siten vahvistavat mielikuvaa aikatasojen välisestä syyseuraussuhteesta. Runsaat viittaukset kristilliseen perinteeseen taas vahvistavat mielikuvaa ideologioiden uskontomaisuudesta.
Tekijä(t): Herala Eetu Työn nimi: Metal Pursuit – metallimusiikkitapahtuma Tutkintonimike: Restonomi (AMK), matkailun koulutus Asiasanat: Tapahtuman järjestäminen, toiminnallinen opinnäytetyö, elämys Toiminnallisen opinnäytetyöni aiheena oli järjestää ja toteuttaa Metal Pursuit – metallimusiikkita-pahtuma, joka toteutettiin 21.4.2017. Työni toimeksiantajana toimi Kajaanin restonomiopiskelijat REKKa ry. Tapahtumapaikkana toimi Rock House Kulma. Työn tavoitteena oli toimeksiantajajär-jestön imagon vahvistaminen sekä näkyvyyden parantaminen. Opinnäytetyön toiminnallisen osuuden tavoitteena oli myös järjestää kohderyhmälle mieluisa ja muistiin painuva tapahtuma. Opinnäytetyönä järjestetyn tapahtuman kohderyhmänä toimi periaatteessa kuka vaan, mutta pääsääntöisesti metallimusiikkia kuuntelevat ihmiset. Tapahtumassa pidettiin ensin metallimusiik-kiin liittyvä visa, jossa joukkueet kisasivat vastakkain ja parhaiten pärjänneet voittivat palkinnoksi keikka- ja ruokalippuja. Visa jälkeen esiintyi kaksi bändiä, ensin kajaanilainen Project Hunger ja sen jälkeen iisalmelainen See No Sorrow. Tapahtuman järjestämisessä tuki ennalta tutkittu teoriapohja, joka sisälsi toiminnallisen opinnäy-tetyön, tapahtuman järjestämisen ja elämyksen teorian sekä tietoa metallimusiikin historiasta. Tutkimani teoriapohja ohjasi ja auttoi tapahtumaprosessissa alusta loppuun saakka. Tapahtuma sai hyvin huomiota ja herätti kiinnostusta toimeksiantajan jäsenien sekä Kulman asi-akkaiden keskuudessa. Myös opiskelijoita oli paikalla runsaasti. Toimeksiantajalta ja kohderyh-mältä saadun palautteen sekä oman arvioinnin perusteella tapahtuma onnistui hyvin ja asetetut tavoitteet saavutettiin. Tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa ja voidaan todeta, että tapah-tuma on mahdollista toteuttaa myös tulevaisuudessa joko sellaisenaan tai muokaten esimerkiksi eri musiikkigenren mukaiseksi.
Opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia esikuvien vaikutusta metallimuusikoiden sävellysprosessiin ja uraan. Tätä varten on teemahaastateltu kolmea metallimuusikkoa Amaranthesta, Epicasta ja Sonata Arcticasta ja heidän vastaustensa pohjalta kirjoitettu tämän laadullista tutkimusta käyttävän työ. Haastattelujen perusteella jokainen muusikko on ottanut esikuvistaan jonkinlaisia vaikutteita. Vaikutteet mitä he ottavat muiden artistien kappaleista ovat lähinnä tyylillisiä tai tunnelmallisia. Yleinen inspiraationlähde oli kirjat ja elokuvat. Esikuvat vaikuttivat hyvin eri tavoin haastateltaviin, mutta mikä oli kaikille yhteistä, oli se, että esikuvilta on opittu harkintaa käyttäen ja hyviä opittuja tapoja on pyritty hyödyntämään. Vertasin opinnäytetyössäni myös omaa säveltämistäni omien esikuvieni sävellysprosessiin. Prosesseissa oli paljon yhtäläisyyksiä, kuten se, että suurin osa säveltäjistä säveltää yksin. Tärkeimpänä ohjeena aloitteleville säveltäjille oli seurata sydäntä, antaa musiikin valita sinut ja olla antamatta koskaan periksi.
Opinnäytetyöni perusajatuksena on tarkastella metallimusiikin rumputyöskentelyä erilaisten esimerkkiharjoitusten avulla. Nämä itse kehittelemäni harjoitukset on koottu nuotinnettujen liitteiden lisäksi kuvaamalleni opetusvideolle. Käytän harjoitusten pohjana bändini Bloody Fallsin kappaleita, jotka käsittelevät metallirummutusta erilaisten tyylipiirteiden kautta. Kuvaamisprosessiin liittyen tutkin myös keinoja, joilla opetusvideosta saadaan mahdollisimman toimiva kokonaisuus. Lopuksi analysoin opetusvideoni tekovaiheita ja peilaan ajatuksiani pedagogisen hyödyn kontekstiin.
Tuotin opinnäytetyönäni OceanFloor -yhtyeeni promootio-EP:n, joka sisältää 13 kappaletta. Valitsin niistä tähän opinnäytetyöhön kolme. Käsittelen opinnäytetyössäni metallimusiikin äänittämistä, tuottamista ja miksaamista. Roolini tuotannossa oli toimia niin säveltäjänä, sovittajana, soittajana, tuottajana, äänittäjänä, miksaajana kuin masteroijanakin. Kaikki sävellykset ovat minun ja yhtyeen käsialaa. Samalla tämä kokonainen promootiolevy toimii esituotantolevynä tulevan pitkäsoiton nauhoituksiin. Nauhoituksien tarkoituksena oli siis saada yhtyeen tulevalle levylle julkaisija, sekä löytää kappaleista ehjä kokonaisuus. Samalla saimme hyvän käsityksen kappaleiden toimivuudesta, mikä niissä on hyvää ja mikä vaatii vielä sovittamista. OceanFlooriin kuuluvat Kimmo Korhola (laulu), Tuomas Kokko (kitara), Sami Hämäläinen (kitara), Heikki Koistinen (basso) ja Aki Parviainen (rummut). Yhtye on toiminut vuodesta 2007 ja yhtyeen tyylisuunta on melodinen death metal. Promootiolevy nauhoitettiin syksyllä 2010. Miksaus ja masterointi tapahtui alkuvuodesta 2011. Olemme erittäin tyytyväisiä lopputulokseen ja ylipäätään tämänkaltaisen projektin tekemiseen. Löysimme erittäin paljon kehitettävää ja sovitettavaa sekä tietoa siihen, mitä tulemme varsinaiselle kokopitkälle albumille tekemään.
Opinnäytetyöni käsittelee markkinointia erityisesti metalliyhtyeiden näkökulmasta. Metallimusiikki on viimeisen kymmenen vuoden aikana vahvistanut jatkuvasti asemaansa musiikkimaailmassa, niin Suomessa kuin muuallakin. Suomesta on ponnistanut satoja metallimusiikkia soittavia yhtyeitä maailmanlaajuiseen menestykseen. Käyn työssäni läpi aluksi markkinoinnin perusteoriaa, johon metalliyhtyeidenkin markkinointi perustuu. Täydennän markkinoinnin teoriaa esimerkein omasta Thaurorod-yhtyeestäni. Jatkan työtäni yleisestä markkinoinnin teoriasta käsittelemään yhä syvemmin musiikin promootiota ja markkinointia. Syvennyn niihin seikkoihin, jotka ovat erityisen tärkeitä yhtyeen menestymisen kan-nalta. Työni empiirisen osuuden ennakkoasetelma on seuraavanlainen. Valitsen 15 metalliyhtyettä, jotka edustavat hyvin tiukasti samaa musiikkityyliä. Jaan nämä yhtyeet kolmeen eri kategoriaan yhtyeiden menestymisasteen mukaan. Yksi kategoria koostuu yhtyeistä, jotka ovat jo saavuttaneet paljolti menestystä ja ovat edelleen suuressa nousussa. Toinen ryhmä muodostuu yhtyeistä, jotka ovat saavuttaneet jonkinasteista menestystä, mutta eivät silti sen suurempaa läpimurtoa ainakaan vielä. Viimeinen kategoria sisältää yhtyeitä, jotka eivät ole suuremmin menestyneet, vaikkakin ovat jo pitkään menestystä tavoitelleet. Kukin kategoria koostuu viidestä yhtyeestä ja lähtökohtaisesti tiedän jo kunkin yhtyeen tämänhetkisen tilan. Selvittelen niitä syitä, jotka ovat sen taustalla, miksi yhtye on tai ei ole menestynyt. Työni loppuun olen kirjoittanut levy-yhtiön edustajan mietteitä nykyisestä markkinatilanteesta. Tutkiessani yhtyeitä olen päätynyt siihen, että tärkeimmät seikat, jotka turvaavat yhtyeen tien menestykseen ovat ahkera työ konsertoinnin, promootion ja tuotannon kanssa sekä jatkuva yhtyeen kehittäminen kaikilla mahdollisilla osa-alueilla niin, että lopputuloksena on mahdollisimman ammattimainen yhtye jonka taustalla lopulta toimii musiikin ammattilaisista koostuva joukko. Musiikkiliiketoiminnassa on aina myös sattumalla jonkinlainen osuus, mutta mitä enemmän yhtye on valmis tekemään työtä menestyksensä eteen, sitä pienempi rooli sattumalle jää.
Tämän opinnäytetyön myötä pohdin keinoja bändin brändinrakentamiseen albumijulkaisua varten niin visuaalisten kuin viestintäänkin liittyvien keinojen kautta. Esimerkkinä käytän Simulacrum -yhtyeen Sky Divided -albumiprojektia, josta olin kokonaisuudessaan vastuussa. Lähteinä käytän pääsääntöisesti neljän musiikkialan ammattilaisen haastatteluvastauksia, sekä niiden tukena monipuolisesti lähdekirjallisuutta ja internet-artikkeleita. Opinnäytetyön rakenne on jaettu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa käsittelen brändin käsitettä sekä kerron niistä esituotantovaiheeseen liittyvistä toimista, joita kannattaa ottaa huomioon. Toisessa osassa käsittelen bändin ilmettä, kerron millaisia visuaalisia elementtejä suunnittelin Simulacrumin albumiprojektin aikana ja miksi päädyin kyseisiin ratkaisuihin. Kolmannessa osassa käsittelen bändin viestintää ja sitä, miten sosiaalisessa mediassa kannattaa brändinrakennuksen kannalta menetellä, jotta toiminta olisi tehokasta. Koko opinnäytetyön läpi reflektoin omia kokemuksiani muiden kokemuksiin ja välillä myös kyseenalaistan muiden mielipiteitä. Lopun yhteenvedossa vielä pohdin onko brändiajatuksen tuominen taiteen piiriin välttämätöntä ja missä vaiheessa taide muuttuu ontoksi, jos se liiaksi perustuu brändikeskeiseen ajattelumalliin.
Tämä opinnäytetyö käsittelee musiikinkuluttajien äänitehankintoja koskevia motivaatioita ja uuden musiikin löytämistä metallimusiikin kontekstissa. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat suomalaiset, 15-60 -vuotiaat, pääasiassa metallia kuuntelevat ja kuluttavat henkilöt. Työn tarkoituksena oli selvittää, voiko tietyn genren musiikkia kuuntelevien musiikkipreferensseistä päätellä heidän musiikinkulutus- ja löytötapojaan. Opinnäytetyön tavoite oli luoda tutkimushaastatteluilla saadun tiedon, sekä jo olemassa olleen tilastodatan ja tutkimustiedon pohjalta kuluttajaprofiileja alan pk-yritysten käyttöön. Työn teoriaosuudessa käydään läpi musiikkiäänitteiden markkinointia ja jakelua sekä musiikkialan digitalisoitumista, päätöksenteon psykologiaa, sekä metallimusiikkia kuuntelevia kuluttajina. Digitalisoitumisella on ollut mullistava vaikutus koko musiikkialan nykytilanteeseen, aina musiikin tekemisestä sen julkaisuun, markkinointiin, löytämiseen ja kuluttamiseen, ja kehitys jatkuu edelleen. Päätöksentekoon vaikuttavia psykologisia tekijöitä käsitellään Robert Cialdinin vaikutusvallan teorian, sekä valintaylikuormituksen kautta, ja metallimusiikin kuluttajia kuluttajaheimoteorian kautta. Tutkimusosuus toteutettiin yksilöhaastatteluina, joiden tuloksia käytettiin pääasiallisena lähteenä kuluttajaprofiloinnille. Tuloksista tehdyt havainnot vastasivat pitkälle teoriaosuudessa tehtyjä olettamia kuluttajakäyttäytymisestä metallimusiikkikontekstissa, ja tukevat käsitystä metallin kuuntelijoista viiteryhmänsä perinteitä ja fyysistä levykokemusta arvostavina kuluttajina, mutta tuovat myös esiin käytännöllisyyden tavoittelun digitaalisten formaattien kulutuksessa. Uuden musiikin löytäminen on usein sosiaalinen, joskin sattumanvarainen prosessi, jossa kavereiden suosituksille annetaan paljon arvoa, vaikka digitaaliset kanavat näyttelevätkin nykyään merkittävää roolia tässäkin.
Tässä tutkimuksellisessa opinnäytetyössä selvitetään Nummirock Metal Festival 2012-tapahtuman asiakasprofiili. Tutkimus on luonteeltaan otantatutkimuksella toteutettu kvantitatiivinen, eli määrällinen tutkimus. Tutkimusaineisto on kerätty kenttätutkimuksena satunnaisotannalla tapahtuneiden haastatteluiden avulla. Tutkimusta varten haastateltiin 210 vastaajaa Nummirock Metal Festival- tapahtumassa 21.–23.6.2012 välisenä aikana. Vastaukset kerättiin haastattelijan toimesta kyselylomakkeeseen, jota käytettiin myös haastattelurunkona. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii Nummirock Metal Festival / Nummijärven Maatalousjärjestö Ry. Opinnäytetyö koostuu kahdesta osasta. Teoreettisessa osassa käsitellään yleisötapahtumia kulttuurimuotona, niiden historiaa ja metallimusiikkikulttuuriin liittyviä piirteitä. Työn empiirisessä osassa esitetään saadut tutkimustulokset ja verrataan niiden sopivuutta teoreettiseen tietopohjaan. Lisäksi työssä kerrotaan kehitysehdotuksia ja arvioidaan tutkimuksen luotettavuutta. Tutkimustuloksien perusteella tyypillinen Nummirock Metal Festival 2012-tapahtuman kävijä on helsinkiläinen 25-vuotias mies. Hän elää avoliitossa, eikä hänellä ole lapsia. Koulutukseltaan hän on ylioppilas ja hän työskentelee tällä hetkellä alempana toimihenkilönä. Nummirockiin hän on osallistunut aiemminkin ja hänellä on mukanaan puolison lisäksi 20 kaveria. Tapahtumaan hän on saapunut autolla ja ostanut 3-päivän pääsylipun ennakkoon. Itse festivaaleilla hän käyttää alkoholia niin leirintä- kuin anniskelualueella ja hän myös tupakoi. Pääasialliseksi tulosyyksi hän nimeää kaverit, mutta seuraa festivaaleilla myös viiden esiintyjän esiintymisen. Itse tapahtuman olemassaolosta hän kuuli ensimmäistä kertaa kavereiltaan. Hän kuuntelee metallimusiikkia myös kotonaan ja käy kymmenellä muulla livekeikalla vuodessa. Nummirockin lisäksi hänen suunnitelmiin kuuluu muista kesän festivaaleista Tuska Open Air Metal Festival. Hän aikoo lisäksi osallistua myös vuoden 2013 Nummirockiin.