Kaikki aineistot
Lisää
Toinen maailmansota yleisesti katsottuna on yksi tutkituimmista aihepiireistä tieteellisen historiantutkimuksen alalla. Kuitenkin toisen maailmansodan aikaisesta marssimusiikista, sen musiikillisista piirteistä ja lyriikasta on rajallisesti tieteellistä tutkimustietoa niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Lähinnä toisen maailmansodan aikaiseen musiikkiin liitettävä tutkimus on painottunut populaarimusiikkiin ja sen eri muotojen selventämiseen. Tässä kandidaatintutkielmassa tarkasteltiin suomalaisen marssimusiikin lyriikan piirteitä toisen maailmansodan aikaisessa marssimusiikissa. Tutkimusta ohjasi marssikirja-aineisto, josta valittiin kuusi marssia tarkempaan analyysiin. Analyysi toteutettiin diskurssianalyysin keinoin, jonka avulla analyysin painopiste muotoutui lyriikan kielen- ja sanojenkäytön tarkasteluun. Pääkäsitteinä diskurssianalyysissä toimi propagandan teoria, nationalismi, kansallinen identiteetti ja hegemoninen maskuliinisuus. Diskurssianalyysin avulla tutkimuksessa eroteltiin kolme marssien lyriikoita ohjaavaa pääteemaa. Pääteemat kohdentuivat romantisoidun kuvan luomiseen Suomesta, isänmaallisuuden, toverillisuuden ja taisteluhengen korostamiseen ja hegemonisen maskuliinisuuden korostamiseen. Tutkimuksen tuloksista selvisi, että suomalaisten marssien lyriikoilla on ollut vahva propagandistinen luonne toisen maailmansodan aikaan käytetyissä marsseissa. Lyriikoissa on käytetty monia tapoja propagandan luomiseen, joissa tässä tutkimuksessa lähemmin tarkasteltiin romantisoidun kuvan luomista Suomesta, toisaalta isänmaallisuuden, toverillisuuden ja taisteluhengen korostamista sekä hegemonisen maskuliinisuuden korostamista ja esiintymistä marssien lyriikoissa. Koska tutkimus toteutettiin kandidaatintutkielmana, varmoja yleistettäviä rajauksia marssien piirteistä ei voida kuitenkaan esittää. Tämä tutkimus kuitenkin tarjoaa arvokkaan laadullisen katsauksen aineistona toimineisiin marssien lyriikoihin ja sen tuloksia voidaan käyttää ohjaavina havaintoina tulevassa laaja-alaisemmassa tutkimuksessa.
Tämä opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Marakattimarssi Ky: kanssa. Opinnäytetyössä tutkitaan kierrätysmateriaalien soveltuvuutta ja hyödyllisyyttä vaatetuksessa ja erityisesti lastenvaatteiden materiaalina. Työssä tutkitaan tekstiiliteollisuuden ekologisuutta ja tekstiilien kierrätystä. Taustana näille asioille on selvitetty tekstiiliteollisuutta Suomessa, sekä suomalaisten kulutus- ja kierrätystottumuksia tekstiilien kohdalla. Työssä perehdytään myös lastenvaatteiden kaavoitukseen. Työssä pyritään selvittämään kuinka lapsen vartalo ja liikkuminen vaikuttavat kaavan muotoon ja piirtämiseen. Lisäksi tutustutaan vaatteiden kaavoituksen työkaluihin ja mittataulukoihin. Näiden tietojen pohjalta on kaavoitettu Marakattimarssi Ky:n käyttöön pojan kauluspaita, liivi ja kravatti kokolajitelmalla 74-128cm. Kierrätysmateriaalien hyödyntäminen ei kuitenkaan asettanut minkäänlaisia rajoitteita tai vaatimuksia kaavoitukselle vaan tarkoituksena oli tuoda esiin uusia ajatuksia ja materiaalivaihtoehtoja toimeksiantajalle. Kierrätysmateriaalien hyödyntämistä lasten vaatetuksessa on kartoitettu selvittämällä suomalaisia yrityksiä, jotka toimivat tämän periaatteen pohjalta. Näihin yrityksiin oltiin myös yhteydessä materiaalihankintapaikkojen ja toimintaperiaatteiden selvittämiseksi. Lisäksi työn aikana toteutettiin kysely, jonka tarkoituksena oli selvittää millaisia odotuksia ihmiset asettavat lastenvaatteille, mistä he niitä hankkivat ja mikä on heidän suhtautumisensa kierrätysmateriaaleista valmistettuja vaatteita kohtaan.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa varusmiehillä esiintyviä marssimurtumia, niille altistavia tekijöitä ja sotilasterveydenhuollon käyttämiä hoitomenetelmiä. Opinnäytetyössä tutkittiin miten yleisiä varusmiesten marssimurtumat ovat ensimmäisten kolmen palveluskuukauden aikana. Lisäksi selvitettiin, ilmeneekö varusmiehillä tyypillisiä alaraajojen virheasentoja, jotka voivat altistaa marssimurtumille. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa marssimurtumien esiintyvyydestä, hoitokeinoista ja ennaltaehkäisystä. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Suomen Puolustusvoimien Sotilaslääketieteen keskus. Marssimurtumat ovat yleinen vaiva niin varusmiesten kuin urheilijoidenkin kesken. Marssimurtumille tyypillisiä altistavia tekijöitä ovat ulkoiset tekijät, kuten huonot jalkineet ja kova alusta ja sisäiset tekijät, kuten alaraajojen virheasennot sekä jatkuva, yksipuolinen rasitus. Aikaisempien tutkimusten mukaan noin 3−15 prosentilla varusmiehistä on esiintynyt marssimurtumia ensimmäisten kolmen palveluskuukauden aikana. Opinnäytetyö oli kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus, jonka aineisto on kerätty kyselylomakkeiden avulla. Tutkimus koostui kahdesta eri kyselystä, joista toinen tehtiin Vekaranjärven varuskunnan 2/19 saapumiserän varusmiehille ja toinen varuskunnan Sotilasterveydenhuollon henkilökunnalle. Kysely jaettiin sadalle varusmiehelle, joista kaikki vastasivat kyselyyn. Sotilasterveydenhuollon henkilökunnalta saimme kymmenen vastausta. Tuloksista ilmeni, että 13 %:lla (n=100) varusmiehistä on esiintynyt marssimurtumia ensimmäisten kolmen palveluskuukauden aikana. Marssimurtumia esiintyi tyypillisimmin jalkaterän luissa, kuten varpaissa, jalkapöydässä tai kantapäässä 77 % (n=10). Toiseksi tyypillisimmät ilmenemisalueet olivat pohjeluu 8 % (n=1), sääriluu 8 % (n=1) ja nilkan luut 7 % (n=1). Opinnäytetyö on kokonaisuus, jossa on koottuna runsaasti tietoa marssimurtumista. Varusmiesten omat kokemukset ja Sotilasterveydenhuollon antamat vastaukset yhdistettynä aiemmin tutkittuun tietoon tekevät opinnäytetyöstä työvälineen niin sotilasterveydenhuollon henkilökunnalle kuin varusmiehille.
Opinnäytetyöni ajatus syntyi työkokemukseni ja harrastukseni myötä. Työskenneltyäni kanttorin sijaisena muutaman vuoden, huomasin seurakuntalaisten usein toivovan, ettei toimituksissa soisi aina samat musiikit kuin muilla. Kun kansanmusiikki on lähellä sydäntäni, ja olin törmännyt useisiin kansanperinteestä kumpuaviin häämarsseihin, kiinnostuin tutkimaan asiaa tarkemmin. Työn tavoitteena oli tutustua meidän omaan musiikilliseen historiaamme ja tehdä työn avulla omaa suomalaista kansanperinnettämme tutummaksi myös muille kirkkomuusikoille. Opinnäytetyön alussa tutustaan kansanmusiikkiin käsitteenä, sen historiaan ja nykyisyyteen. Seuraavaksi tutustutaan Pohjanmaan kruunuhääperinteeseen ja avioliiton vihkimisen historiaan. Tarkastelen myös hääpelimanniperinnettä erityisesti kruunuhäissä. Työhön liittyy äänite, jossa on esimerkkejä häämarsseista hengellisessä kansanmusiikissa. Äänitteellä esitettävistä kappaleista, ja niiden liikkumisesta soittajalta ja kylältä toiselle, on tarkempi esittely työssäni. Kansanmusiikille aikoinaan ominainen liikkuminen ja periytyminen soittajalta toiselle ilman kirjoitettuja nuotteja, ja tämän vaikutus on myös mielenkiintoinen asia työssäni. Äänitteellä häämarsseja esittää RoiMu-yhtye. Yhden marsseista soitin alkuperää kunnioittaen kaksirivisellä haitarilla, ja yksi marssi soitettiin harmonikka-urut-kokoonpanolla. Tärkeimpinä lähdemateriaaleina oli hääideasivusto internetissä ja kansanmusiikin kirjallisuus, joista löytyi myös nuotteja äänitteen häämarsseihin. Kirjallisuutta osoittautui kuitenkin olevan varsin vähäisesti, ja internet-lähteitä onkin käytetty sekä häiden historian että kansanmusiikin ja hääpelimanniperinteen löytämiseksi.