Kaikki aineistot
Lisää
Tutkielmassani käsittelen melko vähälle huomiolle jäänyttä esineryhmää: kulkue- ja saattuelyhtyjä 1500- ja 1600-lukujen vaihteesta. Tutkimuksen kohteeni ovat Turun tuomiokirkkomuseossa sekä esillä että sen varastossa olevat kulkue- ja saattuelyhdyt. Näitä esineitä tarkastelen pääasiassa taidehistorian näkökulmasta, vaikka sivuan niiden merkitystä myös kulttuurihistorian silmin. Tutkimuskysymykseni kartoittavat, millaisia nämä esineet ovat olleet eli miltä ne ovat näyttäneet, mitä niiden kuvaohjelmat sisältävät sekä mikä niiden merkitys on taidehistoriallisessa mielessä. Mietin samalla niiden funktiota ja tarkennan niistä jo olemassa olevaa vähäistä tietoa. Aineistonani ovat tuomiokirkon lyhdyt ja vertailuaineistonani ovat muualla Suomessa käytetyt samantyyppiset esineet sekä keskiajalta että uuden ajan alusta. Tutkimusmenetelmänä käytän taidehistorian, varsinkin vanhemman taiteen tulkinnassa käytettyä Erwin Panofskyn esittelemää ikonologista analyysiä hieman soveltaen. Lainaan myös arkeologian menetelmää esineen rekonstruoinnista kohteitteni tutkimisessa ja tämän tutkimuksen rajoissa rekonstruktiot ovat kaksiulotteisia piirroksia tuomiokirkon esineistä. Lähtökohtani ovat empiirisesti tutkittavat esineet ja teoria seuraa perässä. Tutkimuslähteinäni ovat lyhtyjen esinekortit ja niihin jollakin tavalla liittyvä tutkimuskirjallisuus. Vertailuaineiston pääasiallisena lähteenä olen käyttänyt Suomen kirkot–Finlands kyrkor -teossarjaa sekä aineiston mahdollisia esinekortteja. Varsinaista aiempaa tutkimusta tästä esineryhmästä ei löytynyt suomeksi tai ruotsiksi. Esineitä on tutkittu ortodoksisessa perinteessä venäjäksi. Tutkin kuitenkin lähinnä katoliseen perinteeseen kuuluvia esineitä reformaation aikana ja sen jälkeen. Luterilaiseen perinteeseen lyhdyt eivät enää kuulu, vaan ne olivat vielä kaikuja katoliselta keskiajalta. Tuomiokirkon lyhtyjä on käytetty joko häissä tai hautajaisissa. Tutkimustulokseni viittaavat siihen, että tuomiokirkon tiettyä kahta paria kulkuelyhtyjä olisi hautajaisten sijaan käytetty hääkulkueissa. Siihen viittaavat esineiden sekä vaakuna- että muu koristelu sekä vertailu vertailuaineiston esineisiin. On selvää myös, että sekä tuomiokirkon että vertailuaineiston (tunnistetut) lyhdyt ovat olleet käytössä tiettyjen Suomessa tuona aikana vaikuttaneiden aatelissukujen sisällä.
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli järjestää ensiapukoulutustilaisuus Lyhytaikaiskoti ja työpaja Lyhty Ry:n henkilökunnalle. Lyhty on voittoa tuottamaton yhdistys, joka on perustettu vuonna 1993. Yhdistys tarjoaa kehitysvammaisille asumispalveluja. Ympäristö on kodinomainen ja se toimii asukkaiden tarpeisiin räätälöitynä asumismuotona. Aloitimme opinnäytetyön ideoinnin Lyhty Ry:n turvallisuusvastaavan, Jaakko Törrösen kanssa. Hän esitti toiveen, että keskittyisimme koulutuksessa sairaskohtauksien ensiapuun. Keväällä 2011 henkilökunta täytti alkukartoituslomakkeet, joiden avulla kartoitimme heidän nykyiset ensiaputaidot sekä koulutukset tarpeellisuuden. Alkukartoitus vahvisti työmme tarpeellisuutta ja auttoi meitä räätälöimään tilaisuuden henkilökunnan tarpeiden mukaiseksi. Alkukartoitus sekä turvallisuusvastaavan toiveet antoivat pohjan tilaisuuden suunnittelulle. Järjestimme kaksi koulutuspäivää syksyllä 2011. Koulutuspäivät olivat sisällöltään samanlaiset. Koulutuspäivä sisälsi 40 minuuttia kestävän teoriaosuuden sekä käytännönharjoituksia. Koulutustilaisuus painottui sairaskohtauksien ensiapuun, mutta sisälsi myös tietoa perusensiavusta. Käytännönharjoitukset tapahtuivat viidellä erilaisella ensiapurastilla. Jokainen opinnäytetyön tekijä vastasi yhdestä toiminnallisesta rastitehtävästä. Kolme rastia olivat näitä kuvitteellisia ensiaputilanteita joissa henkilökunnan toimi todenmukaisella tavalla. Kolmen toiminnallisen rastin lisäksi oli kaksi omatoimirastia. Koulutus kesti noin kolme tuntia molempina päivinä. Opinnäytetyö tehtiin Turvallinen koti- hankkeen alaisuudessa. Hankkeen tavoitteena on tuottaa hyvinvointia ja arkea tukevia, ennaltaehkäiseviä palveluita yksityisiin koteihin sekä ryhmätoimintoihin. Hanke on Laurea-ammattikorkeakoulun organisoima. Opinnäytetyö tukee hankkeen tavoitteita ja on osa sen kirjallista dokumentointia. Loppuarviointilomakkeista selvisi, että koulutustilaisuus tuki ja vahvisti Lyhty Ry:n henkilökunnan ensiaputaitoja. Tilaisuus onnistui toivotulla tavalla. Henkilökunta koki rastiharjoitukset mielekkääksi tavaksi kerrata ensiaputaitoja.
Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin kylmän ullakkotilan muuttamista asumiskäyttöön. Kohteena oli 1920-luvulla rakennettu rivitaloyksiö Pispalan Mäkikadulla. Kohteen sijainti valtakunnallisesti merkittävällä rakennetulla kulttuuriympäristöalueella asetti omat ehtonsa suunnittelulle. Osana työtä tehtiin rakennushistoriallinen selvitys, jossa käsiteltiin rakennussuojelun ja arvojen säilyttämisen näkökulmia. Työn tavoitteena oli tuottaa rakennuslupahakemuksen liitteenä toimitettava piirustusaineisto laajennuksesta ja arkkitehdin työkuvat katolle rakennettavista kattolyhdyistä. Asiakkaan käyttöön laadittiin myös kustannusarvio. Työhön kuului kohteen nykytilan mallinnus vanhojen rakennuspiirustusten pohjalta sekä mittaukset ja tutkimukset kohteessa, joiden pohjalta mallia tarkennettiin. Asiakkaan toiveesta ullakolle suunniteltiin makuu- ja oleskelutilaa. Suunnittelun aikana tutkittiin useampaa pohjapiirustusvaihtoehtoa. Ratkaisevana tekijänä vaihtoehdoissa oli portaan sijoittuminen niin, ettei kantavia välipohjapalkkeja jouduttaisi katkaisemaan. Muita ratkaistavia suunnittelukysymyksiä olivat kattolyhtyjen ja vaipan rakenne. Suurimpana haasteena työn aikana oli kohteen nykytilan tarkka mallintaminen. Vanhat piirustukset olivat epätarkkoja, eikä tarkistusmittausten aikana päästy esteettä kaikkialle ullakkotilaan. Suunnittelun kannalta tärkeiden välipohjapalkkien sijainnit pystyttiin vain osittain varmistamaan ja lopulliset päätökset portaiden sijainnista pystytään tekemään vasta ullakon purkutöiden jälkeen.
Tämä opinnäytetyö sai innoituksensa kehitysvammaisille asumispalveluja ja työpajoja järjestävän Lyhdyn esteettiseen hoitotyöhön liittyvistä hankkeista, joiden päämäärinä ovat olleet esteettisyyden merkityksen luominen ja perusteleminen hoitotyössä (2015), sekä esteettisen hoitotyön mallin kehittäminen (2016 -). Tavoitteena oli perehtyä esteettisyyden historiaan hoitotyössä, tuoda esille esteettisyyden moniulotteisuus sekä kuvailla esteettisyyttä hoitotyössä Lyhdyn asumispalveluissa. Toiminnallisen opinnäytetyön tuotoksena luotiin tieteellisen teorian, Lyhdyn oman materiaalin ja haastattelujen pohjalta perehdytysmateriaali, Estetiikkasalkku työelämäkumppanin käyttöön. Uusia ohjeita ja työkaluja esteettisyyden lisäämiseen hoitotyössä luotiin englannin-, ruotsin- ja suomenkieliseen tutkittuun tietoon nojaten. Työtä voivat hyödyntää myös muut hoitoalan yksiköt. Opinnäytetyö on työelämälähtöinen ja Lyhty oli aktiivisesti mukana työn eri vaiheissa. Teoreettinen viitekehys muodostui estetiikan, esteettisen hoitotyön sekä toiminnallisen opinnäytetyön määrittämisestä. Esteettisen hoitotyön merkitystä terveydelle tarkasteltiin hoitotyön ympäristön, taiteen, musiikin, liikunnan ja rentoutumisen sekä luonnon kautta. Opinnäytetyö vastaa seuraaviin kysymyksiin: Mitä on estetiikka Lyhty ry:n asumispalveluissa? Mikä on estetiikan merkitys hoitotyössä? Mikä on esteettisyyden merkitys terveydelle? Lyhdyltä vapaamuotoisesti kerätty palaute oli positiivista ja estetiikkasalkku koettiin hyödylliseksi perehdytysmateriaaliksi uusille ja nykyisille työntekijöille. Hyödyllisenä pidettiin heidän hoitotyön filosofian ja hoitotyön paradigmojen kokoamista samoihin kansiin. Palautimme kansion salkussa, jota Lyhty voi jatkossa täydentää omien tarpeidensa mukaan. Estetiikkasalkun täydennysmahdollisuus koettiin Lyhdyssä hyödyllisenä. Esteettistä hoitotyötä sekä sen terveysvaikutuksia voisi jatkossa tutkia haastattelumenetelmällä potilaiden tai asukkaiden kokemusten kautta. Aihetta voisi tutkia esimerkiksi palliatiivisissa hoitolaitoksissa tai pitkäaikaissairaiden parissa.
Syftet med detta examensarbete är att få en bild hur tillfredsställda kunderna är med de tjänster, service och produkter som Wanha Lyhty & Kellari har att erbjuda. Syftet har även varit att få en bättre kännedom hur företagets kunder upplever företaget. Målsättningen med detta arbete är att få en blick på kundernas önskemål om förbättringsförslag till Wanha Lyhty & Kellari. I målsättningen ingick ytterligare att genom teorin i mitt arbete om kundtillfredsställelse, kundstrategier, kundnärhet, relationsmarknadsföring och marknadsföring hitta sätt som skall hjälpa företaget att ha nöjda och tillfredsställda kunder. Mitt examensarbete består av två olika delar, först den teoretiska delen och sedan den praktiska delen, själva undersökningen. Undersökningen gjordes som en kvantitativ undersökning, med en frågeenkät som stod framme i Wanha Lyhty & Kellari en bestämd tid. Enkäterna fanns tillgängliga både på finska och svenska och bestod av tolv frågor av vilka två var öppna frågor, frågorna handlade om kundernas åsikt om Wanha Lyhty & Kellari. I undersökningen deltog 44 respondenter. Av resultaten kan man konstatera att största delen av respondenterna var nöjda med vad Wanha Lyhty & Kellari har att erbjuda. I de öppna frågorna framkom det bra exempel på vad som kunde förbättra kundernas tillfredsställelse, där kom bra utvecklingsförslag till uppdragsgivaren. Utvecklingsförslagen handlade bland annat om att Wanha Lyhty & Kellari kunde ordna temakvällar.The purpose of this thesis is to find out how satisfied customers are with the services, products and service that Wanha Lyhty & Kellari has to offer. The purpose is also to get a clearer picture of how customers experience the company, as well as to find out customers’ requests for improvement at Wanha Lyhty & Kellari. The aim was further to find ways to have more pleased and satisfied customers supported by the theory in my work; customer satisfaction, customer strategies, customer orientation, relationship marketing and marketing. My thesis consists of two parts, first the theoretical part and then the practical part, the survey. The survey was conducted with a quantitative survey with a questionnaire, which was obtainable at Wanha Lyhty & Kellari a specified time. The questionnaires were available both in Finnish and in Swedish, and consisted of twelve questions of which two were open-ended questions. The questions focused on customers’ opinions about Wanha Lyhty & Kellari. The survey had 44 respondents; the majority of them were satisfied with what Wanha Lyhty & Kellari has to offer. The open-ended questions gave good examples of what could improve customer satisfaction; for example, theme nights and variety in the menu.
Tässä tutkimuksessa tutkittiin Tulilyhty Oy:n vakituisten työntekijöiden lisä- ja täydennyskoulutuksen tarvetta sekä laadittiin sen pohjalta koulutussuunnitelma. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa työntekijöiden omasta kiinnostuneisuudesta kehittää omaa ammatillisuuttaan koulutuksen kautta. Koulutustarve määräytyy lainsäädännön velvoitteista, yrityksen tarpeista tuottaa laadukasta lastensuojelutyötä sekä henkilöstön omista näkökulmista koulutusta kohtaan. Tutkimus toteutettiin arviointitutkimuksena, jonka aineisto kerättiin lomakehaastattelulla. Haastattelu toteutettiin Tulilyhty Oy:n 15 vakituiselle ohjaus- ja kasvatustehtävissä toimivalle henkilölle. Tutkimukseen osallistuneet työntekijät vastasivat lomakehaastatteluun marraskuussa 2011. Lomakehaastattelu sisälsi avoimia ja vaihtoehtokysymyksiä. Saatu tutkimusaineisto analysoitiin tekemällä sisällönanalyysi avoimista kysymyksistä ja vaihtoehtoiset kysymykset analysoitiin SPSS-ohjelmalla. Tuloksista voidaan todeta, että suurin kiinnostus ja halu sitoutua lisä- ja täydennyskoulutukseen olisi lyhyillä ja työyhteisön tarpeisiin räätälöidyillä koulutuspaketeilla. Eniten kiinnostusta herätti päihde- ja mielenterveystyö sekä erilaiset lastensuojelutyöhön liittyvät erikoiskoulutukset. On myös tärkeää huomata, että osa vastaajista on valmis sitoutumaan myös tutkintoon johtaviin koulutuksiin, ennen kaikkea ammattikorkeakouluopintoihin
Tämän toiminnallisen lopputyön tarkoitus oli kehittää työpajamalli sosiaalisten taitojen tu-kemiseen ja kehittämiseen kehitysvammaisten nuorten parissa. Työpajamalli kehitettiin Lyhty ry:n Lamppu-koululle, joka on oppimisyksikkö peruskoulun käyneille kehitysvammaisille nuorille. Lamppu sijaitsee Helsingissä. Työpajan tarkoitus oli lisäksi tukea ja kehittää nuorten resursseja integraatioon ja normalisaatioon, sosiaalisia taitoja vahvistamalla. Tarve sosiaalisten taitojen harjoittamiselle havaittiin yhteistyössä Lampun kanssa. Metodit, joita työpajoissa käytettiin olivat psykodraama, sosiodraama ja dialogi. Työpajojen sisältö ja metodit perustuivat kehitysvammaisuutta koskevaan kirjallisuuteen. Kaksi työpajamallia, jotka tämän lopputyön puitteissa kehitettiin, ovat psyko- ja sosiodraama-työpaja ryhmäkäyttöön, sekä yksilö- tai pienryhmätyöpaja. Psykodraamaa ja sosiodraamaa käytettiin ryhmä-työpajoissa ja dialogia käytettiin henkilö-, tai pienryhmä-työpajoissa silloin, kun tarve henkilökohtaisemmalle keskustelulle havaittiin. Yksilö- ja/tai pienryhmätyöpajaa käytettiin myös draamatyöpajoissa opittujen asioiden tukemiseen. Työpajoja järjestettiin viikoittain, sisällytettynä osaksi Lampun lukujärjestystä, vuoden 2013 keväällä ja syksyllä. Osallistuminen työpajoihin oli vapaaehtoista. Joskin varmoja tuloksia työpajojen toimivuudesta ei saatu, epämuodollisten havaintojen perusteella joitakin positiivisia muutoksia oppilaiden käyttäytymisessä oli tapahtunut. Muutoksia havaittiin konfliktien hallinnassa, selviytymisstrategioissa, kommunikoinnissa sekä vuorovaikutuksessa. Oppilaiden palaute työpajoista oli myös enimmäkseen positiivista. Nämä tulokset aikaansaivat luottamusta työpajojen käytännöllisyydestä sosiaalisten taitojen harjoittamisessa ja tukemisessa, kun työpajoja käytetään systemaattisesti. Työpajat ovat edelleen osa Lampun lukujärjestystä.
Laurea-ammattikorkeakoulu Tiivistelmä Laurea Lohja Hoitotyön koulutusohjelma Yulia Lindström Lyhty-ryhmä kuntouttavana menetelmänä sydänpotilaan jatkohoidossa Vuosi 2011 Sivumäärä 49 Tässä opinnäytetyössä arvioitiin Lyhty-ryhmätoiminnan prosessia. Lyhty-ryhmä oli sairaanhoitajaopiskelijoiden suunnittelema, Laurean opettajien ohjauksessa toteutettu ohjattu vertaistukiryhmä äkillisesti sairastuneille sydänpotilaille. Ryhmän tarkoituksena oli tukea sairaalasta kotiutuvaa selviämään arjessa uuden asian kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sydänpotilaalle tarkoitettua kuntouttavaa ryhmäohjausta jatkohoidon työmenetelmänä, ryhmäohjauksen sisältöä ja kehittämistarpeita. Opinnäytetyön tietoperustan aiheina olivat sydänpotilaan kuntoutus, ryhmäohjaus, ryhmä ja ryhmädynamiikka sekä vertaistuki. Tietoperustassa tarkasteltiin ryhmäohjauksen vaikutuksia sydänpotilaan hyvinvointiin sekä ryhmäohjauksen yhteiskunnallisia etuja. Tutkimus oli kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimuksen kohteena olivat Lyhty-projektin osallistujat: ryhmän osallistujat (N = 5) sekä ryhmän ohjaajat (N = 8). Tutkimusaineisto kerättiin pa-lautelomakkeilla (N = 11), joissa esitettiin strukturoituja kysymyksiä sekä ohjaajan arviointilomakkeilla (N = 15) ja ohjaajatiimin päiväkirjamerkinnöillä. Osa aineistosta analysoitiin SSPS–ohjelman avulla, osa käyttämällä induktiivista sisällönanalyysia. Kyselyanalyysin perustella saadut tulokset vahvistivat, että vertaistukipainotteisesta ryhmäohjauksesta oli positiivista näyttöä. Sydänsairastuneet tarvitsivat asiantuntijoiden informaatiota ja neuvontaa sekä saivat tukea ja voimia sopeutumisvaiheessa jakamalla kokemuksia ja tunteita muiden samassa tilanteessa olleiden ihmisten kanssa. Tulosten mukaan ryhmäohjauksessa asiantuntevuus, herkkyys, mukanaolo, suunnitelmallisuus ja huolellisuus olivat tärkeitä. Ryhmäohjaajan osaamisessa korostuivat myös ryhmänhallinta-, vuorovaikutus- ja motivoitumisen taidot. Todettiin, että onnistuneessa ryhmäohjauksessa tärkeä rooli oli ryhmän koossa, mikä vaikuttaa ryhmädynamiikkaan sekä ohjaajan osaamisessa. Pieni ryhmäkoko vaikutti tavoitteiden saavuttamiseen sekä kokemusten ja vuorovaikutukseen laatuun. Saadut tulokset olivat esillä posterissa Sairaanhoitajapäivillä 17.-18.3.2011. Johtopäätöksenä voitiin esittää, että sydänpotilaiden vertaistukitoimintaa Lyhty-ryhmäprojektin muodossa kannattaisi jatkaa Lohjan Terveystorilla ja muuallakin siitä huolimatta, että Lyhty-ryhmän osallistujamäärä oli pieni. Saaduista kokemuksista ja tutkimuksesta voisi jatkossa ottaa oppia, mm. parantamalla prosessia sekä tehostamalla markkinointia, jotta osallistujamäärää saisi korkeammaksi. Asiasanat: ryhmäohjaus, vertaistuki, sydänpotilaat, sydänpotilaan kuntoutus, Lyhty-ryhmä.
Tämän kehittämishankkeen aiheena oli uuden toimintamallin kehittäminen työvoiman palvelukeskus Lyhdyn asiakaspalveluprosessin alku- eli kartoitusvaiheeseen. Hankkeen taustalla oli käytännön asiakastyöstä noussut tarve lisätä asiakaspalveluprosessin alkuvaiheeseen pitkään työttöminä olleille asiakkaille suunnattua tavoitteellista ryhmätoimintaa. Tarkoituksena oli aktivoida Lyhdyn asiakkaita, selkeyttää heidän tavoitteitaan ja muutostarpeitaan keskustelemalla niistä työntekijöiden sekä muiden samassa elämäntilanteessa olevien henkilöiden kanssa. Näin pyrittiin lisäämään asiakkaiden sitoutumista työllistymistä edistävään toimintaan sekä parantamaan heidän motivaatiotaan suhteessa omaan työhön kuntoutumisen prosessiinsa. Tässä hankkeessa kehitettiin omaa työtä yhteistyössä asiakkaiden ja koko työyhteisön kanssa. Aluksi STARTTI-ryhmän toteutus sekä sisältö suunniteltiin työyhteisön käytännön kokemustiedon pohjalta, jonka jälkeen mallia kehitettiin pilotointien, asiakaspalautteiden sekä oman toiminnan reflektoinnin avulla. Tässä kehittämishankkeessa käytettiin toimintatutkimuksellista lähestymistapaa, jossa toimintatutkimuksen spiraalin muodostivat ryhmätoiminnan pilotoinnin, arvioinnin ja reflektointi vaiheet. Kehittämishankkeen tuloksena syntyi STARTTI-ryhmän malli, joka sopii työvoiman palvelukeskus Lyhdyn asiakaspalveluprosessin alku- eli kartoitusvaiheeseen.
fyysinen kuvaus: 8-kulmainen puulyhty, jossa pohja- ja päällyslevy sekä kulmapuut puuta. Sisäpuolella peltiset pidikkeet kahdelle kynttilälle. Yläosassa rautalanka lyhdyn ympäri, alempi poikki. Päälilevyssä metallinen ilmalävikkö. Lasit värittömiä. Yksi lasi yläosastaan rikki. koko: kork. 41 cm, halkaisija 33 cm, lasin leveys 10 cm.
fyysinen kuvaus: Merkinantolyhty. Messinkiä, mustaksi maalattu. Kork. 21 cm, halk. 7,5 cm, linssin halk. 7 cm. Runko sylinterinmuotoinen, yläosassa kartionmuotoinen koristeellinen "hattu" (metalli taivutettu laskoksille). Lyhdyn seinämässä avattava luukku, johon kiinnitetty suurentava linssi. Linssin edessä nlyhdyn sisäpuolella metallilevy, jota liikutellaan lyhdyn ulkoseinämässä olevabn painikkeen avulla. Lyhdyn sisäpuolella takaseinässä metallinen heijastin. Avattavan luukun vastakk. puolella lyhdyn ulkoseinämässä käsikahva. Lamppu ja pohja puuttuvat. Luukun yläpuolella laatta, jossa kaksi ankkuria ristikkäin sekä venäjänkieliset kirjaimet M.V. / U.N.P.