Kaikki aineistot
Lisää
Liikenne- ja viestintäministeriö asetti työryhmän selvittämään reittiliikennelupien myöntämiseen liittyviä kysymyksiä, siirtymäajan jälkeisiä joukkoliikenteen järjestämismalleja sekä julkisesti tuettujen lippujen kelpoisuutta eri toimintamalleissa. Työryhmän tehtävänä oli käsitellä erityisesti markkinaehtoisen reittiliikenteen toimintaedellytyksiä. Työryhmä on työssään ottanut huomioon hallitusohjelman linjauksen valtakunnallisen joukkoliikenteen lippujärjestelmän käyttöönottamisesta sekä aikataulu- ja reittipalvelun toteuttamisesta.
Tämä opinnäytetyö tehtiin Porin Linjoille. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Porin Linjojen kuljetustuotantoa. Päätavoitteena oli antaa uusia ja tuoreita parannusehdotuksia kuljetustuotannosta ulkopuolisen silmin Porin Linjoille. Asetettuihin päämääriin pyrittiin viikon mittaisella kuljetustuotannon havainnoinnilla sekä kuljettajille järjestetyllä ajosarjakyselyllä. Viikon mittainen havainnointi sijoittui joulukuun ensimmäiselle viikolle vuonna 2007 (viikko 49). Ajosarjakysely toteutettiin kirjekyselynä 65 kuljettajalle. Viikon mittaisen havainnoinnin ja ajosarjakyselyn avulla saatiin tutkimukseen tarvittavat tiedot. Tämän opinnäytetyön alussa selvitetään taustoja työlle sekä kerrotaan yleisesti paikallisliikenteestä Suomessa. Lisäksi työn alussa esitellään Porin paikallisliikennettä yksityiskohtaisesti ja tutustutaan Porin Linjojen historiaan sekä toimintaan nykypäivänä. Tämän jälkeen työssä esitellään havainnointiviikon ja ajosarjakyselyn tulokset sekä analysoidaan niitä. Opinnäytetyön lopussa esitellään parannusehdotukset Porin Linjojen kuljetustuotantoon perustuen aiempaan tutkimusmateriaaliin. Tutkimuksen kannalta tärkeimpiä tuloksia saatiin ajosarjakyselyn avoimista vastausvaihtoehdoista sekä havainnointiviikon tilastotiedoista.
Linja-autoliikenteessä on menossa EU:n palvelusopimusasetuksen ja Suomen joukkoliikennelain siirtymäaika ja sen jälkeiset liikenteen toteuttamistavat ovat vielä epäselviä. Lappeenrannan kaupunki on toimivaltainen viranomainen omalla alueellaan ja se on päättänyt kilpailuttaa paikallisliikennettä hoitavan liikennöitsijän vuoden 2013 aikana,mutta tarkempia suunnitelmia ei vielä ole siitä tiedossa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää linja-autoyritys Autolinjat Oy:n toiminnan sopeuttamista, mikäli se häviää kilpailutuksessa merkittävimmän yksittäisen liikennemuodon eli Lappeenrannan paikallisliikenteen. Toiminnan sopeuttamisessa on selvitetty kyseiseen liikenteeseen tarvittavat henkilöstön ja kaluston määrät. Autolinjat Oy:n henkilöstöstä ja kalustosta noin puolet on sidottu Lappeenrannan paikallisliikenteen hoitamiseen. Työn tuloksena on, että kuljettajista 19 henkeä, asentajista kaksi ja toimihenkilöistä yksi tulisi työllistää konsernin muilla toimipaikoilla tai irtisanoa tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteillan mikäli kilpailutuksessa Autolinjat Oy häviäisi koko paikallisliikenteen. Lisäksi työssä on käsitelty Autolinjat Oy:n, Savonlinja-yhtiöiden konsernitasolla sekä koko linja-autoliikenteen tulevaisuuden näkymiä ja kehitysmahdollisuuksia.
Maisterintutkielman tavoitteena on selvittää voiko rakennus purkamisensa myötä menettää kulttuurisen merkityksensä, kadota yhteisönsä muistista ja näin muuttua yhdentekeväksi. Työssä selvitetään myös miten linja-autoaseman merkitykset rakentuvat ja millaisia ne voivat olla. Esimerkkitapauksena on Jyväskylän viimeinen linja-autoasema, joka purettiin vuonna 2006, kun joukkoliikenteen kaukopalvelut keskitettiin matkakeskukseen. Paikalle ei jätetty historiallisia viitteitä asemasta, joten mahdollisuus sen yhteisölliseen unohtamiseen on olemassa. Tutkimusta taustoitetaan selvittämällä kaupungin aikaisempia linja-autoasemia sekä Jyväskylän liikenteellisiä erityispiirteitä. Tutkielman lähestymistapa on Jyväskylän ja sen linja-autoasemien osalta historiallinen ja perustuu pitkälti jo selvitettyyn dokumentaatioon. Asemaan ja sen olemattomuuteen liittyvien kulttuuristen ilmiöiden tulkinta on varsin subjektiivista. Asemaa tarkastellaan kaupunkirakenteellisena osana ihmisten arkielämää ja alueidentiteettiä. Tulkintaa tehdään myös ajasta, tilasta ja paikasta ja näiden merkityksestä ihmisten kulttuuriympäristölliseen ymmärrykseen. Tutkimuksessa selvisi merkitysten tuottamisen ja tulkitsemisen olevan kulttuurinen prosessi, joka linja-autoaseman tapauksessa esittäytyy lähinnä arkisten, subjektiivisten kokemusten kautta. Yhteiskunnalliset merkitykset ilmenevät aseman vaikutuksissa kaupunkisuunnitteluun ja yksittäisten ihmisten elämään. Tutkimus osoittaa kuinka rakennuksen mahdollisuus jäädä pysyvästi yhteisönsä muistiin edellyttää rakennuksen luotettavaa dokumentaatiota tai mahdollista voimakasta yhteisöllistä kokemuksellisuutta, jolloin rakennuksesta jää elämään suullista kulttuuriperintöä. Mikäli rakennus koetaan merkityksettömäksi, eikä siitä jää historiallisia viitteitä tai dokumentteja, voi uhkana olla rakennuksen totaalinen unohtaminen jos sen aineellisia tai aineettomia vaikutuksia ympäristöönsä ei ymmärretä tai osata tulkita.
Lahden kaupungin linja-autopysäköinnin kehittäminen tuli aiheelliseksi kaupungissa tapahtuvien muutosten takia, joiden seurauksena linja-autoille soveltuvaa pysäköintikapasiteettia poistuu merkittävästi. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kaupungin keskustassa ja sen ympäristössä olemassa olevaa pysäköintikapasiteettia ja tarkastella sen toimivuutta. Lisäksi työn on tarkoitus toimia Lahden kaupungille ohjeena linja-autojen pysäköintijärjestelyjen toteuttamisessa, jotta kaupunkiin syntyvä linja-autopysäköinnin kapasiteettivaje saataisiin paikattua toimivin järjestelyin. Työssä perehdyttiin aiheeseen liittyvään lainsäädäntöön ja ohjeistukseen. Haastattelututkimuksen avulla kartoitettiin Lahden linja-autopysäköinnin toimivuutta, sekä kerättiin tietoa verrokkikaupunkien linja-autojen pysäköintijärjestelyistä. Haastattelujen avulla saatiin myös eri tahoilta erilaisia näkökulmia linja-autopysäköinnin kehittämiseksi. Työssä selvisi, että Lahden linja-autopysäköinti on toiminut hyvin viime vuodet, ja että parannettavaa on lähinnä muutamissa yksittäisissä asioissa, kuten linja-autojen väärinpysäköinnissä. Pysäköintikapasiteetti on myös Lahdessa ollut viime vuodet hyvällä tasolla. Haastattelujen avulla kerätyn tiedon pohjalta määriteltiin hyvän linja-autopysäköinnin edellytykset, joiden keskeisimpiä kohtia olivat pysäköinnin sijainti ja pysäköintipaikoista tiedottaminen. Edellytysten pohjalta löydettiin Lahdesta useita ratkaisuja linja-autopysäköintiin syntyvän kapasiteettivajeen paikkaamiseksi.
Työtehoseura ry, TTS järjestää yhteistyössä linja-autoliikenteen yritysten kanssa linja-autonkuljettajan ammattitutkinnon ja logistiikan perustutkintoihin kuuluvia linja-autonkuljettajan perustutkinnon näyttötutkintotilai-suuksia lähes viikoittain. Näyttötutkinnoista ja niiden vastaanottotilaisuuksista on tullut osa yrityksen toimintaa. Aito tutkintoympäristö ja aidot työtehtävät luovat pohjan laadukkaille tutkintotilaisuuksille. Yhteistyö tutkintoja järjestävän organisaation ja alan yritysten välillä on tärkeää tutkintotilaisuuksien onnistumisen kannalta. Opinnäytetyöhön tarvittavan tiedon kerääminen tapahtui haastattelemalla alan tärkeimpiä yrityksiä ja yhteistyökumppaneita. Haastattelulla pyrittiin selvittämään, mitä etuja yritykset ja tutkinnon suorittajat saavat tutkinnon suorittamisesta ja mitä haittoja yrityksessä tutkinnon suorittamisesta aiheutuu. Lisäksi kartoitettiin tutkintotilaisuuksien nykytilaa ja kerättiin kehitysideoita, joita voidaan jatkossa hyödyntää yhteistyön ja tutkintotilai-suuksien toteutuksen sekä sisällön kehittämisessä. Opinnäytetyön lopussa on kerätyn tiedon analysointia ja johtopäätöksiä siitä, mihin suuntaan tulevaisuudessa tulisi näyttötutkintotilaisuuksia kehittää ja millä tavoin. Samoin on tehty johtopäätöksiä ja ideointia näyttötutkintojen sisällön kehittämiseksi.
Tämän taustana ja lähtökohtana oli se, että opinnäytetyön tekijällä oli mahdollisuus olla mukana aloittamassa linja-auton kuljettajakoulutusta Loi-maalla Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä vuonna 2012. Työn tavoitteena oli kertoa Suomen nykytilanteesta linja-autonkuljettajien kohdalla ja esitellä Loimaalla 2012 aloitettua linja-autonkuljettajakoulutusta. Aineistona käytettiin Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän opetus-suunnitelmaa ja havaintoja ja kokemuksia opettaessa linja-autonkuljettajaoppilaita. Lisäksi olen käyttänyt Liikenteen turvallisuusvi-raston TRAFIn kuljettajaopetukseen liittyvää materiaalia, Opetusministe-riön ja Opetushallituksen laatimia tilastoja sekä Ajokorttilakia ja Lakia ammatillisesta koulutuksesta.
Työssä määriteltiin Kainuun keskeisten asutuskeskusten keskuspysäkit, keskuspysäkkien kehittämistarpeet palvelutason ja sijainnin suhteen sekä tuotettiin esitys keskuspysäkkien kehittämistoimenpiteistä ja optimaalisista sijainneista. Työn kohteena oli 11 Kainuun alueen keskeistä pysäkkiä. Lähtökohtana olivat Kainuun kuntien pääpysäkit, pois lukien Kajaanin pääpysäkki, Kajaanin linja-autoasema, jota korvaamaan on jo suunnitteilla uusi matkakeskus. Seitsemän kunnan pääpysäkin (Hyrynsalmi, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi) lisäksi työssä tarkasteltiin neljän Kainuun keskeisen asutuskeskuksen pääpysäkkejä. Näitä asutuskeskuksia olivat Otanmäki ja Vuolijoki Kajaanissa, Kontiomäki Paltamossa sekä kirkonkylän taajama Suomussalmella. Työssä arvioitiin saavutettavuusanalyysin avulla keskuspysäkkien sijainteja keskusten asukkaiden näkökulmasta. Analyysillä tutkittiin, kuinka hyvin nykyiset keskuspysäkit ovat taajamien asukkaiden saavutettavissa sekä haettiin jokaisen taajaman keskuspysäkille optimaalista sijaintia suhteessa taajamassa tai sen läheisyydessä asuvaan väestöön. Tarkasteluun valitut keskuspysäkit luokiteltiin soveltaen Liikenneviraston luomaa valtakunnallista pysäkkiluokitusta ja luokituksen kautta määriteltiin tavoitteellinen palvelutaso, joka kunkin taajaman keskuspysäkin tulisi saavuttaa. Keskuspysäkkien palvelutason nykytila kartoitettiin vierailemalla pysäkeillä. Työn viimeisessä vaiheessa muodostettiin kunkin keskuksen kohdalla esitys parhaasta sijainnista keskuspysäkille sekä palvelutason kehittämistoimenpiteistä, joita pysäkillä tulisi toteuttaa.
Kieli: | fin |
---|---|
Julkaisija: | Helsinki : Tilastokeskus 2014. |
ISSN: |
2342-379X |
Aiheet: | |
Tallennettuna: |
|
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Carrus Delta Oy. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää linja-auton kattolaitteen asennusta tuotekehityksen ja tuotannon kehityksen avulla. Opinnäytetyö sisältää teoriaa ohutlevyjen työstöstä ja tuotekehityksestä, sekä suunnitteluosuuden. Työssä käsitellään kattolaitteen asennuksen ongelmia. Suurin ongelma on kattolaitteen kotelo, joka kootaan käsin. Suunnitteluosuudessa käsitellään kattolaitteen kotelon ongelmia sekä kehitysmahdollisuuksia, ja suunnitellaan uusi kotelo esiin tulleiden ongelmien pohjalta. Työssä tutkitaan ohessa myös kustannuspuolta, kustannusten säästön ollessa olennainen osa tuotteen kehitystä. Suunnittelun tuloksena saatiin uusi kotelo, joka on mallinnettuna ja dokumentoituna kokoonpanomuodossa. Uusi kotelo voidaan hankkia alihankinnasta, ja sen mallia voidaan käyttää jatkosuunnitteluun. Tuotannon osalta uuden kotelon avulla asentajien työtaakkaa saatiin laskettua, ja lopputuotteesta saatiin sarjatuotantoon paremmin sopiva. Kotelon valmistelutyö muuttui yksinkertaisemmaksi, eikä kotelon valmistuksen kanssa rasiteta prototyyppiasentajia.
Kieli: | swe |
---|---|
Julkaisija: | Helsinki : Statistikcentralen 2014. |
ISSN: |
2342-3803 |
Aiheet: | |
Tallennettuna: |
|
Tämän opinnäytetyön taustalla on työn tilaajan, Oulun kaupungin tarve toteuttaa strategian ja brändin mukaisia toimenpiteitä joukkoliikenteen kehitykseen käytännössä. Työn keskiössä on linja-autonkuljettajien aktiivinen osallistaminen joukkoliikenteen kehitysprosessiin sekä uusien joukkoliikenteen kehitystoimenpiteiden tunnistaminen. Työ lähti liikkeelle ajatuksesta, että brändin mukaiset toimenpiteet eivät rajoitu pelkästään visuaaliseen ilmeeseen, vaan niiden tulee näkyä käytännön toiminnassa ja palveluissa. Joukkoliikenteen toteutusprosessissa kuljettajilla on keskeinen rooli, koska he ovat suorassa vuorovaikutuksessa matkustajiin. Kuljettajien antama palaute ja käytännön näkökulmat ovat arvokkaita joukkoliikenteen kehittämisessä. Tavoitteena on vahvistaa kuljettajien asemaa päätöksenteossa ja innostaa heitä osallistumaan aktiivisesti joukkoliikenteen parantamiseen. Samalla pyritään tunnistamaan uusia kehitystoimenpiteitä, jotka voivat parantaa matkustajien kokemusta ja samalla tukea Oulun kaupunkia ja sen markkinointinimen, Oulun seudun liikenteen brändiä. Opinnäytetyön aineisto kerättiin kuljettajille suunnatulla kyselytutkimuksella. Kyselyn vastaukset tarjosivat perspektiiviä ja merkittävää tietoa linja-autoliikennettä koskevasta kuljetusalasta. Tämä metodologia mahdollisti konkreettisen otteen alan haasteista ja vahvisti tutkimuksen päätavoitetta. Opinnäytetyö tarjoaa merkityksellistä tietoa Oulun kaupungille, joka on uudistanut brändiään ja huomannut, että palautteiden perusteella viestintä kaipaa selkiyttämistä. Opinnäytetyö vastaa linja-autoalallavallitsevaan kuljettajapulaan ja sen avulla pyritään tunnistamaan kuljettajapulan juurisyitä. Opinnäytetyön tulokset ovat arvokkaita, joita voi jatkossa hyödyntää laajemmin joukkoliikenteen kehitystyössä.
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella on yhteensä noin 6 700 pysäkkiä. Pysäkkejä ei ole aikaisemmin tasoluokiteltu, eikä pysäkkien kehittämiseksi ole laadittu toimenpideohjelmaa, jolla niiden palvelu- ja varustetaso saatettaisiin oikealle tasolle. Lisäksi pysäkkien hallinnointiin ja kunnossapitoon liittyy merkittävä määrä erilaisia toimintamalleja, jotka kaipaavat selkiyttämistä. Linja-autoliikenteen pysäkkiverkon kehittäminen, pysäkkien luokittelu ja palvelutason määrittely ovat nousseet ajankohtaiseksi laajemmin koko valtakunnan tasolla mm. joukkoliikenneuudistuksen ja sen myötä muuttuneiden linja-autoliikenteen toimintamallien vuoksi. Loppuvuodesta 2014 julkaistiin Liikenneviraston valtakunnallinen pysäkkiselvitys – pysäkkiverkot ja pysäkkien palvelutaso -raportti linjaamaan pysäkkien luokittelua, palvelutason määrittelyä ja kehittämistä. Valtakunnallisen pysäkkiselvityksen tuloksia on hyödynnetty tässä työssä. Samalla on kuitenkin pyritty huomioimaan mahdollisimman hyvin Etelä-Pohjanmaan joukkoliikenteen käytön erityispiirteet ja kehittämisresurssien realiteetit. Tämä pysäkkiselvitys koostuu kahdesta erillisestä osatehtävästä, joista toisessa on paneuduttu yhteysvälien pysäkkien luokitteluun sekä kehittämistoimenpiteiden määrittelyyn ja toisessa osatehtävässä kuntapysäkkien sijainnin ja varustelutason määrittelyä koskeviin kysymyksiin. Pysäkkiluokittelun ja kehittämistarpeiden määrittelyn perusteella on laadittu konkreettiset kehittämistoimenpiteet viidelle kuntapysäkille sekä yhdelletoista yhteysvälin pysäkille tai pysäkkiparille. Pysäkkien kehittämistoimenpiteet kustannusarvioineen on esitetty erillisissä pysäkkikorteissa. Pysäkkiselvityksen keskeisenä tehtävänä on palvella pysäkkiverkon kehittämistä ja kunnossapidon toiminnan suunnittelua. Pysäkkiselvityksen esitetään toimivan suuntaa-antavana pohjatyönä niin alueurakoiden, tiehankkeiden yhteydessä tehtävien pysäkkitoimenpiteiden kuin mahdollisten valtakunnallisten teemarahojenkin kohdentamisessa.
Työssä selvitettiin linja-autoliikenteen pysäkkien kehittämistarpeet yhteysvälillä Oulu – Kokkola ja niille parantamistoimenpiteet. Työssä edettiin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksien tieverkolle. Esitettävillä parannustoimenpiteillä pyritään parantamaan joukkoliikenteen laatutasoa ja matkustamisen houkuttelevuutta sekä turvaamaan bussiliikenteen sujuva kulku. Työssä laadittiin pysäkkiluokittelu ja määritettiin pysäkkien kehittämiseen tarvittavat toimenpiteet. Kuntakeskusten pysäkit ja muut merkittävät pysäkit määriteltiin yhdessä tilaajan kanssa. Selvityksessä huomioidaan mm. pysäkit, pyörä- ja autopysäköinti, kevyen liikenteen yhteydet pysäkille, valaistus, infojärjestelmät ja esteettömyys. Yhteydet pysäkeiltä muuhun joukkoliikenteeseen sekä Matkahuollon palvelut käytiin selvityksessä läpi. Pysäkkien kehittämistoimenpiteiden kustannusarviot esitettiin ja laadittiin kehittämisohjelma. Jokaisesta sovitusta pysäkistä laadittiin hankekortti esitettyjen toimenpiteiden viemiseksi eteenpäin.
Kieli: | fin |
---|---|
Julkaisija: | [Salo] : Tilausajokuljettajat ry 2018- |
ISSN: |
2814-4554 |
Aiheet: | |
Tallennettuna: |
|