Kaikki aineistot
Lisää
Kieli: | fin |
---|---|
Julkaisija: | [Salo] : Tilausajokuljettajat ry 2018- |
ISSN: |
2814-4554 |
Aiheet: | |
Tallennettuna: |
|
Kieli: | fin |
---|---|
Julkaisija: | Helsinki : Tilastokeskus 2014. |
ISSN: |
2342-379X |
Aiheet: | |
Tallennettuna: |
|
Kieli: | swe |
---|---|
Julkaisija: | Helsinki : Statistikcentralen 2014. |
ISSN: |
2342-3803 |
Aiheet: | |
Tallennettuna: |
|
Työn tavoitteena on tutkia syyskuussa 2006 auenneen Lahti-Kerava Oikoradan ensivaikutuksia linja-autoliikenteeseen. Vaikutuksia tutkitaan kolmelta eri kannalta, joita ovat linja-autoyritykset, matkustajat ja kunnat. Työstä on rajattu pois Helsingin sopimusliikenne eli YTV-alue. Tutkimus on kvalitatiivinen, ymmärtämään pyrkivä ja hyvin empiriapainotteinen. Tutkimus toteutetaan pääsääntöisesti analysoimalla tilastollista tietoa ja tekemällä teemahaastatteluja. Lisäksi vaikutuksia matkustajille tutkitaan matkustajatutkimuksen avulla. Tutkimustulokset osoittavat, että matkustajamäärät ovat linja-autoliikenteessä vähentyneet huomattavasti Lahti-Helsinki-Lahti sekä Mäntsälä-Helsinki-Mäntsälä - väleillä oikoradan henkilöjunaliikenteen alkamisen jälkeen. Matkustajatutkimus osoittaa, että matkustaja valitsee linja-auton tälle välille sopivan matkareitin, pysäkille pääsemisen helppouden ja luotettavuuden vuoksi. Juna puolestaan valitaan sen nopeuden ja hinnan vuoksi tutkitulla välillä.
Raportti käsittelee vuoden 2023 aikana toteutettua selvitystä Kaakkois-Suomen keskeisistä linja-autopysäkeistä. Infran osalta pysäkkien kehittäminen on yksi keskeinen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen keino edistää joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Pysäkkien kehittäminen ja kestävien matkaketjujen helpottaminen edistävät useita valtakunnallisia sekä Kaakkois-Suomen strategisia tavoitteita. Työssä muodostettiin pysäkkiluokat hyödyntäen valtakunnallisen vertailtavuuden vuoksi jo olemassa olevaa Digiroadin palvelutasoluokitusta. Työn aikana sidosryhmiä kuullen tunnistetut linja-autoliikenteen keskeiset pysäkit jaettiin kolmeen ylimpään palvelutasoluokkaan niiden merkityksen, käytön ja sijainnin perusteella: terminaalit, keskeiset solmupysäkit sekä vilkkaat pysäkit. Luokittelun keskeisenä kriteerinä oli pysäkin käyttötarkoitus ja merkitys joukkoliikennejärjestelmässä. Merkittävä osa keskeisistä pysäkeistä sijaitsee myös kuntien vastuulla olevalla katuverkolla. Keskeisimmillä pysäkeillä ja niille johtavilla reiteillä on tärkeää tavoitella korkeaa laatutasoa. Tätä palvelee pysäkkien luokittelu ja työssä asetetut varusteiden ja ominaisuuksien palvelutasotavoitteet eri pysäkkiluokissa. Tavoitteet pohjautuvat valtakunnallisen pysäkkiselvityksen palvelutasotavoitteisiin, joita on muokattu ottaen huomioon alueen joukkoliikenne ja matkustus. Myös kunnat voivat hyödyntää näitä tavoitteita omaa pysäkkiverkkoaan kehittäessä. Työssä valittujen pysäkkien nykytila ja kehittämistarpeet palvelutasotavoitteiden täyttämiseksi selvitettiin maastokäynnein toukokuussa 2023. Yleisimmät kehittämistarpeet tarkastelluilla pysäkeillä liittyivät pysäkkikatoksen puutumiseen tai nykyisen katoksen huonoon kuntoon, pysäkin puutteelliseen esteettömyyteen sekä pyöräpysäköintitelineiden puuttumiseen. On tärkeää huolehtia myös jokaisen pysäkin asianmukaisesta merkitsemisestä pysäkkiliikennemerkillä. Kaikista maastokäyntikohteista on tehty yksityiskohtaiset pysäkkikortit, joihin on kirjattu pysäkin nykytila ja kehittämistarpeet. Pysäkkikortit ovat saatavilla Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta.
Raportti on osa selvitystä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskus) toimivalta-alueen pääpysäkeistä. Selvityksen tavoitteena oli tunnistaa ELY-keskuksen joukkoliikenteen toimivalta-alueen pääpysäkit, luokitella pysäkit ja määrittää niiden palvelutasotavoitteet. Tavoitteena oli myös kannustaa kuntia pysäkkien yhteiseen kehittämiseen jo työn aikana samoin kuin sen jälkeen. Työ aloitettiin toukokuussa 2022 ja se valmistui maaliskuussa 2023. Suunnittelualueena työssä oli ELY-keskuksen toimivalta-alue, yhteensä 30 kuntaa. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus järjestää tieliikenteen toimivaltaisena viranomaisena joukkoliikennepalveluita toimivalta-alueellaan, johon kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien kunnat lukuun ottamatta Oulun ja Kajaanin kaupunkien toimivalta-alueille kuuluvia kuntia. Oulun kaupungin toimivalta-alueeseen kuuluvat Iin, Kempeleen, Limingan, Lumi-joen, Muhoksen ja Tyrnävän kunnat sekä Oulun kaupunki. Kajaani on tieliikenteen toimivaltainen viranomainen omalla alueellaan. Työ jakautui neljään päävaiheeseen: pääpysäkkien tunnistaminen, pysäkkien luokittelu, palvelutasotavoitteiden määrittely ja pysäkkien kehittämistoimenpiteiden kokoaminen. Työ tehtiin vuorovaikutuksessa kuntien ja alueella toimivien liikenteenharjoittajien kanssa. Työn aluksi kuntien edustajille ja liikenteenharjoittajille kohdistettiin kyselytutkimus, jonka tarkoituksena oli kerätä tietoa vastaajien tärkeiksi kokemista pysäkeistä ja niiden kehittämistarpeista. Syyskuussa 2022 järjestettiin kuntien edustajille etätyöpaja, jossa tarkennettiin pääpysäkkien ja niiden kehittämistarpeiden määrittelyä ja kerättiin tietoa eri pysäkkiluokissa tarvittavasta palvelutasosta. Syksyn 2022 ai-kana järjestettiin myös kuntakohtaiset palaverit 14 kunnan kanssa. Palavereissa neuvoteltiin tarkemmin kunnan pääpysäkeistä, yleensä kunnan keskuspysäkin sijainnista. Työn tulokset on koottu tähän raporttiin ja pysäkkikortteihin, joissa on esitetty kunkin pääpysäkin nykytila, palvelu-tasotavoitteet ja kehittämistoimenpiteet. Lisäksi pääpysäkeistä ja niiden luokittelusta on koottu erillinen Excel-taulukko ja paikkatietoaineisto. Aineistoja voi tiedustella ELY-keskukselta.
Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, miten kesällä 2021 voimaan tuleva puhtaan kaluston direktiivi (Clean vehicle directive, CVD) vaikuttaa Kajaanin joukkoliikenteen hankintoihin. Työssä perehdyttiin puhtaan kaluston direktiivin kansallisen lainsäädännön valmisteluun ja sen tämän hetkiseen sisältöön. Työssä tarkasteltiin sitä mitkä käyttövoimat täyttävät direktiivin vaatimukset ja arvioidaan niiden saatavuutta Kajaanissa. CVD:n mukainen puhtaan ajoneuvon määritelmä on tiukka ja asettaa kunnille kovat vaatimukset erittäin nopealla aikataululla. Suomelle on asetettu määrällinen velvoite, jossa uusista linja-autohankinnoista tulee olla puhtaita 41 % ajanjaksolla elokuusta 2021 vuoden 2025 loppuun ja 59 % vuodesta 2026 alkaen. Kajaanissa kaupunkiliikenteen liikennöintiä tehdään yhdeksällä bussilla, joista hieman alle puolen tulee täyttää direktiivin vaatimukset. Työssä esitetään laskelmia joukkoliikenteen hankintakustannuksista eri käyttövoimilla sekä arvioidaan niiden soveltumista Kajaanin joukkoliikenteen liikennöintiin. Tällä vaiheessa lain valmistelua aiheeseeseen liittyy paljon epävarmuustekijöitä. Polttoaineiden saatavuus ja jakeluinfran puuttuminen katsotaan isoksi haasteeksi Kajaanin tulevissa hankinnoissa. Lisäksi paineet kustannusten nousulle on suuret. Tämän hetkisen valmistelun pohjalta oletuksena on, että Kajaanin kaupungin tulee edellyttää seuraavissa kilpailutuksessa sähköbusseja.