Kaikki aineistot
Lisää
Kieli: | fin |
---|---|
Julkaisija: | Helsinki : Liikennesuunnittelun seura 2017- |
Aiheet: | |
Tallennettuna: |
|
Tämä opinnäytetyö tehtiin ilman erillistä toimeksiantajaa, tavoitteena laatia puolueeton selvitys liikennesuunnittelun onnistumisesta erikoiskuljetusten suorittajan silmin. Tutkimus tehtiin kvalitatiivisena kyselytutkimuksena, hyödyntäen kirjoittajan omia kokemuksia aiheesta. Tutkimuksen tulokset purettiin tekijän toimesta kirjalliseen muotoon, joka olisi helpommin hyödynnettävissä. Tutkimustuloksia analysoitaessa tukeuduttiin tekijän omaan ammattitaitoon, sekä aiheesta aiemmin tehtyihin tutkimuksiin. Työn tekemisestä teki haastavan juuri se, että aiempaa tutkimusmateriaalia ei ollut. Työn päätuloksina tekijä sai läpileikkauksen kuljetusten suorittajien kokemista ongelmista. Haastattelujen perusteella kävi selväksi, että kuljetusten suorittajilla oli paljon hyödyllistä ensikäden tietoa, jota suunnittelutyö ei välttämättä tunnista tai osaa hyödyntää. Johtopäätöksenä voidaankin todeta kyseisen tutkimuksen tarve. Työn tekijä toivookin, että kuljetusten suorittajien arvokasta kokemusperäistä tietoa hyödynnettäisiin tulevaisuudessa entistä laajemmin, tällöin voitaisiin välttää ennakolta korjauksia vaativia suunnitteluvirheitä. Kokonaishyöty voisi tällöin olla liikenneturvallisuuden kohentuminen, kuljetusten sujuvuuden lisääntyminen, teollisuuden kilpailukyvyn varmistaminen sekä kaikkia paremmin palveleva tieverkko.
Hyvinkään kaupungin toimeksiannosta toteutettiin opinnäytetyö, jonka tarkoitus oli tarkastella Hyvinkään maastopyöräreittejä liikennesuunnittelun ja käyttäjätoiveiden perspektiivistä. Työn tavoitteena oli luoda toteuttamiskelpoinen reitti- ja toimenpidesuunnitelma Hyvinkään kaupungille ja tuoda esille selkeästi reitin toteutukseen ja kestävään maankäyttöön liittyvät tarpeet. Reitin suunnittelu jakautui kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa tutkittiin Hyvinkään Pyöräilijöiden suunnittelemaa, Hyvinkään ympäri kiertävää reittiä ja sen liikennesuunnittelua, sekä toteutusta maastoon niin merkintöjen, kuin kaupungin liikuntapaikkojen huollon vastuualueiden osalta. Lisäksi tarkasteltiin liityntäliikennettä ja paikoitusmahdollisuuksia, sekä niiden tarpeellisuutta reflektoiden opinnäytetyön käyttäjäkyselyä aiheesta. Toinen osa koski laajempaa reittiä ja sen tarkastelu tehtiin pyörämatkailun palveluvaatimusten tai tarpeiden osalta ja esitettiin Hyyppärään liikenteeseen ohjauksellisia muutoksia, perustuen edellä mainitun tutkimuksen tuloksiin. Lopputulos oli, että Hyvinkään pyöräilijöiden esittämä versio reitistä oli soveltuva harrastekäyttöön hyvinkääläisten, hyvän taitotason omaavien, lajissa jo pidempään mukana olleiden käyttäjien arkiliikuntaa varten. Reitin perustamiseen tarvittavat liikenteenohjauslaitteet ja käytännöt saatiin selvitettyä hyvin ja reitti on tehtävissä esitetyllä tavalla. Toimeksiantajan tahtotila, matkailun vetovoimaa lisäävästä reitistä ja siihen liittyvästä selvitystyöstä puolestaan tuki hyvin erilaista reittikokonaisuutta. Tarpeet kaupungin tahtotilaa vastaavasta reitistä saatiin kartoitettua käyttäjäkyselyllä ja työn loppuosassa käsiteltiin niin sanottua ideaalireittiä niin kuntalaisten omaan käyttöön, kuin matkailijoiden mielestä vetovoimaiseksi reitiksi. Avainsanat Pyörämatkailu, liikuntareitit, liikunta-alueet, kaupunkisuunnittelu, liikennesuunnittelu Sivut 39 sivua liitteitä 4 sivua
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella Lopen kirkonkylässä sijaitsevaa kantatien 54 ja Yhdystien liittymää. Liittymään oli tarkoitus suunnitella erilaisia liikennejärjestelyjä, joilla varmistettaisiin liikenteen turvallisuus ja Lopen kunnan suunnitteleman mahdollisen uuden maankäytön laajeneminen kantatien pohjoispuolelle. Näitä suunnitelmia oli tarkoitus verrata suunnittelukohteeseen vuonna 1997 tehtyyn eritasoliittymäsuunnitelmaan. Opinnäytetyössäni tarjosin kuntalaisille mahdollisuuden kertoa oman mielipiteensä liittymän tulevista suunnitelmista ja annoin heille mahdollisuuden osallistua keskusteluun opinnäytetyön edistyessä. Kuntalaiset osallistuivat keskusteluun ja seurasivat edistymistäni yhteisöpalvelu Facebookissa. Loin yhteisöpalveluun opinnäytetyölleni oman sivun nimeltään ”Kirkonkylän risteys – opinnäytetyö.” Opinnäytetyön teoriataustana käytin Suomen lakia, Liikenneviraston ohjeita, Tiehallinnon julkaisuja, Hämeen liiton verkkomateriaaleja, Lopen kunnan aineistoja, liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja ja ympäristöhallinnon verkkosivuja. Tutkimusmenetelminä käytin simulointi- ja suunnitteluohjelmia Hämeen ammattikorkeakoulun Riihimäen yksikön tietokoneluokassa, joukkouttamista yhteisöpalvelun avulla ja keskusteluja Lopen kunnan maankäyttöpäällikkö Pekka Säterin kanssa. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Lopen Kunta. Yhteyshenkilönä toimi maankäyttöpäällikkö Pekka Säteri.
Työn taustalla on kauppakeskus Itiksen tilauksesta ja Ramboll Finland Oy:n toimesta vuonna 2014 tehty kauppakeskus Itiksen pysäköintiselvitys, jossa tarkasteltiin nykyisen kauppakeskuksen pysäköinnin toimivuutta ja kehittämismahdollisuuksia. Tämän opinnäytetyön lähtökohtana toimi py-säköintiselvityksen ensimmäinen osakokonaisuus, jossa pysäköinnin toimivuutta tarkasteltiin nykyisen pysäköintilaitoksen eri pysäköintialueiden käyttöastetarkasteluiden avulla. Käyttöastetarkasteluiden ja muiden liiken-neanalyysien pohjalta tutkittiin henkilökunnan pysäköinnin sekä Itäkeskuksen metron liityntäpysäköinnin yhteiskäytön kehittämismahdollisuuksia. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia kauppakeskuspysäköintiä ja sen suunnittelua, ja erityisesti sitä kuinka suunnittelussa huomioidaan eri py-säköintialueiden käyttöasteet, henkilökunnan pysäköinti ja mahdollisen lii-tyntäpysäköinnin yhteiskäyttö. Tavoitteena oli kartoittaa, kuinka kauppa-keskuspysäköintiä nykyisin suunnitellaan, ja kuinka sitä voitaisiin kehittää erityisesti edellä mainittujen tekijöiden osalta. Työssä perehdyttiin kaup-pakeskuspysäköinnin suunnitteluun mm. Suomen Rakennusinsinöörien Liiton ja Rakennustietosäätiön ohjeistuksien sekä asiantuntijahaastatteluiden avulla. Lisäksi pääkaupunkiseudun kauppakeskusten henkilökunnan pysäköintiin perehdyttiin kauppakeskusjohtajien haastatteluiden avulla. Työn ohjaajana toimi AMK-insinööri Tuomas Lehteinen Ramboll Finland Oy:stä, joka toi työhön laaja-alaista asiantuntemusta liikennesuunnittelusta ja pysäköinnin suunnittelusta, Ramboll Finland Oy:n muiden liikenneyksikön asiantuntijoiden kanssa. Kauppakeskuspysäköinnin suunnittelussa voitaisiin erityisesti huomioida opastus, pysäköintiaika, pysäköinnin maksullisuus ja kauppakeskuksen tu-levaisuuden mahdollisiin muutoksiin varautuminen. Erityisesti näillä tekijöillä, ja varhaisella koko hankkeen suunnitteluprosessin kestävällä kaup-pakeskuspysäköinnin suunnittelulla pystyttäisiin vaikuttamaan eri pysä-köintialueiden käyttöasteisiin, henkilökunnan pysäköintiin sekä kauppa-keskuspysäköinnin ja liityntäpysäköinnin yhteiskäyttöön.
Tämän opinnäytetyön aiheena oli kaupunkien viranomaisten joukkoliikenteen suunnittelu Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Työn toimeksiantaja oli INIT GmbH. Työn tavoitteena oli selvittää, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia joukkoliikenteen viranomaisilla on tarjouskilpailuissa, sopimusten tekemisessä ja sopimuskaudella operaattoreiden kanssa tehtävässä yhteistyössä tällä hetkellä. Tavoitteena oli myös kartoittaa ja vertailla suomalaisten, ruotsalaisten ja tanskalaisten kaupunkien ja alueiden viranomaissuunnittelun eroja ja yhtäläisyyksiä. Pääasiallisena tutkimusmenetelmänä työssä käytettiin haastattelututkimusta, joka suoritettiin kaupunkien ja alueiden kilpailuttaville joukkoliikenteen viranomaisille. Haastatteluja suoritettiin kuusi Suomessa, kolme Ruotsissa ja kaksi Tanskassa. Tämän lisäksi menetelminä olivat tutustuminen edellä mainittujen maiden liikennealan lainsäädäntöön, kirjallisuuteen ja internetistä löytyvään materiaaliin sekä toimeksiantajalta saatuun materiaaliin tutustuminen. Eroja havaittiin joukkoliikenteen viranomaissuunnittelussa Suomen, Ruotsin ja Tanskan välillä. Useimmissa Suomen kaupungeissa ja alueilla kilpailutus on vasta alkamassa. Tietämys tarjouskilpailuista ja laadun tärkeydestä joukkoliikenteen sopimuksissa lisääntyy hitaasti. Silti Suomella on pitkä matka kahden muun haastatellun Pohjoismaan tasolle. Ruotsissa ja Tanskassa on kilpailutettu joukkoliikennettä jo yli 20 vuoden ajan. Tietämys viimeksi mainituissa kahdessa maassa on korkealla ja laatu on jo nyt joukkoliikenteen sopimusten merkittävä osa. Tulevaisuudessa Suomessa panostettaneen lisää laadun parantamiseen, vaikkakin taloudellinen tilanne hidastaa kehitystä tällä hetkellä, kun tukia karsitaan. Kun raportointi etenee ja teknologia kehittyy, laatu ja joukkoliikenne voivat nousta seuraavalle tasolle Suomessa. Lähitulevaisuudessa Tanskassa ja Ruotsissa laadun merkitys voi nousta joukkoliikenteen sopimuksissa yhtä tärkeiksi kuin hinnan merkitys.
Opinnäytetyö on tehty Janakkalan kunnan toimeksiannosta. Työn käynnistämisen taustalla oli sosiaalidemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloite esteettömän liikkumisen edellytysten parantamiseksi Janakkalassa. Työssä selvitettiin Janakkalan kunnan kahden päätaajaman Turengin ja Tervakosken rakennetun liikkumisympäristön esteettömyyttä. Kartoitus rajattiin koskemaan taajamien liikekeskustoja, suojateitä sekä kunnan tärkeimpiä kiinteistöjä. Tutkimuksessa hyödynnettiin aiempia esteettömyysselvityksiä, SuRaKu-projektin ohjekortteja, Suomen kuntaliiton julkaisuja, Invalidiliiton Rakennetun ympäristön esteettömyyskartoitus -opasta ja aiheeseen liittyviä lakeja. Kartoituksen tutkimusmenetelminä olivat käyttäjäkysely, maastokäynnit ja asiantuntijahaastattelut. Näiden pohjalta laadittiin yksityiskohtainen toimenpideselvitys. Esteettömyysselvityksestä ilmenee, että esteettömän liikkumisen suhteen tulee tehdä erilaisia korjaustoimenpiteitä. Työn tuloksena korjattavat kohteet luokiteltiin kolmeen kiireellisyysluokkaan; vaaran aiheuttavat tekijät, kulun tai toiminnan estävät tekijät sekä kulkua tai toimintaa vaikeuttavat tekijät. Tulevaisuudessa on tärkeää, että esteettömyysasiat otetaan huomioon uutta rakennettaessa, koska esteiden korjaaminen on kalliimpaa jälkikäteen. Esteettömät ratkaisut sopivat kaikille käyttäjille ja osa ratkaisuista on myös edullista toteuttaa. Tutkimuksen toimenpide-ehdotukset vaativat jatkosuunnittelua, muun muassa kustannuslaskentaa. Kunnan taloudelliset resurssit huomioiden tulevina vuosina on syytä huomioida, että tärkeimmät peruspalvelut ovat esteettömiä kaikille kuntalaisille.
Esiselvityksessä on esitetty hankeaihioita maankäytön ja liikenteen yhteensovittamista koskevaan tutkimus- ja kehittämisohjelmaan. Hankeaihiot perustuvat Maankäyttö- ja liikennefoorumin ehdotuksiin, aiemmin tehtyihin selvityksiin ja tutkimuksiin, kahteen työn aikana järjestettyyn työpajaan sekä haastatteluihin. Pääpaino on ollut käytännön työtä edistävissä kehittämishankkeissa, ei niinkään uuden tutkimustiedon tuottamisessa.
Kieli: | fin |
---|---|
Julkaisija: | Helsinki : Pyöräilykuntien verkosto ry [2012]- |
ISSN: |
2814-8509 |
Aiheet: | |
Tallennettuna: |
|
Tämän työn tarkoituksena oli arvioida Riihimäen liikenneturvallisuuden kehitystä, nykytilaa, ja ongelmakohteita onnettomuustilastointiin nojautuen. Työ suoritettiin Riihimäen kaupungin tekniikan ja ympäristön toimialan tilaamana aikavälillä joulukuu 2012 – toukokuu 2013. Aineistona toimivat Tilastokeskuksen toimittamat onnettomuustapauskuvaukset, sekä niihin perustuva Riihimäen kaupungin oma Mapinfoohjelmistoon perustuva karttatietoaineisto liikenneonnettomuuksia koskien. Liikenneturvallisuuden kehityksen arvioinnissa käsiteltiin vuosia 1997–2011, ja nykytilan arvioinnissa tarkemmin vuosia 2009–2011. Työn laadinnassa käytettiin hyväksi muiden kuntien ja maakuntien liikenneturvallisuussuunnitelmia ja liikenneonnettomuustilastointiin liittyviä aiempia tutkimuksia. Kehityksen ja nykytilan arvioinnin ohella kaupungin onnettomuustilastointia tutkimalla valittiin viisitoista kohdetta joista tehtiin tarkempaa, poliisin tapauskuvaukset huomioon ottavaa analyysiä. Tilastoituihin onnettomuuksiin nojautuen pyrittiin myös tekemään kehitysehdotuksia liikenneympäristön parantamiseksi. Työn lopputuloksena havaittiin, että liikenneturvallisuuden nykytila ja kehitys ovat Riihimäellä melko hyvällä tasolla. Tilastoitujen onnettomuuksien määrä on vähentynyt viimeisen viidentoista vuoden aikana, ja nykytilassa onnettomuuksia sattuu väestöön suhteutettuna vähemmän kuin Suomessa ja Kanta-Hämeen alueella keskimäärin. Liittymäkohtaisessa analyysissä havaittiin, että Riihimäen kaupunki on jo suunnitellut tai toteuttanut kehitystoimia useampaan valituista liittymistä. Tämän työn esittämät kehitysehdotukset olivat luonteeltaan pieniä, ja niitä pystyttiin esittämään onnettomuustilastointiin nojautuen vain neljään liittymään. Jo toteutettujen kehitystoimien vaikutuksia on syytä arvioida tulevaisuudessa ennen mahdollisten jatkotoimenpiteiden harkintaa.
Liikenne-ennusteet ovat yksi tärkeimpiä liikennesuunnittelun välineitä. Niiden laatimisesta on tehty jonkin verran selvityksiä ja tutkimuksia, mutta käytännön ohjetta eri kaavatasojen liikenne-ennusteiden laatimiseen ei ole olemassa. Toimeksiantaja, Ramboll Finland Oy, näki tarpeen laatia ohjeen eri kaavatasojen liikenne-ennusteiden laatimiselle, mistä tämä opinnäytetyö sai alkunsa. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää liikenne-ennusteiden laatimisen periaatteita eri kaavatasoilla. Työ tehtiin pääasiassa kirjallisuustutkimuksena, mutta apuna olivat myös asiantuntijahaastattelut. Opinnäytetyön lähtötietoina käytettiin ensisijaisesti erilaisia Liikenneviraston ohjeita ja selvityksiä sekä Suomen Ympäristökeskuksen laatimia selvityksiä. Työn alussa kartoitettiin liikenne-ennusteiden tarvetta ja tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä, kuten talouden ja väestön kehitystä. Työssä selvitettiin myös yleisiä liikenne-ennusteiden laatimisperiaatteita, joita sovellettiin työn loppuosassa eri kaavatasoille. Maakuntatason liikennejärjestelmän ennusteet saadaan alueille laadituista liikennemalleista, joiden taustataksi tehdään yleensä laaja liikennetutkimus. Yleiskaavatason ennusteet saadaan suurimmilla kaupunkiseuduilla myös liikennemalleista, mutta pienemmissä kunnissa ja taajamien ulkopuolella täytyy tyytyä yksinkertaisimpiin menetelmiin. Asemakaavatason liikenne-ennusteet saadaan melko suoraviivaisesti nykytilanteen liikennemäärien ja matkatuotosten avulla. Työn tuloksena laaditut yleis- ja asemakaavatason muistilistat toimivat apuna liikenne-ennusteiden laatimisessa. Niistä on mahdollista tarkistaa liikenne-ennusteen laatimisen vaiheet ja tarvittavat lähtötiedot sekä se, mistä lähtötietoja on saatavissa. Työn lopussa vaiheet on kuvattu esimerkkien avulla.
Tämän työn tavoitteena oli selvittää Vantaalla sijaitsevan Veromiehen alueen maankäytön kehittymisen liikenteelliset vaikutukset sekä esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja alueen liikenneverkosta jatkosuunnittelua varten. Työhön myös koostettiin muista laajemmista Aviapolis-alueen liikenneselvityksistä Veromiehen alueen liikennesuunnittelua varten oleellista tietoa. Työn toimeksiantajana toimi Vantaan kaupungin liikennesuunnitteluyksikkö. Liikenteellisiä vaikutuksia tutkittiin simuloinnin avulla. Käytössä oli englantilainen Paramics-mikrosimulointiohjelmisto. Paramicsilla voidaan tutkia tarkasti liikenteen sujuvuutta ja ajoneuvojen vuorovaikutusta. Työn laadinnassa käytettiin apuna muiden vastaavien Suomessa laadittujen liikenneselvityksien toimintatapoja. Työn tuloksena voidaan todeta, että Veromiehen alueelle suunnitellun maankäytön tuottama liikenne ei vaikuttanut merkittävästi alueen liikenneverkon toimivuuteen. Lentoaseman, Tietotien sekä Tikkurilantien kasvaneilla liikennemäärillä oli suurempi vaikutus alueen liittymien palvelutasoon. Suoritetuissa tarkasteluissa alueen sisäiset liittymäratkaisut toimivat hyvin sekä vuoden 2020 että 2035 tarkasteluissa. Liittymissä ei esiintynyt suuria palvelutasoa heikentäviä viivytyksiä. Lentoasemantie, Tikkurilantie sekä Ilmakehä tarvitsevat tulevaisuudessa parannustoimenpiteitä liikenteen sujuvuuden turvaamiseksi. Työ antaa hyvät lähtötiedot alueen kaavoitus- sekä liikennesuunnittelutyöhön tulevaisuudessa. Tikkurilantien tarkemmassa jatkosuunnittelussa on kuitenkin hyvä tutkia tarkemmin liikennevalo-ohjattujen liittymien toimivuutta sekä joukkoliikenteen runkoliikenteen yhteyden ja tarkentuneiden maankäyttösuunnitelmien vaikutusta niihin.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli toteuttaa Konecranes-konsernin, Hyvinkään terminaali- ja varastoalueen liikennesuunnitelma. Konecranesin päädyttyä uudelleenjärjestelemään toimintojaan ja siirtämään nostinten varaosavalmistuksen Hyvinkäälle, nykyiset liikennejärjestelyt ja varastopaikat nähtiin riittämättömiksi ja sekaviksi kasvavan liikennemäärän takia. Työn toimeksiantaja oli Konecranes Finland Oy ja työ suoritettiin yhteistyössä alihankkija ja logistiikkayritys HUB Logistics Finland Oy:n kanssa. Logistiikan yhdistäminen liikennesuunitteluun oli suuri osa tätä työtä.
Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana oli Vantaan kaupungin kuntatekniikan keskuksen kadunpito. Työn ohjaajana toimi Vantaan kaupungilta katuvalvontapäällikkö Jukka Anttila ja ohjaavana opettajana Hämeen ammattikorkeakoulusta Rami Tervo. Tiedon hankkimiseen käytettiin tekijän kokemusta asiakaspalvelu ja lupatehtävistä, lähdekirjallisuutta, sähköisen asioinnin koulutustilaisuuksia, palavereja sekä verkkoinformaatiota. Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä selvitys tämän hetkisistä toimintatavoista katualuelupien käsittelyssä ja tarkastella sähköisen asiointipalvelun www.lupapiste.fi käyttöönottoa lupakäsittelyssä. Opinnäytetyötä varten tutustuttiin nykyiseen lupakäsittelyyn. Työssä tarkasteltiin, miten katu- ja yleisillä alueilla tehtävät tilapäiset liikennejärjestelyt tulisi toteuttaa liikkumisen turvaamiseksi sekä mitä ja miten määräyksiä, lupaehtoja ja ohjeistuksia tulisi noudattaa. Opinnäytetyön aikana kaivulupien hakeminen siirtyi sähköiseen asiointipalveluun www.Lupapiste.fi. Muut katualueluvat siirretään haettavaksi Lupapisteen kautta vuoden 2016 alusta, jolloin myös uudet luvista veloitettavat taksat ja sanktiojärjestelmä otetaan käyttöön.
Opinnäytetyön aihe tuli Lahden kaupungin tarpeesta selvittää pysäköinnin ongelmia Ankkurin-Ruoriniemen alueella. Alue on kerros- ja rivitalovaltaista asuinaluetta, joka on rakennettu pääosin 1990-luvun ja 2000-luvun aikana. Alueella on ollut valmistumisesta saakka ongelmana, että kadunvarsien pysäköintipaikat ovat jatkuvasti täynnä eikä vapaata tilaa juuri ole. Työssä on tarkoitus selvittää miksi pysäköintitilaa ei alueen kadunvarsilla ole. Tavoitteena on löytää keinoja, jolla tutkimusalueen sekä mahdollisten muiden samankaltaisten alueiden pysäköinnin sujuvuutta voidaan parantaa. Työssä perehdyttiin alueen pysäköinnin nykytilaan maastokäyneillä sekä haastattelemalla tahoja, joiden työtä vapaiden pysäköintipaikkojen puute on haitannut. Lisäksi selvitettiin alueen asukkaiden omistamien autojen määrä, jota verrattiin taloyhtiöiden velvoitepaikkojen määrään. Ongelman ratkaisemiseksi kerättiin aineistoa samankaltaisilta alueilta, joilla pysäköinnin aiheuttamia ongelmia oli jo selvitetty. Työnperusteella alueen asukkaat pysäköivät ajoneuvojaan kadunvarsille, mikä vie pysäköintitilaa. Taloyhtiöiden velvoitepaikkojen pitäisi riittää kaikille alueen asukkaiden omistamille ajoneuvoille mutta taloyhtiöissä käytössä olevat nimetyt pysäköintipaikat estävät paikkojen tehokkaamman käytön. Alue ja sen ympäristö on myös suosittua ajanviettoaluetta, mikä lisää pysäköintimääriä etenkin kesäisin. Tulosten perusteella pysäköinnin aiheuttamia ongelmia on mahdollista tehostaa aikarajoituksilla, jotka lisäävät pysäköintipaikkojen kiertoa ja vapauttavat pysäköinti tilaa kaduilta.
Oulun seudun, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun liikenteenhallintasuunnitelmassa on esitetty keskeiset liikenteenhallinnan lähtökohdat, tavoitteet, kehittämistoimenpiteet, niiden kustannukset ja vaikutukset sekä aikatauluehdotus niiden toteutuksesta. Aktiivisessa liikenneverkon operoinnissa Oulun seudulla tähdätään erityisesti ajantasaiseen liikenteen ohjauksen ja tiedotuksen kehittämiseen sekä häiriönhallinnan parantamiseen ja liikenneverkon käytön optimointiin. Muilla kaupunkiseuduilla toimenpiteet kohdistuvat suurelta osin pistemäisten ongelmien ratkaisemiseen. Pääteillä aktiivinen liikenneverkon operointi kohdistuu tiekohtaisten liikenteenhallintajärjestelmien, häiriönhallinnan toimintamallien ja varareittijärjestelmien sekä tiekohtaisten ja seudullisten liikenteen ohjauksien kehittämiseen. Turvalliseen liikkumiseen tähtääviä liikenteenhallinnan toimenpiteitä ovat liikennevalojärjestelmien kehittäminen, häiriönhal linnan kehittäminen sekä nopeusrajoitusten noudattamista tukevat toimenpiteet. Liikenneturvallisuutta parannetaan myös pienillä liikenteenhallinnan turvallisuustoimenpiteillä, kuten liikuteltavat nopeusnäytöt, huomiovalot suojateillä esim. koulujen kohdilla ja liikennevalojen erityisohjaukset (esim. lasten pitkä vihreä). Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn toimenpiteet kohdistuvat pääosin Oulun seudulle. Toimenpiteitä ovat informaation määrän, laadun ja ajantasaisuuden parantaminen sekä valoetuuksien kehittäminen. Toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan joukkoliikenteen kulkumuotoosuuden kasvuun lisäämällä sen houkuttelevuutta. Kevyen liikenteen kulkumuoto-osuuden kasvua tuetaan toteuttamalla kevyen liikenteen reittiopas ja kunnossapitotietopalveluja. Liikennejärjestelmän ajantasainen tilannekuva toimii liikenteenhallinnan toimintojen perustana. Oulun seudulla kehitetään liikenteen seurantaa ja ajantasaista liikennemallia, jonka avulla voidaan paremmin tiedottaa ja ohjata liikennettä sekä vaikuttaa liikenteen kysynnän ohjaukseen. Merkittävimpiä toimenpiteitä ovat liikenteenhallinnan tietoliikenneverkon rakentaminen ja liikennekameraverkon laajentaminen. Tilannekuvan kehittämisessä on tärkeää viranomaisten välisen yhteistyön syventäminen. Liikenteenhallinnan toimenpiteiden kokonaiskustannuksiksi v. 2012–2020 on arvioitu noin 17 milj. euroa ja ylläpitokustannusten suuruudeksi noin 1,5 milj. euroa vuodessa. Toimenpiteiden toteutuksen ajankohtaan vaikuttaa hyvin paljon vallitseva rahoitustilanne ja mahdolliset toimintaympäristön muutokset.