Kaikki aineistot
Lisää
Prime Minister Sipilä’s Government Programme outlines open-minded utilisation of digitalisation in the entire society as a key to improving Finland’s competitiveness. Digitalisation is also changing the mobility of people and goods in many ways, including the related business models. This development is reflected in the increase of intelligent automation in transport, in other words automatisation. It offers opportunities to improve the safety, efficiency and sustainability of transport and goods services. This first draft plan describes applications and opportunities in intelligent automation in transport and the prerequisites for further development of automation. The plan identifies measures that can improve Finland’s capabilities and possibilities as automation makes headway.
Digitalisaation hyödyntäminen ja MaaS-palvelujen yleistyminen luovat uusia käyttäjälähtöisiä mahdollisuuksia liikennepalvelujen kehittämiseen, mutta tuovat myös uusia haasteita. Kun yhä useampien liikkumispalvelujen hankinta siirtyy verkkoon ja henkilökohtaista palvelua vähennetään asemilta, palvelupisteistä ja puhelinpalveluista, on haasteena varmistaa, että palvelujen käyttäminen on mahdollista kaikille – myös henkilöille, joiden verkko- ja mobiilipalvelujen käyttö vaatii apuvälineitä tai on eri syistä vaikeaa. Ja kun palveluketjuissa asiakkaan ja liikenneoperaattoreiden väliin tulee uusia toimijoita, on varmistettava, että ketjussa välittyy myös asiakkaiden tarvitsema tieto matkaketjun esteettömyydestä. Esteettömyyttä ei Suomen ensimmäisissä MaaS-palvelupiloteissa ole juurikaan mietitty. Liikenteen digitaalisia palveluita kehittäville tahoille onkin tärkeää saada tietoa esteettömyydestä mahdollisimman pian, jotta asia osataan ottaa huomioon jo palveluja kehitettäessä. On myös huomattava, että hyvä käytettävyys kaikille mahdollistaa ja on edellytys uusien palvelujen hyödyntämiselle yhteiskunnan järjestämissä kuljetuksissa. Työssä on lähestytty liikenteen digitaalisten palvelujen esteettömyyttä MaaS-palvelukonseptin näkökulmasta, mutta keskeiset johtopäätökset koskevat monelta osin myös perinteisiä liikennepalveluja, joissa palvelun tuottaja tai järjestäjä itse myy matkan asiakkaalle: - Liikennevälineiden ja -infran esteettömyystietojen tulee olla muiden MaaS-palvelujen edellyttämien tietojen mukana avoimessa datassa, jotta tieto esteettömyydestä voi siirtyä kuluttajien käyttöön. Toiseen suuntaan on varmistuttava asiakkaan erityistarpeita koskevan tiedon välittymisestä asiakkaalta MaaS-palvelun kautta liikennepalvelun tuottajalle. - Digitaalisten palvelujen suunnittelussa tulee pyrkiä esteettömiin käyttöliittymiin heti alusta alkaen, jotta varmistetaan, että mahdollisimman moni voi käyttää palvelua. Esteettömien sovellusten lisäkustannukset ovat vähäisiä, ensisijaisesti tarvitaan tietoa ja koulutusta. - Tarvitaan myös lisäpalveluja – esim. puhelinpalvelua tai vaihtoehtoisia myyntikanavia – niille, jotka eivät syystä tai toisesta pysty käyttämään digitaalisia palveluja. Tulisi arvioida syvällisemmin, kenen vastuulle ne kuuluvat ja miten niitä voidaan järjestää. - Jotta toimimisesteiset henkilöt uskaltautuisivat laajasti käyttämään MaaS-palveluita, tarvitaan alussa kannustustoimia ja tukea. MaaS-palveluiden kehittyminen myös luo uusia mahdollisuuksia esim. räätälöidylle esteettömyyslisäpalveluille, käyttäjien itsensä tuottamien esteettömyystietojen hyödyntämiseen sekä koko matkaketjun esteettömyyden hallintaan
Saaristoliikenteen järjestämisestä säädellään laissa saariston kehityksen edistämisessä (494/1981). Lain 5 §:n mukaan valtion on pyrittävä huolehtimaan siitä, että saariston vakinaisella väestöllä on käytettävissään asumisen, toimeentulon ja välttämättömän asioinnin kannalta tarpeelliset liikenne- ja kuljetuspalvelut, sekä siitä, että nämä palvelut ovat mahdollisimman joustavat ja ilmaiset tai hinnaltaan kohtuulliset. Saaristoliikenteeseen, erityisesti yhteysalusliikenteeseen, kohdistuu monia kehittämistoiveita niin saaristolaisten, palvelun tarjoajien kuin palvelun tilaajan näkökulmasta. Yhteysalusliikenteen aluskanta on vanhaa, reitit eivät vastaa kaikilta osin käyttäjien tarpeita, ja myös saaristolaissa oleva kirjaus saaristoliikenteen järjestämisestä koetaan monin osin haasteelliseksi ja vaikeaksi toteuttaa. Saaristoasiain neuvottelukunnan tilaamassa Tulevaisuuden yhteysalusliikenne -selvityksessä keskitytään yhteysalusliikenteen tulevaisuuden näkymiin niin alustekniikan, -turvallisuuden kuin ympäristövaatimusten näkökulmasta. Lisäksi selvityksessä tarkastellaan digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia sekä yhteysalusliikenteen eri rahoitus- ja hallintomalleja. Selvityksessä luodaan myös näkymiä tulevaisuuden saaristoon yhteysalusliikenteen näkökulmasta. Selvitys antaa ajantasaista tietoa saariston yhteysalusliikenteen kehittämiseksi.
Liikennerevoluutio on Sitran Julkishallinnon johtamisohjelman, liikenne- ja viestintäministeriön, valtiovarainministeriön, ympäristöministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, Liikenneviraston, Liikenteen turvallisuusviraston, Tivit Oy:n sekä RYM Oy:n yhteinen kehittämisohjelma. Ohjelman tavoitteena on tuottaa uuden sukupolven liikenne- ja yhdyskuntasuunnittelun toimintakulttuuri ja -malli. Tässä työssä kartoitettiin mahdollisten Liikennerevoluution kaltaisten mallien olemassaoloa ja suunnitelmia Euroopassa ja myös muilla mantereilla
Lehdon Liikenne on janakkalalainen linja-autoliikenteeseen erikoistunut perheyritys ja yrityksen päätoimisto ja toimitilat sijaitsevat Janakkalan Turengissa. Yritys toimii linjaliikenteessä Janakkalan sisällä ja Janakkala-Hämeenlinna välillä. Tilausajoliikennettä ja matkanjärjestämistä yritys tarjoaa kaikkialle kotimaahan, Skandinaviaan, Baltiaan, Venäjälle ja Eurooppaan. Kalustoa yrityksessä on noin viidentoista auton verran 15-paikkaisesta 77-paikkaiseen autoon. Kuten monella pk-yrityksellä oli Lehdon Liikenne Oy:lläkin palveluita, mutta näitä palveluita ei oltu kuvattu ja määritelty kirjallisesti. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata olemassa olevat palvelut ja kaavioida näiden palvelujen prosessit. Opinnäytetyössä pohdittiin myös kaikkien näiden palveluiden tulevaisuuden kehityssuuntia. Opinnäytetyössä ei ollut tarkoituksena tuottaa valmiita palveluita, vaan määritellä Lehdon Liikenne Oy:n nykyinen tilanne, selventää kuvaa nykyisistä palveluista ja pohtia mahdollisia kehityssuuntia näille palveluille. Uusien palveluiden konkreettinen tuottaminen tai nykyisten palveluiden suuremmat muutokset rajattiin opinnäytetyön ulkopuolelle. Opinnäytetyö suoritettiin toimintatutkimuksena, joka on osallistavaa ja yleensä katsottu laadulliseksi, kvalitatiiviseksi, lähestymistavaksi. Varsinaiseen tiedon keruuseen opinnäytetyössä käytettiin ryhmäkeskusteluja, haastatteluja ja pääasiassa havainnointia. Aineistoa työtä varten kerättiin vastaavia palveluita tuottavilta tahoilta, yritykseltä itseltään sekä palvelualojen asiantuntijoilta. Opinnäytetyössä saatiin kuvattua Lehdon Liikenne Oyn nykyiset palvelut ja kaavioitua nämä. Palveluiden kehityssuuntia pohdittiin ja yritys sai tuntumaa, jolla jatkaa kehitystä. Opinnäytetyön oheistuloksina uudistettiin yrityksen sivustoja ja esitteitä sekä lisättiin uusia toimintatapoja. Jatkotoimenpiteiksi yritykselle ehdotettiin palvelukuvauksien ylläpitoa sekä kumppanuuksien kehittämistä alihankkijoiden ja palveluntarjoajien kanssa.