Kaikki aineistot
Lisää
Tämän opinnäytetyön aiheena on Tampereen kaupungin alueen viitoituksen nykytilanne, viitoituksen yleissuunnitelman laadinta ja viitoituksen päivittäminen uuden tieliikennelain mukaiseksi. Edellinen viitoituksen yleissuunnitelma alueella on melkein 30 vuotta vanha ja päivityksiä kaivataan sekä reittien että viitoituksen puolesta. Opinnäytetyössä käydään läpi koko viitoituksen yleissuunnitelmaprosessi nykytilanteen tarkastelusta, uusien viittojen suunnitteluun. Alueella on noin 900 portaalia, tienviittaa tai suunnistustaulua ja monessa paikassa, esimerkiksi portaaleissa on useampi viitta, joten viittoja alueella on yhteensä noin 2000 kappaletta. Teoriapohjana opinnäytetyölle käytetään Väyläviraston luomia ohjeita sekä Traficomin julkistamia viitoituksen mitoitusohjeita. Opinnäytetyö rajataan kuitenkin ohjeiden osalta viittatyyppeihin, joita käsitellään tämän viitoituksen yleissuunnitelmatyön yhteydessä. Viitoituksen yleissuunnitelmatyön lopputuloksena on valmis viitoituksen yleissuunnitelma sekä reittiaineisto, joka luovutetaan tilaajalle. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii WSP Finland Oy, ja opinnäytetyössä käsiteltävä viitoituksen yleissuunnitelmatyö on tehty Tampereen kaupungin tilauksesta.
Vuonna 2013 Euroopan Unionin alueella valmistettavilta liikennemerkeiltä on alettu vaatia CE-merkintää tai standardinmukaisuuden todistamista. Tästä syystä opinnäytetyön tehtäväksi tuli laatia Tampereen Infralle liikennemerkkien standardinmukaisuuden todistus ja luokitus täytetyistä standardin luokista. Työssä keskityttiin kahteen pääaiheeseen: standardinmukaiseen tuotteen testaukseen ja testauksen nojalta suoritettuun laskentaan. Näillä keinoin opinnäytetyössä todistettiin Infran liikennemerkkien standardinmukaisuus. Työssä hyödynnettiin liikennemerkkistandardia, Suomen Tiehallinnon ohjeistusta, sekä Tiehallinnon määräyksiä. Näiden pohjalta työssä asetettiin liikennemerkille testaus- ja laskentasuunnitelma. Testaus osoittautui arvioitua haastavammaksi, joten työn edetessä suurempaa painoarvoa edusti laskenta. Laskennalla päästiin kuitenkin työn kannalta hyviin tuloksiin. Suuria haasteita asetti myös materiaalin laajuus. Vaikka itse standardi ja ohjeistus olikin laadittu selkeäksi kokonaisuudeksi, osoittautuivat ne kuitenkin käytännössä haastavaksi tehtävänannoksi. Testauksen ulkoistaminen kolmannelle taholle oli yksi työn suurimmista takapakeista, mutta se oli työn kannalta välttämätöntä, koska testauksen vaatimukset olivat liian suuret käytettäviin resursseihin nähden. Ulkoistamisella saavutettiin kuitenkin suuria ajallisia säästöjä ja suurempi luotettavuus saatuihin tuloksiin. Laskennassa suurta apua toi laskennan toistettavuus. Käytetty laskentaohjelma helpotti työtä ja mahdollisti helpon dokumentaation. Testauksen ja laskennan valmistuttua jää Infran tehtäväksi hakea lopullista hyväksyntää työlle Inspectalta, joka on testaus- ja tarkastuspalveluita tarjoava yritys ja EU:n mandaatilla hyväksyy Suomessa CE-hakemukset.
Tämän opinnäytetyön keskeisin tehtävä oli tutkia ja testata erilaisia liikennemerkkien jalustatyyppejä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli löytää tilapäisille liikennemerkeille korvaava pystytystapa maahan lyötävälle lyöntijalustalle. Maan alla kulkee paljon kaapeleita sekä putkia, joten usein käytetty lyöntijalusta ei sovellu kaikkialle tilapäisten liikennemerkkien pystyttämiseen taajama-alueella. Työssä tarkastellaan jalustatyyppien vakautta pysyä pystyssä ohi ajavien ajoneuvojen muodostamassa ilmavirtauksessa. Liikennemerkki jalustojen testaaminen suoritettiin tiealueella ja jalustoihin oli kiinnitetty varoitusmerkki, kaksirivinen lisäkilpi sekä vilkku. Testien suorittaminen kesti neljä päivää ja tuona aikana jalustoja testattiin kahdella eri etäisyydellä normaali- ja suurikokoisilla liikennemerkeillä. Tutkimuksessa käytettyjen jalustojen tulokset olivat hyvin samankaltaisia toistensa kanssa eikä niissä syntynyt huomattavia eroavaisuuksia. Tuloksista voidaan päätellä, että testeissä käytetyillä jalustoilla liikennemerkit pysyvät pystyssä. Opinnäytetyön tutkimusosuudessa perehdyttiin tilapäisiin liikennejärjestelyihin sekä tutustuttiin liikenteenohjauslaitteisiin. Haastatteluosuudessa esitettiin alan asiantuntijoille kysymyksiä jalustatyypeistä ja vastauksien perusteella valittiin jalustatyypit testiosuutta varten. Lopuksi käytiin testitulokset läpi ja suoritettiin vertailu jalustatyyppien kesken. Opinnäytetyön tilaajana oli Liikennevirasto ja työ on tehty Ramboll Finland Oy:n kautta. Liikennemerkkien pystyttämisestä vastasi Lahden LKJ-Palvelut Oy.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli laatia kattava selvitys Hausjärven kunnan taajamien liikennemerkeistä, niiden kunnosta ja ajantasaisuudesta, päivittää tai lisätä niiden tiedot Digiroad-järjestelmään sekä esittää tarvittavat korjaus- ja kehityssuositukset. Lisäksi tavoitteena oli tutkia vaihtoehtoja Ryttylän taajaman jalankulun ja pyöräliikenteen olosuhteiden kehittämiseksi sekä antaa esitys jalankulun ja pyöräilyn opastuksen parantamiseksi. Uuden tieliikennelain 379/2018 voimaantulon myötä lain 71 § velvoittaa liikenteenohjauslaitteen asettavan tienpitäjän toimittamaan tiedot asettamistaan liikenteenohjauslaitteista Väylävirastolle. Hausjärven kunta halusi selvittää sen taajamien liikenteenohjauslaitteiden nykytilan, kunnon, oikeudenmukaisuuden sekä kehitystarpeet. Hausjärven kunta halusi ehdotuksen Ryttylän taajaman jalankulun ja pyöräilyn edellytysten sekä opastuksen kehittämiseksi. Työn aikana kerättiin vertailumateriaaliksi myös tiedot muutaman maan- sekä yksityistien osalta tiedot niiden liikenteenohjauslaitteista. Työssä kunnan taajamien liikennemerkit dokumentoitiin valokuvaamalla sekä dokumentoitujen merkkien tiedot kirjattiin taulukkoon. Kirjatut liikennemerkit kuntoluokitettiin ja sijoitettiin kartalle sekä annettiin korjaus- ja kehityssuositukset merkkikohtaisesti. Luetteloitujen liikennemerkkien tiedot joko päivitettiin tai lisättiin Digiroad-järjestelmään. Lisäksi laadittiin kolme erilaista jalankulun ja pyöräilyn kehittämisehdotusta sekä luonnos jalankulun ja pyöräilyn opasteiden sijoittamiseksi Ryttylän taajamassa. Avainsanat Digiroad-järjestelmä, liikennemerkki, jalankulku ja pyöräily, kuntoarvo Sivut 68 sivua ja liitteitä 3 sivua
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää uuden 1.6.2020 voimaan tulleen tieliikennelain vaikutuksia liikennemerkkien ja opasteiden tuotantoon. Työn tilaajana toimi liikennetuotteiden urakointiin, myyntiin ja valmistamiseen erikoistunut yritys Normiopaste Oy. Tavoitteena oli selvittää miten uuden tieliikennelain tuomat muutokset vaikuttavat liikennemerkkien ja opasteiden tuotantoon käytettävien materiaalien kulutukseen, sekä ylijäävän materiaalin ja hukan syntymiseen opasteiden valmistusprosessissa. Tehtävänä materiaalinkulutuksen selvittämiseksi oli piirtää jonkin oikean urakan sisältämät opasteet uusilla sekä vanhoilla mitoituksilla ja tehdä laskelmat niihin käytettävistä materiaaleista niin pohjien, kuin kalvojen osalta. Opastetaulujen koon suurentumisen myötä uusilla mitoituksilla ei pystytä hyödyntämään joidenkin opasteiden osalta valmistukseen käytettäviä materiaaleja yhtä hyvin kuin vanhoilla mitoituksilla, jolloin materiaaleja kuluu huomattavasti enemmän.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Järvenpään kaupungin tarpeita liikennemerkkirekisterille. Tarkoituksena oli myös ottaa selvää liikennemerkkiaineiston hankinnasta ja rekisterin muodostamisesta. Ta-voitteena oli saada valmiudet muodostaa ajantasainen, luotettava ja hel-posti ylläpidettävä liikennemerkkirekisteri. 1.6.2020 voimaan tuleva uusi tieliikennelaki velvoittaa kuntia ilmoittamaan kyseisen päivämäärän jäl-keen asetetut liikenteenohjauslaitteet Väylävirastolle. Opinnäytetyössä perehdytään liikennemerkkirekisterin aineiston hankki-miseen muiden kuntien kokemuksiin tutustumalla ja itse rekisterin muo-dostamiseen ja ylläpitoon. Opinnäytetyössä tarkastellaan myös uuden tie-liikennelain velvoittamia seikkoja kuntien ja liikennemerkkien näkökul-masta. Liikennemerkkiaineisto päädyttiin hankkimaan Järvenpään tarpeiden ja muiden kuntien hyvien kokemusten perusteella Blom Kartta Oy:ltä. Ai-neiston pohjalta muodostettava liikennemerkkirekisteri tulee hyödyntä-mään kaupunkia erityisesti suunnittelu- ja kunnossapitoasioissa. Siitä tu-lee olemaan myös suuri hyöty uuden tieliikennelain velvoittamia muutok-sia tarkastellessa. Opinnäytetyön tilaajana toimi Järvenpään kaupunki.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan kampuksen liikenteenohjauslaitteiden nykytilanne, ajantasaisuus sekä mahdolliset kustannus- ja korjauskulut. Opinnäytetyöhön liittyi myös liikenteenohjauslaitteiden muutostöiden toteuttaminen. Lisäksi uuden tieliikennelain 71 § velvoittaa tienpitäjää toimittamaan tiedot asetetuista liikenteenohjauslaitteista Väylävirastolle. Toimenpiteiden tavoitteena oli parantaa kampusalueen liikenneturvallisuutta ja opastusta sekä päivittää liikennemerkit vastaamaan uutta tieliikennelakia 729/2018. Opinnäytetyössä tehdyn selvityksen tuloksena oli, että moni kampusalueen liikennemerkeistä ei vastannut toiminnaltaan tai kunnoltaan tämän päivän vaatimuksia. Näin ollen merkistö ei ole antanut tienkäyttäjälle tarkoituksenmukaista informaatiota. Opinnäytetyön ja pystytystyön teoriapohjana käytettiin Väyläviraston ja Traficom:n ohjeita ja työ tehtiin Hämeen ammattikorkeakoulun kiinteistöpalveluiden tilauksesta. Opinnäytetyön toiminallisen vaiheen jälkeen Lepaan kampuksen liikenteenohjauslaitteet saatiin vastaamaan tehtyä suunnitelmaa, jossa keskiössä on liikenneturvallisuus ja liikenteenohjauslaitteet.
Maantie 2012 kulkee Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella Turusta kantatien 40 pohjoispuolelta Vahtoon. Tiejaksolla toteutettiin liikenneturvallisuustarkistus tien turvallisuustilanteen edistämiseksi. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen liikenneturvallisuussuunnitelmassa on esitetty konkreettisia tavoitteita tienkäyttäjien liikenneturvallisuuden edistämiseksi, ja suunnittelun lähtökohtana on liikenneturvallisuuden nollavisio, jonka mukaan ”liikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä”. Nykytilanteen ja onnettomuusanalyysin sekä maastokäyntien pohjalta laadittiin toimenpideohjelma tiejaksolla toteutettavista parantamistoimenpiteistä. Yhteensä 67 toimenpide-ehdotusta luokiteltiin kolmeen kategoriaan A) Ajoratamaalaukset, B) Liikennemerkkijärjestelyt ja C) Infratoimenpiteet, ja raportissa on esitetty toimenpide-esimerkkejä valokuvineen kaikista kategorioista. Liikenneturvallisuustoimenpiteet on jaoteltu kolmeen kiireellisyysluokkaan, ja niille on laadittu karkeat kustannusarviot. Kaikkien parannusten yhteenlaskettu kustannusarvio on noin 213 600 euroa. Lisäksi toimenpiteiden liikenneturvallisuusvaikutukset on arvioitu Tarva-ohjelmalla, ja henkilövahinko-onnettomuuksien yhteenlaskettu vähenemä on noin 0,53 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta vuodessa. Varsinais-Suomen ELY-keskus pyrkii resurssiensa puitteissa toteuttamaan tulevina vuosina esitettyjä toimenpiteitä.
Opinnäytetyön aihe lähti kehittymään ollessani työharjoittelussa Tampereen Infran suunnittelupalvelussa. Työharjoittelussa kokosin kevyen liikenteen viitoitusrekisteriä. Viitoitusrekisteriin on tarkoitus tallentaa tiedot olemassa olevasta viitoituksesta. Viitoitusrekisteriä tehdessäni törmäsin jatkuvasti samaan ongelmaan. En saanut tietoa, onko uusi liikennemerkkisuunnitelma jo toteutettu maastoon vai onko se vielä suunnitelmavaiheessa. Työn tavoitteena on tuottaa systemaattinen kuvas Tampereen kaupungin liikennemerkkejä koskevasta päätöksenteosta. Kuvauksessa on tarkoitus käsitellä niin päätöksentekoa, suunnittelua kuin asennusta. Päätöksenteon kuvausta pyritään hyödyntämään tulevaisuudessa Infraomaisuuden hallinnassa. Tavoite oli kehittää Tampereen kaupungille toimintamalli, joka mahdollistaisi liikennemerkkien tietojen keräämisen tietokantaan. Toimintamallia lähdettiin haastatteluilla kartoittamaan Kuopion, Jyväskylä, Oulun ja Turun kaupungeilta. Tampereen kaupungilta haastateltiin liikennemerkkien parissa työskenteleviä asiantuntijoita. Tampereen kaupungilla on kolme erillistä kanavaa, joita pitkin liikennemerkkipäätökset kulkevat suunnitelmista toteutukseen. Prosessin alkupisteeksi otettiin kuntalaisilta saapuvat palautteet. Liikennemerkkitietokantaa perustettaessa tärkeää on, että jokainen päätöskanava tulee huomioitua. Lisäksi tiedonkulun varmistamiseen eritoimijoiden välillä tulee kiinnittää erityistä huomiota. Opinnäytetyö on tehty Tampereen kaupungin toimeksiantona. Opinnäyteyötä tehdessä olin työsuhteessa Tampereen infran suunnittelupalveluun. Opinnäytetyötä ohjasi Tampereen kaupungilta liikenneinsinööri Jaana Kalliolaakso ja Tampereen Infrasta yksikön päällikkö Olavi Ujanen.
Työn tavoitteena oli selvittää VMS- taulujen mahdollisia hyötyjä tilapäisissä liikennejärjestelyissä tietyömailla ja tutkia voitaisiinko taulujen avulla saavuttaa Valtioneuvoston periaatepäätöksessä liikenteen automaation edistämisestä ja Liikenne- ja viestintäministeriön liikenteen automaation lainsäädäntö- ja avaintoimenpidesuunnitelmassa asetettuja tavoitteita. Tämä opinnäytetyö on kehittämispainotteinen tutkimus, jonka pohjan muodostaa kuuden liikennealalla työskentelevän henkilön laadulliset vähän strukturoidut haastattelut. Haastateltavat työskentelevät eri organisaatioissa suunnittelijoina, esihenkilöinä ja asiantuntijoina. Haastattelut käytiin sähköpostin välityksellä. Haastattelukysymykset olivat hyvin avoimia, jotta vastauksissa näkyisi avoimesti haastateltavien mielipiteet, näkemykset ja omat kokemukset. Tulokset osoittavat, että VMS- tauluilla on vahva potentiaali työ- ja liikenneturvallisuuden kehittämisessä. 80 % haastateltavista näki digitaalisten ratkaisuiden olevan hyödyllinen lisä nykyisiin tilapäisiin liikennejärjestelyihin verrattuna ja 20 % uskoivat, että parhaat tulokset turvallisuuden parantamisessa saadaan noudattamalla yhtenäisesti Väyläviraston yleisiä ohjeita sekä kiinnittämällä huomiota nopeuksien valvontaan. Puolet haastateltavista oli nähnyt näyttöjä aikaisemmin ja positiiviset kokemukset näkyivät myös vastauksissa. Autonomisen liikenteen kannalta tilapäiset liikennejärjestelyt nähdään toistaiseksi vielä hankalana, koska liikennejärjestelyiltä vaadittavat yhdenmukaisuudet eivät toteudu ja poikkeusjärjestelyitä ei viedä järjestelmiin. Tutkimus antaa kuvan VMS- taulujen mahdollisuuksista tulevaisuuden liikennejärjestelytuotteena ja sitä voidaan käyttää apuna taulujen kehittämisessä vastaamaan digitalisaation tuomia tarpeita tietyömaiden liikennejärjestelyissä. Tässä tutkimuksessa ei otettu kantaa VMS- taulujen kustannuksiin eikä siihen, että korvaisiko taulut tietyömailla joitain muita aiemmin käytettyjä tuotteita.
Tämän työn tavoitteena oli selvittää kesäkuussa 2020 voimaan astuvan tieliikennelain vaikutuksia. Työssä kerrotaan, millainen on uusi tieliikennelaki, miksi se on säädetty ja miten se poikkeaa nykyisin voimassa olevasta laista. Työssä käsitellään lain keskeisempiä muuttuvia seikkoja keskisuuren eteläsuomalaisen kaupungin näkökulmasta. Selvityksen pohjalta luodaan toimenpideohje, jolla Porvoon Kaupunki voi varautua tieliikenneuudistukseen. Työssä käsitellään niitä lain muuttuvia pykäliä, jotka vaikuttavat eniten Porvoon Kaupungin toimintaan. Konkreettiset muutokset maastossa havainnollistetaan kuvien kera. Työssä käsitellään keskeisessä osassa olevien liikennemerkkien ja tiemerkintöjen muutokset. Työn liitteenä on kuvat kaikista uusista ja muuttuvista liikennemerkeistä, sekä niiden vertailu nykyisen lain mukaiseen vastaavaan liikennemerkkiin. Osana työtä on katsaus keskisuurten kaupunkien valmiustasoon sekä varautumiseen lakiuudistukseen. Tutkimus on tehty sähköpostikyselynä, jonka avulla on tavoitettu kuuden eri kunnan edustajat. Työssä on myös haastateltu Kuntaliiton sekä Väylän edustajia. Kaikkien näiden selvitysten perusteella on käyty pohdintaa tieliikennelain muutoksen aiheuttamista vaikutuksista, sekä liikenteen tulevaisuudennäkymistä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ja kehittää maanteiden hoitourakoiden inventointi- ja tarkastustyöhön käytettäviä menetelmiä sekä kartoittaa tierekisteritietojen ja liikennemerkkien todellisen tilanteen välisiä eroavaisuuksia. Työssä esitellään inventointityön haasteita ja puutteellisista liikennemerkkitiedoista aiheutuvia ongelmia. Opinnäytetyössä pohditaan ja ratkaistaan edellä mainittuja ongelmia ja kootaan liikennemerkkien inventointi- ja tarkastusohje. Ohjeen tarkoitus on helpottaa aloittavien ja kokeneiden työntekijöiden inventointityötä sekä auttaa ongelmatilanteissa. Ohje käsittelee inventointityössä käytettäviä menetelmiä, tapoja, sovelluksia ja turvallisuutta. Työn perusteella voidaan todeta, että työntekijä joutuu tekemään paljon ylimääräistä työtä, koska tierekisteristä saatu tieto ei ole aina ajantasaista. ELY-keskus teki virheen, kun Harja-järjestelmä otettiin hoitourakoissa käyttöön, vaikka järjestelmän kehitys oli vielä kesken. Järjestelmää olisi pitänyt testata enemmän ennen käyttöön ottoa. Tierekisterin tietokannassa olevat virheet johtuvat näin ollen sekä ihmisestä että Harja-järjestelmän heikkoudesta. Laaditun ohjeen avulla voidaan säästää työaikaa ja resursseja hoitourakoissa liikennemerkkien inventoinnin ja tarkastusten osalta, sekä vähentää virheitä ja tietopoikkeamia tierekisterissä. Harja-järjestelmän kehityksen edetessä inventointi helpottuu ja virheiden määrä saadaan minimoitua.
Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää vaihtuvien etäkäytettävien liikennemerkkien kustannusvaikutus verrattuna perinteisiin liikennemerkkeihin, samoin mahdolliset vaikutukset työntekijöiden työturvallisuuteen, sekä ajoneuvonkuljettajien käyttäytymiseen tietyömailla. Työn tilaajana oli Väylävirasto. Työ jakautui kolmeen eri osa-alueeseen, eli työmaan seurantaan, ennakkokyselyyn niin tienpitäjille, kuin tienkäyttäjille, sekä kustannusvertailuun. Ennakkokysely tehtiin nettikyselynä erillistä lomaketta käyttäen. Seurannassa asennettiin etäohjattavat vaihtuvat nopeusrajoitusmerkit yhdelle tietyömaalle, jossa seurantaa suoritettiin kahden viikon ajan. Kustannusvertailu tehtiin laskentahetkellä saatuihin kustannustietoihin, liittyen liikennemerkkien hintaan, varusteisiin, merkkien vaihdossa tarvittuun kalustoon ja niiden kustannuksiin, sekä työntekijöiden kustannuksiin. Työn tulokset vahvistivat osaa tiedossa olevia tekijöitä tietyömaista, mutta kustannusten osalta saatiin tietoa tulevia tietyömaita varten, eli milloin olisi järkevää käyttää etäohjattuja vaihtuvia liikennemerkkejä. Tulokset antoivat työkaluja työturvallisuuden parantamiseen tietyömailla käytettäessä etäohjattavia liikennemerkkejä. Jatkotutkimuksia varten työ toi esiin tilanteita, joissa jatkotutkimus tai kokeilu olisi tarpeen. Työn tuloksia voidaan hyödyntää tietyömaiden ohjeistusta päivitettäessä.
Ajantasainen liikennemerkkirekisteri on tärkeä työkalu katu- ja tiealueiden ylläpidolle. Oulun kaupungin liikennemerkkirekisterin ylläpito on nykyisellä tavalla aikaa vievää, sillä liikennemerkit tulee merkitä sinne yksitellen. Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää kehitysideoita Oulun kaupungin liikennemerkkirekisterin ylläpitoon. Opinnäytetyötä varten perehdyttiin Oulun sekä muiden kaupunkien liikennemerkkirekistereihin sekä liikenteenohjaussuunnitelmien tekemiseen. Kuopion, Rovaniemen ja Porin kaupunkeihin lähetettiin kirjallinen kysely kaupunkien liikennemerkkirekistereistä. Lisäksi tutustuttiin rekistereiden suunnittelussa ja ylläpidossa käytettäviin ohjelmistoihin haastattelemalla Oulun kaupungin työntekijöitä. Työssä perehdyttiin Tekla Civil -ohjelmistossa olevaan rekisteriin ja laadittiin ohjeistus liikennemerkkien merkitsemisestä liikennemerkkirekisteriin. Ohjeistusta tehtäessä ohjelmistossa havaittiin puutteita, joihin pyrittiin löytämään kehitysideoita. Opinnäytetyön tilaajana toimi Oulun Infra -liikelaitos. Opinnäytetyössä todettiin, että Oulun kaupungin liikennemerkkijärjestelmän päivittämiseen löytyy nykyistä tehokkaampia keinoja. Näitä keinoja olisivat joko nykyisen ohjelmiston päivittäminen tai kokonaan uuden ohjelmiston hankkiminen. Päätöksen tekeminen jätettiin odottamaan tieliikennelain voimaan astumista kesään 2020.
Liikenneportaalien kuntotarkistukseen ei ole valtakunnallista ohjetta ja näin ollen monissa kunnissa kuntotarkastamisia tehdään vain satunnaisesti, jos ollenkaan. Espoossa kuntotarkastukset ovat jääneet vain yksittäisiksi tarkastuksiksi ilman säännöllistä suunnitelmaa. Työn toimeksiantaja on Espoon kaupunki ja työn valvojana toimi Kari Nikola. Työn tietopohja muodostui pääsääntöisesti tiehallinnon oppaista. Työn tarkoituksena oli kartoittaa nykyisten liikenneportaalien kuntoa ja luoda pohjaa tuleville tarkastuksille. Koska kiinnitysten tarkistus vaatisi nosturin käyttöä, nyt tehtävä tarkastus suoritettiin suurelta osin silmämääräisesti ja mittatyökaluja käyttäen. Portaalit valokuvattiin, mitattiin ja dokumentoitiin. Liikenneportaalit olivat pääsääntöisesti hyvässä tai kohtalaisessa kunnossa. Portaaleja tarkastettiin yhteensä 350 kpl. Todella hyvässä kunnossa (5) oli 54 kpl, hyvässä kunnossa (4) oli 63 kpl, keskivertokunnossa (3) oli 187 kpl, lievästi ongelmaisia (2) (Vaatii seurantaa) oli 39 kpl ja huonokuntoisia (1) oli 7 kpl. Jatkosuosituksiksi suosittelisin, että pahasti vaurioituneet kilvet vaihdettaisiin ja lievästi vaurioituneita harkittaisiin tapauskohtaisesti voiko oikaista, jättää paikoilleen vai tarvitseeko kyltti vaihtaa. Pahasti vaurioituneista portaaleista olisi syytä vaihtaa vaurioituneet osat ja pahasti kallistuneiden portaalien oikaisua tulisi harkita. Lievemmin vaurioituneita ja kallistuneita tulisi seurata säännöllisesti mahdollisten lisävaurioiden estämiseksi. Pitkän tähtäimen suositukseksi suosittelisin, että kaikki portaalit tarkastettaisiin silmämääräisesti kerran vuodessa ja joka viides vuosi suoritettaisiin kiinnitysten tarkistus nostinautosta käsin.
Espoon kaupungissa otettiin koekäyttöön kesällä 2019 Trimble Locus- perustietojärjestelmän yhteydessä toimiva sähköinen liikennemerkkirekisteri. Kyseisellä Trimble Locus -perustietojärjestelmällä hallinnoidaan kaupungin omistamaa infraa. Liikennemerkkirekisterin perustamisen tavoitteena on muodostaa Espoon kaupungille sähköinen rekisteri, jossa esitetään reaaliaikaisesti katu- ja yleisillä alueilla sijaitsevat liikenteenohjauslaitteet. Työn tavoitteena oli tutkia Espoon kaupungin katu- ja yleisten alueiden katuverkolle tehtyjen BlomSTREET™-katunäkymäkuvausten pohjalta tarkemmin kyseisen järjestelmän käyttämää konenäkötekniikkaa sekä sen eri ominaisuuksia. Järjestelmä tunnistaa katunäkymäkuvista mm. liikennemerkit, niiden sijainnin, liikennemerkkien suunnan ja sen, mihin liikennemerkit ovat kiinnitetty. Pilottiaineiston tutkimisen lopputuloksena saatiin arvokasta tietoa siitä, kannattaako Espoon kaupungin jatkossa tilata koko kaupungin laajuinen konenäkö- ja hahmontunnistamismenetelmään perustuva liikennemerkkikartoitus Blom Kartta Oy:ltä, jotta tiedot voidaan siirtää suoraan sähköiseen liikennemerkkirekisteriin. Työ on tehty Espoon kaupungin Kaupunkitekniikan keskuksen alla toimivan kaupunkiliikenneyksikön toimeksiannosta.
Uusi tieliikennelaki astui voimaan 1.6.2020 ja sen tavoitteena on parantaa tieliikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta. Uuden tieliikennelain tavoitteena on ottaa kaikki tienkäyttäjät paremmin huomioon. Uusi tieliikennelaki ottaa myös automaation tarkemmin huomioon. Paimiossa on yli 2 000 liikenteenohjauslaitteita. Suurin osa liikenteenohjauslaitteista on hyvässä kunnossa, mutta myös todella huonokuntoisia liikenteenohjauslaitteita on käytössä. Kaikki liikenteenohjauslaitteet tulee päivittää siirtymäaikojen puitteissa uuden tieliikennelain mukaiseksi. Uuden tieliikennelain suurimmat vaikutukset Paimiossa kohdistuvat pyörätien jatkeisiin ja kaksisuuntaisiin pyöräteihin. Liikenteenohjauslaitteiden päivitys tieliikennelain mukaiseksi tulee kalliiksi kunnille. Paimion arvioitu kustannus on kokonaisuudessaan 160 000 euroa.
Tämä insinöörityö tehtiin valtionyhtiö Fintraffic Tie Oy:lle. Työ liittyi Fintraffic Tie Oy:llä käynnissä olleeseen suurempaan projektiin, jossa päivitetään olemassa olevaa tieliikenteenhallintajärjestelmien laitteiden toiminnallista ja teknistä laatuvaatimusdokumentaatiota. Tässä projektissa tuli esille tarve kartoittaa toiminnallisten ja teknisten laatuvaatimusdokumentaation riippuvuussuhteet Väyläviraston Vaihtuvien opasteiden käyttö -ohjeeseen sekä ohjetta ohjaaviin lakeihin, että direktiiveihin. Työn tavoite oli tuottaa dokumentti tieliikenteenhallintajärjestelmien laitteiden toiminnallisten ja teknisten laatuvaatimusten riippuvuussuhteista Väyläviraston vaihtuvien opasteiden käyttö ohjeeseen, ohjeistuksiin, lakeihin sekä direktiiveihin. Tässä insinöörityössä tarkasteltiin Väyläviraston Vaihtuvien opasteiden käyttöohjetta. Ohjeesta etsittiin kaikki viittaukset muihin ohjeisiin, lakeihin, määräyksiin sekä direktiiveihin. Työssä myös kerrotaan hieman Fintraffic Oy:stä, sen historiasta sekä siitä mitä liikenteenhallintajärjestelmä pitää sisällään. Työn tuloksena syntyi tämä dokumentti sekä liitteenä oleva Excel-taulukko. Taulukkoa tullaan käyttämään apuna Fintraffic Tie Oy:n sisäisessä projektissa, jossa päivitetään liikenteenhallintalaitteiston toiminnallista- ja teknistä laatuvaatimusdokumentaatiota. Insinöörityössä kerrotaan hieman Fintraffic Oy:stä sekä sen historiasta.
Suomen vesistöissä on tuhansia turvalaitteita huolehtimassa turvallisesta vesillä liikkumisesta. Turvalaitteita on pienistä liikennemerkeistä isoihin majakoihin. Turvalaitteet on tarkoitettu kaikille vesilläliikkujille, niin yksityisille, kuin kaupallisille toimijoille. Kaikkien vesilläliikkujien on tärkeää tunnistaa erilaisten merkkien ja valojen tarkoitus. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää merenkulun turvalaitteiden merkitystä ja tekniikkaa. Tarkoitus oli selvittää mitä turvalaitteiden asennus vaatii ja millaista tekniikkaa erilaiset turvalaitteet vaativat toimiakseen. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää organisaatioita ja järjestelmiä, jotka ylläpitävät turvalaitteita, sekä lisätä asiasta kiinnostuneiden tietoisuutta turvalaitteista. Työssäni keskityin pääasiassa Suomenlahden alueelta löytyviin turvalaitteisiin. Opinnäytetyö toteutettiin tutustumalla alan kirjallisuuteen, internetistä löytyvään materiaaliin ja omiin kokemuksiin väylänhoitajan työssä.
Tässä diplomityössä tutkitaan viiden suomalaisen tavarasataman ajoneuvoliikenteen opastuksen menetelmiä. Tutkimuksen perustan muodostivat satamavierailut, jotka tehtiin elokuun 2008 ja toukokuun 2009 välillä. Tutkimusta varten haastateltiin satamien edustajia sekä kyseisissä satamissa vierailleita rekkakuljettajia. Lisäksi satama-alueilla käytiin valokuvaamassa opastusmenetelmiä. Satamien liikenteenopastus poikkeaa tiealueiden opastuksesta muun muassa siinä, ettei entisen Tiehallinnon ohjeita ole pakko kaikilta osin noudattaa suljetulla satama-alueella. Tästä huolimatta kaikissa tutkimussatamissa ohjeita oli käytetty liikenteenohjaus suunnitelmien pohjana. Suunnittelukonsulttien käyttö on yleistynyt viime vuosikymmeninä voimakkaasti. Satamat ovat jatkuvasti muuttuvia liikenneympäristöjä. Uutta Vuosaaren satamaa lukuun ottamatta satamien liikenteenopastusta ei ole päästy suunnittelemaan kokonaisuutena, vaan muutoksia toteutetaan vähitellen. Kaikissa tutkituissa satamissa on olemassa suunnitelmia tulevista muutostöistä. Satamien liikenteenopastuksen suunnitteluun vaikuttaa voimakkaasti alueen laajuus. Pienimmät satamat ovat selkeitä melko vähäiselläkin opastuksella, kun taas isoissa opastusta tarvitaan enemmän. Satamien opastuksessa pitää kiinnittää huomiota siihen, kuinka helposti kuljettajat löytävät oikeat lastin purku- tai lastauspaikat, ja miten erityyppisten kuljetusten liikennettä opastetaan. Lisäksi opastuksen haasteena on työkoneliikenteen, muun ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen erottaminen toisistaan. Liikennemerkkitaulujen pohjamateriaali ja kalvon heijastuvuus vaihtelevat satamissa sen mukaan, minkä ikäisiä merkit ovat. Uusimmat merkit täyttävät samat vaatimukset kuin tiealueilla käytettävät merkit. Satamissa liikennemerkkipylväät on kiinnitetty usein siirreltäviin betonialustoihin. Opasteissa käytettävien kielten valinnassa ei noudateta yhtenäistä linjaa ja käytäntö voi vaihdella samankin sataman sisällä. Vuosaaressa, Turussa ja Raumalla tiemerkinnät tehdään Pääsääntöisesti massalla. Kotkassa ja Naantalissa puolestaan käytetään suurimmaksi osaksi maalimerkintöjä. Erikoismerkintöjä käytetään lähinnä kontti- ja trailerikentillä. Tulevaisuudessa voisi olla järkevää kehittää muuttuviin opasteisiin perustuvia järjestelmiä, joiden avulla voitaisiin antaa kuljettajille ajoneuvokohtaista opastusta, mikä lyhentäisi ajoneuvojen vierailuaikoja satamissa ja vapauttaisi sataman henkilöresursseja Kuljettajat toivovat huomiota kiinnitettävän satamien opastuksessa erityisesti siihen, että purku- ja lastauspaikat olisi helppo löytää, mikä lyhentää vierailuaikoja.
Autojen ajovalotekniikkaa on kehitetty tehokkaammaksi ja samalla valojen häikäisyä vastaantulijoihin on pyritty vähentämään. Se on saavutettu perinteistä ajovalotekniikkaa tarkkarajaisemmalla valokuviolla, jossa hajavalon määrä on pieni. Tämä voi kuitenkin olla ongelmallista liikennemerkkien pimeällä näkyvyyden kannalta. Työn tavoitteena oli selvittää liikennemerkkien ikääntymisen ja sijoittamisen vaikutusta merkkien pimeällä havaittavuuteen. Työssä kartoitettiin noin 260 liikennemerkkiä Uudenmaan maanteiltä. Kartoituksessa mitattiin merkkien paluuheijastavuus ja tehtiin merkeille silmämääräinen kuntoluokitus. Kartoituksen perusteella paluuheijastavuus ei vaikuta laskevan ajan kuluessa lineaarisesti, sillä tuloksissa on hajontaa. Kuntoluokitus korreloi kohtalaisesti iän ja paluuheijastavuuden suhteen. Korkea kuntoarvo 4 tai 5 tarkoittaa todennäköisesti korkeaa paluuheijastavuusarvoa. Kuntoarvo 3 ei kuitenkaan takaa riittävää paluuheijastavuutta. Kaikissa kartoituksen kuntoluokissa on suuri ikäjakauma. Uudemmat merkit saavat kuitenkin todennäköisemmin korkeamman kuntoluokituksen. Merkkien pimeällä havaittavuutta tutkittiin eri ajovalotekniikoilla kenttäkokeessa. Kokeessa testattiin eri paluuheijastavuusluokkien uusia ja vanhoja merkkejä eri testikorkeuksilla ja etäi-syyksillä tiestä. Vanhojen merkkien havaitsemisessa tapahtui uusia merkkejä huomattavasti enemmän virheitä. Koehenkilöiden iällä oli myös selvä vaikutus havaitsemisessa: nuoret näkivät merkit hyvin, 50- ja 60-vuotiaat huonommin. Perinteisen halogeenivalotekniikan etu pimeällä havaittavuudessa uusiin led- ja ksenonvaloihin oli pieni, mutta selvä sekä havainnoissa että mitatuissa luminansseissa. Liikennemerkit tulee sijoittaa riittävän korkealle, jotta aurauslumi ei haittaa näkyvyyttä. Kenttäkokeen perusteella nykyohjeistuksen mukainen sijainti liikennemerkeille on pimeällä näkyvyyden kannalta hyvä. Liikennemerkkien pimeällä havaittavuuden varmistamiseksi tulisi merkkien paluuheijasta-vuusarvon olla riittävä. Merkkien paluuheijastavuus tulisi tarvittaessa mitata, ainakin jos merkki saa kuntoluokituksen 3. Auton valojen määräyksiin tulisi lisätä minimiarvo hajavalolle, jotta merkkeihin osuu riittävästi valoa. Lisäksi uusia merkkejä koskevaan ohjeistukseen tulisi lisätä yläraja paluuheijastavuuksille, jotta uudet merkit eivät häikäise liikaa.
Opinnäytetyössä selvitettiin Jalonne Oy:n kehittämän konenäköjärjestelmän hyödyllisyyttä ja sen käyt-töä Destian kunnossapidon hoitourakoissa. Järjestelmän tarkoitus on antaa työnjohdolle realistista tietoa urakka-alueen tilanteesta ja helpottaa fyysisten tietarkastuksien tarvetta. Työssä keskityttiin kahteen konenäköketjuun: lumisiin liikennemerkkeihin ja tien pintakelin tutkimiseen. Työssä käytiin läpi Destian Iin alueurakasta kerättyä aineistoa talvihoitokaudelta 2020-2021. Aineisto sisälsi kuvia, joista arvioitiin liikennemerkkien puhdistustarve sekä tien pintakelin laatua. Kuva-aineisto arvioitiin ihmissilmin, ja konenäkö teki oman arvion samasta aineistosta. Aineiston analysoinnin jälkeen tuotettiin tuloksia vertailevat taulukot. Opinnäytetyön tuloksena huomattiin, että konenäkö soveltuu ja onnistuu lumisten liikennemerkkien arvioinnissa hyvin. Tien pintakelin arvioinnissa onnistumisprosentti on huomattavasti huonompi. Sen osalta järjestelmä vaatii vielä lisää kehittämistä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia liikenteenohjauksen suunnitteluohjelmistojen ongelmakohtia ja kehittää niihin parannusehdotuksia. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tutkimustietoa missä suunnittelunvaiheessa ilmenee eniten ongelmia ja kuinka niitä voidaan parantaa. Työn tavoitteena on tuottaa kyselytutkimusta hyödyntäen ongelmakohdista teoriapohja automaatiotyökalun luomiselle. Työn tilaajana toimii Ramboll Finland Oy. Opinnäytetyössä käydään teoriaosuudella läpi liikenteenohjauksen perusteita, esitellään eri suunnitteluohjelmistoja sekä kerrotaan yleisesti automaation mahdollisuuksista. Opinnäytetyössä tehtiin Ramboll Finland Oy:n sisäinen liikenteenohjauksen suunnittelijoille suunnattu kyselytutkimus. Opinnäytetyö suoritettiin kvalitatiivisia eli laadullisia tutkimusmenetelmiä noudattaen. Tutkimuksen aineistonkeruu tehtiin sähköpostikyselyllä toukokuun ensimmäisellä viikolla vuonna 2022. Vastausaikaa kyselyssä annettiin yksi viikko johtuen suunnittelijoiden kiirellisyydestä ja sähköpostiviestin runsaudesta. Kyselytutkimuksen perusteella voidaan todeta sunnittelijoiden käyttävän pääsääntöisesti Novapointin Road Sings Professional -ohjelmistoa. Liikennemerkkiluetteloiden ja 3D-mallien tekemisessä havaittiin suurimmat ongelmat ja kehitystarpeet. Liikennemerkkiluetteloiden tekemisen automatisoiminen todettiin tarpeelliseksi. Automaatiotyökalu toimii liikennemerkkien osalta jalustaan sidotulla tiedolla mitä voidaan tilanteen tarpeen mukaan muokata. Lisäksi jalustojen sijoitteluun ajoradan reunasta ohjeiden mukaisesti sivuttais- ja korkeusetäisyyksien automatisoiminen helpottaisi 3D-mallien luomista. Yhteenvetona voidaan todeta automaatiotyökalun nopeuttavan sunnittelutyötä. Tulevaisuudessa automaatiotyökalun mahdollisuudet suunnitelussa ovat hyvät ja niiden hyödyntäminen koetaan tarpeelliseksi. Automaatiotyökalun toteuttaminen tehdään Rambollin ohjelmistokehittäjien toimesta.
Opinnäytetyössä perehdyttiin uuteen tieliikennelakiin ja sen tuomiin muutoksiin liikenteenohjauslaitteiston osalta. Uusi tieliikennelaki astui voimaan 1.6.2020. Opinnäytetyössä käsiteltiin liikennemerkkiaineiston paikkatietoja ja liikennemerkkien päivitysprosessia. Tässä työssä käytettiin paikkatiedon luomisessa QGIS-ohjelmistoa ja opastettiin sen käyttöä liikennemerkkien päivityksessä. Opinnäytetyössä tarkasteltiin omaisuudenhallintaa, lain asettamaa velvollisuutta kuntien toimittaa liikenteenohjauslaitteistojen paikkatiedot ja ominaisuustiedot kansalliseen Digiroad-rekisteriin. Työssä tutustuttiin liikennemerkkien historiaan ja liikennemerkkien käyttöön teillä. Opinnäytetyössä tutkittiin eri menetelmiä, kuinka kerätä paikkatietoa liikennemerkeistä. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Rovaniemen kaupungin Paikkatieto ja tonttipalvelut. Opinnäytetyön tavoite oli kirjata yhteenvetona Paikkatieto ja tonttipalveluille suunnattu ohjetyökirja: ”Liikennemerkkien päivitys -ohjekirja”. Opinnäytetyö oli toiminnallinen ja se sisälsi tuotoksen, teoriaosuuden ja toteutuksen esittelyn. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Rovaniemen kaupungin Paikkatieto ja tonttipalveluilla sekä Yhdyskuntatekniikassa tehtyjen toimihenkilöiden ja viranhaltioiden haastatteluiden, työharjoittelun sekä ulkoisista materiaaleista etsittyjen tietojen pohjalta. Ohjekirjan tarkoituksena oli perehdyttää lukija liikennemerkkien visualisointiin ja päivitystyöhön QGIS-ohjelmistolla.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda Vaasan kaupungin kaupunkiympäristön toimialan työntekijöille ohjeistus ArcGIS Web App Viewerin ja Field Maps -mobiiliohjelman käyttöön. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Vaasan kaupungin kaupunkiympäristön toimiala. Opinnäytetyö on toiminnallinen, ja työ sisältää kyseiselle toimintamenetelmälle ominaiset osat, jotka ovat produkti eli tuotos, teoriaosuus ja produktin toteutuksen esittely. Teoreettinen viitekehys käsittelee uutta tieliikennelakia ja sen tuomia muutoksia liikennemerkkeihin. Viitekehyksessä käsitellään myös Digiroadia ja paikkatietojärjestelmiä. Tärkeänä osana teoreettisessa viitekehyksessä on liikennemerkkirekisteri ja sen tuomat velvoitteet. Opinnäytetyön käyttöopas on suunnattu Vaasan kaupungin työntekijöille, jotka tarvitsevat ArcGIS Web App Vieweriä ja Field Mapsia päivittäisessä työelämässä. Käyttöoppaan avulla voidaan perehdyttää työntekijät hyödyntämään ohjelmistoja ja niiden toimintoja. Vaikka käyttöopas on suunnattu Vaasan kaupungin työntekijöille, on opasta mahdollista käyttää laajemminkin.