Kaikki aineistot
Lisää
Tämän maisterintutkielman tavoitteena on selvittää, voiko prosessidraamaa käyttää työskentelytapana lapsikuorossa ilmaisun tukemisen apuna ja ohjelmistoon tutustumisessa. Tutkimus pyrkii myös kartoittamaan, millainen prosessidraama soveltuu käytettäväksi lapsikuoroon. Prosessidraama on draamakasvatuksen genre, jossa ryhmä työskentelee yhteistoiminnallisesti opettajan suunnitteleman episodimaisen draamatarinan parissa. Toteutin tutkimuksen laadullisena toimintatutkimuksena jyväskyläläisessä KolmeKuutoset -lapsikuorossa keväällä 2021. Toimintatutkimuksen kenttävaihe koostui kahdesta observointikerrasta sekä kahdesta prosessidraamasta, jotka toteutin kuoroharjoitusten aikana. Tutkimuksen aineisto koostui kahden prosessidraamakerran videotallenteista ja kahdesta kyselystä, joissa kartoitin kuorolaisten kokemuksia draamatyöskentelystä. Lisäksi aineistoon kuului kuoronjohtajan haastattelu. Toimin sekä draamaohjaajana että tukijana kenttävaiheen aikana. Tutkimusaineisto analysoin sisällönanalyysin avulla. Tutkimus osoitti, että prosessidraama soveltuu lapsikuorossa ääni- ja liikeilmaisun tukemiseen ja prosessidraaman avulla voidaan myös tutustua ohjelmistoon. Kuorossa tehtävään prosessidraamatoimintaan liittyy hyötyjä, kuten draaman ryhmäyttävä vaikutus sekä kuorolaisten osallistaminen. Draamatoiminnan haasteena kuorokontekstissa on ajankäytön rajallisuus.
Tutkimuksen tarkoitus on testata soittimilla tapahtuvan ryhmäimprovisaatiomenetelmän toimivuutta vuorovaikutuksen aktivoimisessa lapsikuorossa. Tutkimuksessa seurataan musiikillisten aloitteiden ja yhteisen soiton synkronisaation muutosta kahden ryhmäimprovisaatiokerran välillä. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jossa käytettiin myös määrällistä tutkimusotetta. Tutkimusmenetelmänä on käytetty laadullista sisällön analyysin menetelmää. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällön analyysin mukaisesti. Tutkimuskohteena on seurakunnan lapsikuorosta 3 tutkimukseen valikoitunutta las-ta. Aineistona on videoidut improvisaatiotuokiot ensimmäisestä ja viimeisestä ryhmäimprovisaatiokerrasta. Tutkimustulokset osoittivat, että musiikillisten aloitteiden määrä lisääntyi lapsella, joka oli aikaisemmin kuorossa passiivinen laulaja ja taas väheni aktiivisesti kuorossa laulavalla kahdella lapsella. Soiton synkronisaatio lisääntyi kaikilla lapsilla. Aloitteiden määrällä ei nähty olevan yhteyttä synkronisaation pituuteen. Tuloksien ja videolta tehtyjen havaintojen perusteella ryhmäimprovisaatio toimii lapsikuorossa aktiivisen vuorovaikutuksen tukemisessa. Soiton synkronisaation lisääntymistä tukee vuorovaikutuksellisen musiikillisuuden teoria, jonka mukaan ihmisellä on luontainen taipumus hakeutua toisen ihmisen kanssa samaan rytmiin, joka taas johtaa musiikilliseen synkronisaatioon.
Maisterintutkielmani on projektikuvaus, jossa kuvataan laulujuhlien järjestämisprosessi suunnittelusta toteutukseen ja toteutuksen arviointiin. Kuvaan juhlaideaa, suunnittelua ja toteutusta. Lasten laulujuhlien idean lähtökohtana on Oulussa vietetyt Lasten laulujuhlat vuosina 2010 ja 2013. Laulujuhlille mukaan kutsuttiin 13 kuntaa, joista 11 vastasi haasteeseen. Juhlat kokosivat Haapavedelle 21.4.2016 yli 800 7-12- vuotiasta lasta. Tutkielmani on sekä tapaus- että toimintatutkimus. Tapaustutkimuksena työni kuvaa yhtä juhlaprosessia. Toimintatutkimuksen tunnusmerkit täyttyvät työssäni mm. käytännön hyödyn ja toiminnan kehittämisen muodossa. Yhdessä tekeminen, yhteen tuleminen, laulun ilon tuottaminen ja laulun tuominen kaikkein ulottuville olivat työni tärkeimipiä tavoitteita. Lasten laulujuhlien tarkoituksena on vahvistaa Kala- ja Pyhäjokilaaksojen yhteislaulun voimaa sekä edelleen pitää esillä yhteislaulun merkitystä. Työni pohjaksi avaan kuorotoiminnan ja yhteisöllisyyden käsitteitä. Kuvaan työssäni myös Lasten laulujuhlien ”isän”, Tapani Tirilän musiikkikasvattajuutta. Jokilaaksojen lasten laulujuhlat toteutettiin yhdessä Haapaveden seurakunnan ja eri kuntien peruskoulujen kanssa. Toimimme käytössä olevan opetussuunnitelman puitteissa. Laulujuhlille valmisteltiin ohjelmisto, jonka harjoituttamisvastuun kantoi kunkin osallistuvan koulun opettajat. Laulujuhlat on katsottavissa osoitteessahttps://www.youtube.com/watch?v=6giUuhEcFUQ&feature=youtu.be Lasten laulujuhlat- tapahtumaa suunnittelemassa ja toteuttamassa oli 4- henkinen työryhmä, jonka kokoajana ja koordinoijana toimin. Työni kirkkomuusikkona ja musiikkikasvattajana on olla rakentamassa yhteyksiä eri kuntien ja toimijoiden välillä niin kunnissa kuin seurakunnissakin. Yhteislaulun asemaa on syytä edelleen vahvistaa ja tästä syystä juhlille haetaan pysyvyyttä alueellamme järjestämällä juhlat eri puolilla jokilaaksoja kahden vuoden välein. Juhlat järjestetään seuraavan kerran kuitenkin jo ensi vuonna Nivalassa 18.5.2017.
Tutkielman tarkoitus on selvittää, mitä mahdollisia esteitä seurakunnan lapsikuoron perustamiselle on ja miten esteistä voidaan päästä yli. Lisäksi tutkielmalla halutaan selvittää Turun arkkihiippakunnan seurakuntien lapsikuorojen lukumäärää sekä muun musiikkikasvatustoiminnan laajuutta. Tulosten perusteella on laadittu ensiaskeleet, joiden avulla seurakunnan lapsikuoro perustetaan. Tutkimus on tehty yhteistyössä Kirkkomusiikkiliiton kanssa, ja tulosten avulla on myös tehty ehdotus Kirkkomusiikkiliiton roolista seurakunnan lapsikuorojen toiminnan mahdollistajana. Tutkimus toteutettiin anonyyminä kyselytutkimuksena Turun arkkihiippakunnan seurakunnissa. Lisäksi tutkimusta varten on haastateltu asiantuntijaroolissa Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan kanttoria ja Lapsi- ja nuorisokuoronjohtajan ABC-kirjan kirjoittanutta Ismo Savimäkeä. Haastattelun ohessa tutkimusta varten käytiin seuraamassa Savimäen käyntiä koulussa, jonka aikana seurakunnan lapsikuoroon rekrytoitiin laulajia. Tutkimustulosten perusteella haasteellisinta seurakunnan lapsikuoron perustamisessa ovat laulajien vähyys, laulajien sitouttaminen sekä resurssipula. Koulun ja seurakunnan lapsikuoron suhde on tutkimuksen perusteella avainasemassa laulajien saamisessa kuoroon. Toisaalta tutkimus osoitti kouluyhteistyön mahdollisuuksien olevan epäselvät. Tutkimus osoitti lisäksi johtajalla olevan valtava merkitys kuoron perustamisessa ja ylläpidossa. Johtajan seurakunnalta saamalta resurssit ja arvostus ovat seurakunnan lapsikuoron mahdollistajia. Lisäksi tutkimus herätti kysymyksen kanttorien laskevan työmotivaation ja heidän kokeman arvostuksen vaikutuksesta toisiinsa. Jatkotutkimuskohteena voisikin olla kirkon strategian ja musiikin suhteen tarkastelu sekä musiikin rooli kirkon strategian implementoijana.
I detta arbete har jag fördjupat mig i barnkörledarens roller och vilka egenskaper eller arbetsfärdigheter som kan krävas av den som arbetar med församlingens barnkör inom Borgå stift. Syftet med detta arbete är att studera barnkörledarens olika roller och vilka utmärkande kvaliteter som kan komma till nytta i arbetet med församlingens barnkör. Syftet kan nedbrytas i följande forskningsfrågor: (1) Vilka olika roller har körledaren i arbetet med församlingens barnkör? (2) Vilka utmärkande kvaliteter är önskvärda för församlingens barnkörledare? (3) Vilken är barnkörledarens roll i förhållande till barnkörens och församlingens musikaliska behov? Arbetet är en litteraturstudie där jag med hermeneutiskt förhållningssätt granskat material som barnkörslitteratur och metodböcker. Förförståelse om körledarens tre roller ledare, dirigent och pedagog ligger som grund för analys av materialet. Förankringen till Borgå stift kommer fram genom att spegla teorierna med Borgå stifts musikstrategi (2012) och en kartläggning av det finlandssvenska körfältet från 2014. Uppgiften att vara körledare är komplex, och körledaren behöver använda sig av flera olika roller i sitt arbete med barnkör. De tre huvudrollerna kan anses vara dirigent, pedagog och ledare. Alla dessa tre roller är viktiga ur körsångarens perspektiv. Körledarskapet sammankopplar både ledaren, pedagogen och dirigenten med ett administrativt, socialt och konstnärligt ledarskap. Pedagogrollen kan bli särskilt betydelsefull i arbetet med församlingens barnkör. Som körledare för församlingens barnkör kan man få vara med om värdefulla samtal kring viktiga livsteman. Körledaren kan komma att hjälpa barnet i sin personliga utveckling och genom barnkörens musikfostrande verksamhet kan körledaren komma att stödja sångaren också på ett andligt plan. Barnkören kan berika församlingens gudstjänstliv musikaliskt och barnkören kan engagera sådana människor som inte annars skulle komma med i församlingens gemenskap. Barnkören kan vara en grogrund för församlingens övriga eller framtida musikverksamhet.
Tässä kirjallisuuskatsauksessa kartoitan mitä on kuoroäänenmuodostus, mitä se pitää sisällään sekä miksi se on merkityksellistä. Keskityn laulamiseen ja laulunopetukseen ryhmän, kehon, äänentuottamisen sekä yhteissoinnin näkökulmista sekä kuvailen äänenmuodostajan tehtäviä ja kuorolaulajan ääneen liittyviä aihealueita. Tarkastelen aihetta erityisesti lapsi- ja nuorisokuorojen näkökulmasta, mutta tietoa voi hyvin hyödyntää myös esimerkiksi aikuiskuorojen kontekstissa. Äänenmuodostaja on nimensä mukaisesti vastuussa äänenkäytön, laulutekniikan ja soinnin harjoituttamisesta kuorossa. Hänen tehtäviinsä kuuluvat pääasiassa säännölliset äänenavaukset harjoitusten ja esitysten yhteydessä. Äänenmuodostussessiossa siirrytään henkisesti päivän muista askareista kohti kuoroharjoituksia sekä fyysisesti puheesta kohti laulua. Kun ammattitaitoinen äänenmuodostaja pitää säännöllisesti äänenavauksia, voidaan sekä välttyä äänen rasituksilta ja estää äänihäiriöiden kehittymistä että saada yhteisestä soinnista entistäkin puhtaampaa ja tasapainoisempaa. Erityisesti lapsi- ja nuorisokuoroissa säännöllinen äänenmuodostus luo muutoksessa olevalle ääni-instrumentille turvallisen pohjan kehittyä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda visio Tampereen konservatorion lapsi- ja nuorisokuorotoiminnalle kymmenen vuoden aikajänteellä sekä tehdä toimintasuunnitelma tuon tavoitetilan saavuttamiseksi. Työ oli työelämälähtöinen kehittämistehtävä, jolle oli selkeä tilaus. Konservatorion kuorotoiminnasta on viime vuosina puuttunut pitkäjänteisyys, ja yhteistyö kuorojen sekä konservatorion eri tahojen välillä on ollut vähäistä. Kuoroja on vaivannut laulajapula. Lähdeaineistona käytettiin tutkimuksia, jotka käsittelivät kuoroharrastuksen motivaatiota sekä kuorolaulun hyvää tekevää vaikutusta. Työssä pyrittiin myös selvittämään, missä Suomen musiikkioppilaitoksissa kuorolaulua voi opiskella sivu- tai pääaineena ja missä oppilaitoksissa voi tehdä kuorolaulun tasosuorituksia. Työssä laadittiin konkreettinen toimintasuunnitelma, jonka avulla aletaan kehittää Tampereen konservatorion lapsi- ja nuorisokuorotoimintaa. Suunnitelmassa on käsitelty muun muassa kuoron harjoittelu- ja esiintymistoimintaa, toiminnan rahoitusta, markkinointia ja tiedottamista. Suunnitelmassa on myös annettu ehdotukset mahdollisista yhteistyömuodoista konservatorion eri tahojen, esimerkiksi lasten laulukoulun, kanssa. Yhteistyö konservatorion musiikkileikkikoulun kanssa on tärkeää. Kuorotoiminnasta tulisi saada luonteva jatke musiikkileikkikoululle, jolloin lapset ja heidän perheensä pysyisivät musiikkiopiston piirissä ja hakeutuminen soitin- tai lauluoppilaaksi olisi luontevaa. Näin voidaan pyrkiä kasvattamaan konservatorion musiikkiopiston pienentyneitä hakijamääriä. Työtä tehdessä kävi ilmi, että Tampereen konservatoriolle tulisi luoda kuorolaulun opetussuunnitelma. Työssä luodun vision mukaan Tampereen konservatoriolla voi jatkossa opiskella kuorolaulua ja tehdä kuorolaulun tasosuorituksia. Näin pyrittäisiin luomaan pohjaa ammattilaiskuorolaulajien koulutukselle esimerkiksi Tampereella toimivan ammattikuoron Tampere Cappellan tarpeisiin.
Tiivistelmä Kirkkolaulu kuuluu olennaisena osana kaikkeen ortodoksisen kirkon toimintaan. Kuoroja on paljon ja kuorot laulavat kaikissa jumalanpalveluksissa. Kuorolaiset laulavat tavallisesti omissa asuissaan, mutta konserteissa lauletaan yhtenäisesti pukeutuneina tai kuoroasuissa. Kuopion ortodoksisessa seurakunnassa ei aiemmin ole ollut käytössä lasten ja nuorten kuoroasuja. Opinnäytetyön tavoitteena on suunnitella ja valmistaa malliasu Kuopion ortodoksisen seurakunnan lapsi- ja nuorisokuoron laulajatytöille ja -pojille. Tavoitteena on suunnitella kuoroasun perusmalli, joka sopii erilaisin asustein muunneltuna monenlaisiin tilaisuuksiin ja ohjelmistoihin. Tavoitteena on kaavoittaa ja sarjoa malli kuoroasujen valmistusta varten ja laskea kuoroasujen tilaajalle aiheutuvat kokonaiskustannukset. Kuoroasujen suunnitteluprosessi kuvataan opinnäytetyössä lähtötilanteesta valmiiseen mallikappaleeseen asti. Kuoroasun suunnittelussa on käytetty apuna Illustrator- vektorigrafiikkapiirto-ohjelmaa. Käytön tavoit-teena oli oppia ohjelman sujuvampaa hallintaa ja tuottaa esityskuvia, mallistolakana ja tuotekortit sekä toimeksiantajaa että valmistajaa varten. Suunnittelu- ja valmistusprosessi on toteutettu kriittis-realistisena evaluaatioprosessina, jossa seurakun-nan edustajat ovat olleet reflektointiryhmänä mukana koko prosessin ajan. Mukana ovat olleet kanttorei-den ja kuorolaisten lisäksi kirkkoherra, pukuvaraston hoitaja ja muutamat aktiiviset seurakunnan käsityö-läiset ja ikonimaalarit. Useiden tapaamisten ja koeversioiden ja kokeilujen arvioinnin jälkeen lopputulok-sena päädyttiin yhteiseen näkemykseen yhtenäisestä kuoroasusta asusteineen ja mallipuku valmistettiin. Kuoroasujen suunnittelun rinnalla suunniteltiin ja valmistettiin asut myös kanttoreille. Lopputuloksena syntyi sopimus 20 kuoroasun valmistamisesta Savon ammatti - ja aikuisopistossa amma-tillisen projektityön yhteydessä syksyllä 2014. Kuoroasut valmistuvat Kuopion ordodoksisen seurakunnan katedraalin 110-vuotisjuhlaan 6.12.2014 ja Savon ammatti- ja aikuisopiston opiskelijat saavat yhteistoi-minnan kehittämisen seurauksena tehdä oppimistehtäviä työelämäyhteydessä. Kuoroasujen asianmukaisten käyttö-, huollettavuus- ja säilyttämisominaisuuksien saavuttamiseksi tuot-teisiin etsittiin laadukkaat ja käytännölliset materiaalit, joille tehtiin pesu- ja hankauskesto testit.
Tämän tutkimustyön tarkoituksena oli selvittää, mikä merkitys seurakunnan lapsikuorossa laulamisella on lapsen kehitykselle, hyvinvoinnille ja kristillisyydelle. Vaikutusten selvitystä varten toteutin teemahaastattelun, jossa haastattelin neljää entistä ja nykyistä Soinin seurakunnan lapsikuorolaista. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus. Aihetta lähestyttiin tutkimuksessa sekä lähdemateriaalin että empiirisen tutkimuksen pohjalta. Teemahaastattelun aiheena oli kuorolaisten omat tuntemukset ja kokemukset siitä, miten kuorolaulu on vaikuttanut heidän psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin, kehitykseen sekä kristillisyyden kokemiseen. Kysymykset olivat avoimia ja antoivat mahdollisuuden haastateltavien omille tulkinnoille. Tutkimuksen perusteella seurakunnan lapsikuorossa laulaminen vahvistaa lapsen itsetuntoa ja tuo rohkeutta. Kuoroharrastuksen vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin nousi voimakkaasti esille haastatteluissa. Sosiaalisten taitojen oppiminen on yksi keskeisistä lapsikuoron hyödyistä. Toisten huomioiminen ja epäitsekkyys ovat edellytyksiä toimivalle kuorolle. Seurakunnan lapsikuoron erityispiirteenä on kristillisen kasvatuksen saaminen, jota kaikki haastateltavat pitivät hyvänä asiana. Tämä tutkimus auttaa lapsikuorojen johtajia ja muita musiikkikasvattajia toimimaan lasten kanssa musiikin parissa. Tärkeää on huomata myös lasten kohtaaminen seurakunnassa. Kuoroharrastusten positiiviset vaikutukset kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin tulevat tämän tutkimuksen myötä selkeästi esille.
Lasten tunteiden ja käyttäytymisen säätelyn häiriöiden on todettu olevan kasvava ongelma. Sosioemotionaalisen kompetenssin malli jäsentää niitä taitojen ja tietojen osa-alueita, joita vahvistamalla tähän ongelmaan voidaan kasvatuksen keinoin vastata. Näitä osa-alueita ovat itseymmärrys, itsesäätely, sosiaalinen ymmärrys, ihmissuhdetaidot ja vastuullinen päätöksenteko. Tässä työssä tutkin, miten alakouluikäisten lasten sosioemotionaalista kompetenssia voidaan vahvistaa nimenomaan kuorokontekstissa. Lapsikuoro tarkoittaa tässä työssä etenkin seurakunnan toimintana järjestettävää kuoroa, mutta monet periaatteet soveltuvat varmasti myös muunlaisiin lapsikuoroihin. Tarkoituksenani oli myös selvittää, millaisista ohjaus- ja opetuskäytännöistä hyötyvät ne lapset, jotka erityisesti tarvitsevat sosioemotionaalista tukea. Tukea voivat tarvita esimerkiksi ne lapset, joilla on käyttäytymishäiriö-, ADHD-, autismikirjon häiriö-, Touretten oireyhtymädiagnoosi tai kielellinen kehityshäiriö, kehitysvammaisuutta, oppimisvaikeuksia tai mielenterveysongelmia. Menetelmänä käytin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta laajan kuvan hahmottamiseksi ja aiemman tiedon tiivistämiseksi tutkimusaiheesta. Kirjallisuudesta löytyviä sosioemotionaalisen kompetenssin vahvistamisen keinoja olivat muun muassa turvallinen, tunteita nimeävä ja sanoittava vuorovaikutus, rauhoittumispaikan käyttäminen, toivotun käyttäytymisen positiivinen vahvistaminen, yhteisten sääntöjen laatiminen, vuorovaikutustaitojen harjoittelu esimerkiksi leikin keinoin ja sosiaaliseen ongelmanratkaisun mallin käyttäminen ja opettaminen ristiriitatilanteissa. Kirjallisuudesta löytyi keinoja myös aiemmin mainittujen erityisryhmien tukemiseen. Niitä ovat esimerkiksi häiriötön oppimisympäristö ja opetuksen ennakoitava rakenne. Myös positiivinen vahvistaminen on tärkeä keino ohjata lasta, jolla on erityisiä haasteita. Lisäksi eri ryhmille löytyi omia, erityisiä keinoja osallistumisen helpottamiseen.
Tässä opinnäytetyössä olen selvittänyt, mitä lapsikuorojen ohjaajien olisi hyvä tietää laulamisesta ja laulamisen opettamisesta lapsille ohjatessaan lapsikuoroa. Olen myös pohtinut mahdollisuutta tarjota lapsikuorojen laulajille lauluvalmennusta osana lapsikuoron toimintaa. Tutkimusta varten olen perehtynyt kirjallisuuteen ja artikkeleihin, jotka käsittelevät laulun opetusta lapsille, selvittänyt sen historiaa saadakseni perspektiiviä asialle ja tutkinut, mitä mieltä siitä ollaan nykypäivänä. Työtäni varten olen myös lukenut laulusuzuki-toiminnasta. Selvitystäni on tukenut oma intohimoinen suhtautumiseni laulamiseen, kokemukseni laulamisesta sekä yksinlaulutunneilla että kuorossa ja työkokemukseni varhaisiän musiikkikasvattajana. Tutkimuskysymyksekseni nousi aineistoon perehtymisen jälkeen: minkälaista lauluvalmennusta lapsilaulajille olisi hyvä tarjota ja kuinka se tulisi toteuttaa? Työssäni kerron lyhyesti lasten laulunopetuksen historiasta Euroopassa ja Suomessa. Käyn pintapuolisesti läpi laulufysiologiaa ja sitä, missä lapset laulavat tänä päivänä. Olen selvittänyt lapsikuorojen toimintaa ja käyttänyt runsaasti aikaa perehtyäkseni niihin seikkoihin, joita opettajan, tai tässä tapauksessa kuoronjohtajan, tulisi huomioida, kun hän työskentelee lapsilaulajien kanssa. Työn lopussa esittelen suunnitelman siitä, kuinka lauluvalmennusta voisi antaa kuoron ohessa toimivalle lauluvalmennusryhmälle.
Opinnäytetyön aihe on ohjelmiston säveltäminen ja sovittaminen lapsikuorolle ja oppilasorkesterille, painottuen oppilasorkesterille sovittamisen kysymyksiin. Oheisteemoina käsittelen laulujen sanoitusten tekemistä kouluikäisille sekä yhteismusisoinnin merkitystä soiton-opiskelussa. Motiiveina projektille olivat oman ammattitaitoni kehittäminen, oppilasorkesterille sopivan ohjelmiston tuottaminen ja Helsingin kristillisen musiikkikoulun (HKMK) yhteissoittotoiminnan vahvistaminen. Tavoitteena oli selvittää, millaisia mahdollisuuksia ja rajoitteita eri soittimilla oppilasorkesterissa on ja miten orkesterisovitus tehdään. Tuloksena syntyi kouluikäisille (7–15 v.) suunnattu 11 kappaleen konserttiohjelmisto. Projektin toteutus koostui kolmesta osasta: 1) laulujen kirjoittaminen, 2) sovitusten tekeminen ja 3) harjoitukset ja konsertit. Tietoperustana olivat eri musiikkioppilaitosten tasosisällöt, aihetta käsittelevä kirjallisuus sekä kahden musiikkipedagogin haastattelut. Opinnäytetyön käytännön osuus, konserttiohjelmiston säveltäminen ja sovittaminen HKMK:n orkesteriperiodia varten, toimi kokemuksen kautta saadun tiedon ja taidon lähteenä. Keräsin orkesteriperiodin aikana havaintoja ja palautetta ohjelmiston toimivuudesta. Iloa täynnä -konsertit toteutettiin HKMK:n orkesteriperiodina yhteistyössä Espoon kristillisen koulun kuoron, Helsingin Saalemin Jippii-perhekuoron ja Espoon Jippii-kuoron kanssa. Sävelsin ja sovitin 11 laulua lapsikuorolle ja oppilasorkesterille ja myös johdin orkesteria. Harjoitusperiodin päätteeksi pidettiin kaksi konserttia. Raportoin opinnäytetyössäni laulujen kirjoitus- ja sovitusprosessin sekä konserttiprojektin vaiheet. Toteutettu orkesteriperiodi tuki HKMK:n yhteissoittotoimintaa ja yhteisöllisyyttä, motivoi oppilaita ja loi uutta yhteistyöverkostoa. Ammattitaitoni kehittyi monella eri alueella. Tuloksena on myös syntynyt musiikki, joka havaintojeni ja palautteen perusteella toimi kohderyhmässään hyvin. Opinnäytetyöhöni olen pyrkinyt kokoamaan tietopaketin siitä, miten lapsikuorolle ja oppilasorkesterille tehdään sävellyksiä ja sovituksia. Tämä vastaa aiheesta julkaistun kirjallisen materiaalin puutteeseen.
Tutkimukseni tehtävänä on selvittää, miten Jyväskylän musiikkiluokkien A-kuorossa (sittemmin Vox Aurea) laulaneet ihmiset kokevat kuoron vaikuttaneen elämäänsä. Haastattelin tutkimukseeni viittä erilaisesta musiikillisesta taustasta tulevaa aikuista, jotka ovat laulaneet kuorossa sen alkuvuosina, sekä kuutta nuorta, jotka lauloivat kuorossa haastatteluhetkellä. Kahden eri sukupolven haastatteleminen mahdollistaa vertailun sen suhteen, ovatko kuorolaulun tärkeät ja vaikuttavat asiat huomattavasti muuttuneet kuoron alkuajoista nykypäivään. Haastattelu oli teemahaastattelu, jossa oli avoimen haastattelun piirteitä. Tutkimus on aineistolähtöinen ja aineistosta nousevan sosiaalisen näkökulman painottumisen takia tutkimuksen näkökulmaksi valikoitui sosiaalisen pääoman käsite. Tarkastelen tuloksia haastatteluteemojen ympärillä, joita ovat kuorolaulun vaikutukset elämään, harrastuksiin, opiskeluun ja ammatinvalintaan, sosiaalisuus ja sosiaaliset suhteet, kansainvälisyys sekä identiteetti ja persoonallisuus. Tulkintani mukaan A-kuoron koetaan vaikuttaneen elämään sen eri osa-alueilla. Musiikkiammatissa toimivat ovat saaneet musiikkiluokilta ja kuorosta kimmokkeen ammattiinsa, mutta myös muihin ammatteihin päätyneet ovat hyötyneet kansainvälisistä kokemuksista, esiintymistaidoista sekä sosiaalisista ja ryhmätyötaidoista. Positiiviset kokemukset ovat antaneet kimmokkeita hankkia musiikista ammatti tai jäädä aktiivisesti harrastamaan sitä. Yhteiset kokemukset synnyttivät pitkiä ja tiiviitä ystävyyssuhteita. Huomionarvoista on, ettei vaikutuksia ole aikaansaanut pelkästään A-kuoro vaan myös musiikkiluokat. Nuoret uskovat hyötyvänsä kuoroharrastuksesta erityisesti omaksuttuaan sosiaalisia taitoja ja saatuaan kuorosta rohkeutta ja motivaatiota kansainvälisyyteen. Haastateltavat nostavat esiin pääosin positiivisia kokemuksia. Tuloksista voi päätellä, että kuoro on tutkittaville merkittävä, positiivinen asia, jolla on vaikutusta läpi elämän.
TIIVISTELMÄ Oulun ammattikorkeakoulu Musiikin koulutusohjelma, Musiikkipedagogin suuntautumisvaihtoehto Työn tekijä: Eeva Holappa Työn nimi: ”Soikoon laulu koko pitkän tien.” Yhdessä laulaen, oppien ja kasvaen - näkökulmia lapsikuorotyöhön Työn ohjaaja: Jaana Sariola Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: kevät 2015 Sivumäärä: 51 Opinnäytetyö tarkastelee kasvavan lapsen ääni-instrumenttia, laulutaidollisten asioiden opettamista sekä lapsikuorojohtajalta edellytettävää ammatillista osaamista. Kansakoulu-järjestelmässä laulu oli itsenäinen oppiaine. Nykyisin se on yksi osa-alue koulun musiikkikasvatuksessa. Yhteiskunnallisen kehityksen ja globalisoitumisen myötä musiikillinen kenttä on monimuotoistunut. Esteettisen musiikkikasvatusnäkemyksen rinnalle ja haastajaksi on noussut praksiaalinen näkemys. Tämä muutos haastaa myös laulupedagogeja ja lapsikuoronjohtajia. Lapsen fysiologisten ominaisuuksien tunteminen sekä laulutaidollisen oppimisprosessin kokonaisvaltainen huomioiminen edellyttää pedagogista sensitiivisyyttä. Lapselle opetettavia laulutaidollisia osa-alueita ovat rentoutus- ja hengitysharjoitukset, lauluasento, artikulaatio, äänen resonanssi, egalisointi ja ilmaisu. Sopivien ääniharjoitusten ja lauluohjelmiston valinta edellyttää kuoronjohtajalta ammatillista arviointikykyä. Lapsiryhmän oh-jaamisessa haasteeksi nousevat erilaisten laulutapojen tiedostaminen ja hienovarainen, jopa yksilöllinen, ohjaaminen kohti kestävää äänenkäyttöä. Yhdessä koettu ilo, leikki, liike, ilmaisu ja luova kekseliäisyys lujittavat ryhmän sosiaalista vuorovaikutusta, mutta tukevat myös laulutaidon oppimista ja syventävät musiikillista ymmärtämistä. Lapsikuorotyöskentely edellyttää johtajaltaan luovuutta sekä tunneälyä, vahvaa pedagogista näkemystä ja oman kasvatuskäsityksen reflektointia. Kuoroyhteisö on lapselle tärkeä ja turvallinen kasvupaikka. Yhdessä laulaminen on tasapainoisen kasvun ja kehityksen väline. Lapsena opituilla lauluilla ja lapsuuden laulukokemuksilla on elinikäinen vaikutus. Varhaisessa vaiheessa terveiden äänimallien kuuleminen, yhdessä laulaminen ja laulutaidollisten asioiden omaksuminen tukevat lapsen ääni-instrumentin kokonaisvaltaista kehittymistä ja ohjaavat lasta käyttämään ääntään oikein. Asiasanat: lasten laulunopetus, laulutaito, lapsikuoropedagogiikka, äänenkäyttö
Juhlakonsertti Yliopiston juhlasalissa tulee järjestettäväksi 1.3.1075. Kuvassa vasemmalla Suomi Neuvostoliittoseuran piiritoimikunnan puheenjohtaja Jukka Savolainen puhui ja vihkii lipun (kuvassa). Lipun kanssa Simo Kauppinen, Into Laaksonen ja Annikki Valkama jotka luovuttivat lipun puheenjohtaja Alpo Pullille ja sihteeri Erkko Eroselle. Ensimmäinen pöytästandaari luovutettiin suunnittelijalle eli Juhani Hauta-Aholle.
Juhlakonsertti Yliopiston juhlasalissa tulee järjestettäväksi 1.3.1075. Kuvassa vasemmalla Suomi Neuvostoliittoseuran piiritoimikunnan puheenjohtaja Jukka Savolainen puhui ja vihkii lipun (kuvassa). Lipun kanssa Simo Kauppinen, Into Laaksonen ja Annikki Valkama jotka luovuttivat lipun puheenjohtaja Alpo Pullille ja sihteeri Erkko Eroselle. Ensimmäinen pöytästandaari luovutettiin suunnittelijalle eli Juhani Hauta-Aholle.
Juhlakonsertti Yliopiston juhlasalissa tulee järjestettäväksi 1.3.1075. Kuvassa vasemmalla Suomi Neuvostoliittoseuran piiritoimikunnan puheenjohtaja Jukka Savolainen puhui ja vihkii lipun (kuvassa). Lipun kanssa Simo Kauppinen, Into Laaksonen ja Annikki Valkama jotka luovuttivat lipun puheenjohtaja Alpo Pullille ja sihteeri Erkko Eroselle. Ensimmäinen pöytästandaari luovutettiin suunnittelijalle eli Juhani Hauta-Aholle.
Opetusministeri Ulf Sundqvist suoritti vihkimisen. Koulu vihittiin käyttöön viivästyttyään kuusi viikkoa kestäneen opettajien lakon vuoksi. Nokian nuoriso-orkesteri ja koulun oma oppilaskuoro esiintyivät. Orkesteria ja kuoroa johti Kauko Saarensola ja pianolla säesti kuoroa Ensio Peltoniemi. Koululla oli myös esillä oppilaiden piirroksia lähetettäväksi Neuvostoliittoon Pionerskaja Pravda lehden piirustuskilpailuun viisi työtä jotka kilpailuun valitsee Nokian koulujen johtokunta. Kuvassa nuoriso-orkesti esiintyy.
Opetusministeri Ulf Sundqvist suoritti vihkimisen. Koulu vihittiin käyttöön viivästyttyään kuusi viikkoa kestäneen opettajien lakon vuoksi. Nokian nuoriso-orkesteri ja koulun oma oppilaskuoro esiintyivät. Orkesteria ja kuoroa johti Kauko Saarensola ja pianolla säesti kuoroa Ensio Peltoniemi. Koululla oli myös esillä oppilaiden piirroksia lähetettäväksi Neuvostoliittoon Pionerskaja Pravda lehden piirustuskilpailuun viisi työtä jotka kilpailuun valitsee Nokian koulujen johtokunta. Kuvassa opetusministeri Ulf Sundqvist vihkii koulun.
Opetusministeri Ulf Sundqvist suoritti vihkimisen. Koulu vihittiin käyttöön viivästyttyään kuusi viikkoa kestäneen opettajien lakon vuoksi. Nokian nuoriso-orkesteri ja koulun oma oppilaskuoro esiintyivät. Orkesteria ja kuoroa johti Kauko Saarensola ja pianolla säesti kuoroa Ensio Peltoniemi. Koululla oli myös esillä oppilaiden piirroksia lähetettäväksi Neuvostoliittoon Pionerskaja Pravda lehden piirustuskilpailuun viisi työtä jotka kilpailuun valitsee Nokian koulujen johtokunta. Kuvassa oppilaita tutustumassa piirustuskilpailun teoksiin.
Opetusministeri Ulf Sundqvist suoritti vihkimisen. Koulu vihittiin käyttöön viivästyttyään kuusi viikkoa kestäneen opettajien lakon vuoksi. Nokian nuoriso-orkesteri ja koulun oma oppilaskuoro esiintyivät. Orkesteria ja kuoroa johti Kauko Saarensola ja pianolla säesti kuoroa Ensio Peltoniemi. Koululla oli myös esillä oppilaiden piirroksia lähetettäväksi Neuvostoliittoon Pionerskaja Pravda lehden piirustuskilpailuun viisi työtä jotka kilpailuun valitsee Nokian koulujen johtokunta. Kuvassa oppilaita tutustumassa piirustuskilpailun teoksiin.