Kaikki aineistot
Lisää
Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa keskityttiin polikliinisesti kiireellisten laboratoriotutkimuspyyntöjen huomioimiseen ja asiakkaiden kulkuun Puijon sairaalan näytteenottoyksikön laboratoriopalveluprosessissa. Tutkimuksessa tarkoitettiin polikliinisesti kiireellisellä laboratoriotutkimuksella kiireellisenä pyydettyä laboratoriotutkimusta, joka otetaan polikliinisessa näytteenottoyksikössä. Tutkimuksessa selvitettiin polikliinisesti kiireellisten asiakkaiden hoitopolkuja, koska asiakkaiden kulku Puijon sairaalan näytteenottoyksikössä muuttuu. Tutkimuksessa pyrittiin löytämään hoitoprosesseja, joissa laboratoriotutkimukset pyydetään polikliinisesti kiireellisenä. Tutkimuksessa selvitettiin myös polikliinisesti kiireellisinä pyydettyjen tutkimuspyyntöjen kokonaismäärät ja mitkä ovat yleisimmät polikliinisesti kiireelliset laboratoriotutkimuspyynnöt KYSissä. Tutkimuksessa saatavalla tiedolla pyrittiin tuomaan näkökulmia paremman toimintamallin luomiseen. Tutkimuksen tausta-aineistot saatiin kliinisen kemian osastonhoitaja Seija Paakkaselta. Ensimmäisessä aineistossa oli kerättyinä kiireellisten laboratoriotutkimusten pyyntöjen lukumäärät arkipäiviltä ajalta 24.1–25.2.2011. Toisessa aineistosta selvisi näytteenottotapahtumien kokonaisasiakasmäärät samalta aikaväliltä. Aineistojen perusteella oli laskettu prosentuaaliset osuudet, oliko asiakas tullut näytteenottoyksikköön ajanvarauksella, vuoronumerolla vai polikliinisesti kiireellisenä. Tutkimus oli kvantitatiivinen ja aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Hoitoyksiköt, joille kysely kohdistettiin, valittiin tausta-aineiston ja osastonhoitajan kokemusperäisen asiantuntijuuden perusteella. Tutkimuksen kohderyhmäksi valittiin neljä hoitoyksikköä, joita olivat hematologian osasto, syöpätautien poliklinikka, sydän- ja rintaelinkirurgian osasto sekä gastroenterologian osasto. Tutkimuksen kohderyhmässä oli yhteensä 101 henkilöä (N=101). Tausta-aineiston mukaan laboratoriotutkimuksia otettiin mainitulta aikaväliltä 5439 kpl, joista vuoronumerolla 79,2 %, ajanvarauksella 14,7 % ja polikliinisesti kiireellisinä 6,1 %. Kyselyn vastausprosentti oli 13,9. Vastausprosentin ja tulosten luotettavuuden välillä oli vahva yhteys. Tutkimustulosten perusteella useimmiten pyydettiin polikliinisesti kiireellisinä B-PVK+T, B-X-Koe, P-INR ja PKrea. Nämä laboratoriotutkimukset pyydettiin esimerkiksi silloin, kun arvioitiin potilaan toimenpidekelpoisuutta.
Digitalisaatio on tuonut uusia menetelmiä myös laboratorioalalle. Esimerkiksi veritauteja tutkivalla hematologian alalla automaattimikroskoopit nopeuttavat ja yksinkertaistavat tutkimusprosessia ja lisäävät luotettavuutta. Oulun ammattikorkeakoulun bioanalytiikan tutkinto-ohjelmassa hyödynnetään automaattimikroskopiaan perustuvaa CellaVision Proficiency Software -ohjelmistoa verisolujen tunnistamisen opiskelussa. Ohjelmisto monipuolistaa hematologian opetusta ja opinnäytetyönä tuotetut ohjelmiston käyttöohjeet helpottavat sekä opettajan että oppilaiden työskentelyä.
Proftest SYKE järjesti lokakuussa 2016 vesistöjen kenttämittausvertailun Tampereen Soutustadionilla, jossa testattavina suureina olivat veden happipitoisuus, lämpötila, pH, sameus ja sähkönjohtavuus. Vertailumittaukseen osallistui kahdeksan toimijaa ja 15 mittaria. Hyväksyttäviä tuloksia vertailumittauksessa oli 89 %, kun sallittiin 2-15 % poikkeama asetetusta vertailuarvosta. Vuonna 2015 järjestetyssä vertailumittauksessa hyväksyttäviä tuloksia oli 97 %. Vertailumittaus osoittaa, että kenttämittareilla saadaan luotettavaa ja toistettavaa tulosta, kun laadunvarmistustoimenpiteet on suoritettu riittävän huolellisesti. Kenttämittarit oli usein kalibroitu valmistajan ohjeiden mukaisesti. Lisäksi useimmilla toimijoilla oli hyviä laadunvarmistuskäytäntöjä. Yksi osallistuja ilmoitti kenttämittarinsa mittausepävarmuudet. Mittausepävarmuuden tunteminen on avainasemassa tulosten käyttökelpoisuuden kannalta. Lämmin kiitos vertailumittauksen osallistujille!
Viime vuosina vieritestilaitteet ovat yleistyneet hoitoyksiköissä laboratoriotoiminnan keskityttyä suurempiin yksiköihin. Vieritestilaitteet ovat yksinkertaisia ja nopeita laboratoriolaitteita, mutta laitteen käyttäjien tulee osata laitteen oikeanlainen käyttö. Siksi vieritestilaitteiden käyttöön tarvitaan aina perehdytys. Riittävällä ja laadukkaalla perehdytyksellä voidaan estää mahdolliset vieritesteihin liittyvät virheet. Artikkeli pohjautuu toiminnalliseen opinnäytetyöhön, jossa tehtiin selkeä opetusvideo ja kirjalliset ohjeet Cobas h 232 -vieritestilaitteen käytöstä Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden oppimisen tueksi.
Laboratoriotutkimuksissa potilaan huolellinen esivalmistautuminen ja ohjaus ovat oleellisia tekijöitä pyrittäessä vakioimaan elimistön toimintoja niin, että otettu näyte kuvaisi mahdollisimman hyvin potilaan todellista tilaa ja eri kerroilla otetut näytteet olisivat vertailukelpoisia. Tämän vuoksi potilaan ohjaus ennen näytteenottoa on tärkeää. Lisäksi tieto tehtävistä tutkimuksista ja niiden tarpeellisuuden ja tarkoituksen perustelu poistavat potilaalta turhia pelkoja ja motivoivat häntä noudattamaan annettuja ohjeita. Potilaan ohjaus suositellaan tekemään sekä kirjallisesti että suullisesti. Maahanmuuttajille suunnattua kirjallista potilasohjeistusta ei kuitenkaan ole tutkimuksien mukaan riittävästi saatavilla. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2011 Suomen väestöstä muita kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia oli 4,5 prosenttia väestöstä. Vieraskielisten määrä lähestyy jo äidinkielenään ruotsia puhuvien määrää, sekä maahanmuuttajien osuus Suomen väestöstä kasvaa vuosittain. Opinnäytetyön tehtävänä oli tuottaa maahanmuuttajille suunnattu kirjallinen potilasohje laboratoriossa asiointia varten. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena tutkimuksena. Toimeksiantajana työlle toimi Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä (ISLAB). Tuotoksena tehty potilasohje rajattiin koskemaan laboratorion näytteenotossa asiointia sekä veri-, virtsa- ja ulostenäytteidenottoa. Ohje toteutettiin suomen- ja englanninkielisenä. Jatkokehitysmahdollisuutena työlle on sen kääntäminen muille kielille, sekä laajentaminen sisältämään tietoa muista laboratoriotutkimuksista.
Proftest SYKE carried out the proficiency test for the determination of chlorophyll a, colour, conductivity, nutrients, pH and turbidity in natural waters in February 2017. In total, 33 participants joined in the proficiency test. Either the calculated concentration, the robust mean or the mean of the results reported by the participants was chosen to be the assigned value for the measurands. The performance of the participants was evaluated by using z scores. In this proficiency test 83 % of the results were satisfactory when the deviation 10–30 % and 0.2 pH units from the assigned value was accepted. Warm thanks to all the participants!
Bioanalyytikko on terveydenhuollon ammattilainen, jonka työtehtäviin kuuluu muun muassa verenkuvatutkimusten analysointi. Vaikka laboratorion analyysilaitteistot ovat hyvin luotettavia, manuaalista näytteiden mikroskopointia tarvitaan yhä ammattitaidon ylläpitämiseksi muun muassa laitevikatilanteissa. Opiskelijoiden projektityönä valmistettiin veren sivelyvalmisteita opetuskäyttöön, jotta tulevilla bioanalyytikko-opiskelijoilla on käytössään hyvälaatuista opiskelumateriaalia. Vapaaehtoisilta otetut verinäytteet analysoitiin Oulun ammattikorkeakoulun Kontinkankaan kampuksen laboratorion Sysmex-verenkuva-analysaattorilla. Tämän jälkeen samoista näytteistä valmistettiin mikroskopoitavat objektilasit, jotka värjättiin May-Grünwald-Giemsa-värjäyksellä. Projektityön lopputuloksena syntyi 120 kappaletta May-Grünwald-Giemsa-värjättyä ja peitinlasilla päällystettyä veren sivelyvalmistetta sekä samojen näytteiden verenkuvatulosteet tulosten vertailua varten.
Kaikki vertailumittaukseen osallistuneet laboratoriot, jotka antoivat tulkinnan, päätyivät samaan tulokseen mikrobikasvusta tai vauriosta materiaalinäytteessä. Yksi laboratorio ei antanut tulkintaa. Kaikissa materiaalinäytteissä havaittiin M2- tai DG-18 -alustalla jommassa kummassa tai molemmissa rinnakkaismäärityksissä Penicillium -Aspergillus- ja Cladosporium -pesäkkeitä. Kaikissa THL:n analysoimissa materiaalinäytteissä havaittiin niihin ympättyjä mikrobeja. Kaikista suspensionäytteistä havaittiin M2- tai DG-18 -alustalla jommassa kummassa tai molemmissa rinnakkaismäärityksissä Penicillium- ja Aspergillus -pesäkkeitä. Cladosporium – pesäkkeitä havaittiin vain osassa suspensionäytteitä. Kaikissa THL:n analysoimissa materiaalinäytteissä ei myöskään havaittu Cladosporium –pesäkkeitä alhaisen pitoisuuden takia. Arvioiduista tuloksista valtaosa eli 89 % oli hyväksyttäviä (z-arvo ≤ 2). Huomattavaa on kuitenkin, että yhteensä vain 12 analyytin tulokset arvioitiin homogeenisina. Materiaalinäytteen Cladosporium -pitoisuus ja suspensionäytteen Penicillium -pitoisuus analysoitiin suuntaa antavina sekä M2- että DG-18 -alustoilla johtuen näytteiden epähomogeenisuudesta. Kolmea analyyttiä ei arvioitu ollenkaan. Jatkossa pyritään entistä homogeenisempiin näytteisiin. Lähes kaikki laboratoriot toimivat Asumisterveysohjeen ja annettujen ohjeiden mukaisesti. Näytteet eivät olleet vertailukierroksen, menetelmän tai laadun testaamisen kannalta optimaalisia, koska mikrobikasvu materiaalinäytteissä oli runsasta eikä kaikkia lajeja havaittu kaikissa näytteissä. Myös näytteiden laatu oli mahdollisesti epätasainen, koska erot laboratorioiden ilmoittamien tulosten välillä olivat suuria. Vaihtelua voi aiheutua myös näytteiden kuljetuksen aikaisista olosuhde-eroista ja muista näytteen käsittelyyn liittyvistä tekijöistä. Tasaisen ja sopivan mikrobikasvun tuottaminen rakennusmateriaaleihin on erittäin haasteellista, mutta menetelmää pyritään parantamaan edelleen.
Rintasyöpä on paitsi Suomessa, myös maailmanlaajuisesti naisten yleisin syöpä. Tämän vuoksi terveydenhuoltojärjestelmän läpi kulkee vuosittain runsaasti rintasyöpäpotilaita, joita hoitavat useat eri sosiaali- ja terveydenhoitoalan ammattilaiset. Näillä ammattilaisilla ei kuitenkaan aina ole kokonaisvaltaista käsitystä rintasyöpäpotilaan hoitopolusta eri osa-alueineen. Tähän koulutustarpeeseen vastaamaan perustettiin EU-rahoitteinen EBreast II-hanke vuonna 2020. Hankkeen tavoitteena on koota sähköistä, englanninkielistä verkkokoulutusmateriaalia rintasyöpäpotilaan moniammatilliseen hoitotiimiin osallistuville terveysalojen ammattilaisille. Opinnäytetyömme tehtiin osana tätä hanketta, jossa Metropolia Ammattikorkeakoulu on mukana yhtenä korkeakoulukumppanina. Opinnäytetyössämme selvitettiin, minkälaisia laboratoriotutkimuksia rintasyöpäpotilaalle rintasyöpähoidon eri vaiheissa suoritetaan, minkä vuoksi näitä laboratoriotutkimuksia suoritetaan ja miten niistä saatua tietoa voidaan hyödyntää. Opinnäytetyössä keskityimme keräämään tietoa koskien verinäytteille tehtäviä laboratoriotutkimuksia. Tietoa haettiin monipuolisesti erilaisista kirjallisuuslähteistä sekä julkaistusta tieteellisestä tutkimustiedosta. Opinnäytetyömme tuotos on englanninkielinen verkkokoulutusmateriaali Microsoft PowerPoint-ympäristöön. Kirjallisen osuuden lisäksi tuotoksessamme hyödynnettiin kuvia, muita huomiota herättäviä visuaalisia elementtejä sekä toiminnallista osuutta, joka koostuu oppimista mittaavasta testistä. Verkkokoulutusmateriaalista pyrittiin tekemään keskeisimmät asiat sisältävä, helppolukuinen ja itsenäiseen opiskeluun soveltuva. Sen toimivuutta ja laadukkuutta testattiin jakamalla verkkokoulutusmateriaali testattavaksi Facebook-sivustolla Hoitajat-ryhmässä sekä Hoitajat.net-verkkoyhteisön keskustelufoorumilla. Testauksessa verkkokoulutusmateriaalista saatiin paitsi positiivista palautetta, myös kehitysideoita. Saatujen kehitysideoiden perusteella verkkokoulutusmateriaalia viimeisteltiin palvelemaan kohdeyleisöään parhaalla mahdollisella tavalla. Verkkokoulutusmateriaaliin muun muassa lisättiin tekstin korostuselementtejä, kuten lihavointia tärkeiden käsitteiden korostamiseksi. Myös teoriatiedon määrää lisättiin. Verkkokoulutusmateriaali on saatavilla hankkeen ylläpitämällä Open Access-oppimisalustalla. Verkkosivusto on suunnattu sosiaali- ja terveydenhoitoalan ammattilaisille mutta se on kaikille avoin, joten se on myös terveydenhoitoalan opiskelijoille ja muille aiheesta kiinnostuneille saatavilla.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena eli projektiluonteisena, jossa käytettiin menetelmänä kuvasarjan tekemistä teoreettisen aineiston pohjalta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa kuvasarja laadukkaasti otettavasta laskimoverinäytteestä hoitotyön opiskelijoiden käyttöön. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa opetusmateriaalia oppimisen tueksi Satakunnan ammattikorkeakoulun eSimulaatiokäsikirjaan. Terveydenhuollon yksi tärkeimmistä alueista ovat laboratoriotutkimukset ja otettavista verinäytteistä yleisimpiä ovat laskimoverinäytteet. Laboratoriotutkimus muodostuu preanalyyttisesta, analyyttisesta ja postanalyyttisesta vaiheesta, joista preanalytiikka on perusta laboratoriotutkimusten luotettavuudelle. Näytteenotossa tapahtuu eniten virheitä preanalytiikan aikana erityisesti esivalmisteluissa ja näytettä otettaessa. On tärkeää tuntea preanalytiikan vaiheet ja hallita laadukkaasti laskimoverinäytteenotto, jotta potilas- ja työturvallisuus säilyy. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa. Työstä valmistunut tuotos tehtiin hoitotyön opiskelijoille opiskelumateriaaliksi, joka löytyy sähköisenä versiona Satakunnan ammattikorkeakoulun eSimulaatiokäsikirjassa. Opinnäytetyön materiaali tuotettiin kuvasarjaksi, jossa laskimosta otettava verinäyte opetetaan kuvien ja teoreettisen tiedon avulla. Opinnäytetyössä keskityttiin näytteenoton preanalyyttiseen vaiheeseen ja aihe rajattiin käsittelemään perusterveeltä, aikuiselta potilaalta otettavaa laskimoverinäytettä. Opetusmateriaalissa selvitettiin esivalmistelut, aseptiikka, pistokohdan valinta, puristussiteen käyttö, pistotekniikka ja vuodon tyrehdytys. Opinnäytetyön kirjallisessa raportissa kerrottiin toimenpiteestä laajemmin painottuen preanalytiikkaan, potilas- ja työturvallisuuteen. Kuvasarja ja kirjallinen raportti valmistuivat lopulliseen muotoonsa toukokuussa 2018. Jatkossa ehdotetaan, että tutkittaisiin hoitotyön opiskelijoiden kokemuksia eSimulaatiokäsikirjan opetusmateriaaleista.
Kvantitatiivisen vertailukierroksen rakennusmateriaalinäyte oli autoklavoitua kipsilevyä, joka sisälsi Paecilomyces variotii, S copulsriopsis brumptii ja Penicillium brevicompactum sienisuspen-sioita ja Streptomyces californicus -bakteerisuspensiota. Kvantitatiivisen pätevyyskokeen suspensionäyte valmistettiin yhdistelemällä edellä mainituista kannoista valmistetut laimennosliuossuspensiot. Pätevyyskokeeseen osallistui 19 toimijaa. Arvioiduista tuloksista 89 - 100 % oli hyväksyttäviä (|z-arvo| ≤ 2) analyytistä riippuen. Kuutta analyyttiä ei arvioitu ollenkaan. Mikrokasvusta tai vaurioista rakennusmateriaalinäytteessä tulkinnan antaneet laboratoriot päätyivät samaan tulkintaan. Pätevyyskokeen kvalitatiivisessa osassa laboratorioille lähetettiin kolme homepuhdasviljelmää morfologista tunnistamista varten M2- tai DG-18 -maljoilla. Kaikkiaan 18 laboratoriota tunnisti homeet hyväksyttävästi. Näytteet eivät olleet vertailukierroksen, menetelmän tai laadun testaamisen kannalta optimaalisia, koska mikrobikasvu rakennusmateriaalinäytteissä oli runsasta eikä kaikkia lajeja havaittu kaikissa näytteissä.
Evira and Proftest SYKE carried out this proficiency test in November-December 2012 for sample phytotoxicity and aerobic biological activity by determining the effect of soil improver samples on germination and root growth of cress, sample CO2-production or oxygen uptake and sample dry weight and organic matter content. In total 11 laboratories took part in this test. Sample material was soil improver (S1) and soil improver and peat based growing medium (S2). Standard methods were used to determinate the properties from the samples, except for CO2 evolution rate analysis for which no standard exist. The robust means of the reported results by the participants were used as the assigned values for measurements. The evaluation of performance was based on the z scores which were calculated using the standard deviation for proficiency assessment. z scores were not calculated for CO2 (S2), CO2 production per bottle, and root length index (RI; S1), oxygen consumption (Oc) and oxygen uptake rate (OUR). In total, 91 % of the results were satisfactory when the deviations of 4-80 % from the as-signed values were accepted. It seems further guidance in some of the methods is needed. According to the results many laboratories have good practices and manage these analyses well. Other laboratories still need more experience. In future rounds of proficiency tests also pretreatment practices will be taken into account.
Ihopistonäytteellä (kapillaarinäyte) tarkoitetaan kantapään tai sormenpään sivuun lansetilla tehdystä haavasta kerättyä verinäytettä, joka on sekoitus pienten verisuonten verta, kudosnestettä ja solunsisäistä nestettä. Ihopistonäytteenoton etuina ovat sen tuottama vähäinen kipu ja pienet näytemäärät, joten sitä käytetään erityisesti lapsipotilaiden kohdalla. Kapillaarinäytettä ei voida suoraan käyttää näytemateriaalina laboratoriotutkimuksille, sillä tutkimusten analyysit ja viitearvot on vakioitu laskimoverelle. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia tulostasovertailun avulla ihopistonäytteen soveltuvuutta alfa-1-fetoproteiinin (AFP), dehydroepiandrosteronin sulfaattikonjugaatin (DHEAS), 25-hydroksi-D-vitamiinin (D-25), parathormonin (PTH), vapaan trijodityroniinin (T3-V), raudan (Fe), transferriinireseptorin (TfR) ja ferritiinin (Ferrit) määrityksiin. Tutkittavat analyytit valittiin opinnäytetyöhön konsultoimalla Meilahden ja Uuden lastensairaalan näytteenoton vastuuhenkilöitä kemisti Niina Tohmolan toimesta. Opinnäytetyö toteutettiin HUS Diagnostiikkakeskuksen Meilahden automaatiolaboratoriolle. Ihopistonäytteen soveltuvuutta selvitettiin tarkastelemalla pitoisuuksien välistä korrelaatiota ihopisto- ja laskimoverinäytteissä. Testinäytemateriaalit kerättiin kahdeltakymmeneltäviideltä (25) vapaaehtoiselta. Vapaaehtoisista otettiin samalla kertaa laskimoverinäytteet kyynärtaipeen laskimosta ja ihopistonäytteet sormenpäästä. Näytteet analysoitiin rinnakkain Meilahden automaatiolaboratorion rutiinikäytössä olevilla Siemens Healthineers Atellica® Solution -analysaattoreilla. Tutkimusdatan analysointiin käytettiin Validation Manager™ -ohjelmaa. Tulostasovertailun tulokset antoivat viitteitä siitä, että S-DHEAS-, P-Ferrit-, fP-Fe- ja P-T3-V-tutkimusten osalta ihopistonäyte sopii näytemuodoksi. Näiden analyyttien kohdalla ihopisto- ja laskimoverinäytteet korreloivat voimakkaasti (r=0,848–0,999, r2=0,720–0,998) keskenään ja keskimääräiset pitoisuuserot olivat alle 5 %. Tulosten perusteella tehtiin myös päätelmä S-AFP:n, S-D-25:n, fP-PTH:n ja P-TfR:n soveltumattomuudesta ihopistonäytteeksi, sillä ihopisto- ja laskimoverinäytteiden välillä esiintyi epäsäännönmukaista vaihtelua tai niiden välinen keskimääräinen pitoisuusero oli liian suuri. S-AFP:n ja P-TfR:n kohdalla tulokset olivat kielteisiä, mutta niiden kohdalla olisi aihetta lisätutkimuksiin korkean pitoisuuden näytteillä.
Opinnäytetyö toteutettiin HUS Diagnostiikkakeskuksen Erikoiskemialle. Työtä aloitettaessa HUS alihankki seerumin inhibiini B-tutkimuksen Synlab alihankintalaboratoriosta. Tavoitteena oli verifioida seerumin inhibiini B-tutkimuksen menetelmä ja ottaa se käyttöön Erikoiskemian omaan tuotantoon. Tämän lisäksi tarkoituksena oli kuvata inhibiini B-tutkimuksen taustaa ja tarkoitusta, sekä avata siinä käytettävää ELISA-menetelmää. Verifiointi voidaan tehdä, jos menetelmälle on jo aiemmin tehty validointi tai siitä on kertynyt paljon käyttökokemusta. Verifioinnilla osoitetaan menetelmän toimiminen siihen tarkoitettuun käyttötarkoitukseen. Inhibiinit ovat glykoproteiinihormoneja, joita erittyy naisilla munasarjojen granuloosasoluista ja miehillä kivesten Sertolin soluista. Inhibiinejä käytetään monien sairauksien diagnostiikassa ja hoidon seurannassa. Ne ohjaavat myös omalta osaltaan sukurauhasten toimintaa säätelemällä follikkelia stimuloivaa hormonia (FSH). Inhibiini B:n pitoisuuteen vaikuttavat ikä ja sukupuoli. Seerumin Inhibiini B –tutkimuksen analysointiin käytettiin Enzyme-linked immunosorbent assay (ELISA) menetelmää. Sitä voidaan käyttää osoittamaan myös hyvin pieniä antigeenimääriä näytteestä, esimerkiksi peptidejä tai proteiineja. Pitoisuuden mittaus perustuu immunologiseen antigeeni-vasta-ainereaktioon, ja entsyymivälitteiseen värinmuutokseen, joiden avulla voidaan määrittää antigeenin pitoisuus tutkittavasta näytteestä. Sarjan sisäinen variaatiokerroin ja sarjan välinen variaatiokerroin laskettiin Dahlbergin kaavalla. Näillä arvioitiin verifioitavan tutkimuksen toistuvuutta. Laatutavoitteeksi oli asetettu enintään 10 % variaatio. Sarjojen välinen toistuvuus tutkittiin analysoimalla kitin mukana tulleita laadunohjausnäytteitä - kontrolli I (matala arvo) ja II (korkea arvo). Variaatiokertoimiksi tuli 6 % ja 0,8 %. Sarjan sisäiseksi variaatioksi saatiin 4,6 % laskemalla parinäytteiden variaatioprosentti ja niistä keskiarvo. Tulokset olivat alle asetetun 10 % laatutavoitteen, joten ne olivat hyväksyttävissä. Vertailimme HUSin analysaattorilla saatuja tuloksia Synlabissa saatuihin tuloksiin (n=91) Bland-Altman sekä Passing-Bablok-analyyseissä. Passing-Bablok-regressioanalyysilla saatiin suoran yhtälöksi y (Erikoiskemian tulos) = 1,007x (Synlabin tulos) -3,482. Yhtälön suoran kulmakerroin on lähes yksi, joten menetelmien välillä ei ole tilastollisesti merkitsevää eroa. Bland-Altmanin analyysilla selvitettiin menetelmän absoluuttista ja suhteellista eroa. Absoluuttisen Balnd-Altmanin tulos oli 4 ng/l eli tulokset eroavat keskimäärin 4 ng/l. Suhteellisen Bland-Altmanin menetelmien keskimääräinen ero oli puolestaan 9,3 %. Tuloksista päätellen tutkimusta voidaan pitää luotettavana ja toistettavana. Inhibiini B tutkimus voitiin ottaa luotettavasti käyttöön Erikoiskemialla.
The purpose of this bachelor’s thesis was to find out the key issues in patient guidance for laboratory testing from the nursing staff perspective. The aim is to improve patient guidance related to laboratory testing and to promote the success of laboratory tests. The thesis was carried out as a narrative literature review (n = 27). The thesis was commissioned by Tykslab, Salo Hospital. According to the results obtained, when referring a patient to laboratory tests, challenges concerning laboratory tests, quality and specificity of patient guidance, as well as which issues cause the most common errors during the process, should be taken into account. Challenges concerning laboratory tests are related to defining the need for laboratory tests, choosing appropriate tests according test capabilities and deficiencies in patient identification, anamnesis or requisition forms. The quality of patient guidance is enhanced by the nurse's high level of professionalism, the nurse's good attitude towards guidance, the versatile guidance methods used and the adequate facilities used for guidance. Errors in preanalytical phase can be reduced by creating internal policies and guidelines for ordering laboratory tests, reporting results and reporting patients. Based on the results, it can be stated that there is still room for improvement in referring a patient to laboratory tests. Proper sampling methods and transportation guidelines should be followed always. Test abbreviations and patient identification should be checked carefully, when filling laboratory requisition form.
Kieli: | fin |
---|---|
Julkaisija: | Turku : Turun yliopisto 2012- |
ISSN: |
2323-2560 |
Aiheet: | |
Tallennettuna: |
|