Kaikki aineistot
Lisää
Työn kohteena oli Palvaanjärven kurssikeskus Miehikkälän kunnassa Purhon kylässä. Kurssikeskus on Kotkan kaupungin omistuksessa ja kurssikeskusta käyttää Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. Työ tehtiin Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tilauksesta. Kurssikeskuksen käyttö on lähivuosina muuttumassa suuresti ja tämä työ palvelee päätöksentekoa tulevaisuutta varten. Työssä inventoitiin Palvaanjärven kurssikeskuksen rakennukset ja tehtiin niille kehittämis- ja ylläpitosuunnitelmat. Rakennuskanta on iältään ja kunnoltaan hyvin vaihtelevaa. Työssä selviää myös Palvaanjärven rakennusten historia ja nykytilanne. Inventointi jaetaan rakennuksittain ja ongelmittain. Kaikkiin rakennuksiin tehdään vaihtoehtoselvityksiä, jotka jaetaan rakennuksittain ja toiminnallisesti. Päähuomio kohdistuu päärakennukseen eli ruokalarakennukseen. Lopussa tehdään kaikista suunnitelmista budjetointi. Työn lopuksi tarkastellaan ehdotukset ja tehdään johtopäätökset rakennuksien suhteen.
Tämän opinnäytetyön aiheena on asiakastyytyväisyys Lahden seurakuntayhtymän kurssikeskuksessa, Siikaniemessä. Tutkimuksen toimeksiantajana on Siikaniemen kurssikeskus. Työn tavoitteena on selvittää asiakastyytyväisyyden taso sekä asiakkaille tärkeät tekijät Siikaniemen kurssikeskuksessa. Näitä selvitettiin asiakastyytyväisyystutkimuksen avulla, joka toteutettiin kesällä 2006. Tutkimus tehtiin kvantitatiivisena lomakekyselynä, jolla haluttiin selvittää, kuinka tärkeäksi asiakas kokee palvelun osa-alueet ja kuinka Siikaniemen kurssikeskus on osa-alueiden toteutuksessa onnistunut. Lisäksi haluttiin selvittää, millä tasolla koettu palvelun laatu on verrattuna asiakkaalle tärkeisiin tekijöihin. Asiakastyytyväisyyteen vaikuttavaa palvelun laatua arvioidaan odotusten ja kokemusten välisenä suhteena. Tämä vertailu on tutkimuksen pääteema. Asiakastyytyväisyys perustuu asiakaslähtöisyyteen, johon pääsemiseksi tarvitaan palautetta. Asiakaspalautteen kerääminen ja tyytyväisyyden tutkiminen muodostavat yhden tärkeimmistä yrityksen menestystekijöistä. Tutkimuksen tuloksien perusteella voidaan päätellä, että asiakkaat pitävät kurssikeskuksen palveluja sekä tärkeinä että hyvinä. Asiakkaan kokemukset vastasivat pääosin odotuksia, joten voidaan todeta palvelun laadun olevan hyvä. Henkilökuntaan ja asiakaspalveluun oltiin tyytyväisimpiä ja kurssikeskuksen luonnonläheisyys ylitti odotukset osa-alueista eniten.
Asiakaslähtöisyyden korostuminen on keskeinen tulevaisuuden muutosvoima palveluissa. Asiakkuuksien hallinnalla ja vahvalla palvelukonseptilla saavutetaan kilpailuetua kiristyvässä markkinatilanteessa. Tulevaisuuden merkittävää liiketoimintaosaamista ovat asiakkaan prosessien ja niiden arvonmuodostuksen ymmärtäminen, selkeä palvelutarjonnan strateginen asemointi sekä kyky lanseerata uusia palvelutuotteita nopeasti ja tehokkaasti. Edellytyksenä tämän toteutumiselle on tiivis yhteistyö asiakkaan kanssa liiketoiminnan eri vaiheissa ja osa-alueilla. Asiakaslähtöisyyden korostuminen kilpailutekijänä merkitsee myös sitä, että yritysten on kyettävä luomaan nykyistä paremmin kysyntää uusille palveluille. Tämä edellyttää panostuksia tutkimus- ja kehittämistoimintaan, jotta pystytään ennakoimaan palveluihin kohdistuvan kulutuksen muutossuuntia. Tulevaisuudessa osaamisvaatimukset kasvavat kaikissa palvelutyön tehtävissä. Vantaan seurakuntayhtymän kurssikeskuspalveluissa on tiedostettu yhteiskunnan muutokset ja elinkeinoelämän suunnat sekä toimintaympäristön vaikutukset. Uusi aika koskee myös seurakunnallista työtä, jonka tukipalveluina kurssikeskuspalvelut toimivat. Seurakuntien työmuotojen toiminnot ovat monipuolistuneet, asiakkaiden intressit muuttuneet ja palvelujen kehittäminen kohti tulevaisuuden asiakastarpeita on käynnissä. Kurssikeskuspalveluiden kehittäminen selkeän palvelukonseptin avulla ja profiloituminen nykyaikaiseksi palveluntarjoajaksi antavat mahdollisuuden löytää kurssikeskuksille oikeat asiakassegmentit ja uuden innovatiivisen toimintakulttuurin. Tässä opinnäytetyössä kurssikeskuspalveluiden kehittämistyön suunnitelma sisältää toimintaympäristön muutoksien huomioimisen, palvelutarjooman kehittämisen asiakasyhteistyön, palvelumuotoilun ja palvelujen tuotteistamisen avulla, uuden sähköisen varausjärjestelmän sekä välineitä tulevaisuuden ennakointiin ja strategiatyöhön. Kurssikeskuksia tarkasteltiin tapaustutkimuksen menetelmällä. Tutkimusprosessi oli kolmivaiheinen ja se sisälsi dokumenttianalyysin, kurssikeskusten sisäisten asiakkaiden asiakaskyselyn sekä osallistuvan havainnoinnin kurssikeskusten työyhteisöissä. Aineiston pohjalta on analysoitu kurssikeskuspalveluiden kehittämistarvetta ja -suuntaa. Kurssikeskuspalveluiden profiilia voidaan vahvistaa haluttuun suuntaan viestimällä selkeästä palvelukonseptista ja toimimalla systemaattisesti strategisten päämäärien eteen. Opinnäytetyön tuloksena on kurssikeskuspalveluiden kehittämissuunnitelma. Kurssikeskusten uusi palvelukonsepti selkeyttää sekä asiakkaille että henkilökunnalle palvelutarjooman ydinpalvelun eli kokous- ja koulutuspalvelut ja asiakastarpeisiin vastaavat lisäpalvelumoduulit. Palvelukonseptin sisältö soveltuu sisäisten asiakastarpeiden lisäksi entistä paremmin ulkoisten asiakkaiden houkuttelemiseksi. Sähköinen varausjärjestelmä tukee uuden palvelukonseptin toimivuutta. Kehittämistyön teemoja voidaan hyödyntää laajasti palvelualan yrityksissä. Erityisenä hyödyn saajana, oman organisaation ja muiden kurssikeskusten lisäksi, ovat kuitenkin voittoa tavoittelemattoman kolmannen sektorin toimijat.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli Nokialla sijaitsevan Kurssikeskus Urhatun lämmitysenergian kulutuksen tutkiminen. Samalla tavoitteena oli kartoittaa millä keinoin lämmitysenergian kulutusta olisi mahdollista pienentää. Työssä lähdettiin liikkeelle lämmitysenergian kulutuksen ja sen jakautumisen tutkimisesta. Tutkiminen suoritettiin analysoimalla selvitettyjä lähtö- ja kulutustietoja. Analyysissa käytettiin apuna rakentamismääräyskokoelman osaa D5, jonka pohjalta laskenta pääosin suoritettiin. Heti työn alussa selveni, että suurin yksittäinen energiankuluttaja kiinteistöissä oli A-talon ilmanvaihtojärjestelmä. Laitteisto oli yli 20 vuotta vanha, eikä siinä ollut lämmöntalteenottoa, joten tutkittiin kannattaisiko laitteistoon tehdä parannuksia. Työssä tutkittiin myös voitaisiinko tilojen lämmitysenergiaa säästää esimerkiksi ikkunoiden suojauksella, lämmöntalteenotolla tai lämpöpumpputekniikalla. Lopputulosten perusteella ilmalämpöpumppu osoittautui teknistaloudellisesti tehokkaimmaksi ratkaisuksi tilojen lämmitysenergian vähentäjänä. Ilma-vesilämpöpulla saataisiin vähennettyä käyttöveden lämmittämiseen kuluvaa energiaa tilojen lämmityksen lisäksi. A-talon ilmanvaihtolaitteiden saneerauksella olisi myös saavutettavissa merkittäviä säästöjä.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat ympäri Suomea omistavat leiri- ja kurssikeskuksia. Kirkon Paikat on yhteistyörengas, joka kokoaa yhteen näitä keskuksia. Tällä hetkellä Kirkon Paikkoihin kuuluu 38 toimipaikkaa. Yhteistyötä Kirkon Paikat tarjoaa markkinoinnissa, koulutus- ja kehittämistyössä sekä vertaistuen parissa. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tehdä Kirkon Paikkojen kohteille nykytila-analyysi. Opinnäytetyön tuloksilla halutaan saada apua Kirkon Paikkojen tulevaisuuden suunnitteluun ja kehittämistoimenpiteisiin. Opinnäytetyön tutkimuskohteina olivat Kirkon Paikkojen toimipaikat. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomaketutkimuksella, joka lähetettiin vastaajille marraskuussa 2014. Kyselyyn vastasi yhteensä 17 Kirkon Paikkojen kohdetta. Tutkimusaineisto analysoitiin Webropol-ohjelmalla. Analysoitujen vastausten perusteella valittiin syventävään haastatteluun neljä kohdetta. Haastattelut toteutettiin helmikuussa 2015 yhdellä käyntihaastattelulla sekä kolmella puhelinhaastattelulla. Kyselylomakkeen vastausprosentti oli vain 45,9 %, mikä osaltaan vaikuttaa tulosten luotettavuuteen. Sekä kyselylomakkeen vastausten että haastattelun pohjalta voidaan kuitenkin löytää kehittämiskohteita. Näitä olivat esimerkiksi passiivisten paikkojen saaminen mukaan toimintaan sekä jälkimarkkinoinnin kehittäminen. Opinnäytetyön teoriaosa jakautuu kahteen osaan. Ensimmäinen osa kertoo Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta. Siinä käsitellään millaisia toimintamuotoja kirkolla on sekä kerrotaan sen hallinnosta ja strategioista. Toinen osa koostuu markkinointitutkimuksen teoriasta. Tässä osiossa käydään läpi markkinointitutkimuksen koko prosessi tutkimusongelman määrittämisestä tulosten raportointiin ja hyödyntämiseen. Lopuksi käsitellään markkinointitutkimuksen etiikkaa.
Opinnäytetyön tavoitteena on, että yritys x:n omistama kohde on ensimmäinen valinta kokous-, koulutus-, seminaari- ja tapahtumapaikaksi Satakunnassa. Työn tarkoituksena on löytää keinoja kasvattaa tilojen käyttöastetta ja liikevaihtoa. Työssä tehdään ehdotus, mitä yritys x:n kannattaisi tehdä saavuttaakseen aseman ensisijaiseksi kokous-, koulutus-, seminaari- ja tapahtumapaikaksi. Opinnäytetyön tietoperusta koostuu toimintaympäristöstä. Lisäksi teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään asiakkaita ja organisaation ostokäyttäytymistä. Teoreettinen viitekehys sisältää myös teoriaa markkinoinnin kilpailukeinoista eli 4P mallista, CREF-mallista ja tuottojohtamisesta. Opinnäytetyö on tapaustutkimus. Menetelmäksi valittiin kysely. Kyselyllä saadaan laadullista ja määrällistä tietoa. Laadullista tietoa on kyselytutkimuksen avoimet vastaukset. Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä ja sen tarkoituksena oli selvittää, millaista markkinointia asiakkaat haluaisivat vastaanottaa, ketkä olisivat potentiaalisia asiakkaita ja mitkä tekijät vaikuttavat vastaajien ostopäätökseen. Kyselyn avoimet vastaukset teemoitettiin. Kyselyn tuloksena saatiin kehittämisehdotuksia kohderyhmän valintaan ja siihen, mitä markkinoinnin kilpailukeinoja kannattaisi hyödyntää tulevaisuudessa. Opinnäytetyön lopputuloksena syntyi ehdotus yritys x:n kokous-, koulutus-, seminaari ja tapahtumatilojen käyttöasteen ja liikevaihdon kasvattamiseen. Tuloksista nousi esiin myös bencmarking, jota suositeltiin toimeksiantajalle. Ehdotukset annettiin toimeksiantajalle sähköisenä versiona. Tuloksina syntyneiden ehdotusten pohjalta toimeksiantaja voi mahdollisesti kasvattaa tilojen käyttöastetta ja liikevaihtoa ja näin saavuttaa aseman ensisijaisena kokous-, koulutus-, seminaari- ja tapahtumapaikkana.
Kymenlaaksossa sijaitsevalla Perheniemen kartanoalueella on pitkä ja monivaiheinen historia jo 1600-luvulta lähtien. Nykyisin siellä toimii Perheniemen evankelinen opisto, joka on kansanopisto. Opinnäytetyössäni tarkastelen yleisluontoisesti koko tämän kampus- ja kartanoalueen vanhaa rakennuskantaa ja vaiheita. Yksityiskohtaisemman tila-analyysin kohteena oli C.A. Edelfeltin suunnittelema ja vuonna 1875 rakennettu kartanorakennus. Kartanon interiööri on tällä hetkellä 1970-luvun asussa ja vaatii sekä peruskorjausta että sille kuuluvaa alkuperäisen hengen palauttamista. Kartanoa käytetään opetus-, juhla- ja majoitustilana. Opinnäytetyöni tilasuunnitteluosion tein tämän kartanon yhteen majoitustilaan. Lisäksi suunnittelin myös tilaan tulevia kalusteita, jotka kiinteänä osana liittyvät kohteen tilasuunnitteluun. Viitteitä kalusteisiin ammensin kartanon rakennusaikakauden tyylisuuntauksista.
Nuoria henkilöitä istumassa penkeillä ja ikkunalaudoilla seuraamassa humoristista esitystä. Naltaosa nuorista nauraa. Enja Niinivirta toinen oikealta, Harri Hämäläinen (myöh. taiteilija) istuu ikkunalaudalla 4. vasemmalta. Vasemmassa reunassa Tuula Tainio. Kääntöpuolella leima "Nyblin 1952" sekä teksti "Ohjaajakoulu tanhurannassa".
Etualalla järven pintaa.rantatörmä kivinen ja paljas.rannalla eninmäkseen koivuja,seassa muutama mänty.puiden takana pitkä rakennus.siinä pääraaka-aineena punatiili.kerroksien reunat valkoiset.samoin ikkuna välit.taivas sininen ja siellä muutamia poutapilviä. tallennettu kohtaan muita tietoja.