Kaikki aineistot
Lisää
Pirkkalan kunta sijaitsee Pirkanmaalla, noin 10 km päässä Tampereen keskustasta. Tilastojen mukaan Pirkkala on Suomen vetovoimaisin kunta ja sen väkiluku on kasvanut nopeasti viime vuosina. Kunnan kasvaessa lisääntyy tarve uusille tonttialueille samalla. Näitä alueita kaavoitettaessa ja toteutettaessa tarvitaan kunnallistekniikkaa. Tämän opinnäytetyön tavoite oli laatia Pirkkalan kunnalle selvitys, josta käy ilmi erilaisten kaavoissa ilmenevien ratkaisuiden vaikutusta kunnallistekniikan suunnitteluun ja toteutukseen. Työssä selvitettiin yleisesti, mitä tarkasteltavat kunnallistekniikan osat sekä eri kaavatasot tarkoittavat ja pitävät sisällään. Pääsääntöisesti työssä tarkasteltiin kuitenkin eri kaavatasojen vaikutusta kunnallistekniikan suunnitteluun sekä toteutukseen. Ohessa käytiin yleisesti läpi myös käsiteltävän kunnallistekniikan suunnittelun perusteet ja samalla ilmeni kunnallisteknisten osien suunnittelun keskinäiset riippuvuudet. Myös tärkeimpien lakipykälien vaikutuksia käsiteltävään kunnallistekniikkaan on selvitetty työn yhteydessä. Kaavoituksen vaikutukset kunnallistekniikkaan ovat yllättävän suuret ja jokainen kaavataso vaikuttaa jollain tavoin kunnallistekniikan suunnitteluun. Tätä asiaa painotettiin työssä ottamalla esimerkiksi kaksi Pirkkalan kunnan eri asemakaava-aluetta ja tarkastelemalla, miten kaavoitusten ratkaisut vaikuttavat kyseisillä alueilla. Kunnallistekniikan suunnittelussa päästään parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen ja saavutetaan paras mahdollinen palvelutaso, kun kunnallistekniikan suunnittelu otetaan mukaan jo kaavoitusvaiheessa. Kaavoitusratkaisut vaikuttavat kunnallistekniikkaan jossain määrin koko ajan. Jotta päästään parhaiten haluttuun lopputulokseen, tulee kunnallistekniikan suunnittelua työstää ja huomioida aktiivisesti jo kaavoitusten yhteydessä.
Tämän opinnäytetyön aiheena oli tarkastella ja kuvata katurakennushankkeessa toteutettavat viestintätoimenpiteet. Työn tavoitteena oli selvittää ja kuvata kaupunkirakentamishankkeen viestinnän tavoitteet sekä tavoitteiden toteutumiseen tarvittavat suunnitelmat ja menetelmät. Hankkeiden tilaajat vaativat, jo hankkeen tarjousvaiheessa, urakoitsijalta suunnitelman, miten työmaaviestintä toteutetaan. Tavoitteena on tuottaa työn tilaajalle Louhintahiekka Oy:lle työmaaviestinnän malliasiakirja yrityksen toimintajärjestelmään.
Tämä raportti koskee Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaa. Seurantasuunnitelman laadinta perustuu ensisijaisesti SOVA-lakiin (laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista 8.4.2005/200). Ympäristöhaittojen ehkäisemisen ja vähentämisen ohella on seurannalle asetettu myös suunnitelman toteutuksen edistämiseen liittyviä päämääriä. Yleisenä päämääränä on lisäksi edistää ympäristövaikutusten huomioon ottamista alemman tason suunnittelussa. Seuranta kertoo, mihin suuntaan vesihuollossa ollaan maakunnan tasolla menossa ja mitkä ovat tulevat kehittämistarpeet. Seurantaan kytkeytyy myös muita tahoja, kuten Pirkanmaan liitto sekä alueen kunnat.
Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma on vesihuoltolain mukainen viranomaisten ja kuntien yhdessä laatima yleissuunnitelma, jossa esitetään strategiset tavoitteet ja suunnitelma Pirkanmaan vesihuollon ylikunnalliselle kehittämiselle. Kehittämissuunnitelmasta laaditussa toimenpideohjelmassa hankkeet on asetettu alustavaan toteuttamisjärjestykseen niiden valmiusasteen, kiireellisyyden ja vaikuttavuuden perusteella. Toimenpideohjelma on laadittu viranomaisten suunnittelun apuvälineeksi. Tehtyjä hankekohtaisia tarkasteluja ja hankkeiden vertailua hyödynnetään mm. valtion vesihuollon tukitoimenpiteiden suunnittelussa ja ennakoinnissa sekä rahoitus-/avustushakemusten käsittelyssä. Toimenpideohjelma on hyväksytty Pirkanmaan ympäristökeskuksessa ja Pirkanmaan maakuntahallituksessa. Toimenpideohjelmaa on varauduttu päivittämään vuosittain.
Tämä selvitys koskee kunnallistekniikan rakentamisavustuksen ensimmäisen kierroksen 2002-2005 avustuksia. Avustuksen tarkoitus on ollut kasvattaa pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien valtion tukemaa ja muuta asuntotuotantoa. Selvityksen tavoitteena oli arvioida kunnallistekniikan rakentamisavustuksen tavoitteiden toteutumista ja avustuksen toteuttamistapaa. Avustuksen vaikuttavuuden arvioinnissa on lähtökohtana ollut avustukselle asetettujen tavoitteiden toteutumisen tarkastelu sekä vaikuttavuuden tarkastelu ja todentaminen tätä kautta. Vaikuttavuuden arvioimiseksi eri tavoitteille kehitettiin tavoitekohtainen mittaristo. Infra-avustus on sitouttanut kuntia toteuttamaan avustusta saaneita alueita nopeammassa aikataulussa ja varmemmin kuin ilman avustusta. Se on toiminut avustusta saaneilla alueilla tehokkaana kannustimena. ARA-tuotannon lisääminen ei ole onnistunut toivotulla tavalla. Toteutuneita asuntolukuja voidaan tarkastella sen valossa, vastaavatko ne hakemuksessa arvioitua kehitystä. Selvitystyö ja arviointi on tehty keskeneräisten tietojen pohjalta. Ensimmäisellä avustuskierroksella avustusta saaneilla kunnilla on aikaa kunnallisteknisten kohteiden toteuttamiseen vuoteen 2008 asti. Avustusprosessin hallinnollinen puoli on sujunut hyvin. Kunnat ovat kuitenkin kokeneet saaneensa pääosin varsin selkeät ja kattavat ohjeet avustuksen hakemisesta ja sen myöntämisperusteista. Seuranta on ollut kaikkien kohteiden osalta riittävää kohteiden edistymisen seuraamiseksi ja maksatuksen toteuttamiseksi. Arvioinnin ajankohdasta johtuen on otettava huomioon, että kunnat eivät ole vielä toimittaneet ARAlle loppuraportteja kohteista. Infra-avustuksen kaltaiselle avustukselle on tarvetta. Prosessia ja avustusjärjestelmää voidaan haluttaessa kehittää entistä enemmän kuntien tarpeita ja asuntotuotannon lisäämistä palvelevaksi.
Tässä opinnäytetyössä paneuduttiin vesihuoltolinjaston rakentamiseen paalulaatalle, sekä tämän työtehtävän vaatimiin työmaateknisiin edellytyksiin. Työ on raportinomainen laaja ohjekortti, jonka konkreettinen materiaali ja esimerkit ovat peräisin GRK:n työmaalta, Kivenlahden kiertotieltä. Opinnäytetyön teoriaosuus koostui vesihuoltolinjastojen yleisistä mitoitus- ja sijoitusasioista, sekä linjastojen materiaalivaihtoehdoista ja niiden teknisistä ominaisuuksista. Osuus tuo lukijalle ilmi, millaisista lähtökohdista lähdetään liikkeelle ennen kuin työ päästään toteuttamaan käytännössä. Paalulaatan rakentuminen edellyttää työmaateknisiä toimenpiteitä, jotka käydään läpi paalulaattaa edeltävinä työvaiheina. Kyseisiä työvaiheita tarkasteltiin kriittisesti. Vesihuoltolinjaston rakentamisessa käsitellään itse putkien ja kaivojen liitostyötä, työn tilantarvetta, vaadittavaa kalustoa, virtaussulkuja täyttömateriaaleja, sekä linjoille tehtäviä laatutarkasteluja. Yhteenvedossa tuotiin esiin työvaiheita, jotka vaativat tarkkaa etukäteissuunnittelua ja järjestelyjä. Kyseiset työtehtävät tuottavat onnistuessaan aikataulullisia voittoja, sekä kustannussäästöjä. Tätä insinöörityötä pystytään käyttämään hyväksi vastaavissa paalulaattaperusteisissa vesihuoltolinjastourakoissa. Työtä pystytään soveltamaan myös erilaisissa kohteissa ja siitä hyötyvät sekä työn toteuttaja että työmaamestari. Työn toimeksiantaja oli GRK Infra Oy.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on pohtia Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kuntaliitoksen vaikutuksia Altek Aluetekniikka Liikelaitoksen mittaustoimintaan. Opinnäytetyö on jaettu kolmeen osaan: kokemuksien haku Mikkelin ja Rovaniemen kuntaliitoksista, esiselvitys Jyväskylän kaupungin, - maalaiskunnan ja Korpilahden kunnallisteknisistä mittauksista ja Altek Aluetekniikka Liikelaitoksen maastomittauksen sulautussuunnitelma. Kokemuksien haku osiossa perehdytään kuntaliitoksiin ja etsitään mahdollisia hyviä käytänteitä. Esiselvityksessä selvitetään kuntaliitoksessa mukana olevien kuntien kunnallistekniikan mittausten nykytila, jonka pohjalta suunnitellaan maastomittauksen sulautussuunnitelma. Sulautussuunnitelman yhteydessä on myös pohdittu tulevaisuutta teknisten ratkaisuiden osalta.
Kaivantojen tekeminen rakennusalalla on päivittäistä toimintaa. Kaivantoja tehdään hyvin monenlaisissa olosuhteissa. Pohjaolosuhteet vaihtelevat eri työmaiden välillä huomattavasti. Jokainen kaivanto on suunniteltava ja toteutettava yksityiskohtaisesti. Yksi kaivantojen tärkeimmistä asioista on työturvallisuus, joka taataan kaivantojen tukemisella. Kaivantojen toteutus tehdään tukemattomana tai tuettuna pohjaolosuhteet ja kaivannon syvyys huomioon ottaen. Tukimenetelmät soveltuvat ominaisuuksiltaan eri maaperäolosuhteissa käytettäviksi. Jokaisella kaivantotukimenetelmällä on omat hyvät ja huonot puolensa. Suurimpia vaikuttavia tekijöitä ovat maaperän laatu ja kaivannon syvyys. Hyvillä maaperään tehtävillä pohjatutkimuksilla oikean tukimenetelmän valinta helpottuu. Opinnäytetyössä perehdyttiin eri kaivantotukimenetelmien ominaisuuksiin ja niiden käyttökohteisiin. Työssä selvitettiin eri kaivantotukimenetelmien soveltuvuutta ja käyttöä kunnallisteknisten kaivantojen toteutuksessa. Työssä tutustuttiin myös massa- ja pilaristabiloinnin käyttöön pohjamaan vahvistamiseksi kaivannon alueella. Maanjäädyttämiseen perehdyttiin maaperän väliaikaisena lujitusmenetelmänä. Käytetyimpinä kaivantotukimenetelmiä Suomessa ovat kunnallisteknisten kaivantojen yhteydessä ponttiseinät ja kaivantotukielementit. Kaivantotukielementtejä on saatavilla monenlaisia ja niitä voidaan käyttää vakaissa pohjaolosuhteissa. Vaativimmissa kohteissa ponttiseinä on käyttökelpoinen ratkaisu ominaisuuksiensa vuoksi. Kaivannon tekeminen luiskattuna on myös yleinen menetelmä ja taloudellisesti kannattavin ratkaisu toteuttaa kaivanto, jos se vain on mahdollista.
Opinnäytetyössä perehdyttiin maankäytön suunnitteluun ja erityisesti sitä tukevaan kunnallisteknisen yleissuunnittelun eri osa-alueisiin. Työn tavoitteena oli luoda yleisluontoinen ohjeistus siitä, mitä kunnallisteknisen yleissuunnitelman tulisi sisältää, ja mistä sen laatimiseen tarvittavaa tietoa voi löytää. Toisena tavoitteena työllä oli antaa tekijälleen mahdollisuus tutustua kunnallisteknisen suunnittelun eri tekniikka-alojen kirjoon ja antaa käsitys niiden riippuvuussuhteista ja yhteen nivoutumisesta kokonaissuunnitelmassa sekä kolmantena tavoitteena oli löytää alati tarkentuvassa yleissuunnittelussa ne painopistealueet, joilla on painavin merkitys toimivan, mahdollisimman taloudellisesti totutettavan ja ympäristöönsä sopivan asemakaavan aikaansaamiseksi. Työn toimeksiantaja oli Ramboll Finland Oy. Työ pohjautuu Ramboll Finland Oy:n Espoon kaupungille vuonna 2010 ja Kirkkonummen kunnalle vuosina 2016 ja 2018 luotuihin kunnallisteknisiin yleissuunnitelmiin. Työssä esitellään osa-alueittain kunnallisteknisessä yleissuunnitelmassa tarvittava sisältö. Yhteenvetona voidaan todeta, että kunnallistekninen yleissuunnitelma on laaja kokonaisuus, ja sitä laadittaessa on otettava huomioon useita toisiinsa vaikuttavia seikkoja. Kunnallisteknisen yleissuunnitelman laatijoilla tulisi olla peruskäsitys muiden osa-alueiden sisällöistä, vaikka laatiminen tehdään yhteistyössä muiden osa-alueiden asiantuntijoiden kanssa.
Oriveden kaupungilla oli tarve toteuttaa vesihuoltosaneeraus ja katusaneeraus Hautakankaan alueella. Näiden saneeraustöiden toteuttamiseksi on tarvittu saneeraussuunnitelmia. Oriveden kaupunki oli tilannut suunnittelutyön saneeraustöitä varten, ja suunnittelu oli tehty organisaation sisällä. Suunnittelutyön taustalla oli tarve tehdä suunnitelmat, joilla hillitään korjausvelkaa ja pidetään vesihuoltoverkko toimivana. Vesihuoltosuunnittelun lisäksi suunnitteluun kuului katusaneeraus, jonka taustalla on parantaa kadun toimivuutta ja kaupungin yleisilmettä. Opinnäytetyössä käsitellään suunnittelutyön prosessia. Suunnittelu perustuu ohjeisiin, alan käytäntöihin ja soveltamiseen tilanteen mukaisesti. Suunnittelutyön perusteella saneeraussuunnitelmiin löytyi oikeat ratkaisut ja niiden oikeellisuus perustuu kattavaan suunnitteluun. Tuloksista on lisäksi hyötyä tulevaa suunnittelutyötä varten. Työn perusteella on mahdollista tarvittaessa tehdä ohjeet kaupungin omaan käyttöön. Suunnitteluprosessista löytyy aina kehitettävää ja ratkaisutyypit soveltuvat eritavalla kohteesta riippuen. Tärkeintä on kuitenkin johdonmukaisuus suunnittelutyössä, jotta tulokset ovat selkeästi ymmärrettävissä ja työprosessi on selkeä toteuttaa eri kohteille.
Tämän työn tarkoituksena on saada selkeät käytännöt koneohjausmallien tekemisestä ja hyödyntämisestä infrarakentamisessa. Aiheesta tehdään nykytilakartoitus haastattelemalla koneohjausmallin käyttäjää, työnjohtoa, tietomallikoordinaattoria ja koneohjausmallin tekijää. Lähtötilanneselvityksen perusteella tehdään esitys prosessin selkeyttämisestä, joka käydään työn teettäjän eli Tampereen Infra Oy:n kanssa läpi. Työssä käydään läpi satelliittipaikannuksen perusteita ja sitä, mihin satelliittipaikannus perustuu, sekä käydään läpi aiheeseen liittyviä termejä. Työssä käydään myös esimerkin avulla läpi, kuinka luodaan yksinkertainen koneohjausmalli Novatronin koneohjausjärjestelmällä. Haastatteluosuudessa käydään läpi haastattelun aikana ilmi käyneitä mahdollisia epäkohtia tietomallipohjaisessa rakentamisessa. Haastateltavien henkilöiden antamat kehitysideat prosessille on avattu työn haastatteluosuudessa. Haastattelemalla selvisi, että tietomallipohjainen rakentaminen on hyvällä tasolla ja siitä saadut hyödyt ovat huomattavia, mutta kuitenkin prosessissa on joitain epäkohtia, jotka tuovat hieman haasteita työhön. Työn lopuksi käydään läpi vastauksia ja ajatuksia, mitä työn aikana kävi ilmi.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää soveltuvinta yhteensovitusmenetelmää samalla alueella toteutettavien talonrakennusprojektien ja kadunrakennustöiden välille. Työ tehtiin osana TerraWise Oy:n urakkaa Linnanfältin kadunrakennustyöt. Soveltuvinta yhteensovitusmenetelmää selvitettiin tässä työssä talonrakennusurakoitsijoiden avainhenkilöille tehdyllä haastattelututkimuksella. Haastattelututkimuksen avulla selvitettiin myös taloprojektien kriittisimpiä vaiheita, joihin liittyy heidän tarpeensa käyttää katua. Haastattelututkimuksen perusteella urakan kannalta parhaaksi yhteensovitusmenetelmäksi valittiin karttapaikkamenetelmä. Menetelmässä kadunrakennustöiden viikkoaikataulut esitetään karttapohjalla. Kartalla esitetyssä aikataulusta nähdään paikka, toteutettavat työvaiheet sekä niille suunniteltu aika. Tämän työn tuloksia tullaan hyödyntämään Linnanfältin kadunrakennustyöt urakan loppuun asti. Saatuja tuloksia hyödynnetään kadunrakennustöiden yhteensovittamisessa alueen useiden talonrakennusprojektien kanssa.The objective of the thesis was to find the most applicable collaboration method between the house-building projects and a highway engineering project in the same area. The thesis was conducted as part of the contract Linnanfältin kadunrakennustyöt by TerraWise Oy. The most applicable collaboration method was studied by interviewing key persons of the housebuilding projects. The most critical stages of the house-building which need to use the street were also determined out with these interviews. Based on the interviews the most applicable way to collaborate was a schedule with a map. When the schedule is with the map one can see the work stages, place and time for them simultaneously. The results of the thesis will be utilized to the end of the contract. The results will be also available for collaboration between many house-building and highway engineering projects in the same area.
Insinöörityön tarkoituksena oli selvittää uuden asemaakaava-alueen kunnallistekniikan rakentamisen kustannuksia. Tarkastelun kohteena olivat Espoossa sijaitsevat Suurpelto I- ja II -asemakaava-alueet. Työssä pyrittiin tuomaan esille kunnallistekniikan kustannusten koostumus ja arvioidut hinnat. Lähestymistapa oli tapaustutkimus Suurpellon aloitusasemakaava-alueiden kunnallistekniikasta. Työssä tutkittiin kunnallistekniikan käsitettä. Suurpellon suunnittelualue ja olosuhteet selvitettiin. Kustannusten tarkastelussa käytiin läpi lähtötiedot ja laskettiin alueen kunnallistekniikan kustannuksia perustuen rakennuskustannusarvioihin. Lopuksi selvitettiin toteutuneita kustannuksia. Suunnitteluvaiheen rakennuskustannusarvioihin sisällytettiin kustannusvaraus, joten arviot ja toteutuneet kustannukset eivät olleet suoraan verrannollisia. Todelliset kustannukset eivät olleet ylittäneet kustannusarvioita. Rakennettavan kunnallistekniikan laatutasoihin vaikuttivat kohteen sijainti ja käytettävissä olevat varat. Työstä saaduista havainnoista ilmeni, että todellisten kustannusten tulkinta vaatii asiaan perehtyneisyyttä. Insinöörityöstä saatava tieto voi olla hyödyllistä kaavoituksesta kiinnostuneille henkilöille.
Kontiolahden kunnanvaltuusto hyväksyi joulukuussa 2016 Soralan-alueen asema-kaavan ja aloitti alueella maansiirtotyöt 25.4.2018. Tässä opinnäytetyössä käsitellään soramontun kunnostamisen vaiheita, katujen ja tonttien rakentamista ja montun kun-nostamista asuinalueeksi. Opinnäytetyössä käydään läpi alueen historiaa, alueen omistussuhteita, yleisiä soramonttujen kunnostusohjeita ja projektin kustannuksia. Tut-kimuksessa sovellettiin tekijän omia kokemuksia työmaalta, Kontiolahden kunnan laa-timia muistiota ja muita taustatietoja alueesta. Soralan alueella elää myös harvinainen perhoslaji (Pikkusinisiipi). Pikkusinisiivestä on tehty havaintoja vain kahdesta paikkaa Suomessa. Kunnostustyön yhteydessä pikku-sinisiiven elinympäristöjä kunnostettiin ja laajennettiin. Soralan alueen maanrakennustyömaa eteni hyvin ilman suurempia vastoinkäymisiä. Suurimman osan ajasta vei alueen puhdistaminen, joka suoritettiin kaivinkoneella huo-lellisesti kaivaen koko alue läpi. On oletettavaa että tällainen projekti tulee olemaan kustannuksellisesti kallis. Koko Soralan alueen kustannusarviot ovat noin 1,14M €.
Hulevesien hallinta on ollut jo nykyistä kunnallisteknistä yleissuunnittelua, joka näkyy katu-jen hulevesiviemäreinä, avo-ojina ja hulevesirumpuina. Tämän rinnalle on tulossa uusia menetelmiä, joilla voidaan hulevesiä hallita sekä lisätä katujen viihtyisyyttä. Uusien mene-telmien kehittäminen on tärkeää ilmastonmuutoksen aiheuttaman äärisäätilojen lisääntyes-sä. Tämän opinnäytetyö tarkoitus oli selvittää hulevesien vaikutusta kunnallistekniseen yleis-suunnitelmaan. Hulevesien vaikutusta tutkittiin eri kunnallisteknisen yleissuunnittelun vai-heissa. Työssä tutkittiin myös esimerkkikohteen hulevesien vaikutusta kunnallisteknisessä yleissuunnittelussa. Hulevesien vaikutusta kunnallistekniseen yleissuunnitteluun aloitettiin tutkimalla alan kirjalli-suudesta ja julkaisuista, yleisistä suunnitteluohjeista sekä haastattelemalla kunnallistekniikan suunnittelijoita. Työn tekemisen aikana kävi ilmi, että hulevesien hallinta liittyy oleellisesti kunnallistekniseen yleissuunnitteluun. Hulevedet voivat hoitamattomina aiheuttaa paljon haittoja ympäristöönsä, joten niiden hallinnan suunnittelu oli avain asemassa näiden haitto-jen torjunnassa. Opinnäytetyöstä tuli väline, jossa ehdotetaan vaihtoehtoja ja lisämenetelmiä hulevesien hal-lintaan esimerkkikohteessa. Lisävaihtoehtoja esitettiin esimerkkikohteen hulevesien hallin-nan menetelmiin, jotka olivat läpäisevän päällysteen käyttö ja pienten viivytyspainanteiden lisääminen katurakenteeseen. Jatkosuunnittelussa näitä ehdotuksia voidaan hyödyntää. Työtä voidaan myös käyttää yrityksessä uusien työntekijöiden perehdyttämiseen huleve-sien vaikutuksista kunnallisteknisessä yleissuunnistelussa.
Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Destia Oy. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä Destia Oy:n Hämeentien katusaneerausurakan toimihenkilöiden hyväksi koettuja työmenetelmiä, kehitysideoita ja innovaatioita sovellettavaksi tulevaisuuden haastaviin pääkaupunkiseudun kadunrakennushankkeisiin. Tavoitteena oli luoda toimeksiantajalle pohja, jota voidaan hyödyntää pääkaupunkiseudun kadunrakennushankkeeseen valmistautuessa ja kehitystyössä hankkeen aikana. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla Hämeentien urakan toimihenkilöitä, ja tuloksia analysoitiin teoriaosuuden havaintojen tukena. Toimihenkilöiden kokemusten perusteella haastatteluissa nousi esiin kehitysideoita. Haastateltavien kokemukset liittyivät pääasiassa lähtötietojen puutteellisuuteen, ilmenneisiin muutoksiin ja kehitystarpeisiin perinteisen YKT-hankkeen etenemisessä. Työvaiheiden hyvät käytännöt koottiin osaksi opinnäytetyötä. Haastateltujen mukaan resursseja tulisi vahvistaa esimerkiksi käyttämällä ylimääräistä kaivinkonetta ja määräämällä operatiivisia työryhmiä eri työvaiheisiin. Oleellisina havaintoina esiintyivät lisäksi töiden yhteensovituksen kehittäminen, dronekuvauksen hyödyntäminen hankkeessa ja selkeät menettelyohjeet mahdollisesti kohdattaville muutoksille tai poikkeamille. Tutkimuksen johtopäätöksinä voidaan todeta, että aikaisemmista vastaavista hankkeista voidaan oppia merkittävästi. Opittujen käytäntöjen ja menetelmien tiedon jakaminen työvaiheittain hankkeen organisaatiossa on erittäin tarpeellista. Rakennetun ympäristön suunnittelun lähtötietojen tarkentuminen lyhentää vastaavissa hankkeissa läpimenoaikoja ja sujuvoittaa toteutusta. Jatkotutkimuksena tulisi tarkastella erityisesti vastaavan hankkeen lähtötietojen kehittämismahdollisuuksia. Lisäksi laajempi kokemuksiin ja havaintoihin perustuva tutkimus infra-alan digitalisaation kehityksestä sovellettuna pääkaupunkiseudun kadunrakennushankkeisiin olisi tarpeen.
Opinnäytetyö koostui Valkeakosken kaupungin kadunrakennustyömaan aloitusvaiheen vaatimusten kartoittamisesta ja selvittämisestä. Kaupungin kadunrakennushankkeen valmisteluissa vaaditaan lakien ja asetusten sekä sopimusten puitteissa useita toimenpiteitä. Näiden lukuisien toimenpiteiden hoitaminen ja järjestäminen on suuressa roolissa työmaan aloittamisen sujuvuuden varmistamiseksi. Tavoitteena työssä oli koota ja laatia Valkeakosken kaupungin Yhdyskuntatekniikalle kadunrakennustyömaan aloitusta edeltävien vaiheiden yhtenäistämistä ja muistamista helpottava muistilistan omainen työkalu. Työn tilaajana oli Valkeakosken kaupungin yhdyskuntatekninen toimi, jonka vastuulla on huolehtia Valkeakosken kaupungin tie- ja katurakentamisesta sekä niiden ylläpidosta, maanrakentamisesta sekä kunnallisteknisistä töistä. Opinnäytetyössä käytiin järjestäen läpi Valkeakosken kaupungin sekä lain asettamia vaatimuksia kaupungin oman kadunrakennushankkeen aloitusvaiheelle. Työssä avattiin myös kaupungin tämänhetkistä osaamista ja aktiivisuutta kadunrakennushankkeen valmisteluvaiheen vaatimuksista sekä paneuduttiin ilmenneisiin ongelmiin ja syihin, miksi muistilista oli tullut ajankohtaiseksi. Työssä on käytetty alan kirjallisuutta, työturvallisuudesta koottuja mallipohjia sekä tutkittu muita aiheeseen liittyviä opinnäytetöitä. Omakohtainen työkokemus Valkeakosken kaupungilla kesämestarina ollessa antoi valmiuksia muistilistan hahmotteluun sekä sen sisällön avaamiseen. Opinnäytetyön pohdinta, ongelma ja ratkaisut perustuivat haastatteluista saatuihin materiaaleihin ja opinnäytetyöni aikana tehtyihin havaintoihin.
The implementation of water supply renovation projects is a process. Projects can be small or large depending on the scale of construction and the number of operators. Moreover, the projects are never the same and require an understanding of the process itself. However, the basic frame for the restructuring project process is always almost the same and a functional basis for all projects, as it reveals the main tasks for carrying out the project. The objectives of the thesis are to describe the implementation of the Turun Vesihuolto Ltd renovation project from the customer's point of view and find potential challenges and good practices for the successful implementation of the projects. Cooperation and communication at different stages play a major role, especially between water supply, contractors and other city units. This emphasizes the supervisor's actions during the project, as the supervisor's task is to maintain a good spirit of cooperation and ensure that the tasks are completed correctly. Renovation projects of Turun Vesihuolto Ltd and Tampereen Vesi are essentially the same. Differences can be found in process performers. In Turun Vesihuolto Ltd, the process is carried out mostly by its own human resources, while Tampere outsources, for example consulting agency staff. Various tools are used to select renovation sites, and renovation activities are guided by many different factors. The supervisor plays a major role in the projects in achieving a good qualitative end result. The process will gain added value when investing in cooperation, control and transparency and conveying of information. The development of these issues would reduce work and ambiguities, at least in street areas, on several occasions during construction.
Työn tavoitteena oli selvittää toimintolaskennan soveltuvuutta kunnallistekniikan suunnittelun ja rakentamisen tarpeisiin. Lisäksi pyrittiin laskemaan tämänhetkiset kustannukset ja kohdistamaan ne laskentakohteille. Työn edetessä tavoitteeksi tuli myös rakentamishankkeiden kustannusten seurantajärjestelmän kehittäminen.Toimintolaskentaa koskevan kirjallisuuden avulla luotiin pilottiprojektina neljä toimintolaskentamallia. Lähtökohtana oli, että mallit ovat projektin jälkeen käyttöönotettavissa, mikäli toimintolaskenta osoittautuu käyttökelpoiseksi kohdeorganisaatioon. Laskentamallit rakennettiin Excel-taulukkolaskenta-ohjelmaan. Hankkeiden kustannusten seurannassa kokeiltiin käytössä olleen järjestelmän rinnalla kirjanpidon ja taulukkolaskennan mahdollisuuksia hyödyntävää järjestelmää. Toimintolaskenta osoittautui käyttökelpoiseksi ja monipuoliseksi, mutta vaativaksi. Toimintolaskennan etuna kunnissa on, että sen avulla virkamies-toiminnasta aiheutuneet kustannukset voidaan erotella palvelutuotannon kustannuksista. Hankkeiden kustannusseurantakokeilu oli onnistunut ja uusi järjestelmä korvaa aiemmin käytössä olleen.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli yhden toimijan toimintamallin kehittäminen yleisillä katualueilla kiinteistönomistajien vastuulle kuuluvien kunnossa- ja puhtaanapitotehtävien hoitamiseen Oulun kaupungin keskusta-alueella. Tavoitteiksi työlle asetettiin uuteen toimintamallin siirtymiseen vaadittavan menettelyn selvittäminen, kiinteistöjen maksuosuuden muodostumisen määrittäminen, markkinoiden valmiuden selvittäminen uudelle urakalle sekä lisäksi tiedon hankkiminen muiden kaupunkien tekemistä ratkaisuis-ta samankaltaisessa tilanteessa. Työssä perehdyttiin aluksi asian lainsäädännölliseen taustaan ja aiheesta tehtyihin jul-kaisuihin. Sen jälkeen toteutettiin kyselyitä eri tahoille ja toimijoille sähköpostitse tai haastattelemalla. Työn kannalta merkittävin kysely oli suunnattu joukolle muita Suomen kaupunkeja. Muita toimijoita, joille kyselyjä tehtiin, olivat muutamat keskusta-alueen kiinteistönomistajat ja kiinteistöhuollot, Oulun tekninen liikelaitos sekä muut Oulun kaupungin alueella toimivat kunnossapitourakoitsijat. Lopuksi tietojen perusteella sovellettiin yhden toimijan periaatetta Oulun keskusta-alueelle ja määritettiin kiinteis-tökohtaiset maksuperusteet. Kyselyiden avulla saatiin tietää muiden kaupunkien tekemiä ratkaisuja tilanteissa, jossa kunta on ottanut vastuulleen kiinteistönomistajien tehtäviä sekä siihen liittyviä ongelmia. Kyselyiden avulla selvisi myös, että uuden käytännön mukanaan tuomalle urakalle näyttäisi olevan kiinnostusta. Lainsäädäntöön ja asiaan liittyviin julkaisuihin perehtymällä saatiin selvitettyä asian hallinnollinen etenemisprosessi. Maksujen määritysperusteeksi valittiin Oulussa kiinteistön rakennettu kerrosala ja tontin pinta-ala, ja näiden perusteella tehtiin laskukaavat kiinteistökohtaisten maksujen määrittämiseksi.
Opinnäytetyön aiheena oli dokumentoida keskeiset osat työturvallisuuden ja kaivantojen rakentamisesta koskevan lainsäädännön osalta. Työssä pohdittiin työturvallisuuden toteutumista ja tilapäisten liikennejärjestelyiden toimivuutta. Työ selvittää Porin Veden asiakkaille tilaustöiden osapuolten vastuualueet tehtävineen. Opinnäytetyön pohjalta tehtiin Porin Veden asiakkaille tilaustöiden tehtävälista, joka selvittää tilaustöiden rakennusprojektin vaiheet ja osapuolten tehtävät. Opinnäytetyö on tehty Porin Veden verkostoyksikköön. Työssä keskityttiin pieniin tonttijohto ja -viemärikaivantoihin. Työtä ei ole tarkoitus käyttää suunnitteluohjeena, vaan tarkoituksena on antaa lukijalle tietoa kaivannon vaaroista ja ennalta ehkäistä ja edistää turvallisuutta työmaalla.
Tämän opinnäytetyön tavoite oli selvittää kunnallistekniikan vaikutusta katuverkon kuntoon. Opinnäytetyön tavoite oli kerätä tietoa siitä, missä suhteessa eri johtotyypit vaikuttavat kadun kuntoon ja kuinka paljon. Työssä kerrotaan myös kattavasti tierakenteen kuntoon vaikuttavista tekijöistä, vaurioitumismekanismeista ja nykyaikaisista mittausmenetelmistä. Tutkimusaineistona työssä käytettiin Roadscanners Oy:n Street Doctor-katuanalyysimenetelmällä kerättyä aineistoa katujen rakenteellisesta ja toimin-nallisesta kunnosta. Tutkimusmenetelminä käytettiin Rovaniemen kaupungilta saatujen johtokarttojen yhdistämistä edellä mainittuihin aineistoihin ja tsekkiläi-sen GeoVap s ro.:n mobiililaserskannauksella saatuihin routanousuvideoihin. Lisäksi työssä käytettiin päällystevaurioinventointia ja johtojen yhdistämistä saatuihin kuviin. Kunnallistekniikan vaikutus katuverkolle on tulosten perusteella ilmeinen. Tut-kimuskohteina olevien 12:n kadun alitti johtokarttojen mukaan 363 putkea. Näistä 213:n voitiin käytettyjen tutkimusaineistojen perusteella osoittaa aiheuttavan erilaisia poikkeamia katurakenteelle. Eniten poikkeamia aiheuttivat kaukolämpöjohdot, 82 % johdoista, kun taas raaka-, sade-, ja jätevesijohdoista noin 55 % aiheutti aineistoissa näkyviä poikkeamia katurakenteille. On silti tärkeää mainita, että työn tuloksissa kunnallistekniikan rakenteet näkyvät poikkeamina myös niissä tapauksissa, jossa kunnallistekniikka on rakennettu hyvin, mutta katurakenteet ovat ohuet tai muuten huonossa kunnossa. Kunnallistekniikan aiheuttamat vauriot kadulle ovat päällystehalkeamien lisäksi urautuminen ja pituus- ja poikittaissuuntaiset epätasaisuudet. Tienkäyttäjille edellä mainitut vauriot aiheuttavat ajomukavuus- ja terveyshaittoja tärinän seurauksena sekä kasvaneita huolto- ja polttoainekustannuksia.
Opinäytetyön tavoitteena oli selvittää Boliden Mining Kevitsa Oy:lle, kuinka liittyminen kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon mahdollisesti tehdään. Työssä selvitetiin liittymisestä muodostuvat työtehtävät sekä laskettiin niiden kustannukset. Liittymisen kustannuksia verratiin nykyisten vesi- ja viemärijärjestelmien kustannuksiin, joista selvisi liittymisen kannattavuus tämänhetkisessä tilanteessa. Opinnäytetyössäni käytin saatavilla olevia ammattikirjallisuutta sekä verkkomateriaaleja. Tapasin myös Sodankylän Vesi ja Lämpö Oy:n johtajaa opinnäytetyötäni varten. Opinnäytetyön tuloksena saatiin selvitys nykyisen kunnallisen vesi- ja viemäriverkoston tämänhetkisestä tilanteesta. Työssä selvisi myös, minkälaisia työtehtäviä ja kustannuksia liittyminen tarvitsisi, jotta liittyminen olisi mahdollista. Opinnäytetyössä selvisi nykyisen ja suunnittelemani käyttövesijärjestelmän liittymisen käyttökustannusten erot sekä liittymisen takaisinmaksuaika.
The aim of this study was to find ways to improve productivity and investment efficiency in municipal infrastructure construction. The method of the study was constructive research where a solution for a practical problem was created through theoretical approach. The theory part of this study focuses on service productivity and the measuring of it. An excel-tool was developed as a result of this study. With the tool service providers can examine the costs and income related to their machinery. The tool calculates machine-specific costs and revenues, which allows the service provider to asses the profitability of previous investments. The tool also calculates an alternative version of the machinery where machines with low utilization are replaced with more versatile machines. Management of the machinery and the cost structure are among the best ways to improve productivity and profitability. The tool also allows the service provider to estimate the changes in the total costs when specific costs like labor or fuel varies. This will help with the long term planning of the business operations.
Tämän opinnäytetyön taustana toimi GRK Infra Oy:n kesällä 2021 tehty Puusepänkadun vesihuollon rakentamisen urakka ja siellä tulleet huomiot kunnallisteknisten risteämien rakentamisesta. Työn tavoitteena oli tuottaa tämän opinnäytetyön muodossa yritykselle ohjekortti, jota voidaan hyödyntää kunnallisteknisessä rakentamisessa aloittavan työnjohdon perehdyttämisessä ja tarjousvaiheessa urakan laskennassa. Teoriaosuudessa käsiteltiin yleisimmät kunnallisteknisessä rakentamisessa risteävät tekniikat, niiden rakentaminen ja rakentamiseen vaikuttavat asiat kuten InfraRyl:n antamat vaatimukset. Pohjaolosuhteiden vaikutuksia ja muun muassa pohjaveden hallintaa rakentamisessa käsiteltiin myös teoriaosuudessa. Opinnäytetyö toteutettiin työn aikana tehtyjen havaintojen perusteella ja tehtyä työtä vertaamalla teoriaosuuden antamiin tietoihin. Tuloksien ja näistä koostuvien johtopäätöksien osalta kunnallisteknisten risteyksien rakentamisessa korostui suunnitelmien tarkkuus ja annettujen lähtötietojen ajantasaisuus. Infrarakentamisessa työmaiden ja urakoiden yksilöllisyydestä johtuen tarkkojen ohjeiden ja työtapojen ohjeistus on erittäin haastavaa. Jatkotutkimuksen tarve kyseiselle aiheelle on tarpeellista, jotta voidaan tehdä ristiin vertausta eri työtekniikoiden ja työolosuhteiden osalta.
Opinnäytetyössäni kerron keskiverto vesihuoltosaneeraushankkeen läpi käymisen turvallisuuden ja riskienhallinnan näkökulmasta. Työni tavoitteena on tuottaa muistilistatyyppinen opas samankaltaisille työmaille turvallisuuteen ja riskienhallintaan ja niiden arvioimiseen. Opinnäytetyön tilaaja on maarakennukseen erikoistunut GRK Infra Oy. Olen työskennellyt yrityksessä vuodesta 2012 lähtien, jolloin nimi oli vielä Graniittirakennus Kallio Oy. Vuonna 2009 GRK-konsernissa työskenteli yli 800 ammattilaista ja liikevaihto oli lähes 300 miljoonaa euroa Työmaat, joissa olen ollut mukana ovat olleet aina katualueella tapahtuvia kunnallistekniikan saneerausurakoita. Siitä idea opinnäytetyön aiheelle lähti, koska turvallisuus on aina esillä tämänkaltaisilla työmailla. Työmaissa toistuu sama kaava, joten miksi ei tehdä listaa siitä, mitä kaikkea pitää ottaa huomioon ja mitä pitää tehdä, jotta työmaa saadaan turvallisesti perustamisesta päätökseen. Opinnäytetyössä käydään turvallisuuden kannalta kriittisiä työvaiheita läpi kuten esimerkiksi louhinta, väliaikaiset järjestelyt, kaivantojen tekeminen, pintatyöt ja sähkötyöt. Työturvallisuuteen vaikuttaa lähtökohtaisesti kaikki aina työmaan suunnittelusta, yksittäisen työntekijän asenteeseen ja kaikki muu siltä väliltä. Suurin vaikutus kuitenkin on työnjohdolla, jolla on vastuu taata työmaan turvallinen suorittaminen alusta loppuun niin työntekijöille, kuin muillekin kulkijoille
Rakentaminen on projektitoimintaa, joka tehdään määrätyn tuloksen aikaansaamiseksi, asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja jonka toteutumista valvotaan. Rakennushanke koostuu yksittäisistä hankkeen vaiheista. Rakennushankkeen vaiheet ovat tarveselvitys ja hankesuunnittelu, rakennushankkeen käynnistäminen, rakennussuunnittelu, rakentamisen valmistelu, rakentaminen sekä vastaanotto ja takuuaika. Rakentaminen ei ole yksinomaan toimintaa työmaalla, vaan se on usean osapuolen yhteistoimintaa. Kunnallinen rakennushanke poikkeaa yksityisen puolen rakennushankkeesta. Julkisen hankkeen toteuttaminen on hallinnollisesti ja sopimusoikeudellisesti paljon hitaampaa ja monimutkaisempaa kuin yksityisen puolen toimijoilla. Päätöksenteko ja budjetointi valmisteluineen, aikataulutuksineen ja mahdolliset valitusprosessit vievät aikaa. Kunnallisen rakennushankkeen toteuttamisessa tarvitaan teknistä, kilpailu- ja sopimusoikeudellista sekä hallinnollista osaamista. Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata yhdyskuntatekniikan rakennushankkeen kulku ja vaiheet sekä laatia rakennushankkeelle toimintaohje. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten hyvin rakennushanke ja sen vaiheet tunnetaan teknisessä keskuksessa sekä löytää rakennushankkeen kannalta olemassa olevia ongelmakohtia ja löytää ratkaisuja niihin. Haastattelujen perusteella rakennushanketta kokonaisuutena ei juuri tunneta. Suurimmalle osalle rakennushanke oli tuttua vain osittain. Tutkimuksen perusteella rakennushankkeen kannalta eniten kehitettävää on prosessin alkupäässä. Tutkimuksesta ilmeni, että rakennushankkeilla on liian kiire ja kaikkia vaiheita ei ehditä tekemään kunnolla. Rakennusvaiheessa ei pidä enää tehdä isoja muutoksia, kuten sijainti- tai korkeusmuutoksia, sillä niillä on vaikutuksia kustannuksiin, aikatauluihin ja rakentamisen laatuun. Rakennushankkeessa on kyse hankekokonaisuuden läpiviennistä, jonka tavoitteena on sujuva läpimeno, kustannustehokkuus ja tavoitteiden toteutuminen. Tähän päästään varmistamalla, että rakennushankekokonaisuus ymmärretään. Lisäksi tarvitaan osapuolten vuoropuhelua, tiedonkulkua, selkeitä tavoitteita, vastuiden määrittelyä, johtamista ja yhteistoimintaa.
Nidottu vihkonen jonka kannen pohjaväri on rusehtavan oranssi. Vihkossa on 104 sivua. Otsikkona Vantaan kaupungin palveluopas 1982. Etu- ja takakannen 14 neliömuotoihin sommiteltua piirroskuvitusta symboloivat kunnan eri palveluja. Opasihkosessa on kaupungin palveluiden yhteystietojen lisäksi mm. apteekit, postitoimipaikat ja ev.lut. seurakuntien tiedot.
Tämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia vesihuoltoverkon saneerauksen kustannustehokkuutta. Tavoitteena oli saada Destia Oy:lle yleiskuva tämän hetken keskeisimmistä ongelmista saneerauksessa tällä hetkellä. Tutkimuksen tulosten avulla yritys pystyy kehittämään työmenetelmiään saneerauksessa. Lisäksi tavoitteena oli kehittää uusi laskutuspohja saneerauksessa asennetuille vesihuoltotarvikkeille. Aluksi opinnäytetyössä käsiteltiin Varkauden urakkaohjelman sisältöä sekä kirjallisuuden pohjalta vesihuollon saneerausta ja siihen käytettävää perinteistä työmenetelmää. Tämän jälkeen pohdittiin vaihtoehtoisten työmenetelmien käyttökelpoisuutta saneerauksessa. Haastattelusuunnitelma laadittiin tutkimusongelmien pohjalta. Tutkimuksessa haastateltiin henkilöitä, jotka olivat vahvasti tietoisia saneerauksen ongelmista Varkauden -projektilla. Haastatteluihin valittiin työntekijät, työnjohtajat ja asiakas eli Keski-Savon Vesi Oy:n vesihuoltoinsinööri. Jokaiseen haastatteluun tehtiin haastattelurunko etukäteen valmiiksi. Haastattelurungossa oli tärkeimmät aiheet, mitkä oli käytävä läpi haastatteluissa. Tämä opinnäytetyö osoitti, että saneerauksen suurin ongelma on epäluotettavat ja riittämättömät lähtötiedot. Maaperätietojen puutteellisuus aiheuttaa suunnitelmamuutoksia saneeraustyön edetessä ja hidastaen näin työn etenemistä. Tämä aiheuttaa työn suunnitteluun ja koneohjausmalleihin muutoksia muuttuneiden olosuhteiden puitteissa. Toisena ongelmana on toistuvat vesikatkot saneeraustyön aikana. Vesikatkoja on pyrittävä minimoimaan ja saatava asennettua mahdollisimman paljon uutta vesijohtoa vesikatkon aikana. Laskutuspohja yksinkertaistettiin ja muokattiin kahden sivun mittaiseksi. Laskutuspohjaa on muokattava vastaamaan työmaakohtaisia vesihuoltotarvikkeita. Tämän opinnäytetyön avulla yritys pystyy kehittämään vesihuollon saneerausta kustannustehokkaammaksi.
Tässä opinnäytetyössä vertaillaan infrahankkeiden allianssimuotoisten urakoiden kustannustehokkuutta verrattuna julkisuudessakin olleeseen Länsimetron 1. vaiheen urakkaan. Tavoitteena on selvittää allianssiurakoiden kustannusnousu vertailtuna länsimetron 1. vaiheen kustannuksiin. Medioissa on ollut paljon esillä onnistuneita allianssiurakoita, samoin kuin epäonnistunut länsimetron ykkösvaiheen urakka. Työssä vertaillaan jo toteutuneita tai toteutusvaiheen kustannusennusteissa olevia allianssiurakoita Länsimetron ensimmäisen vaiheen kustannuksiin eri suunnitelmavaiheista toteutuskustannuksiin tai niiden ennusteisiin. Tulokset esitellään taulukoissa prosentteina hankesuunnitelmavaiheesta toteutusvaiheeseen tai toteutusvaiheen ennusteeseen. Johtopäätöksenä voidaan todeta infra-allianssiurakoiden sopivan niihin kohteisiin, joissa toteutuslaajuus on epäselvä, tai niihin urakoihin, joissa haetaan innovaatioita urakoitsijalta, joko toteutusmenetelmiin ja/tai aikatauluun. Voidaan myös todeta, ettei allianssiurakka urakkamuotona tuo tilaajalle kustannussäästöjä vertailtuna hankesuunnitelmavaiheesta toteutuskustannuksiin. Kustannussäästöt alliansseissa syntyvät pääosin säästetystä työajasta ja suunnittelun limityksestä toteutusvaiheeseen.