Kaikki aineistot
Lisää
Tässä AMK-opinnäytetyönä tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin citylogistiikan ja sähköä käyttövoimanaan käyttävän liikenteen tulevaisuuden mahdollisuuksia Vaasassa. Tutkimuksen tiedonkeruukeinona käytettiin teemahaastatteluja, joita tehtiin yhdeksälle eri henkilölle kolmella eri sektorilla. Haastattelujen vastaukset on esitelty opinnäytetyössä ja niistä tehtiin päätelmiä. Aihe opinnäytetyöhön saatiin sen toimeksiantajalta, Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKilta. Työn tavoitteeksi asetettiin selvittää citylogistiikan ja sähköisen liikenteen tulevaisuuden näkymiä Vaasassa. Citylogistiikan tilaa ja tulevaisuutta ei ole Vaasassa ennen tutkittu. Haastattelutulosten pohjalta tehtyinä päätelminä todettiin, ettei citylogistiikan pohjalta ole tarvetta isoille muutoksille kaupungin väylillä tällä hetkellä. Sähköisiä ja itsenäisiä toimitusratkaisuja ei nähty lähiaikojen mahdollisina ratkaisuina, mutta toivetta niiden käytölle oli. Sähköisen liikenteen puolesta väestömäärä ja sen tuottama kysyntä määrittää sen, voisiko uusia ratkaisuja kaupunkiin tulla. Tällä hetkellä niille ei nähty tilaa. Autoliikenteen hankaloittamisen nähtiin hiljentävän keskustaa, jos ei autoilua parempaa vaihtoehtoa löydy ennen hankaloittamista. Raideliikenneratkaisuna paikalliselle henkilöliikenteelle nähtiin parhaana nykyiseen raideverkkoon perustuva ratkaisu, mutta väestömäärä ja nykyinen paikallisliikenne nähtiin rajoittavana ja mahdollisesti poissulkevana tekijänä sille.
The purpose of this final year project is to identify the problems concerning the outsourcing of the packaging department of ABB's System AC business unit. The main objective is to find solutions to these problems. Solving the whole problem is, however, too demanding a project to handle within the scope of this final year project. This work is based on current transportation standards, which were observed in detail in this final year project. The problems regarding the outsourcing have to do with the need to fasten the multidrive modules to their transport platforms and the need to shield the multidrive modules during transportation when there is no packaging. On the basis of identifying the problems new fasteners were designed and modifications to the existing transport platforms were made. The platforms are normally used in the transportation of the multidrive modules inside the factory. Strength calculations and tightening torque determinations to the fasteners were also made. Material options for the fasteners were considered in terms of easy production and cost efficiency. In addition, guidance on how to make the tranportation platform modifications was included. This study proves that the transportation of the multidrive modules to a packing department outside the factory without packacing is possible in theory.
NaturVention Oy:n tuotteina ovat luonnonmukaiseen sisäilmanpuhdistukseen tarkoitetut älyviherseinät. Yrityksen toiminta on laajentumassa käsittämään suurkaupunkialueita, joissa yhtenä vaihtoehtona on viherseinien huollon liikkuminen kävellen. Työvälineeksi kehitettiin huoltovaunu, josta valmistettiin kaksi prototyyppiä. Huoltovaunun kehitystyön tuloksena olivat myös osa- ja kokoonpanopiirustukset. Tuotekehityksessä painopiste oli asiakastarpeen ymmärtämisessä, tuotevaatimusten määrittelyssä sekä tuotekonseptoinnissa. Oli otettava huomioon, ettei vaunu ollut yrityksen tuote vaan tuotantoväline. Tämä asetti rajoitteita mm. käytettäville materiaaleille ja valmistusmenetelmille. Prototyyppeihin liittyvä valmistus ja testaus tehtiin yrityksen toimitiloissa ja niihin liittyvistä metallitöistä vastasi EV-Metalli Ky. Kehittämistehtävässä tehtiin ensin vaatimusten määrittely ja niiden pohjalta asetettiin vaunun spesifikaatiot. Teknisen suunnittelutyön kohteena olivat huoltovaunun lämpöeristetty säilytystila, alusta- ja jarrurakenne sekä tarvittavien valmisosien valitseminen. Ensimmäisellä prototyypillä hahmotettiin kärryn mitoitusta, etsittiin pyörien oikeaa sijoituspaikkaa, vertailtiin säilytystilan luukkurakenteita käyttäjän näkökulmasta ja todennettiin suunnitellun jarrumekanismin toimivuus. Toisella prototyypillä tehtävänä oli todentaa vaunun toimivuus huollon työvälineenä. Lämpöeristyksen toimivuus ja vedenpitävyys täytyy todentaa. Vaunun omamassaa pitää tarvittaessa vähentää ja suunnitellun päällysmateriaalin iskunkestävyys varmistaa. Vaunun ulkonäköä voisi kehittää edelleen ja suunnitella jarrukaapelin kiinnitys uudelleen asennuksen kannalta. Lisäksi jatkokehitykseen kuuluvat valmistuksen ja kokoonpanon työmenetelmien kehittäminen.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää koukkulavalaittein varustetun auton käyttömahdollisuudet venealan kuljetuksissa. Työn tilaaja oli kuljetusyritys Kuljetus Jussi Heikkilä, jolla on jo käyttöön soveltuvaa kuljetuskalustoa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä alustava konseptisuunnitelma venekuljetuksista, joissa hyödynnetään veneen kuljetukseen suunniteltuja koukkulavoja. Jotta suunnitelmasta tulisi pätevä, piti ensin perehtyä yleisesti nykyään käytössä oleviin veneiden kuljetusmuotoihin, niiden rajoitteisiin ja niitä koskeviin lakeihin ja säädöksiin. Työssä pohditaan myös suunnitelman taloudellista merkitystä ja tarpeellisuutta. Viime aikoina on veneiden keskikoko kasvanut jatkuvasti ja vastaavasti kaupunkien satama- ja varastoalueet ovat pienentyneet. Tämän myötä veneitä joudutaan tulevaisuudessa siirtämään kauemmas ja järeämmällä kalustolla. Konseptisuunnitelman taloudellisuutta on verrattu normaaleihin venekuljetuksiin, joissa hyödynnetään nosturilla varustettuja kuorma-autoja. Työn tuloksena voidaan todeta että toimintatapa mahdollistaa monenlaista yritystoimintaa. Se myös nopeuttaa veneiden siirtelyä maissa ja telakoitaessa. Kuljetustavan haittapuolena on sen rajoitteet veneen koon suhteen.
Opinnäytetyössä varmistettiin aiemmin suunnitellun kuljetusrobotin mekaaninen kestävyys ennen lopullista kokoonpanoa FEM-laskentaa apuna käyttäen. Tässä opinnäytetyössä käsitellään kuljetusrobotin teräsrungon kestävyyteen liittyviä asioita. Kyseinen kuljetusrobotti on suunniteltu Voimalaite Service Oy:lle, koska sopivaa sähköhydraulista ja kauko-ohjattavaa haalauslaitetta ei ollut markkinoilla valmiina. Kuljetusrobottia käytetään raskaiden koneiden viemiseen konehuoneisiin. Työn tilaajana oli varavoimakoneita valmistava yritys, Voimalaite Service Oy, joka on valmistanut varavoimakoneita vuodesta 1986 alkaen. Toimivalla kuljetusrobotilla saadaan merkittäviä säästöjä koneiden kuljetuksessa sekä pienennetään työntekijöiden tapaturmariskiä. Opinnäytetyön tuloksena saatiin varmuus kuljetusrobotin mekaanisesta kestävyydestä ennen laitteen käyttöönottoa. Runkoa vahvistettiin tulosten perusteella kahdesta kohdasta. Kuljetusrobotista voitaisiin kehittää matalampi malli, joka mahtuisi kokonaan kuljetettavan rungon alle. Voimanlähteenä kuljetusrobotissa olisi erillinen hydraulipumppuyksikkö, jonka käyttövoimana voitaisiin hyödyntää useampaa eri energiamuotoa.
Savonia-ammattikorkeakoulun palvelutoiminnan laajetessa on tullut tarve kehittää kuljetusväline eli näytteenottosalkku laboratorionäytteille. Myös kotisairaanhoidossa näytteenottotoiminta ja näytemäärät ovat lisääntymässä, jolloin näytteiden kuljetuskin lisääntyy. Kehiteltävä näytteenottosalkku voisi siten toimia myös kotisairaanhoidossa. Erilaiset kemialliset muutokset näytteessä alkavat heti näytteenoton jälkeen. Kuljetuksen aikana näytteet altistuvat lämpötilan vaihteluille, pakkaamiselle, purkamiselle, tärinälle, iskuille ja valolle. Myös nämä tekijät voivat muuttaa näytteiden koostumusta. Jotta näytteissä tapahtuvat muutokset voidaan minimoida ja estää, tarvitaan näytteiden kuljetukseen kuljetusväline, jonka suunnittelussa on otettu huomioon verinäytteiden säilytys- ja kuljetusvaatimukset. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa näytteenottosalkun tuotekehittelyn lähtökohdista ja kehittelyssä huomioon otettavista seikoista. Tutkimuksen tarkoituksena oli tehdä alustavaa selvitystä uuden näytteenottosalkun tuotekehittelylle. Tutkimusmenetelmäksi valittiin kvantitatiivinen tutkimus, koska se soveltui parhaiten tutkimusongelman selvittämiseen. Tutkimus toteutettiin Internet-kyselynä. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Itä-Suomen läänin kotisairaanhoitajat. Kyselyssä kartoitettiin mielipiteitä muun muassa näytteenottosalkussa tarvittavista välineistä, valmistusmateriaaleista, näytteenottosalkun käyttöön liittyvistä seikoista ja salkun käytön ergonomiasta. Kyselyn tulosten mukaan näytteenottosalkun tärkeimpinä ominaisuuksina pidettiin käytännöllisyyttä ja näytteiden säilyvyyttä. Salkussa tulisi olla näytteenottovälineiden lisäksi ohjeet näytteenottoon, näytteiden säilytykseen ja kuljetukseen. Kyselystä saadut tulokset puoltavat myös lämpötilanseurantamittarin käyttöä näytteenottosalkussa. Tulosten perusteella näytteenottosalkku koetaan tärkeäksi välineeksi kotisairaanhoidossa. Tutkimustulosten avulla voidaan jatkotutkimuksena kehittää ergonominen näytteenottosalkku, jossa näytteet säilyvät analysointikelpoisina ja laadukkaina kuljetuksen ajan.
Elintarvikkeiden kuljetusvälineille on Suomessa olemassa omat erityisvaatimuksensa, joilla varmistetaan elintarvikkeiden turvallisuus kuluttajille. Kuljetusvälineiden eristyskyvyn ja jäähdytystekniikan tulee toimia yhdessä siten, että olosuhteet elintarvikkeiden kuljetukselle säilyvät koko kuljetuksen ajan vaatimusten mukaisina. Tieliikenteessä kulkevien kuljetusvälineiden aiheuttamat ympäristövaikutukset ja niiden vähentäminen lisäävät jatkuvan kehityksen tarvetta elintarvikkeiden kuljetusalalla. Tämän työn tavoitteena on selvittää, millaisia elintarvikkeiden kuljetusvälineet ja niissä käytettävät jäähdytystekniikat ovat Suomessa nykypäivänä sekä tutkia niiden kehitysmahdollisuuksia tulevaisuudessa. Työssä esitellään taustoitukseksi kirjallisuuslähteitä hyödyntäen elintarvikkeiden kuljetusalaa Suomessa sekä tuodaan esiin merkittävimpiä lainsäädännön vaatimuksia, jotka vaikuttavat kuljetusvälineiden suunnitteluun. Tarkemmin työssä perehdyttiin kirjallisuuden avulla kuljetusvälineiden jäähdyttämiseen vaikuttaviin teknisiin ominaisuuksiin, minkä pohjalta tehtiin myös yksinkertaista laskennallista tarkastelua. Työssä painotetaan kahta elintarvikkeiden kuljetusvälineiden jäähdytykseen vaikuttavaa osa-aluetta. Ensimmäinen osa-alue käsittelee kuljetusvälineiden eristyskykyä. Eristyskykyä tarkasteltaessa keskitytään lämmön siirtymiseen vaikuttaviin ominaisuuksiin, kuten kuljetusvälineiden kuormatilojen pinta-aloihin ja rakennemateriaaleihin. Toinen osa-alue tarkastelee kuljetusvälineiden jäähdyttämiseen käytettävää koneellista jäähdytystekniikkaa. Kuljetusvälineen jäähdytystekniikan osalta esitellään jäähdytysprosessin toimintaa sekä prosessissa hyödynnettävää jäähdytyslaitteistoa. Tieteellisten kirjallisuuslähteiden lisäksi työssä hyödynnettiin myös kylmäkonevalmistajien laitteista saatavilla olevia tietoja. Työssä havaittiin, että elintarvikkeiden kuljetusvälineiden rakenteissa on huomattavia eroja, mikä asettaa haasteita kuljetusvälineen kuormatilan sisälämpötilan hallinnalle. Työssä pyrittiin vastaamaan haasteeseen selvittämällä, millainen tulisi pääpiirteittäin kuljetusvälineiden eristyskyvyn testaamiseen tarkoitetun testauslaboratorion olla. Työssä tehdyn tutkimuksen perusteella kuljetusalan yhtenä merkittävänä kehityssuuntana on, että kuljetusvälineillä pyritään kuljettamaan aiempaa suurempia tavaramääriä, jotta saataisiin pienennettyä ajettavien kilometrien määrää. Tämä on johtanut kuormatilojen kokojen kasvattamiseen ja lisävarusteiden määrän lisäämiseen, joka asettaa haasteita riittävän eristyskyvyn takaamiselle. Lisäksi lainsäädännön muutokset koskien kuljetusvälineiden kokoja Suomessa on muuttanut erityisesti kylmäkoneilta vaadittavia jäähdytys- ja puhallustehoja. Tutkimuksessa todettiin laskennallisesti, että Suomessa käytettävien kylmälaitteiden jäähdytystehot pystyvät vastaamaan jäähdytettävien kuormatilojen kokojen muutokseen, mutta puhallusteho samoissa kylmäkoneissa jää vajaatehoiseksi halutuista arvoista. Elintarvikkeiden kuljetusvälineet ovat kuitenkin kokonaisuuksia, joissa tulee ottaa huomioon useita kuormatilan lämpötilan hallintaan vaikuttavia ominaisuuksia. Työssä todetaankin, että kuljetusvälineiden vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi tulee niiden testaamismahdollisuuksia kehittää, joko tietokonemallinnuksen tai kokeellisen testaamisen avulla.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella tieliikenteeseen rekisteröitävä venetraileri ja peräkärry -yhdistelmä. Tarkoituksena oli tehdä valmis suunnitelma ja piirustukset yhdistelmästä, jotta se voitaisiin valmistaa näiden perusteella. Työn alussa selvitettiin viranomaismääräyksiä koskien runkorakennetta, valoja, heijastimia ja muita osia, joilta vaaditaan tyyppihyväksyntä. Viranomaismääräysten selvityksen jälkeen tehtiin valinta yhdistelmän runkorakenteesta sekä siinä käytettävistä valoista ja heijastimista. Osien suunnittelussa ja mallintamisessa käytettiin SolidWorks-ohjelmistoa. Suunnittelun alussa kaikki valmisosina hankitut osat mallinnettiin. Valmisosien mallintamisen jälkeen kaikki itse suunnitellut osat mallinnettiin ja niistä tehtiin piirustukset. Työn lopputuloksena syntyi valmis suunnitelma ja piirustukset venetraileri ja peräkärry -yhdistelmän valmistamiseksi.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää dronekuljetuksien mahdollisuuksia viimeisten kilometrien- ja citylogistiikan kehittämisessä, sekä tuoda esille tietoa droneista, niihin liittyvästä lainsäädännöstä, sekä dronekuljetusten nykytilanteesta. Työn tutkimusstrategiana käytettiin toimintatutkimusta perehtymällä droneihin, lainsäädäntöön, viimeisten kilometrien logistiikkaan, sekä citylogistiikkaan liittyvään teoriaan. Tutkimusmenetelmänä käytettiin vertailevaa tutkimusta, jolla vertailtiin eri kuljetusvälineiden eroja lähi- ja keskimatkan jakelukuljetuksissa painottuen dronekuljetuksiin. Vertailtavia ominaisuuksia olivat ympäristöystävällisyys, energiatehokkuus, kuljetusten hinta, melu, kuljetuskapasiteetti, sekä toimitusnopeus. Johtopäätöksiä dronen eduista kuljetusvälineenä olivat dronekuljetuksien luomat ratkaisut tehottomiin, kalliisiin ja saastuttaviin viimeisten kilometrien logistiikan ongelmiin. Droneilla voidaan ratkaista myös citylogistiikkaan liittyviä ongelmia, joita ovat liikenneruuhkat, pysäköintihaasteet, ahdas infrastruktuuri, sekä kaupunkialueiden turvallisuus ja viihtyvyys. Vertailu osoitti myös, että drone soveltuu parhaiten yksittäisten kotiinkuljetusten kuljettamiseen myös keskipitkillä matkoilla. Kuljetusmuodon heikkouksia olivat melu ja pieni kuljetuskapasiteetti.
Suomalaisilla joukoilla oli ollut toisessa maailmansodassa yksittäisen taistelijan ja hevosen maastokelpoisuuteen perustuva hyvä maastoliikkuvuus. Toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen kasvanut tulivoima mahdollisti liikkuvat operaatiot. Liikkuvuuden ja kasvaneen tulivoiman mukanaan tuoma lisääntynyt kuljetustarve rajoitti joukkojen maastoliikkuvuutta. Taloudellisten realiteettien takia Suomessa ei kyetty varustamaan joukkoja maastoliikkuvilla sotilaskäyttöön suunnitelluilla moottoriajoneuvoilla. Tämän takia haasteeksi muodostui ottoajoneuvoihin perustuvan moottoriajonauvokaluston heikko maastoliikkuvuus. Sodan jälkeen Puolustusvoimissa seurattiin tarkasti ulkomaista sotataidollista- ja teknistä kehittymistä. Ruotsi oli ratkaissut omat vastaavat liikkuvuuteen liittyneet haasteet varustamalla joukot osittain polkupyörillä ja maataloustraktoreilla. Osin Ruotsin esimerkin rohkaisemana Puolustusvoimat selvitti 1950-luvulla aloitetuissa laajoissa liikkuvuus- ja moottorointikokeiluissa maataloustraktorien käytettävyyden kuljetusvälineenä. Suoritettujen kokeilujen perusteella maataloustraktorin katsottiin pystyvän korvaamaan hevosen joukkojen kuljetusvälineenä lähes kokonaan. Vielä 1960-luvulla hevonen säilytti asemansa jalkaväen kuljetusvälineenä, osin hyvän maastoliikkuvuutensa takia. 1960-luvuvun aikana sodankuva ja taistelukenttä muuttuivat erityisesti liikkuvuuden osalta niin suuresti, että hevosten sotilaalliselle käytölle ei ollut enää edellytyksiä. Samaan aikaan tapahtunut maa- ja metsätalouden nopea traktorointi ja hevosten määrän voimakas väheneminen vaikuttivat omalta osaltaan Puolustusvoimien päätökseen luopua hevosista sodanajan kuljetusvälineenä. Aika oli ajanut hevosen ohitse.
Elintarvikkeiden toimituksissa käytettyjä kuljetuslaatikoita ei mielletä kilpailua parantavana tekijänä, mutta se saattaa alentaa myyvien tuotteiden kilpailukykyä. Tämän opinnäytetyön kirjallisessa osassa verrataan pahvisten ja muovisten kuljetuslaatikoiden säilytysominaisuuksia, pinottavuutta, kiertoa tuotantoketjussa sekä pesua. Yritys A:lla oli tarve kehittää lihalaatikoiden pesuprosessia ja löytää kustannustehokkaampia ratkaisuja pesulatoimintaan mm. energiakulutuksen osalta. Laatikkopesulinjaston ongelmat tuli selvittää sekä löytää ratkaisuja niiden poistamiseksi. Yritys A:n lihalaatikoiden menekki tuotannon osalta piti selvittää, jotta varastot vastaisivat todellista tarvetta. Työssä hyödynnettiin aiemmin kerättyjä dokumentteja esim. pesukapasiteetin, kustannuslaskelmien ja lämpötilojen osalta. Tutkimuksen pohjalta selvisi, että vaihtoehtoja laatikkopesulatoimintojen kustannustehokkaampaan käyttöön olivat nykyisten pesulatoimintojen tehostaminen erilaisten muutosten avulla tai pesupalveluiden siirtäminen toiseen yritykseen, joka laskisi kustannuksia Yritys A:n osalta. Veden kulutusta Yritys A:n laatikkopesulassa on hillittävä, jotta kustannussäästöjä saataisiin osaston osalta aikaiseksi. Laatikkopesulinjastossa ilmenneet häiriöt pitäisi poistaa, jotta läpimeno paranisi nykyisestä. Pesulatoimintojen siirtäminen Yrityksestä A vaatisi investointien ja kustannuslaskelmien selvittämistä.