Kaikki aineistot
Lisää
Kieli: | fin |
---|---|
Julkaisija: | Espoo : Valmistustekniikan kerho 2005- |
ISSN: |
2341-5649 |
Aiheet: | |
Tallennettuna: |
|
The main goals this Master`s thesis were to research occupational safety to create a track sheet and to make safety guidelines for the Laboratory of Production Engineering at Lappeenranta University of Technology. A new Flexible Manufacturing system (FM) will be built for theLaboratory of Production Engineering. The system`s security risks and dangers were mapped out beforehand using material that was available at the time of design. This way the laboratory is able to forecast the safety risks of FM-systems. Occupational safety and accidents in the laboratory were followed during the Master`s thesis final project and recorded in the track sheet. At the same time the safety instructions to prevent accidents were made. When comparing the occupational safety levels and accidents no divergence between the Laboratory of Production Technology at LUT and Finland`s mechanical engineering workshop industry was found. The reliability of the conclusions is reduced because of the short research period. Occupational safety development and preventive work to avoid accidents should be carried out continuously in the Laboratory of Production Engineering.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on ollut kehittää Lehtosen konepaja Oy:n koneistyökalujen varastointia ja sen hallintaa. Ennen varastointi kohdistui teräpaloihin ja teriin, mutta tarkoitus oli laajentaa sitä koskemaan myös pitimiä, niiden moduuliosia ja erilaisia teräpäitä. Työn aihe tuli tarpeesta saada konepajan loputkin koneistustyökalut määrällisesti tarkkailuun, jottei työn tekeminen keskeytyisi työkalun puutteeseen. Työkalun ennakkoon etsimisen ja kasaamisen on huomattu pienentävän työstettävän kappaleen koneistusaikaa, joten varaston vaikutus koneistuksen kannattavuuteen on myös ilmeinen. Työssä laajennettiin olemassa olevaa työkaluvarastoa, jotta saatiin mahtumaan varastointiin tarkoitetut kaapit ja työkaluvarastosta vastaavan henkilön, työkalujen kokoamis- ja huoltotyöpiste. Varaston vaikutusta konepajan työkalukustannuksiin ei tässä työssä voitu laskea. Laskenta olisi vaatinut pitkän tarkastelujakson, mutta varastosta valmiiksi ennakkoon kasatun työkalun vaikutusta kustannuksiin käsiteltiin.
Opinnäytetyö on tehty Vaasan ammattikorkeakoulun Technobothnian laboratorio tiloihin. Opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella jäysteenpoistossa käytettävän hiomapaperin automaattinen vaihtomenetelmä. Tarvittavaa aineistoa kerättiin Internetistä ja koulun kirjastosta. Aineiston ja vaatimusten perusteella valittiin työssä käytettävät teräsmateriaalit ja sähkömoottori, sekä suunniteltiin tarrain. Lopputuloksena saatiin suunnitelma hiomapaperin automaattista vaihtoa varten, piirustukset tarvittavista työkaluista ja komponenteista, sekä perustelut valinnoista.
Opinnäytetyö tehtiin hienomekaanisten komponenttien valmistajalle Toolfac Oy:lle ja työn aiheena oli perehdytysaineiston laadinta konepajateknisiin mittauksiin. Toolfacin voimakas kasvu aiheutti koneistajien rekrytointeja, joissa huomattiin uusien työntekijöiden mittausosaamisen olevan liian heikko Toolfacin valmistamien tuotteiden vaatimuksiin nähden. Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda Toolfac Oy:n vaatimuksille räätälöity perehdytysaineisto konepajateknisiin mittauksiin, jonka avulla uusien työntekijöiden mittausosaamista voitaisiin kehittää ja pienentää yrityksen riskiä työllistää kokemattomia työntekijöitä. Työn teoriaosuudessa käsiteltiin mittaamista, mittausvirheitä ja perehdyttämistä. Teoriatietoa sekä työntekijöiden että yrityksen kokemuksia hyödynnettiin perehdytysaineistoa laadittaessa. Opinnäytetyön tuloksena saatiin aikaan tarkoitustaan vastaava perehdytysaineisto konepajateknisistä mittauksista, joka sisältää yleistä tietoa mittaamisesta, mittavälineidein käyttöohjeita ja tuotekohtaisia mittausohjeita. Perehdytysaineisto edistää työntekijöiden oppimista työtehtäviensä vaatimalle tasolle ja tehostaa perehdytysprosessia. Lisäksi perehdytysaineisto pienentää työnantajan riskiä kokemattomien työntekijöiden työllistämiseen. Jatkotoimenpiteissä perehdytysaineisto tullaan käyttöönottamaan ja siihen lisätään mittausharjoituksia, joilla mittausosaamista voidaan todentaa.
Tämän opinnäytetyön aiheena oli Konepajatyön vaikutus teräsrakenteen kuumasinkitykseen. Lujien teräksien käytöllä saavutetaan säästöjä materiaalikustannuksissa ja valmistuksessa. Lopputuotteiden kapasiteettia käyttötarkoituksessa saadaan joissain tapauksissa nostettua. Uusimman sukupolven lujia teräksiä käyttämällä on mahdollista muotoilla yhä lujempia ja kevyempiä rakenteita. Muovattavien ja hitsattavien rakenneterästen myötölujuusluokka on saatu nostettua jo suuruusluokkaan 1000MPa. Kuumasinkitsemällä pinnoitetuissa hitsaamalla ja kylmämuovaamalla valmistetuissa teräsrakenteissa on tapahtunut valmiiden tuotteiden vaurioitumisia halkeamalla kuumasinkitysprosessin aikana. Vaurioiden syitä ei ole pystytty täysin selvittämään. Osana tätä insinöörityötä valmistettiin Rautaruukin Optim 900 QC -teräksestä 54 kappaleen koesarja puutavaran maantiekuljetuksissa käytettäviä puutavarapankkoja, jotka pinnoitettiin kuumasinkitsemällä. Kaikki konepajatyön eri vaiheiden parametrit ja yleinen laatutaso asetettiin vastaamaan teräksenvalmistajan ja Suomen Kuumasinkitysyhdistyksen suosituksia. Prosessin vaiheita valvottiin koko ketjussa suunnittelusta valmiiden lopputuotteiden pakkaamiseen. Puutavarapankkojen valmistuksessa käytettiin laserleikkausta, kylmämuovausta särmäyspuristimilla ja robotisoitua MAG-hitsausta. PSK 2702 standardin mukaisen terästyön laatuasteeksi saavutettiin kautta koesarjan luokka 04. Rakenteissa esiintyneet terävät huiput, lovet ja virheet laserleikatuissa reunoissa poistettiin erityistoimenpiteenä mekaanisesti hiomalla. Saavutettiin ennalta asetetun vaatimustason mukaisia valmiita lopputuotteita, joiden laatutaso täytti vaatimukset. Aiemmin valmistetuissa vastaavissa tuotteissa oli tapahtunut halkeamia kuumasinkityksessä. Koesarjassa ei havaittu yhtään halkeamaa. Kerätyn kirjallisuustiedon ja kokeiden perusteella arvioitiin todennäköiseksi halkeamien aiheuttajaksi kappaleissa vallitsevien jäännösjännityksien, leikkuureunoissa olevien virheiden sekä sinkkipadan seosaineiden yhteisvaikutus, joka johtaa sulan metallin aiheuttamaan jännityskorroosioon, sulametallihaurastumiseen (liquid metal embrittlement). Riski korostuu vääränlaisen suunnittelun vuoksi ja konepajatyön laatuasteen ollessa huono. Lopputuloksena laadittiin suunnittelijoiden, konepajojen ja kuumasinkityslaitosten käyttöön lujista teräksistä valmistettavia kuumasinkittäviä teräsrakenteita koskeva ohjeisto joka kattaa koko valmistusketjun.
Opinnäytetyön taustana on konepajalle hankitun kuitulaserin tarjoamat mahdollisuudet konepajalla valmistettavien erilaisten hitsauskokoonpanojen tuotannon tehostamiseen. Työssä kerrotaan kuitulaserin toiminnasta, sen ominaisuuksista ja erilaisista käyttökohteista sekä vertaillaan sitä konepajalta löytyvään plasmaleikkuriin. Paljon vaihtelevia projekteja sisältävä konepajatoiminta vaatii kokonaisuuksien valmistamiseen paljon erilaisia työvaiheita. Kokonaisuudet sisältävät usein erilaisia putki- tai palkkirakenteita sekä hitsattavia teräslevyosia. Usein vaaditaan monta erillistä työvaihetta sekä laitetta näiden kokoonpanojen valmistamiseen. Kuitulaserin avulla pystytään toteuttamaan monia näistä työvaiheista nopeasti ja tarkasti mahdollistaen useiden työvaiheiden karsimista. On hyvin vaikeaa saada toiminnan tehostamisesta numeerista dataa ilman laajoja tutkimuksia ja vertailuja, joten opinnäytetyössä keskitytään kuitulaserin tarjoamien ominaisuuksien ja käyttökohteiden esittelyyn. Lukijalle havainnollistetaan tuloksia parhaan mukaan kuvien avulla sekä pohditaan sanallisesti kuitulaserin vaikutuksia tuotantoon.
Tämän opinnäytetyön aiheena oli selvittää, miten materiaalinvalinta vaikuttaa tuotteen konstruktioon eli minkälaisia ja kuinka suuria muutoksia käytettävän teräslaadun mahdollinen vaihtaminen toiseen aiheuttaa tuotteeseen. Tavoitteena oli saada tietoa, jota voitaisiin käyttää edullisinta käyttötarkoituksiin sopivaa materiaalia valittaessa. Lisäksi tarkoituksena oli tutkia materiaalinvaihdon vaikutusta käytettäviin materiaalinimikkeisiin ja suunnitella materiaalinimikkeiden vertailu- ja hallintatyökalu. Työ aloitettiin esiselvityksellä, jonka perusteella määritettiin, mikä materiaalin käyttöominaisuuksista vaikuttaa eniten tuotteen konstruktioon. Seuraavaksi valittiin kriittisimmät tuotteet, joissa materiaalin vaihtaminen aiheuttaisi suurimmat muutokset. Tämän jälkeen selvitettiin materiaalinvalinnan vaikutukset konstruktioihin tutkimalla kyseisten tuotteiden tuoterakenteita ja 3D-malleja. Lisäksi tutkittiin valinnan vaikutus materiaalinimikkeisiin. Tuloksena saatiin tarkistuslista, josta nähdään muutoksia vaativat detaljit ja asiat, joihin pitää kiinnittää huomiota sekä eri teräslaadun mukaiset taivutussäteet. Myös materiaalinimikkeiden uusi nimeämistapa saatiin selvitettyä. Tuloksena saatiin myös Excel -pohjainen materiaalinimikkeiden vertailu- ja hallintatyökalu, jolla voidaan helpottaa yrityksessä käytettävien materiaalien valintaa suunnittelussa sekä nimikkeiden hallintaa. Lisäksi yritys sai kaipaamaansa materiaalitietämystä, jota voidaan käyttää hyväksi tulevissa materiaalin valinnoissa.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli muuttaa toimeksiantajayrityksenä toimivan SSG Sahala Oy:n konepajan kunnossapitostrategia korjaavasta kunnossapidosta ennaltaehkäisevään kunnossapitoon koneille laadittavien ennakkohuoltosuunnitelmien ja kunnossapitojärjestelmän käyttöönoton avulla. Keskeisimpinä tavoitteina oli myös yrityksen itsekehittämän beta-testausvaiheessa olevan kunnossapitojärjestelmän jatkokehitystyö, jonka tarkoituksena oli parantaa järjestelmän toiminnallisuutta, käytettävyyttä sekä sen visuaalista ulkoasua. Opinnäytetyön esityönä tehtiin koko yrityksen konekannan kartoitus, jonka aikana koneista kerättiin tärkeimmät tiedot sekä kaikki saatavilla ollut kunnossapitoon liittyvä dokumentaatio. Opinnäytetyön aikana laadittiin kaikille konepajan tärkeimmille tuotanto- ja kiinteistökoneille ennakkohuoltosuunnitelmat, joiden suunnittelussa käytettiin apuna mm. valmistajien huolto-ohjeita, henkilökunnan asiantuntemusta sekä opinnäytetyössä käytetyistä lähteistä saatuja tietoja. Koneiden huoltosuunnitelmat, tiedot ja kaikki kunnossapitoon liittyvä dokumentaatio syötettiin kunnossapitojärjestelmään ja luotiin kaikista suunnitelluista määräaikaishuolloista huoltoilmoitukset. Kunnossapitojärjestelmän kehitystyön aikana suunniteltiin tietokone- ja mobiilisovellusten uusia layouteja, toimintoja, tulevaisuuden kehityskohteita sekä kartoitettiin järjestelmän ohjelmointivirheitä. Kehitystyössä käytettiin apuna eri lähteistä löytyviä tietoja, järjestelmätestausta, haastatteluja sekä asiantuntijoiden antamia näkemyksiä. Työn tuloksena toimeksiantajayrityksen konepajalle tehtiin yhteensä 23 tuotanto- ja kiinteistökoneen ennakkohuoltosuunnitelmaa, yli 50 määräaikaishuollon huoltoilmoitusta sekä käyttöönottovalmiin kunnossapitojärjestelmän luovutus. Kunnossapitojärjestelmän ja ennakkohuoltosuunnitelmien ansiosta konepajan kunnossapito muuttuu systemaattiseksi sekä sen seuranta ja hallinta tulee helpottumaan merkittävästi. Suunnitelluista ja havaituista kunnossapitojärjestelmän kehityskohteista koottiin listaus, jonka pohjalta kunnossapitojärjestelmän käytännön kehitystyö tullaan toteuttamaan lähitulevaisuudessa.
Tämä opinnäytetyö tehtiin Wärtsilä Finland Oy:n mittauskoneiden ja mittausasioista vastaavalle laatuosastolle. Työn tarkoituksena oli selvittää 3D- nivelvarsimittauslaitteen ominaisuuksien hyödyntäminen konepajateknisissä mittauksissa. Tavoitteena oli tutustua koneen ja ohjelmiston käyttöön sekä mittausominaisuuksiin. Opinnäytetyö aloitettiin selvittämällä nivelvarsimittauskoneeseen liittyvää materiaalia sekä ohjelmiston CAM2 MEASURE X mukana tulleita ohjeita. Tätä työtä varten ei ole erikseen järjestetty ulkopuolista koulutusta eikä ole hankittu koulutusmateriaalia. Työssä selvitettiin ja todettiin erilaiset mittausominaisuudet sekä mittaustavat ni-velvarsimittakoneella. Koneelle suoritettiin myös mittauskykytesti, jonka mukaan selvitettiin, minkälaisiin tarkastustoimenpiteisiin konetta voidaan hyödyntää. Nivelvarsimittauskoneella voidaan suorittaa nopeasti ja helposti erilaisia mittauk-sia, mutta ei kuitenkaan millimetrin tuhannesosien tarkkoja mittoja. Tärkeimmät mittaussovelluskohdat johon konetta voidaan käyttää ovat: kappaleet, joiden tole-ranssi on yli 0,030 mm, taivutetut putket, valukappaleet sekä suuret ja painavat kappaleet, jotka eivät sovellu perinteisille koordinaattimittauskoneille
Tämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia erilaisia mittausmenetelmiä ja niiden soveltuvuutta toimeksiantajan käyttöön. Työssä tutkittiin toimeksiantajan mittauksen nykytilaa ja pyrittiin etsimään uusia mittausvälinesovellutuksia, joita yritys voi tulevaisuudessa ottaa käyttöön ja tätä kautta parantaa tuotteiden laatua sekä pienentämään laatukustannuksia. Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, kuinka yrityksen mittauksen nykytilaa voidaan parantaa ilman henkilöstöresurssien lisäämistä. Päätavoitteena oli löytää ja tutkia mittaussovelluksia, joilla mittaus pystytään automatisoimaan ja mittaustarkkuutta parantamaan. Tutkittujen mittausvälinesovelluksien soveltuvuutta ja käytännön hyötyä arvioitiin toimeksiantajan näkökulmasta. Tutkimuksien perusteella laadittiin mittausstrategia, jossa mittauslaitehankinnat jaksotettiin ajallisesti. Opinnäytetyön tutkimusvaiheessa vierailtiin teollisuuden alan yrityksissä, joissa tutustuttiin heidän tuotannonmittaukseensa sekä vierailtiin mittausvälinetoimittajien luona. Opinnäytetyön tuloksena saatiin tutkittua useita erilaisia mittaussovelluksia ja niiden tuomia etuja ja kustannuksia toimeksiantajalle. Tutkimuksessa tuli ilmi paljon asioita, joita toimeksiantajan tulee ottaa huomioon suorittaessaan ja kehittäessään tuotannonmittaustaan. Tutkimustuloksien perusteella toimeksiantaja voi tehdä päätelmiä kehittäessään tuotannonmittausta ja perustella mahdollisia mittauslaiteinvestointeja.
Kansainvälisen kaupan vapautuminen, globalisaatio, tekniikan kehittyminen ja Kaakkois-Aasian maiden teollistuminen ovat viime vuosina edesauttaneet yritysten hankintojen kohdistamista matalamman kustannustason maihin. Matalan kustannustason maat, LCC-maat eli Low-Cost Countries, tarjoavat yhä useammalle yritykselle mahdollisuuden kilpailukyvyn lisäämiseen. Onnistuminen LCC-hankinnoissa edellyttää kuitenkin huolellista suunnittelua, oikeita toimintatapoja, työkaluja ja yhteistyökumppaneita sekä jatkuvaa kehittymistä. Abloy Oy on tunnettu lukkojen, lukitusjärjestelmien sekä rakennushelojen valmistaja. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata Abloy Oy:n Joensuun tehtaan LCC-hankintaprosessin kulku sekä luoda ehdotuksia LCC-hankintaprosessin kehittämiseksi. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja menetelminä käytettiin havainnointia, sähköpostikyselyitä Abloy Oy:n henkilöstölle sekä Abloy Oy:n olemassa olevien dokumenttien analysointia. Lisäksi tutustuin aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen, ja esittelen teoria-osuudessa keskeiset tutkimukset yritysten LCC-hankintoihin liittyen. Tuloksena syntyi Abloy Oy:n LCC-hankintaprosessin kirjallinen kuvaus sekä prosessikaavio. Lisäksi prosessin nykyhetken kehitystarpeet sekä ehdotukset prosessin kehittämiseksi kirjattiin ylös. Nykytilan kartoituksen perusteeella Abloy Oy:n on mahdollista keskittyä kehittämään LCC-hankintaprosessinsa ongelmakohtia. Jatkossa voidaan opinnäytetyön pohjalta suorittaa jatkotutkimus, jossa erilaisten analyysien avulla kehitetään Abloy Oy:n LCC-hankintaprosessia esimerkiksi kustannussäästöjen kautta.
Hiomakiven teroitusrulla. Valmistaja: Julius Blank. Mitat: kotelo 8,5 x 29,5 x 17,5 cm. Esinettä on käytetty konepajatekniikan laboratoriossa. OK1/M004/1. Koneinsinööriosaston kokoelma sisältää mittauslaitteita, opetus- ja tutkimusvälineitä sekä muita osaston esineitä Teknillisen korkeakoulun ajalta.
Pinnoitteen paksuusmittari. Audigage thickness tester. Valmistaja: Branson Instruments. Malli: FMSS-5. Sarjanumero: 1031. Mitat: 34 x 30,5 x 20,5 cm. Laitteessa leima "VTT M1 270". OK1/M004/1. Koneinsinööriosaston kokoelma sisältää mittauslaitteita, opetus- ja tutkimusvälineitä sekä muita osaston esineitä Teknillisen korkeakoulun ajalta.
Optinen suorakulma, jota on käytetty yhdensuuntaiskaukoputken lisälaitteena. Valmistaja: Taylor Hobson. A Product Of The Rank Organisation. Mitat: kotelo 16 x 19 x 19 cm. Laitteessa tarra "Konepajatekniikan laboratorio TKK 5.2.6.8". Koteloon merkitty "TUTE" eli tuotantotekniikka. OK1/M004/1. Koneinsinööriosaston kokoelma sisältää mittauslaitteita, opetus- ja tutkimusvälineitä sekä muita osaston esineitä Teknillisen korkeakoulun ajalta.
Yhdensuuntaiskaukoputki. (Autokollimaattori.) Laitetta on käytetty työstökoneiden vaaitukseen. Valmistaja: Taylor Hobson. A Product Of The Rank Organisation. Mitat: kotelo 14 x 53 x 42 cm. Laitteessa tarra "Konepajatekniikan laboratorio TKK 5.2.6". Koteloon merkitty "TUTE" eli tuotantotekniikka. OK1/M004/1. Koneinsinööriosaston kokoelma sisältää mittauslaitteita, opetus- ja tutkimusvälineitä sekä muita osaston esineitä Teknillisen korkeakoulun ajalta.
Turun ammattikorkeakoulun raportteja -sarjan osat 108–111 esittelevät ”Koneistettavien aihioiden uusien panostusmenetelmien käyttöönotto – Panoste” -projektin tuloksia. Projektissa luotiin uusia sovelluksia ja ratkaisuja koneistettavien aihioiden panostukseen, jäysteenpoistoon, kappaleiden merkkaamiseen sekä tuotannon laadun valvontaan. Julkaisujen kirjoitustyöhön on osallistunut Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoita sekä henkilökuntaa. Kaikki neljä ”Panoste”-projektin julkaisua sisältävät saman johdantoluvun, jota seuraa kunkin osaprojektin oma osio. Nämä osiot on koostettu pääsääntöisesti opiskelijoiden opinnäytetöistä ja projektiraporteista. Jäyste on lastuttavaan kappaleeseen syntyvä ei-toivottu plastinen materiaalimuodostuma. Sen syntymistä ei yleensä voida täysin estää kappaleen huolellisesta suunnittelusta ja oikeasta työjärjestyksestä huolimatta. Julkaisussa käsitellään robotisoitua jäysteenpoistoa pyörivillä työkaluilla. Ratkaisuilla saadaan vapautettua ammattitaitoinen työvoima tuottavampaan työhön.
Turun ammattikorkeakoulun raportteja -sarjan osat 108–111 esittelevät ”Koneistettavien aihioiden uusien panostusmenetelmien käyttöönotto – Panoste” -projektin tuloksia. Projektissa luotiin uusia sovelluksia ja ratkaisuja koneistettavien aihioiden panostukseen, jäysteenpoistoon, kappaleiden merkkaamiseen sekä tuotannon laadun valvontaan. Julkaisujen kirjoitustyöhön on osallistunut Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoita sekä henkilökuntaa. Kaikki neljä ”Panoste”-projektin julkaisua sisältävät saman johdantoluvun, jota seuraa kunkin osaprojektin oma osio. Nämä osiot on koostettu pääsääntöisesti opiskelijoiden opinnäytetöistä ja projektiraporteista. Automatisoituja panostusmenetelmiä yhdistää nollapisteen keskeinen merkitys. Kappaleisiin tarttuminen ja kappaleiden asettaminen ei ole automatisoidusti mahdollista, mikäli kappaleista ei tiedetä yhtenäistä pistettä avaruuskoordinaatistossa, jonka mukaan tarttuminen ja asettaminen voidaan suorittaa. Tämä julkaisu sisältää ehdotuksia, esimerkkejä ja vertailuja eri nollapistekiinnittimien soveltamisesta konepajoissa.